15.07.2008 / Kiova, Ukraina
15.07.2008 ChS8-023 odottelee lähtöaikaa Kiovassa Moskovan-junan 006 edessä. ChS8-veturi on ChS7:n 25 kV:n versio ja niitä löytyy ainoastaan Kiovasta ja Venäjän Pohjois-Kaukasian rautateiden Timashevskajan varikolta.
Kommentit
| 25.07.2008 07:37 | Veijo Koskivirta: | Eipä ole vaununtarkastajan työasu kovin edustava, mutta onhan pakollinen turvaliivi kuitenkin päällä. | |
| 25.07.2008 14:41 | Joni Lahti: | Jounilla hieno kuvasarja Ukrainasta! - Onko edelleen niin, että länsiosassa maata on pääasiassa tuo 25 kV:n vaihtovirtaverkko (esim. Kiev ja Odessa) ja taas itäosassa mukaan lukien Krim ja Donin alue pääasiassa 3 kV:n tasavirtaverkko? http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/ukraine/ukraine.gif - Onko maassa lainkaan kaksijännitevetureita vai ainako tulee verurinvaihto järjestelmästä toiseen siirryttäessä? Kysyy nimimerkki "Täysin tietämätön tekniikasta". | |
| 25.07.2008 15:25 | Jouni Hytönen: | 25 kV jatkuu myös länteen Lviviin asti, mutta Lvivin länsipuolella alkaa jälleen 3 kV:n verkko. Keskiosassa maata vaihdetaan veturia (esim. matkalla Kiovasta Dnipropetrovskiin tai Zaporozheen. Poltavan ja Harkovan välillä ajetaan käsittääkseni vielä jonkin aikaa TEP70-vetureilla. Aivan idässä on taas 25 kV:n järjestelmää ja Kupjanskin varikolla VL82- ja VL82M-kaksivirtavetureita. Niitä näkyy mm. Harkovassa. | |
| 26.07.2008 12:19 | Joni Lahti: | Kiitos tiedoista! Löysin taulukon, jossa verrataan plus/ miinus asteikolla eri virtajärjestelmiä http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_comparison.php - Etuja ja haittoja siinä etsitään. Onhan näitä kahden(tai useamman) järjestelmän maita muitakin kuten Ranska, Belgia, Hollanti, Italia jne. Onkohan niin, että jatkossa siirrytään vaihtovirran käyttöön jakelussa uusien linjojen myötä? | |
| 27.07.2008 20:58 | Tuukka Ryyppö: | Niinhän se tuntuu olevan suunnillen kaikkialla tasavirtamaissa että uudet isommat sähköistysprojektit tehdään 25kV AC:lla, jotta saadaan enemmän voimaa vetureihin. | |
| 27.07.2008 22:36 | Joni Lahti: | Näin näyttää olevan. Jostakin luin, että Venäjäkin rakentaa 25 kV AC-ratoja? En ole varma.- Onhan AC:n siirtäminen ja jakaminen taloudellista verrattuna DC:n, mutta tuleehan siinä kaikenlaista muuta mietittävää. - Norja, Ruotsi, Tanska, Saksa, Sveitsi ja Itävalta pysyvät varmastikin 15 kV 16.7 Hz systeemissä. Etuna siinä on kai ns. suora käyttömahdollisuus. Mahtaako siinä olla muita haittoja kuin, että se ei keskustele muun sähköverkon kanssa suoraan taajuuseron takia? Viisautta vorgista tässä asiassa varmaan löytyy :) | |
| 27.07.2008 22:53 | Anton Carlsson: | Veturi on aika moottorivaunumainen (oma mielipide). | |
| 28.07.2008 16:47 | Jouni Hytönen: | Venäjällä esimerkiksi Muurmannin radalta puuttunut sähköistys Syväri-Karhumäki toteutettiin 25 kV AC -järjestelmällä kuten koko matka Karhumäestä eteenpäin olikin jo aikaisemmin. Syvärin (Svir) asemalla vaihtuu veturi joka junaan. Sama tapahtuu Babajevossa lähdettäessä Pietarista itään. Pietarin ja Moskovan ympäristöt ovat kokonaan 3 kV DC -aluetta ja voisipa sama veturi kulkea vaikkapa Buslovskajasta Harkovan kautta Mustan meren rannalle Sevastopoliin. | |
| 30.07.2008 12:49 | Ville Vehmaa: | Tanskassa ei muuten ole 15 kV sähköistystä rautateillä. Eikä vaihtovirran siirtäminen välttämättä ole taloudellista verrattuna tasavirran siirtoon. | |
| 30.07.2008 16:08 | Joni Lahti: | Eipä olekaan Tanskassa, AC on 25 kV! Muistin väärin:)- En osaa sanoa siirron kuluvertailusta tuon enempää, kun en tiedä. Luulenpa, että järjestelmien insvestointi- ja käyttökulurakenteet poikkeavat kaikki tekijät huomioon otettuina toisistaan. Eipä tuo vertailutaulukkokaan muuta kuin hahmota kysymystä. | |
| 30.07.2008 23:21 | Jouni Hytönen: | Latviassa ja Virossa on keskusteltu sähköistyksen muuttamisesta 25 kV AC:ksi, kun nykyiset rakenteet tulevat lähiaikoina tiensä päähän. Liettuassa ja Valko-Venäjällä 25 kV AC onkin ollut koko ajan käytössä. Kaliningrad taas onkin sitten 3 kV:n aluetta. | |
| 31.07.2008 13:58 | Timo Salminen: | Virossahan on keskusteltu yhtenä vaihtoehtona siitäkin, että sähköistys purettaisiin kokonaan ja korvattaisiin Tallinnan lähiliikenteen sähköjunat dieselkalustolla. | |
| 31.07.2008 14:04 | Joni Lahti: | Talousministeri Juhan Parts pisti kevättalvella kyseenalaiseksi sähköisen liikenteen tulevaisuuden maassa. Havainnossa http://vaunut.org/havainto.php/4059 juttua asiasta ja linkki. Järjestelmän kalustokin on tiensä päässä 3- 4 vuoden päästä ja kohta kai tulee ratkaista jatketaanko sähköllä lainkaan vai siirrytäänkö kokonaan dieseliin lähiliikenteessäkin. Miljardeista kuitenkin on kysymys investointina. | |
| 31.07.2008 14:43 | Jouni Hytönen: | Liikennetiheys ei Tallinnan nurkilla liene niin suuri, etteikö palvelun voisi hoitaa korkeatasoisilla dieselmoottorijunillakin. | |
| 31.07.2008 18:18 | Tuukka Ryyppö: | Toisaalta, joku 10-15 vuotta on aika lyhyt käyttöikä junalle. Kannattaisi mieluummin hankkia kalustoa, jonka käyttäminen ei muutu noin lyhyessä ajassa käztännössä mahdottomaksi.. |