22.08.2008 / Helsinki Vuosaari, välillä Kerava asema–Vuosaari
22.08.2008 Heitämpä minäkin yhden kuvan varustettuna kysymyksillä,missä kaupungissa ollaan, miksi silta on kaukalomainen ja mitä erikoista on sillan alla olevassa maa-alueessa, varmaan ainoana erikoisuutena Suomessa.
Kommentit
| 22.08.2008 20:39 | Ilari Eskelinen: | Helsinki, Vuosaari, Natura-alue | |
| 22.08.2008 20:41 | Topi Lajunen: | Helsingissä, kaukaloisuus ehkäisee äänisaastetta sekä mahdollistaa korkeamman alituskorkeuden, alla on Porvarinlahden luonnonsuojelualue. | |
| 22.08.2008 20:41 | Antti Havukainen: | Tämä kuva tosin on otettu Vantaan puolelta. | |
| 22.08.2008 20:52 | Topi Lajunen: | Joo, eli Vantaalla ollaan, raja menee tuossa jorpakossa. | |
| 22.08.2008 20:56 | Jouni Halinen: | Sillasta on tarkkaanottaen puolet Helsingin ja puolet Vantaan puolella. Kaukalomaisuus ja kuperuus johtuu myös siitä että mahdolliset öljyvuodot saadaan valumaan sillan päissä oleviin öljynerotuskaivoihin, VR:n imago ei varmaan kestäisi öljylorautteluja natura-alueelle. |
|
| 22.08.2008 21:31 | Lasse Härkönen: | Luhdanjokilaakso oikoradalla on kanssa luontoarvokohde, mutta oliko se Natura-aluetta... | |
| 22.08.2008 22:22 | [Tunnus poistettu]: | Kas kas, luonnonkivi on tehnyt paluun uusien siltojen kantaviin rakenteisiin! :) Veikkaan kuitenkin, että kyse on vain kivipinnoitteesta betonipilareissa. Jos näin, niin tarkoitus lienee hidastaa betonin rapautumista. (Käyttäjä muokannut 22.08.2008 22:23) | |
| 22.08.2008 22:51 | Jouni Halinen: | Minä ihmettelin niihin aikoihin kun näitä auto/rata tunneleita alettiin jyrsimään,että miksi ihmeessä ratatunneli täytyy nostaa maan pinnalle natura-alueella ja juuri ennen tuota jorpakkoa, mutta nyt olen ymmärtänyt että kyse on niistä promilleista, ratapiha alkaa heti tuosta mutkan takaa, ja aika paha sitä tunnelia olisi ollut sinne jatkaa, eli pienestä oli kiinni, mutta taisi tämä pieni "naturaloukkaus" viivästyttää töitä muutaman vuoden, juttu taisi käydä Brysselissä asti kääntymässä. Voisiko joku promilleasiantuntija selittää minulle minkälaisia huippupromilleja on suomen rataverkkoon "puhallettu" ja miten vauhdinotto auttaa näitä mäkiä ylös nousemaan vai onko vain raa-asta voimasta apua, ja oliko se promilleluku per 1 kilometri. Kiitos jo etukäteen. |
|
| 23.08.2008 01:44 | Markku Blomgren: | Yhden promillen nousu tarkoittaa siis yhden tuhannesosan nousua matkalla, eli yksi metri kilometrillä. Itseä mietitytti pitkään brittien tyyli ilmoittaa nousut '1 in xxx'-formaatissa, mutta loppujen lopuksi se tarkoittaa käytännössä samaa kuin promillet. Suomessa taisi olla maksiminousu normaaliliikenteen radoilla 12.5 promillea eli 1,25% eli '1 in 80'. Teollisuusraiteilla oli sitten kovempiakin nousuja kuten Vesijärvi - Lahti, jyrkkyyttä en muista. Englannissa muuten kovimmat normaaliliikenteen nousut ovat luokkaa 1in36, eli hilpeät 28 promillea, tosin maksimi junanpainotkin jotain 1200t luokkaa kun suomessa jopa 5000t. Ja ylösnousussa voimalla ei tee mitään jos pyörät eivät pidä, eli kitkapainolla on merkitystä. Toivovattavasti matematiikka ei taas pettänyt. | |
| 23.08.2008 09:38 | Topi Lajunen: | RHK näyttäisi rataverkon kuvaus -dokumentissaan käyttävän nousun jyrkkyydestä yksikköä "mm/m", joka luonnollisesti on yksi yhteen promillejen kanssa. Akselipainotkin ilmoitetaan nykyään korrektisti kilonewtoneina :) | |
| 23.08.2008 15:57 | Tuomas Pätäri: | Joo, kilonewtonit ovat se "virallinen". Siinä mielessä niitä onkin vääristävää ilmoittaa tonneina, koska oikeasti esim. ns. 25t:n radalla (mikä virallisesti on 25 kN -rata) suurin sallittu askelipaino on todellisuudessa noin 25,5t. | |
| 23.08.2008 16:00 | Tuomas Pätäri: | Vai täytyykö tonnien kohdalla puhua pikemminkin akselimassasta, huomautetaan nyt itse ennen kuin kukaan ehtii väliin :) | |
| 24.08.2008 17:23 | Otto Tuomainen: | Tarkoitat ilmeisesti kuitenkin 250 kN-rataa? :) | |
| 26.08.2008 01:22 | Tuomas Pätäri: | Hyvin mahdollista :) |