19.01.1974 / Helsinki, Pasila alapiha
19.01.1974 Mainoksin koristeltu Dm9 5113 kyyhötti sähkölämmitykseen kykettynä Pasilan porkkanahallien ulkopuolella seisontaraiteilla.
Kommentit
| 19.01.2008 19:23 | Joni Lahti: | Niin juna kuin mainostetut asiat ovat osa mennyttä maailmaa. Porkkana näistä oli se paras, jota välillä kaipailee :) | |
| 19.01.2008 20:07 | Pirkko Alanen: | Minä taisin ehtiä matkustaa tällaisella vain kerran - Pieksämäeltä Jämsään joskus 70-80-lukujen taitteessa. | |
| 19.01.2008 20:23 | Joni Lahti: | Oikeastaan kaipaan vielä enemmän Dm8:aa, jossa oli melkein ylellistä matkustaa pitkäkin matka. Nostalgiaa siis.... | |
| 19.01.2008 20:33 | Pirkko Alanen: | Minä en kyllä edes tiedä oliko se millä matkustin Dm9 vai Dm8... Mikä ero niissä oli?? No, eipä silti, en kyllä osaisi erottaa, vaikka joku kertoisikin tarkasti tyyppien väliset erot, sillä muistikuvani tuosta matkasta ei ole mitenkään tarkka. | |
| 19.01.2008 20:37 | Mika T. Polamo: | Muistatko istuiko kukaan vastapäätä tai potkiko joku selkään? | |
| 19.01.2008 20:49 | Pirkko Alanen: | En muista muuta kuin että oli julmetun täyttä (perjantai-ilta) ja jotenkin hämärää... Selkään ei potkinut (muistaakseni) kukaan, semmoisen nyt luultavasti kumminkin muistaisin sitä kun ei tapahdu kuin omassa autossa jälkikasvun istuessa takapenkillä... (Käyttäjä muokannut 19.01.2008 20:50) | |
| 19.01.2008 21:17 | Joni Lahti: | Dm9 oli alunpitäen tarkoitettu lähiliikennejunaksi, mutta pikajunaksihan se päätyi. Siinä siis istuttiin nokittain kuin ryhmätyötilassa. Dm8:n istuimet olivat taas kuin sinisissä vaunuissa. - I luokka oli hieno, en päässyt vain siinä matkustamaan. Vorgissa kai löytyy kuvaa herrasväenluokan istuimista hiukan rähjäisessä kunnossa. - Ovethan olivat myös erilaiset, en osaa niiden tekniikkaa kertoa. Ysissä kuitenkin pikemminkin onnikan ovet :) (Käyttäjä muokannut 19.01.2008 21:19) | |
| 19.01.2008 21:24 | Joni Lahti: | Ysistä löytyy sisäkuvia molemmista luokista eri kuntoisina. Kasista en löytänyt sisäisiä otoksia... harmi. | |
| 19.01.2008 21:29 | Pirkko Alanen: | Ööh... ei valkene vieläkään! Vuosi oli "luultavimmatusti" 1979 ja kuukausi varmasti helmikuu. Tulimme pikajunalla Kajjaanin suunnasta ja vaihdoimme Porkkanaan Pieksämäellä ja perillä Jämsässä olimme illalla. | |
| 19.01.2008 21:37 | Jarmo Pyytövaara: | Minulla on ollut erinomaisen suuri ilo ja onni, ollut matkustaa näillä junilla lukemattomia kertoja. Kun matkusti Turusta Jyväskylään ja takaisin. Kun oikein onnisti niin, mennen tullen ja koko matkan, samassa välissä istui neljä, toisilleen tuntematonta pitkäkinttuista matkamiestä. Minulle on jäänyt sellainen mielikuva, ettei se suurta juhlaa ollut. Muistaako kukaan, mikä oli yleisin kuulutus, Näsissä rungoissa, loppuaikoina???? Johtui varmaankin Dm8. | |
| 19.01.2008 23:57 | Jorma Toivonen: | Henk.koht. kokemuksia ei näistä ole, muutaman kerran matkustin. Lieneekö yleisin kuulutus olleen ovi-valon palamisesta? Yleensä matkustin tupakka-osastossa, jossa Bredan tärinä ja kolina mukavasti hieroi jalka-pohjia, vauhdin (sitten joskus) noustua tarpeeksi kuului lattian alta suhaus ja mahtava kolaus, kun 3-vaihde kytkeytyi. Käyttäjän kannalta sarja taisi olla aikansa "Pendolino". Varsinkin kone-apulaiselle riitti työ-sarkaa, milloin kävi pumppailemassa lisää nestettä jäähd.järj. paisuntasäiliöön (nesteen määrää ei tainnut nähdä säiliössä, vasta merkkivalo ilmoitti asiasta), kulkusuunnan muuttuessa availi matkustaja-osastojen lattia-luukkuja tarkastaen jokaisesta moottorivaunusta erikseen suunnanvaihto-laitteen kytkeytymisen jne. Kulku-ominaisuudet taisivat olla varsin hyvät telien rakenteesta johtuen - kerran olin ohjaamossa matkan aikana, tuolloin kuljettaja innostui esitelmöimään ajokkinsa ominaisuuksia, unohti tehonsäädön ja nop.mitt. seurannan, ja niinpä tulimme "Sitikkalan mäkeä" alas varsin vauhdikkaasti matkalla kohti Kouvolaa... | |
| 20.01.2008 10:59 | Tapio Muurinen: | Minä en muita kuulutuksia koskaan kuullutkaan, kuin: "Ovivalo". Ne kasin ovet olivat mysteeri. Vaikka konduktööri ennen junan lähtöä kävi itse ne sulkemassa tai tarkistamassa, että kiinni on, niin ruuhkaeteisessä ei koskaan voinut olla varma, lentääköhän tästä kohta radalle. Nojata niihin ei uskaltanut. - Talvella myös jääkokkareet kolisivat mahtavasti Bredan suojakoteloihin. | |
| 20.01.2008 14:45 | Pirkko Alanen: | Pyöriteltyäni porkkanaa avullanne suuntaa jos toiseenkin, alan pikuhiljalleen uskoa, että muinainen matkustusvälineeni oli Dm8. | |
| 20.01.2008 15:26 | Jarmo Pyytövaara: | Ovivalohan se yleisin kuulutus oli. Parhaimmillaan joka pysähdyksen jälkeen, vähintään kerran parhaimmillaan kaksi, ennen seuraavaa pysähdystä. Dm8 ja 9 kulkivat kauniisti keinuen puolelta toiselle. Vetovaunussa moottori hyrisi, välillä sihisi ja suhahteli ja talvella jäät paukku pohjassa. Mielestäni Dm8 oli mukavampi matkustaa, johtuen mukavammista istuimista ja istuin järjestyksestä. Yksi erinomaisuus niissä oli, ne eivät jääneet koskaan taipaleelle ja se on jo paljon. |
|
| 20.01.2008 16:42 | Joni Lahti: | Ovivalo, tosiaan, niin se oli! En millään saa sitä kasin ovisysteemiä päähäni. Ne olivat kuperat, kaksi puolikasta vastakkain. - Moottorivaunussa oli mielestäni joskus turhan lämmin :) Saattoi johtua muistakin syistä kuin itse koneesta, joka mourusi ja sihahteli jalkojen alla. Tarjoilukärry kulki rungon läpi ja vaihtoi jollakin asemalla mahdolliseen toiseen runkoon. Ja taas menoksi. - Pisin väli taitaa minulla olla Dm8:ssa Hki-Kuo. Tre-Hki välillä sillä ajettiin monestikin, kasilla ja ysilläkin, Porkkanalla kuitenkin. | |
| 26.01.2008 00:42 | Jorma Toivonen: | Liekö nuo Jonin lämpö-ongelmat sattuneet 1980-luvun alkupuolelle. Alku-vuodesta 1981 muutettiin Dm8/9 lämmitys-järjestelmää, tosin tieto tästä tai käyttö-ohjeet eivät saavuttaneet käyttävää henkilöstöä (veturimiehiä), joten tuolloin saattoi vaunujen lämpötila vaihdella suurestikin kylmästä/kuumaan, miten poltin sattui käymään tai ei käymään. | |
| 27.01.2008 01:05 | Jorma Toivonen: | Dm8-kalustolla taidettiin yrittää ajaa Ouluun asti 1970-luvun alkupuolella (MK 57/58). Kesäisin tuotti ongelmia WC:n veden riittävyys ja talvella välivaunun lämmityslaitteen polttoaine-säiliön "pienuus". Liekö kenellään kommentoitavaa, oma tieto "huhujen varassa". | |
| 27.01.2008 02:18 | Eljas Pölhö: | En tiedä oliko tuollaisia ongelmia, mutta eikö Dm8 poistunut MK57/58:sta silloin kun VR keksi EP-junat (Erikoispikajunat), joissa oli isompi paikkamaksu kuin vanhoissa MK junissa. Ouluun menivät kai "Polaria" ja "Lapponia". Tulikohan nimet vasta vuoden harjoittelukauden jälkeen, muisti pätkii. Matkustin kerran Dm8:lla Oulusta Helsinkiin ja siinä moottorin päällä oli ihan hyvä matkata, vaikkei ääniefektit olleetkaan Dm4 luokkaa. | |
| 28.01.2008 08:04 | Petri Nummijoki: | Olihan MK57/58 kulussa Ouluun asti jo 60-luvun puolivälistä alkaen joskin aluksi vain kesäkausina. Aikataulukirjassa junaan MK57/58 on merkitty syksystä 1971 alkaen Sr12 lisäyksellä "Vain teräsvaunuja". Silloin juna kulki Ouluun jo talvellakin. Pelkkä aikataulumerkitä ei tosin takaa, että junaa olisi oikeasti ajettu Sr12-vetureilla. Junaparista tuli EK57/58 kesästä 1972 alkaen ja EP57/58 vuotta myöhemmin. | |
| 27.09.2008 19:08 | Eljas Pölhö: | MK57/58 taisi olla kulussa Ouluun ensimmäisen kerran ajalla 15.6-25.9.1965. Se kulki kuitenkin Hr12-junana ainakin 2.7. asti. Elokuussa se oli jo Dm8-juna. Heinäkuulta minulla ei olu tietoa 2. pv jälkeen. Talvikaudella se kulki vain Tampereelle ja takaisin, 16.12. alkaen pääasiassa Dm9-junana, helmikuun alkupuolella muutaman kerran Dm4 (ainakin 7.2.66) ja Hr1 (5-14.2) vedolla, sitten Sr12 15.2-1.5 ja sitten takaisin Dm9:lle loppuaikataulukaudeksi kun lumi- ja pakkasongelmista oli selvitty. Kuvan 5113 alkuperäinen taaramerkintä oli 47800kg ja toisen päädyn 5114 oli 47500kg. Itse asiassa kaikki parittomat olivat alkujaan 300kg painavampia kuin parilliset, mistähän se sitten johtui? Välivaunuissa olikin sitten isompia eroja, mutta johtui varmaan alkuperäisestä sisustuksesta? Kevein oli 5603 (33800kg) ja painavin 5608 (34500kg), siis uusina. | |
| 29.09.2008 07:45 | Petri Nummijoki: | Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Tuosta MK57/58:n vedosta Hr1:llä on mainittu mm. Resiina-lehdessä 2/87. Arvelinkin, ettei se voinut olla Hr1-vetoinen montaa kertaa, koska veturisarjalle on kirjattu tilastoon niin vähän kiitojuna-ajoa vuodelle 1966. Onko tiedossa miten hyvin eri kalusto pysyi tässä junassa aikataulussaan? Ainakin Hr1:llä mainitaan olleen vaikeuksia ja Dm4 ei varmaan myöskään pärjännyt, jos käyttö jäi muutamaan kertaan. Entä onko muiden kiitojunien (55/56 ja 77/78) kalustosta havaintoja tuolta talvelta? | |
| 29.09.2008 13:03 | Eljas Pölhö: | Hr1 selvisi yhden kerran menopaluumatkasta MK57/58 ajallaan. Tampereen suuntaan myöhästyminen oli yleensä vähäinen, mutta ongelmana oli lyhyt kääntöaika Tampereella ja paluujunan lähdön myöhästyminen veturia odotellessa. Lähdön myöhästymistä ei yleisesti ottaen saatu kiinni. En muista miten Dm4 selvisi. Vilkaisin joskus 70/80-luvulla kaikki kulkuajat päivittäisistä kulkuaikaraporteista noilta päiviltä, mutta ne menivät odottamatta paperikeräykseen, kun olin varsinaisesti kopioimassa vasta vuoden 1963 tietoja. MK55/56 ajettiin Dm4:llä 14.2/15.2-31.3/1.4 ja näin sen Hyvinkäällä useamman kerran viikossa odottaessani junaa koulusta kotiin (Hangon suunnan lättä pääsi lähtemään Riihimäeltä vasta MK56 perään). Yleensä se oli jonkun verran myöhässä, mutta ei mahdottomasti. Jyväskylän osuus (MP93, MP/MK94 oli peruutettu 10.2/11.2-31.3/1.4 välisen ajan. MK77/78 oli Dm4:llä 11.2/12.2-24.3/25.3 välisen ajan. Kuriositeettina voidaan mainita, että 5.3.66 junan 77 vetovoima oli Dm4 1609+1619+1613+1620. Helmikuussa vetovoima oli yleensä 1xDm4 ja maaliskuussa 2xDm4. | |
| 29.09.2008 13:41 | Petri Nummijoki: | Entä selvisikö Sr12 MK57/58:ssa aikataulussaan? MK77/78:n osalta oli ilmeisesti peruttu jatkot Savonlinnaan ja Joensuuhun? Vai ajettiinko juna kahdella rungolla, jos vetovoimana oli 2xDm4? Entä oliko normaalisti Dm4-kiitojunilla ajettujen MP3:n, MP27:n ja MP49:n osalta kalustomuutoksia, kun Dm4-kiitojunia käytettiin Porkkanoiden korvaajina? | |
| 29.09.2008 14:29 | Eljas Pölhö: | Vilkaisin aikanaan vain helmikuun kulkutiedot ja mieleen jäi, että Sr12 olisi selvinnyt paremmin kuin Hr1. Tarkoitus oli käydä ajot läpi tarkemmin myöhemmin, mutta myöhästyin harmittavasti. Seurasin Vaasan junaa tarkemmin, kun näin sen säännöllisesti. Talvella ei kai ajettu Savonlinnaan vaan vain Imatralle. Jotenkin muistelen, että myös idässä oli peruutuksia tai korvattu MK jollain muulla (esim Dm7-junalla), mutta käsillä ei ole nyt mitään faktoja. Vastaan lisää kun (tai jos) jostakin laatikosta putkahtaa lisää tähän liittyvää aineistoa. Kiitojunarungot (KCik+KEis+KEi) tietysti siirtyivät kiitojuniin, Dm4 vetovaunuja vapautui Turussa muuttamalla muutama Dm4-paikallisjuna höyrylle, mahdollisesti Kouvolassa samoin. | |
| 06.09.2009 00:15 | Eljas Pölhö: | Joensuun osuus oli peruttu 7.2.66-24.3.66 ja Savonlinnan osuus 7.2.66-4.4.66 (paluuvuorot 1pv myöhemmin). | |
| 19.03.2010 10:01 | Risto Itkonen: | Muistan ainakin Dm8-moottorivaunujen moottorien olleen alkujaan lattianalusmoottoreja ilman kotelointia. Moottorit koteloitiin talviongelmien vuoksi ilmeisesti jo vuonna 1965? Muistan asuessani Pieksämäellä Joensuun kiitojunia korvatun välillä Pieksämäki- Joensuu Dm 7:llä. |
|
| 19.03.2010 11:40 | Eljas Pölhö: | Ainakin helmikuussa 1966, kun Dm8-junat Joensuuhun oli peruttu, ajettiin korvaava juna Dm7:llä muutaman kerran. Ei kuitenkaan koko yllä mainittua kautta, vaan junavuoro peruttiin kokonaan useaksi viikoksi. | |
| 19.03.2010 15:58 | Eljas Pölhö: | Parista Dm8:a korvaavasta Dm7-junasta löytyi kulkuaikatietoja: 6.2.1966 MP87 Pm 11min myöh-Jns 52min myöh. 7.2.1966 MP88 Jns lähti ajallaan-Pm 12min myöh. 7.2.1966 MP87 Pm 45min myöh-Jns 56min myöh. Jälkimmäisen päivän perusteella Dm7 näytti selviävän ihan siedettävästi pikajunan aikataulusta, vain 11-12min ajan menetys, vaikka keli ei varmaan ollut paras mahdollinen (kylmää ja lunta). Juuri kyseisellä viikolla Hv1, Hr1 ja Tr1 saivat tuurata monessa pikajunassa eri puolilla maata. |