17.03.1972 / Helsinki, Helsinki asema
17.03.1972 Satamasta Vv15 1980 veti tavaravaunuroikkaa kohti Pasilaa. Vaunuston alkupäässä oli neljä Gks:ää ja Gbk. Ratapihalla olivat muutostyöt käynnissä.
Kommentit
| 18.03.2007 00:03 | Petri Soronen: | Sivu vissiin bugaa, ei näytä kuvaa. | |
| 18.03.2007 01:21 | Juhani Pirttilahti: | Korjattu. | |
| 18.03.2007 02:21 | Ville Virtanen: | Paljonkos tuohon aikaan maksoivat värifilmit? Mietin vain, että kun niitä kerta oli tuohon aikaan jo saatavilla, niin miksei kuvaaja ole sellaista käyttänyt? :) Ihan vain uteliaisuudesta tiedustelen. | |
| 18.03.2007 02:37 | Mikko J. Haaranen: | Toisaalta mv-filmi korostaa sopivasti ympäristön ankeutta | |
| 18.03.2007 02:43 | Leo Männistö: | Lainaus John Hedgecoe, valokuvaajan suuri tietokirja: "Tämän ilmaisutekniikan kestävä viehätys johtuu mustavalkokuvan vahvasta graafisesta potentiaalista ja sen kyvystä luoda tunnelmaa ja atmosfääriä" Nykyisin Kodakin Tri-X 120-kokoisena maksaa 3,85 euroa per rulla, kehitys rodinalilla n. 30-50 senttiä riippuen vähän litkujen sekoitussuhteista. Värinegatiivifilmi Kodak Portra 400 3,60e rulla ja kehitys vähän liikkeestä riippuen n. 5-7 euroa. Kun rullaan mahtuu 12 kuvaa voi jokainen helposti laskea paljonko yhdelle kuvalle tulee hintaa värillisenä tai sävyisenä.Hintatiedot Telefoto ja just nyt. | |
| 18.03.2007 02:49 | Leo Männistö: | Ja toinen mustavalkofilmin etu on ollut valotuksen korjailumahdollisuudet vedostusvaiheessa. | |
| 18.03.2007 09:36 | Timo Salminen: | Kolmas etu: varmempi säilyvyys, ainakin oikein säilytettynä. | |
| 18.03.2007 09:37 | Timo Salminen: | Siis kuvien, mutta miksei filminkin varmaan. | |
| 18.03.2007 10:10 | Jarkko Korhonen: | Eihän tuo ole ankea ympäristö. Ainakaan minun mielestä =) | |
| 18.03.2007 10:36 | Leo Männistö: | Tehdäänpä vertailu vielä kinokokoisena. Tri-x 400 36 kuvaa 4,80e vs. Portra 400 36 kuvaa 6,50e. Kehitykset samaa hintaluokkaa kuin 120-kokoisessa. Halpaa kuin saippua. | |
| 18.03.2007 11:05 | Tapio Muurinen: | Ei mv-kuva ole lainkaan ankea. Moniin rautatieaiheisiin se sopii erittäin hyvin, kuten tähänkin (tosin jälleen kerran; kauneus on katsojan silmässä). - Hintavertailuja tehdessä täytyy asennoitua tilanteeseen 30-40 v. sitten, jolloin nuorukaisella (opiskelija tms.) oli rajallinen budjetti. Filmin kulutus oli kuitenkin kohtalaisen suurta, vaikka kuvattiinkin harkiten. Mv-filmi metritavarana ja itse kehitettynä oli monta kertaa halvempaa kuin kuvaaminen värille. Väridialle kuvattiin esimerkiksi matkakuvia tai erityisen "hienoja" kohteita. Tosin tällöinkin säästi, jos osti diafilmin 30 m:n rullissa, pätki sopiviin palasiin ja kehitti itse; nimim. "kokemusta on" | |
| 18.03.2007 11:15 | Leo Männistö: | Rajallinen purjetti se on tänäkin päivänä =) Tosin kievin kanssa tulee ammuttua ruutuja kohtalaisen säästeliäästi. Mukavasti menee aikaa kun ensin virittää kameran, säätää mittaprismasta asetukset kohdalleen, säätää aukon ja valotusajan ja lopuksi tarkennus ja sommittelu. Tulinopeus luokkaa 1 kuva minuutissa jos oikein hätäilee. Mutta tuleepahan luovuttua siitä objektiivi edellä kohkaamisesta ja "säädän sit photarissa" - asenteesta. Suosittelen kokeilemaan joskus. | |
| 18.03.2007 12:06 | Ilkka Hovi: | Itse tuohon aikaan pähkäilin, mustavalkoista, väri- vai diafilmiä. Värifilmin huonona puolena oli pakko tehdä printit liikkeessä ja laatu ei ollut nykyisten kuvien tasoa. Myös värisävyjen toisto oli sangen huonoa. Siksi päädyin kuvaamaan dioja vuoden 1970 jälkeen. Digiaika on nyt sitten erikseen ja kopioiden laatu on ihan eri kuin aikoinaan. | |
| 18.03.2007 12:28 | Leo Männistö: | Tuo itse kehittely on kyllä siinä mielessä mielekästä puuhaa, että kukaan ulkopuolinen ei pääse vaikuttamaan kuviin millään lailla. Eli jos menee pieleen saat syyttää itseäsi ja jos kaikki menee nappiin niin saat kiittää itseäsi. Vaikeinta koko prosessissa on se filmin laitto spiraalille, se kun pitää tehdä silmät kiinni. Jos kurkkii niin filmi valottuu ja kuvat on pilalla. | |
| 18.03.2007 15:28 | Tapio Keränen: | Opiskeluaikana budjetti oli tiukka, mustavalkoiseen metrinegafilmiin (30 m) rahat usein riitivät. Kesätöistä pääsi hankkimaan joskus jopa niin hyvin, että oli varaa diafilmiin. Väripaperikuvalaatu ns. kymppikuvakehittämöissä oli valitettavan surkeaa. Niinpä värinegat jäivät varsin vähiin. Omalla suurennuskoneella oli mahdollista vedostaa mustavalkomateriaalista sellaisia kuvia kuin itse halusi - usein vain taidot eivät riittäneet. No onneksi sentään oli jonkin verran ammatillista kokemusta työskentelystä valokuvaamossa, jossa alan ammattilaiset opastivat erilaisissa kikoissa. Mustavalkonegoja on vielä skannaamatta, joten aion rasittaa värittömilläkin kuvilla v-orgin väkeä. Vasta vuosituhannen vaihteessa luovuin mustavalkokuvauksesta, kun digitekniikka syrjäytti sen edullisuutensa takia. Mustavalkoisuudesta kärsivät voivat hypätä vauhdikkaasti niiden ohi. | |
| 18.03.2007 15:31 | Leo Männistö: | Rasittavaa? Ei toki. Edullisuuskin on suhteellista, Kiev 60 + MC Volna 80 2.8 maksoi 50 euroa, edellä hinnat kuville. 6x6 negoista repii jo jonkunlaisia suurennoksiakin. Ja miksi kaikki pitäisi olla karkkiväreissä? | |
| 18.03.2007 23:00 | Jorma Rauhala: | Kuvasta: Hieno ajankuva! Keskustelusta: Itsekin oikeaa junakuvaamista tuolloin jo harrastaneen sanoisin, että tuolloin m/v-kuvaus oli periaatteessa lähes yhtä helpoa kuin nykyään on digi(väri)kuvaus. Tuolloin jos kuvasi värille eli hieman halvemmalle ja huonommalle värikääntöfilmille tai kallimmalle diapositiivifilmille, sellaiselle ei nykyään löydy vertailuja. Tuon ajan m/v on nykyajan digiä. Värikuvaus oli ns. herrojen herkkua eli sopi koululaisten/opiskelijoiden budjettiin vain tarkan miettimisen jälkeen. Tämä on ihan omakohtaisesti todettu. "Näpsyttely", kuten täällä v/orgissa voidaan nykyään todeta, että otetaan valtavasti kuvia, ei ollut lainkaan mahdollista ja jos aikoi ottaa dokumentaarisessa mielessä paljon kuvia, ainoa keino oli ostaa m/v-filmiä metritavarana, kuten Tapsa mainitsee ostaneensa 30 metriä valottamatonta filkkaa peltipurkissa, ja leikata ja kasetoida sitä kotona pimeässä esim. "vessassa" kaupasta ilmaiseksi saatuihin käytettyihin filmikasetteihin. 36 kuvan kasettiin mahtui noin puolitoista metriä filmiä eli pimeässä leikattuna kädet oli levitettynä... Oli se hommaa! Sitten kuvaamisen jälkeen lotrattiin kehitteen ja kiinnitteen kanssa samassa "vessassa" ja myöhemmin tehtiin sitten siellä paperivedoksia ja oikeita valokuvia. Oma kuvaamiseni johti palkkatöihin päästyäni siihen, että piti hankkia kaksi kameraa, toisella otin sen ajan digiä eli räpsin sitä-sun-tätä m/v:lle ja herkkuhetkistä saatoin ottaa kuultokuvia (s.o. dia) tarkemman harkinnan jälkeen silloin tällöin. Nykyään en voi ymmärtää sitä lainkaan, että joku ottaa yhä m/v-filmillä kuvia, kun kerran parempaakin laatua saa halvemmalla. Maanteilläkään ei enää Wartburgeja tule vastaan. Väridigistä saa halutessaan m/v-versioita helpolla. | |
| 18.03.2007 23:36 | Leo Männistö: | Kuten kirjoitin erään kuvan kuvatekstiin: "Kaikkihan tietää että jos normaali digiworkflow/muu osaaminen ei ole halutulla tasolla, niin vaihdetaan vehkeet taiteen ja nostalgisuuden nimissa niin paskoihin että kuvaajassa ei enään ole vika" - Ainii, myös autokalustoni keski-ikä on 35 vuoden tasolla (VW kupla '66 + kleinbussit '72 ja '77) Hukkuuko hyvät kuvat sitten massaan kun materiaalia tunkee joka suunnasta ja koko ajan, sehän on niin halpaa kuvata digille et mitä sitä sit miettimään kuvatessa mitä ottaa. Eikä valotustakaan tarvitse miettiä kun senhän saa photosopilla sit kohdalleen... | |
| 18.03.2007 23:38 | Leo Männistö: | Kumpi sitten onkaan enemmän _laitekeskeistä_ kuvausta? Uudella 1000 mekakikselin digijärkkärillä automaattiasetuksilla ja kahdenkymmenen eri linssin väliltä valiten vai tuollaisella vanhalla 6X6 Exakta-CCCP-kopiolla, paha sanoa.No on ainaki hauskaa seikkailla KNEBin mittaprisman ihmeellisessä maailmassa. | |
| 19.03.2007 00:35 | Jorma Rauhala: | Maailma on oikeasti aina ollut värillinen, mutta ennen vanhaan kun oltiin köyhempiä, otettiin m/v-kuvia. Itselläni ei ole nykyäänkään varaa kuin yhteen helppokäyttöiseen kameraan (joka on nyt sitten automaatti[väri]digi) sekä yhteen vajaan kymmenen vuoden ikäiseen belgialaisvalmisteiseen autoon. Kuka nykyään kuvaa m/v:tä, hakee sillä varmasti jotain taiteellista näkemystä. Nuo mainitut kolme autoakin kuullostavat taiteelta. Muurisen ja Katajiston vanhat värikuvat kohahduttavat aina täällä, sillä on mukava nähdä aikakautensa valtavirrasta poikkeavia väri-kuvia vanhalta ajalta. Itseäni harmittaa kun värimaailmani ei kata koko harrastusaikaani. | |
| 19.03.2007 01:01 | Leo Männistö: | Taidetta...hmm.. En kyllä ole itseäni kovin taiteelliseksi persoonaksi ikinä ajatellut =) Mukava vain hektisen työn vastapainoksi rauhoittua vanhan ajoneuvon ohjauspyörän takana ja edetä kiireettä, siten että matka on itsessään se "juttu", ei se että pitäisi laskea minuutteja ja sekunteja perillepääsyyn. Meneepäs nyt kauaksi aiheesta, mutta mutta... | |
| 19.03.2007 01:06 | Leo Männistö: | Oon kyllä niin onnettoman huono argumentoimaan näitä mielipiteitäni. Älkää toki harrastelijatoveri JR tulkitko kirjoitustani nimenomaan teihin kohdistuvana kritiikkinä. | |
| 19.03.2007 01:11 | Jorma Toivonen: | Leksalle aika paljon aiheesta poikkeava kommentti, ettei "kuplalla" kovaa kiirettä (tai kiirettä lainkaan) voi pitää (aikoinaan vm52 ja vm64). | |
| 19.03.2007 09:05 | Leo Männistö: | Eikä tarvitse. | |
| 03.05.2010 23:20 | Jyrki Längman: | Tapiolle kiitos hienosta kuvasta |