04.06.1974 / Helsinki, välillä Helsinki asema–Pasila asema

04.06.1974 Tavarakiitojuna on lähtenyt Töölön tavara-asemalta kohti pohjoista. Juna on siirtymässä Linnunlaulussa Pasilan raiteelle. Veturina on Hr12 2223.

Kuvan tiedot
Välillä: Helsinki asema–Pasila asema Kuvauspaikka: Helsinki
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 28.11.2006 00:00
Junatyyppi
TK: 1051
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

28.11.2006 18:26 Sakari Kestinen: Kiesus!
28.11.2006 18:48 Jorma Rauhala: Hieno sarja jälleen! Helsingistä ei mielestäni kylläkään ajettu TK-junaa Turkuun. Päivän ainoa Pasila-Turku -tavarajuna oli T1701 ja se ajettiin yön yli. Kohtasi yöllä Karjaalla päinvastaisen T3900:n. Töölöstä lähteneet TK-junat pohjoiseen kulkivat Psl astl I:n ja V:n kautta eli alapihan kautta, koska ei ole enää tuolla korkeudella Linnunlaulussa vaihdekujaa länsiraiteilta itäpuolelle. Siis olisiko tässä jokin pohjoisen TK?
28.11.2006 19:21 Tommi K Hakala: Mitäs kaikkia kadonnutta kalustoa tässäkin kuvassa on;Dr12,Ggk,Ggb,Gb,Gbk,Gbl?
28.11.2006 19:54 Jorma Rauhala: Missä Gb? Ei n e ä. Geebertat eivät olleet (ainakaan enää) tuohon aikaan TK-junakelpoisia vaunuja.
28.11.2006 20:04 Markku Rantanen: Gb on ensimmäinen vaunu veturista jos se se on.
28.11.2006 20:05 Tommi K Hakala: Onko tuo kolmas vaunu sitten Ggk kanssa?
28.11.2006 20:06 Tommi K Hakala: Ekassa ovien malli viittaisi Ggk:hon.
28.11.2006 20:11 Markku Rantanen: Muistaakseni Gb-vaunuissa oli kamiinan piipun hattu(reikä) katolla.
Ekassa vaunussa näyttäisi sellainen olevan? Sekä huopakatto.
28.11.2006 20:28 Tapio Muurinen: Muutetaanko osoitteeksi Oulu ja annetaan junalle numero TK 1051 tai 1041? Samoihin aikoihin (n. 19 - 20) lähti myös 1717 Karjaan suuntaan, mutta ehkä ei Töölöstä. Nuo 1. ja 3. vaunu ovat vanhempia lämminvaunuja Ggv tai Ggk. Yhtään vanhaa Gb:tä tässä junassa ei ollut.
28.11.2006 21:24 Ari Palin: Tapio: Kuinka monen dpi:n tarkkuus skannerissasi on, kun saat kuvat sähköiseen muotoon näin hyvälaatuisiksi?
28.11.2006 21:26 Jorma Rauhala: Gb:n ja esimerkiksi Gbk:n kokoeroa voi tarkastella http://vaunut.org/kuvasivu/18611 kuvassa. Geebertta olisi selkeästi löydettävissä tästä junasta, jos siinä sellainen olisi.
28.11.2006 21:38 Tapio Muurinen: Olishan siinä vaikka 5400 dpi:tä (Konica-Minolta), mutta en käytä yleensä kuin 2700, ettei tiedoston koko kasva aivan jättisuureksi. Tämän kuva on valotukseltaan aika paljon pielessä, joten sitä piti vääntää PSP:lla. Lopuksi rakeisuuden ja kohinan varovainen vähennys Neat Imagella.
28.11.2006 23:00 Miika Rissanen: Hieno kuva! Tuli hyvä mieli, kun tänään tuli juuri käytyä Linnunlaulussa räpsimässä. Viimeisiä vuosia viedään Linnunlaulun läpi kulkevien tavarajunien suhteen. Tarkalleen ottaenhan tavara on tietysti kulkenut vaihtotyönä eikä junana jo pitkähkön aikaa, mutta kaikkihan kelpaa kunhan siitä MAN saa turinan aihetta.
28.11.2006 23:16 Tapio Muurinen: Linnunlaulu oli aina mielenkiintoinen ja "pakko käydä". Tästä kuvasta vajaa 10 vuotta aikaisemmin siellä oli vain viisi raidetta http://vaunut.org/kuvasivu/21129 (anteeksi, oli taas laitettava oma kuva, kun en tiedä, mitä kaikkea hienoa täältä löytyykään). Tässä niitä taitaa olla jo yhdeksän; mitähän lienee tänään. - Vieläköhän se Juneksen huvila uhmaa mahtavaa rautavaltiota ja kaupungin ympäristöviranomaisia?
28.11.2006 23:43 Miika Rissanen: Itse asiassa minulle ensimmäinen kuvauskäynti kyseisessä paikassa. On kiinnostanut katella oudompia paikkoja ensin, ehtiihän tuolla "turistimestoilla" käydä melkein milloin vaan :) 10 vai 11 raidetta, sitä kun ei ikinä muista. Enkä muista huvilajupakan käänteistäkään, se kahnaus jatkuu kyllä niin kauan kuin Helsinki on olemassa...
29.11.2006 00:53 Juhana Konttinen: Upea kuva kyllä. Hienoa, että juurikin näin "tavallisesta" tilanteesta on Tapiolla ollut aikanaa älyä ja vainua ottaa kuva. Kuva on nyt kullan arvoinen!
29.11.2006 01:00 Juhana Konttinen: Skannaus keskusteluun todettakoon, että alkuperäinen valotus on filmikuvissa hyvin ratkaiseva. Oma, aikanaan 250¤ maksanut, Epson 4180 tekee nappivalotuksesta erittäin hyvää jälkeä. Korjailun varaakin toisinaan on, mutta alivalotettu kuva on kyllä tuolle myrkkyä. Sävyjä ei löydy samaan tapaan kuin parhaissa, "oikeissa" filmiskannereissa ja sekaan tuppaa ikävästi kohinaa jos olemattomasta yrittää jotain kaivaa. Nettikäytössä valtavista resoluutioista ei ole hyötyä pikkuiselta kinofilmiltäkään skannattaessa. Itse käytän 1600-2400 dpi tarkkuutta, riippuen lopullisesta käyttötarkoituksesta. Aivan "Anttilan Fujillakin" kuvattuna ja suoraan filmiltä skannattuna olen saanut jälkikäteen yllättävänkin onnistuneita kuvia ajalta jolloin omassa kuvaamisessa oli vielä paljon "mutua". http://vaunut.org/kuvasivu/23720, http://vaunut.org/kuvasivu/23806 ja http://vaunut.org/kuvasivu/23723 esimerkkeinä varsin satunnaisista räpsyistä jotka onneksi tuli otettua.
29.11.2006 09:33 Tapio Muurinen: Juuri näin. Hyvästä diasta tai negasta saa helpolla skannattua laadukkaan digikuvan halvemmallakin tasoskannerilla. Sävyjen kaivaminen onnistuu vasta oikealla filmiskannerilla. Minäkin käytän nykyään pääasiassa niitä Anttilan ja Prisman filmejä digiräpsyn ohella.
29.11.2006 10:40 Juha Kutvonen: Kuvaa katsoessa ei äkkiseltään tulisi mieleen, että sähkövetoista liikennettä ei juurikaan vielä tuolloin ollut, vaikka raiteet onkin sähköistetty. Pääradan ja Kirkkonummen paikallisjunien lisäksi vain joitain tavarajunia ajettin sähkövedolla Pasilan ja Toijalan välillä. Kaikki kaukojunat vedettiin dieseleillä ja höyryjäkin oli vielä käytössä yli vuoden ajan tästä eteenpäin. Itse asiassa uusimmat höyryveturit olivat vasta suunnilleen samanikäisiä, kuin Dr16-sarja nyt.
29.11.2006 11:04 Tapio Muurinen: Edelliseen pienenä lisäyksenä, että Sr1:n "protosarja" 3001-3006 oli ahkerassa koekäytössä, ja niillä vedettiin myös pikajunia Helsingin - Toijalan välillä. Toijalassa oli veturin vaihto.
29.11.2006 11:54 Sami Kallio: Hienoja kuvia taas Tapiolta. Silloin niin tavallisia nyt korvaamatonta historiaa. Paljonkohan nykypäivänä on tilanteita, mitä vuosien päästä muistelee: kun vaan olis kuvan ottanut.
29.11.2006 11:57 Sami Kallio: Siitä tulikin mieleen, kun dieseleitä pikku hiljaa korvataan sähköllä, niin paljonko valtiolla pitää olla dieseleitä käytössä esim. kriisitilanteen varalle?
29.11.2006 11:59 Teppo Niemi: Ei valtiolla tarvitse olla ensimmäistäkään, koska sillä ei ole ollut vuosiin omia vetureita. Ne ovat kaikki operaattorin (-rien).
29.11.2006 12:37 Juhani Pirttilahti: Dieselveturien korvaaminen sähkövetureilla junnaa paikallaan vähintään seuraavat kymmenen vuotta...
29.11.2006 13:45 Tapio Muurinen: Diesel- ja sähköveto tulevat säilymään rinnakkain, niin kauan kuin junilla Suomessa ajetaan, sillä ei kaikkia ratoja "koskaan" sähköistetä. Ja sitten kun öljylläkään ei enää ajeta, niin on muita energiamuotoja. Esimerkiksi höyryveturien varastointi 1970-80 -luvulla mahdollisen kriisin varalta, oli öljyn loppumisen uhka - Samin edelliseen mietiskelyyn omana kommenttina, että 30 vuotta sitten filmiä tosiaan piti säästää kustannussyistä ja paljon mielenkiintoista (ja vähemmänkin mielenkiintoista) olisi voinut kuvata paljon enemmän. Tänä päivänä digikuvaus on halpaa ja kuvien ja harrastajienkin määrä on lisääntynyt eksponentiaalisesti. - Mukava lukea yllä olevaa palautetta. Itse en pitänyt tätä kuvaa mitenkään erikoisen hyvänä :)
29.11.2006 14:41 Juha Kutvonen: Ruotsissahan säilöttiin aikoinaan höyryjen lisäksi myös dieselvetureita kriisien varalta. Varastot tyhjennettiin vasta jokunen vuosi sitten. Suurin osa vetureista meni romuksi, mutta useita T21- ja T23-sarjojen koneita päätyi myös museoliikenteen harjoittajille.
29.11.2006 15:02 [Tunnus poistettu]: VR Oy:n veturit ovat valtion omaisuutta, sillä kyseessä on valtionyhtiö. Esim. Dv12- ja Sr1-veturit, Sm-junat ja siniset vaunut on ostettu verovaroilla.
29.11.2006 15:09 Juha Kutvonen: Mainittakoon vielä, että T21 oli/on "Ruotsin Vemppu", kts. http://www.jarnvag.net/lokguide/T21.asp
29.11.2006 15:44 Teppo Niemi: Yppis: Eipä ole, vaan niiden omistaja on VR oy, jonka omaisuudeksi ne siirreettiin VR OY:tä perustettaessa. Siihen ei vaikuta, kuinka paljon VR oy:n osakkeista valtio omistaa. Valtiolla, VR-yhtymä OY:llä, VR OY:llä sekä VR-Rata OY:llä on omat y-tunnukset. Sama tilanne on esim. Sähkömarkkinalain vaatimuksesta yhtiöitetyillä sähköverkoilla, vaikka ne omistaiasikin kunta 100 %, niin niiden sähköverkoa ei omista enää kunta.
29.11.2006 16:35 Jouni Hytönen: Venäjälläkin on joitakin dieselvetureita merkitty sijaitsevaksi MPS:n (liikenneministeriö) varastossa. Latviasta ja Liettuasta löytyy muutamia paikkoja, joihin on säilötty käytöstä poistettuja vetureita, tiedä sitten kuinka paljon työtä esim. 10 vuotta sateessa seisoneen dieselsähköisen veturin ajoon ottaminen vaatisi ja kuka sen työn tekee, kun kriisi on käsissä?
29.11.2006 18:16 Tommi K Hakala: Koskahan suomeen tulee ensimmäiset sähkö-vaihtoveturit esim. henkilöratapihoille?
29.11.2006 18:40 Tauno Hermola: Toukokuussa 1980 http://vaunut.org/kuvasivu/11360 :)
30.11.2006 00:14 Juha Hyvönen: Kun on Tavarakiitojuna tuossa, niin miten se eroaa Tavarajunasta tms? Ja miksi nykyään ei ole enää Tavarajunissa eri tyyppejä?
30.11.2006 00:35 Juhana Konttinen: Kyllä edelleen kulkee Kiitotavarajunia (TK) Pohjamanmaan rataa. Nimensä mukaisesti tavara kiitää. Vaunusto sallii suuremman matkanopeuden 100/120km/h ja prioriteetiltaan ovat listan kärkipäässä. Kun katsoo grafiikkaa vaikkapa legendaarisista yönkyntäjistä Sk-Ol välillä, niin huomaa kuinka yöpikurin viiva katkeaa alinomaa kohtaamisissa, mutta kiitotavara saattaa saada ehjää viivaa pitkältikin.
30.11.2006 00:42 Juhana Konttinen: Kysynpä vuorostani itse, että kulkeeko kiitotavaraa muilla väleillä kuin Pasila-Oulu? Varmaankin Tampere-Oulu voisi olla myös, mutta entäpä muut rataosat?
30.11.2006 06:21 Juhani Pirttilahti: 90 ja 100 km/h tavarajunia kulkee muillakin rataosilla. Ei varsinaisesti TK-junia. Junatyypit on olemassa, mutta ne on vain VR:n sisäisissä listoissa.
30.11.2006 10:23 Sakari Kestinen: Entäs kappaletavara, vielkö onnistuisi lähettää vaikkapa Helsingistä Tampereelle telkkarin junassa? :)
30.11.2006 10:23 Sakari Kestinen: En nimittäin millään muista, että kappaletavaran kuskausta olisi lopetettu, mutta en sitä ole varsinaisesti kyllä huomannut tehtävänkään.
30.11.2006 11:03 Juha Kutvonen: Ei kappaletavaran kuljettaminen ole VR-Yhtymästä loppunut. Toimintaa harjoitetaan Transpoint-nimisessä maantieliikenteeseen erikoistuneessa tytäryhtiössä. Kappaletavaraa voi edelleen lähettää junallakin - edellyttäen, että lähettäjä lastaa itse tavaran, matkustaa lähetyksen kanssa samalla kyydillä määräasemalle ja purkaa siellä lastin matkatavaraosastosta, joita tosin on enää harvassa junassa.
30.11.2006 14:05 Tauno Hermola: Jälkimmäinen taitaa olla paremminkin matkatavaraa - jota sitäkin voi aikaisemmin muistaakseni lähettää jopa muulle asemalle, kuin sille, missä itse jäi pois.
30.11.2006 18:51 Taisto Partanen: Tapio miten saan sinuun yhteyden olisi vähän asiaa?????
30.11.2006 19:25 Tapio Muurinen: Kokeillaan ensin vaikka "Palaute kuvaajalle" - klikkaa kuvan alta Kuvaaja -> sieltä avautuu tällainen kirjoituskenttä -> Lähetä (tulee s-postiini).
30.11.2006 19:28 Tapio Muurinen: Kuvassa oleva juna on mitä suurimmalla todennäköisyydellä TK 1051 Ouluun. Lähtö oli Helsingistä 19.00.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!