23.02.1921 / Hämekosken silta, Hämekoski
Raimo Virtanen

23.02.1921 Heitämpä minäkin kysymyksen. Missä päin Suomea ennen 23.2.1921 kuva on otettu ja mikä on veturin tyyppi? ( ylläoleva päivämäärä on alkuperäisen kuvan takana). Kuvaaja tuntematon. Kuva: R.V:n kokoelma.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hämekoski (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hämekosken silta
Kuvaaja: Raimo Virtanen
Lisätty: 16.02.2008 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Silta
Sijainti: Linjalla

Kommentit

16.02.2008 17:30 Pekka Viitamäki: Hämekosken silta Jänisjärvellä Matkaselän-Suojärven radalla.
16.02.2008 17:39 Raimo Virtanen: Sehän se! Sillan kuva löytyy ainakin Valtionrautatiet 1935 kirjasta. Liekö silta vielä pystyssä, vai tuhoutuiko sodassa? Mutta mikä on veturin tyyppi?
16.02.2008 17:48 Markku Blomgren: 2-6-0 (1'C) pyörästöinen, eli olisiko joku myöhempi Sk-sarjalainen, kenties Mummo? Olivatko G-sarjaa tuolloin, hieman huonot tiedot noista vanhoista sarjamerkeistä.
16.02.2008 17:55 Heikki Itävuo: Kaksiakselinen tenderi, joten Sk1, Sk2 tai Sk6.
16.02.2008 17:56 Tapio Keränen: Veturi näyttä "Pikku-Ruskolta", G-sarjaa, vuodesta 1942 Sk1 tai Sk2. Mummossa (Sk3) oli kolmiakselinen tenderi. Ensimmäisenä vaununa jarrukopillinen H.
17.02.2008 00:05 Tauno Hermola: Ensimmäisenä vai seitsemäntenä? ;) Mitähän nuo loppupään umpivaunutkin mahtaa olla?
17.02.2008 05:35 Markku Blomgren: Umpivaunut? Seitsämäntenä näyttäisi olevan jarrukopillinen(?) matkatavara/konduktöörinvaunu ja sitten on kolme kaksi kselista matkustajavaunua (vai olivatko noi jo telivaunuja?). Se jarrukopillinen H-vaunuhan on toi eka heti tenderin jälkeen. Tyypillenen sekatavarajuna vaikkei varsinaisia umpivaunuja olekkaan.
17.02.2008 14:30 Ilkka Hovi: Kiva kuva, jota voi kommentoida. Sk sarjan veturissa on halot kasattu mielenkiintoisesti etupainoitteisesti. Epäilen että tavaravaunustossa on myös K-vaunu (laidaton avovaunu päätypylväin) neljäs oikealta ja Mp soravaunu kuudes oikealta.
Olisiko tuo viimeisin matkustaja vaunu II/III luokan vaunu kun
siinä on värieroa (?)
17.02.2008 15:12 Tauno Hermola: Oliskohan jossain parempaa kuvaa tuosta jarrukopillisesta H vaunusta, kovin pieneltä se koppi tuossa näyttää. Kuvaa katsellessa tulee kyllä mieleen, että sillanrakennuksn kehitys on ollut paljon nopeampaa, kuin liikkuvan rautatiekaluston! :)
17.02.2008 17:39 Pekka Viitamäki: Valtionrautatiet 1912-1937 ll kirjassa kuvassa 158 näkyy sillan alla kapearaide. Onkohan Hämekoski Ab:n ratasysteemiä?
17.02.2008 18:21 Jarmo Pyytövaara: Onko kuvan takana postikortti viivoitus? Käytetty postikorttina.
17.02.2008 18:34 Raimo Virtanen: Kuva on mv-vedostamalla tehty ei painettu. Takana on kynällä itsetehty postikortti viivoitus. Kortti on lähetetty 23.2. 1921. Paikkakuntaa ei ole ja postimerkkikin on revitty pois. Kortin teksti en henk.kohtaista, jota ei voi julkistaa. Löytyykö näitä kortteja useampiakin?
17.02.2008 18:35 Ilkka Hovi: On se Hämekosken 600 mm kapearaide. Alunperin tehtaalta vietiin tuotteet pohjoiseen Jänisjärven rannalle, josta proomuilla Wärtsilään ja junaan. Talvella hevosvoimin Karjalan radan jollekin asemalle. Hämekoskella ollut mm "Aline" 0-4-0ST Baldwinin tekemä veturi.
17.02.2008 19:32 Jarmo Pyytövaara: Minulla on kulkematon mv-kortti, jossa "painettu" postikortti viivoitus. Kortti ei ole ainutlaatuinen uniikkikappale, muttei kovin yleinenkään, jos tuntuu paremmalle, varsin harvinainen se on.
Ei kellään sattuisi olemaan, amerikkalaisia ystäviä? Jotka tekevät poliisisarjoja. Niillä tietokoneiden kanssa asiat sujuvat hienosti. Skannattaisiin kuva, pysäytettäisiin veturin liike, suurennettaisiin ja terävöitettäisiin vähän ja kas kummaa, veturin numero olisi siinä, 162. Eikö olilisikkin helppoa ja yksinkertaista?
17.02.2008 20:04 Tauno Hermola: Muistelen, vaikkei nyt ole vanhoja kuvia tässä käsillä, että oli aika tavallista, että "postikorttikokoisissa" suurennoksissa oli postikorttiviivoitus, siis oli jo siinä vedostuspaperissa valmiina, tietenkin.
17.02.2008 20:18 Raimo Virtanen: Ennen wanhaan paikkakunnan valokuvaajille oli bisnes vedostaa viivoituksella varustetulle mv-paperille käsityönä postikortteja myyntiin seudun nähtävyyksistä. Ilford valmisti vielä muutama vuosi sitten mv-muovipaperia postikorttikoossa viivoituksella. Saattaa tehdä vieläkin. Väritulostuspaperiahan löytyy viivoituksella.
11.02.2011 23:30 Eljas Pölhö: Jarmon kuuluttamalla tekniikalla sanoisin G9 369 (kyseinen veturi myytiin Enso-Gutzeitille 1932, joten se ei saanut sarjamerkkiä Sk2). Kuvan tarkkuus ei oikein riitä ja hätävarana voisi olla G9 370 tai G9 (Sk2) 371. Muita Matkaselkä-Suojärvi rautatierakennuksella helmikuussa 1921 olleita vetureita olivat G1 142, G1 (Sk1) 144 ja K1 (Tk1) 290. Olisikohan kuva sillan kuormituksesta tai jostain ensimmäisestä juhlajunasta, koska rataosa Jänisjärvi-Läskelä avattiin vasta 16.8.1921 ja kiskotuskin valmistui vasta 1921 puolella. Vähäluminen helmikuu silloin, pitääkö paikkansa?
24.02.2013 10:56 Ilkka Hovi: KORJAUS: Hämekoski Oy:n kapearaideradan raideleveys oli 750mm. Tähän asti olen kuvitellut raideleveyden olleen 600 mm. Kuvan ottoaikaan toimi Hämekosken tehtaalla Karelian Wood Oy:n vaneritehdas. Karelia Woodin omistivat Wärtsilä Oy ja Läskelä Oy puoliksi. Tehdasalueelle valmistui vuonna 1921 myös Wärtsilä Oy:n sähkösulatto, jossa valmistettiin sellaisia rautaseoksia, joita ei voitu tehdä Wärtsilässä.
24.02.2013 13:04 Heikki Kannosto: Mitä terävyydestä puuttuu sen dokumenttiarvo korvaa. Sekajunista ei kovin monta kuvaa ole.
24.02.2013 22:55 Kimmo Pyrhönen: Kuvanhan täytyy olla jo kesältä tai syksyltä 1920, joten rautatierakennuksen jokin vetureista on varmahkosti kyseessä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>