22.05.1982 / Espoo, Leppävaara
22.05.1982 Tr1 1082 matkalla Stadiin ja Sm2 el-tåågessa matkalla Kirkolle.
Kommentit
| 22.01.2008 23:34 | [Tunnus poistettu]: | http://vaunut.org/kuvasivu/44788 :) | |
| 23.01.2008 00:01 | Sami Hovi: | Aika rentoa ja väljää liityntäpysäköintiä vielä tuohon aikaan, tosin päivä oli lauantai. | |
| 23.01.2008 16:12 | Lari Åhman: | Autokaluston tyyppi värimaailmoineen :-) Jotain DX-Corollaa, Taunusta ym. peruskalustoa, mutta näkyypä siellä olevan 244 Volo ja kuplakin. | |
| 23.01.2008 17:08 | Olli Keski-Rahkonen: | Lisäksi tuossa taitaa olla ainakin Peugeot 305 ja B-Kadetti. Taustalla kulkeva vanha Turuntie on säilynyt samanlaisena näihin päiviin asti mutta lähes kaikki muu onkin sitten muttunut. Eipä äkkiseltään tunnistaisi Lepuskiksi :) | |
| 23.01.2008 20:38 | Markku Blomgren: | Tunnistaa kyllä. Nimim. tuolloin 8 vuotias ja asui perkkaalla ja asemalla tuli käytyä aika usein junia katselemassa. Asemakin mukavasti hajoamassa, oliko muuten kyseessä lepuskin alkuperäinen asemarakennus? Ne oli niitä aikoja... | |
| 23.01.2008 20:47 | Olli Keski-Rahkonen: | Itsekin olen vanhan Lepuskin aikaan käynyt tuossa asemalla kymmeniä kertoja, mutta uskon silti ettei keskiverto kaduntallaaja enää kovin helposti osaisi nykyistä asemaa tähän yhdistää. | |
| 23.01.2008 21:35 | Jorma Rauhala: | Tuo Leppävaaran asemarakennus on varsin alkeellinen. Tosin se oli yksi ensimmäisistä asemista, jolla oli releasetinlaite. Lämmitys: oli puilla lämpiävät pystyuunit odotussalissa ja konttorissa. Vesijohtoa ei rakennukseen tullut eikä mennyt. Juomavettä tuotiin junalla kannussa Pitäjänmäen asemalta. Puucee on rakennuksen toisella puolella, mutta jo ainakin 70-luvulla on makasiiniosastoon tuotu kemiallinen wc-pönttö. Asemamies-junasuorittajan (ei normaalia suoritusta) hoitama lipputoimisto, myyntitulot olivat rantaradan huippuluokkaa. Helsingin seudun asemista lähes yhtä heikkoa oli Oulunkylässä. Sinne tosin tuli kylmää vettä putkessa ja oli Teho-merkkinen narusta vedettävä wc. | |
| 23.01.2008 22:14 | Ari Palin: | Allekirjoittanut matkusti tuossa junassa Karjaalta Helsinkiin. :) | |
| 23.01.2008 22:16 | Ari Palin: | Onkohan Turuntie tuossa juuri levennetty nelikaistaiseksi? Tien penkalla ei kasva vielä ruohikkoa. | |
| 23.01.2008 22:19 | Ari Palin: | Jorma: Olen kuullut, että Rekolan asemalla olisivat matkustajat voineet vuoteen 1981 asti talvisin lämmitellä takkatulen ääressä. Tiedätkö, pitääkö kuulemani paikkansa? Entä minkälainen muuten oli aseman infrastruktuuri? | |
| 23.01.2008 22:37 | Jorma Rauhala: | AriP: Rekola voi hyvinkin olla noin, en tiedä. Sehän oli miehitetty, mutta siellä ei ollut asetinlaitetta. Kuten mm. rantatiellä Domi ja päätiellä Puksu, Mosa ja Puistola. Omat kokemukset ovat vain asetinlaitepaikoilta. | |
| 24.01.2008 18:22 | Veijo Malk: | Kyllä ihmismuisti on hatara ,kun on vaikea muistella autojen ylittäneen radat kondyktöörivaunun kohdata -60 luvulla. | |
| 24.01.2008 19:17 | Markku Blomgren: | Muistan hämärsti kuvan albumista jossa lepuskin asemalla seisoo lättäpaikku, mutta tasoristeystä keskellä asemaa en muista siitä kuvasta ja se on siis otettu ennen sähköistystä. Itse albumi on 'jossain'. | |
| 24.01.2008 19:46 | Tauno Hermola: | MarkkuB kysyi, onko tämä Leppävaaran alkuperäinen asema. Alkuperäinen asema on ilmeisesti ollut samanlainen, kuin Ervelän asema http://vaunut.org/kuvasivu/26926 , mutta onko tämä kuvassa oleva sama, mutta rajusti muutettu, vai 'uusi', siihen en osaa vastata. Muistelen, että jossain siitä 'vanhasta' asemasta alkuperäisessä asussaan olisi ollut huono kuvakin, mutta nyt ei ole mitän mielikuvaa, missä se olisi ollut. | |
| 24.03.2017 21:05 | Eero Karttunen: | Ari kyselee yllä Rekolan asemasta ja matkustajien lämmittelystä takkatulen ääressä ym. Menee pahasti otsikon ohitse, mutta tosiaan radan länsipuolella olleessa Rekolan odotushuoneessa (kuten konttorissakin) oli iso pyöreä puilla lämpiäva pystyuuni, jonka ääressä matkustajat lämmittelivät pakkasilla. Uunia hoitelivat kaksi asemamiestä Esko Ahokas ja Lea Partanen pitkään, olisko palvelu toiminut klo 6 ja 18 välillä, päivällä asema oli suljettu mutta kun samasta odotustilasta vastapäiseltä seinältä palveltiin Rekolan postin asiakkaita, joten lämmittelemään junalle menijä pystyi uunin vieressä arkisin päivälläkin. Postiosa oli 1950-luvulla rakennettu lisäosa asemarakennukseen ja sielläkin oli samanlaisia puu-uuneja. Rouva Partanen muuten näytti jo liikkeelle lähteneille junllle punaista lippua aina, kun tasoristeyksestä juoksi mattimyöhäinen junaa kohti. Hän ei välittänyt konduktöörien äänekkäistäkin moitteista. Asemarakennuksen eteläosassa oli rautatieläisten, pitkään juuri Partasten asunto. Rekola oli siis laituri, ei sivuraiteita, mutta kappaletavara kulki. Rakennuksen eteläpuolella oli aivan oikea rautatiepuutarha ja vajarakennus ja vanha puuseerakennus. Radan itäpuolella oli lähinnä polkupyörävaraston tapainen varasto ja Rekola-Asola-Tikkurila tien tasoristeyksen pohjoispuolella oli isohko makasiinirakennus korkeine lastauslaitureineen. Kumma kyllä tämä varsin heikon näkyvyyden ainakin pohjoiseen omaava tasoristeys jätettiin jopa 1950-luvulla ilman mitään varoituslaitteita, kunnes viimein noin vuonna 1966 ohikulku-kiskoauton murskattua vuorolla olleen linja-auton, tasoristeykseen rakennettiin puolipuomi-valo-äänivaroituslaitteisto. Varoituslaitteita oli kyllä vaadittu ahkerasti lukuisten allejääntien johdosta, mutta vaadittiin siis lätän vetovaunun ja linja-auton tuhoutuminen ennen kuin turvalaiteasia edistyi. Sittemmin joulukuussa 1980 Koivukylän asema ja uusi Rekolan seisake avattiin ja vanha Rekolan asema ja Hanalan seisake lakkautettiin, ja tasoristeys ja makasiintit, ja myöhemmin jopa hirsinen vanha asemakin purettiin (siirrettiin muualle). Rekolasta liputettiin junia aamuvarhaisesta alkuiltaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka, jolloin linjasuojustus valmistui. Usein liputtajana oli asemamies Nestori Laapas, jonka vaimo Meeri vastasi aseman siivouksesta. Meeri muisteli minulle myöhemmin, että kerran kun Nestori oli ollut lähes tunnin makasiinilla vastaanottamassa kappaletavaraa pitkästä tavarajunsta, virkapuhelin soi ja soi. Viimein Meeri uskalsi vastata: "Rekolan aseman siivooja". "Korson junalähettäjä täällä, missä asemamies on kun ei ole tuntiin vastannut ja Tikkurilastakin olisi tulossa junia?" "Tavaraa on makasiinilla vastaanottamassa, ei kuule puhelinta sinne". "No hyvä, mutta katsokaa nyt tarkasti Korson suuntaan ja aina kun Korsosta päin tulee junia, pyörittäkää kaikille junille aina vain vihreätä lippua, me hoidamme Tikkurilan kanssa junaturvallisuuden". Niinpä muutaman minuutin jälkeen tulikin jo ensimmäiseksi neuvostoliittolainen sotilasjuna, jonka kuljettaja laivan pillillä kiitti vihreästä väristä niin että kuului Tikkurilaan saakka. Nestori oli myöhemmin selittänyt, että ellei Rekola olisi liputtanut, Korson olisi täytynyt antaa neuvostojunallekin junaturvallisuustiedote, että Rekola ei sillä hetkellä liputa. Viestin antaminen neuvostoveturille oli kuulemma ainakin alkuaikoina jännittävä tapaus, vaikka veturissa oli ilmeisesti suomalainen luotsikin paikalla. Ja ellei viestiä olisi annettu eikä Rekola olisi liputtanut, neuvostokuljettaja olisi ilmeisesti toiminut viimeisen päälle kaikkien ohjesääntöjen mukaisesti ja kytkenyt junan käyttöjarrun päälle. Oli kokemusta, että sen jälkeen neuvostojuna ei pysähdyttyään liikahtaisi muutoin kuin että joku menee resiinalla asemien välille näyttämään junalle vihreätä lippua. |