??.??.1968 / Varkaus
??.??.1968 Vr1 542 Varkauden asemalla, taustalla ortodoksinen kirkko. Kuvausaika todennäköisesti 1968 kesällä perustuen kuvan http://vaunut.org/kuvasivu/17875 tietoihin tämän veturin vaiheista. - Asko Keski-Petäjän kokoelma.
Kommentit
| 19.11.2006 19:17 | Tapio Keränen: | Taitaa olla myöhemmin kesällä, ehkä heinäkuun loppupuolella, kasvillisuudesta päätellen. Halkohäkki on lisätty Pieksämäen kuvan jälkeen. Mahtaako Varkaudessa enää olla edes seitsemää henkilöstön edustajaa? | |
| 19.11.2006 19:22 | Kari Rantanen: | Olisin kysynyt tietäviltä, miksi erikseen täytyi olla halko -tai hiilipiippu ? Tässä näyttää olevan ilmeisesti halko ja em. linkkikuvassa hiilipiippu. Tiedosta kiitollinen. | |
| 19.11.2006 21:18 | Miika Rissanen: | Hiilen ja halkojen poltossa syntyvät kipunat ovat erilaisia. Puun poltosta syntyvät kuumat hiilenjyväset eivät jää luotettavasti kipinäverkkoon, joten niiden sammuttamiseksi ennen ulkomaailmaan pääsyä kehitettiin halkopiippu. | |
| 19.11.2006 22:20 | [Tunnus poistettu]: | Rento tunnelma, mutta arvokas työtä ja sen tekijöitä kunnioittava kuva halkopolttoisesta Vr1 542:sta. Kokonaisuus on puhutteleva. Kirkon tornikin onnistuttu saamaan elävöittämään kuvaa. - Kuvauskuun kun oisit vielä kertonut niin oisin voinut yrittää katsoa paljonko sillä VR:n kirjanpidon mukaan oli ollut tunteja Varkauden pihalla. - Mä onnistuin ottaan tästä paljon maamme eriratapihoilla työskennelleestä veteraanista myös värikuvia. Ei ihan joka päivä osunut yli viiskymppisiä munkaan kameran kakkulan eteen työssä. Tää oli ollut ainakin Jns:n, Kv,:n Pm:n, Ri:n, Tpe:n ja Vpi:n kirjoissa. Kesällä 1957 tää oli muistaakseni Kontiomäellä päivystäjänä hyvin samanlaisessa ulkoasussa. Myös Varkaudessa tuli kesällä 1967 kuvattua tällainen tsaarinvallan ajoilta ollut kulkupeli. Näiden viissatasten historia on jotain aivan muuta kuin jälkipolville jääneiden uudempien Kanojen. No just tää ei sattunut palveleen 1910 luvulla Pietarissa, mutta useat sisarveturit kyllä. Tän vieruskin 543 jäi sinne 1918 eikä koskaan palautunut koto-Suomeen takaisin. | |
| 19.11.2006 23:37 | Tomi Lapinlampi: | Taustan kirkko on tässä vielä melkein uusi, kymmenvuotias siis. Nykyhetkellä kuvauspaikan yli kulkee vt23, eli sillan alla oltaisiin. Oivallinen kuva, kiitoksia näiden otosten jakamisesta tänne kaiken kansan iloksi! | |
| 20.11.2006 07:28 | Antti Taina: | Halkopiipusta lisää, sitä joudutaan käyttämään, koska halkoja polttaessa syntyvä suurikokoinen lentotuhka tukkii tehokkaasti kipinäverkot, tästä syystä tuhka erotetaan turbiinipiipulla keskipakoisvoiman avulla. Tuhkan nuohousluukut näkyvät piipun kyljessä. | |
| 20.11.2006 09:04 | Miika Rissanen: | Hyvä että joku tiesi paremmin. Ja miksi kaikissa vetureissa ei ole halkopiippuja, niin halkopiippuhan vetää hieman huonommin eli vähentää koneen tehoa. (?) | |
| 20.11.2006 10:10 | [Tunnus poistettu]: | Tämän mallinen lentotuhkapesällinen savutorvi on malliltaan niin suomalainen, että ruotsalaisetkin käyttävät tästä mallista kirjoissaan sk. finska korstenet oli siis ruotsalaisissakin vetureissä käytössä. Siellä ilmeisesti kuitenkin tutunpi tämä papinkaulusmallinen prästenskrage http://vaunut.org/kuvasivu/29378. Käännättäessä näitä eri piippumalleja kieleltä toiselle tapaa välillä hupaisa esitykasiä suurkustantajien arvoteoksissakin. Vai istuuko ilmapallonmuotoinen savupiippu meikäläiseen kielenkäyttöön (sillä tarkoitettiin jenkkien diamond stackeissa ollutta halkopiippumallia siis niitä villinlännen vetureiden) tai yritäpä toistepäin selittää englsmannille halkopiipusta:) - Kanoissakin oli itseasiassa useamman mallisia halkopiippuja käytössä. Tässä tää pienempi malli korkealla kaulalla. (Katso esim Resiina 2/2005 sivu 20) Tämä yksilö osui työssä kamerani eteen sekä kapealla ja korkealla hiilirännillä, että tällä halkopiipulla. Hiilikoneet olivat noin yleisesti ottaen kyllä herkempia sytyttään radanvarsipaloja kuin nämä halko-koneet. - Niin ja mikäs se Funkenfeuer olikaan. No siihen mallistoon kuuluu kaikki linnunpöntöstä alkaen nää keski-Eurooppalaiset halko-korsteeni viritelmät. | |
| 20.11.2006 12:24 | [Tunnus poistettu]: | Arto monet hiililämmitteiset päivystysveturit (esim. Kanat, Ankat ja Pikku-Jumbot) olivat loppuunsaakka varustettu halko-korsteenein, koska sen kipinänsammutuskyky oli myös hiilillä parempi. Päivystysveturit esim. edellä mainitut, joituvat aina silloin tällöin käymään erilaisissa palonaroissa paikoissa. Sellaisessa tilanteesa halkopiippu oli turvallisempi. - Mutta miksi Hesan kaikki loppuaikojen Kanat olivat halkopiipuisia vaikka polttivatkin kivihiiltä? Samasta syystäkö vai oisko sittenkin vähän tähän tapaan. Lentotuhkapesällisen savutorven ääni oli paljon pehmeämpi. Kanojen tehdessä työtään esim. Linnunlaulun kanjonissa, Hesan asemalla, Pasilan varikon lähellä ratapihalla jne, ei herrojen korvat tarvinnut kuulla "äkäistä" hiilitorven papatusta:) Työtähän tehtiin vuorokaudet ympäri. Hyötyihän siitä silloin tavallisenkin kaupunkilaisen yöuni. Kaukaako haettu? | |
| 10.01.2007 00:35 | Ari Karvinen: | Näihin aikoihin kuin tämä kuva on kuvattu, asuin itse tästä paikasta n. 200 metriä vasemmalle sijainneessa puutalossa, Aholassa. Monet kerrat tuli asemalla oleiltua ja junia katseltua. Tämänkin 542:n olen varmaan siellä hyörimässä nähnyt, mutta kovin tarkkoja muistikuvia ei ole, koska olin vielä alle kouluikäinen. | |
| 05.02.2010 23:11 | Eljas Pölhö: | Vr1 542 oli viimeisen kerran liikenteessä 8.3.1969, jolloin sillä ajettiin veturina Savonlinnasta Pieksämäelle. Viimeinen konepajassa käynti oli 23.8.66-28.9.66 Kuopiossa, kyseessä korjausluokka L1. Edellisen L1-korjauksen jälkeen veturilla oli ajettu 290500km. Viimeinen kattila oli 2111, jonka viimeinen TK oli 27.9.66. Valmistustiedot ovat Tampella 225/1914, VR vastaanotto 18.3.1914. Hylkäyspäivät Lko ...1970 (Lko 2144/v.70/86), Ko 17.12.1970 ja To 30.12.1970 (To 1150/237/119 - viimeinen numero epäselvä eli voi olla muukin kuin 9). | |
| 06.02.2010 01:36 | [Tunnus poistettu]: | Katsoppas Elias nyt HUOLELLA ne kilometri tilastot uudestaan niin löydät varmasti myös oikean 542:sen viimeisen ajopäivän ja matkan. - Sillä ajettiin vielä yli neljätuhatta seitsemän sataa pääosin laskennallista kilometriä mainitsemasi päivämäärän jälkeen Varkaudessa siirtoajoineen Pieksämäeltä Varkauteen ja takaisin niin kuin tuut huomaamaan... | |
| 06.02.2010 02:18 | [Tunnus poistettu]: | Mä en tuossa yllä ottanut maaliskuun 1969 kilometrejä laskuun, jotka olivat varsin merkittäviä yhteensä 3363 sisältäen 155 km linja-ajoa, jotka sä myös löydät varmaan helposti. | |
| 06.02.2010 10:38 | Eljas Pölhö: | Voi, voi. Ei ole vuoden 1969 kilometritulosteiden kopioita. Otin tiedon yhteenvedosta v. 1969 liikenteestä poistetuista vetureista ja siinä on sitten ollut kömmähdys. Ainoa havaintomerkintä siitä 1969 minulla on 23.7., jolloin se oli Pm vanhalla ratapihalla romuvetureiden letkassa. Hälytyskellojen olisi pitänyt alkaa soida, kun veturia ei havaittu Pieksämäellä 3.4.69.... Varkaudessa 30.4.69 oli vain 541. Hyvä, että näitäkin joku lukee ja kiitos korjauksesta. Niin, ja mikä on se oikea päivä, joskus huhtikuussa? | |
| 06.02.2010 12:12 | [Tunnus poistettu]: | Tieto on lähempänä kuin arvaatkaan:) Tämän mainion yllä olevan 542:n ryhmä kuvan alla olevan linkitys verrokkikuvan ensimmäisessä kommentissa. - Mä joskus kartoitin niin tarkaan kuin pystyin tämän koneen viime vaiheita. Se sahasi usein (nyt tulee ilman niiden papereiden esille kaivamista kyllä ulkomuistitietoa) Pm:n ja Savonlinnan ja Pm:n ja Varkauden väliä vielä keväällä 1969. Muuten en saanut linja-kilometrejä täsmäämään kuin, että yhden kerran 542 on täydytty hinata Pm:stä Savonlinnaan. Mahdotontako??? - Mä oon tehnyt paljon vertailuja näiden VR:n kilometritilastoiden ja omien havaintojeni kesken. Ja ihme ja kumma ne kaikki ovat olleet yhteneväisiä. Se on lisännyt luottamustani näihin papereihin. Toki tiedän, että niistä löytyy myös hupaisia mahdottomuuksiakin. Mutta tapaukset oliko asia niin kuin viralliset paperit näyttää vai niin kuin tuntuu loogisimmilta ovat haasteellisia. Eroavaisuuksia olen löytänyt mm. Kilpisen matkapäiväkirjojen ja VR:n virallisten papereiden väliltä. Ja ainakin yhdessä tärkeässä tapauksessa mun oli pakko luottaa enemmän Kilpiseen. Tiedän toki, että ei hänkään erehtymätön ollut. Arvaan Elias, että eräässä henkilössä herättää hymyä suupieliin yllä oleva sepustukseni. Näin hänet kerran suureksi yllätyksekseni kirjautuneeena tälle sivustolle | |
| 06.02.2010 13:04 | Eljas Pölhö: | Heh heh, kantsis näköjään katsoa verrokkikuvatkin ja ehkä kokeilla kommenttihakua ennenkuin alkaa kommentoimaan arvontakuvia :) . Näkyy olleen vilkkaassa kierrossa viimeiset kuukauitensa. Kyllä se kulki hinauksessa yhtä näppärästi kuin ajaenkin, mutta kuten sanot niin harmillistä kyllä kilometritilastot eivät tunteneet hinausta. Olen samaa mieltä km-tilastojen luetettavuudesta, poikkeuksellisetkin käytöt ovat löytyneet niistä hyvin. Helppoja tapauksia ovat selvästi mahdottomat näppäily/tiedonsyöttövirheet, mutta "ehkä mahdollista"-tapaukset ovat tosiaan haasteellisia ja rutiinitilanteessa jonkun ajon puuttuminen tai tuplaantuminen jää auttamatta havaitsematta. Luotettavuusprosentti on kyllä huomattavasti parempi kuin junian ajallaankulkuprosentti. Tapani Kilpinen oli tosiaan tietojen keruussa, tallentamisessa ja merkintöjensä luotettavuudessa kaukana edellä meitä muita. | |
| 06.02.2010 15:40 | Tapio Muurinen: | Olen joskus mietiskellyt näiden vaihtovetureiden kilometrejä. Oliko niissä sellaiset mittarit, että "osasivat" huomioida suunnanvaihdot, vai oli oliko se jotenkin laskennallinen? | |
| 06.02.2010 17:17 | Eljas Pölhö: | Se oli laskennallinen ja perustui aikaan. linjaliikennevetureissa se oli myös laskennallinen ja perustui käytössä olleisiin kilometreihin lähtö- ja tuloliikennepaikkojen välillä. Vaihtotyöt linja-asemilla lisättiin ajan mukaan. Ajot talleille, polttoainepaikoille yms eivät ole mukana eivätkä pienet muutokset rataoikaisujen tai -kietaisujen takia. Olisikohan 60-70-luvuilla käytetty 1 tunti = 10km, joskus muuna aikana jotain muuta (enimmillään taisi olla 1 tunti = 20km. Tämä ihan muistinvaraisesti kun en voi tarkistaa mistään (istun juuri Veolian junassa). | |
| 07.02.2010 15:29 | [Tunnus poistettu]: | Tämähän on varsin koominen juttu. Oikaisin Eljasta tuossa tiedoilla, jotka olen hankkinut, niin arvatkaapa keltä:) Aivan oikein Eljakselta itseltään tietysti! Siksi ei tullut mieleenkään etteikö Eljaksella olisi ollut samoja tietoja "käden ulottuvilla". Vr1 542 sattuu olemaan mulle kovin tuttu kone, jonka viimevaiheisiin paneuduin aikoinaan. |