??.??.1943 / ?, välillä Riihimäki asema–Riihimäki (RLR)
??.??.1943 Riihimäki vuonna 1943. Riihimäki-Loppi -radan Riihimäen puoleisen pään linjaus. Mahtaako kaupungissa olla radan jäänteitä näkyvillä muistomerkkiä lukuun ottamatta?
Kommentit
| 26.09.2008 19:12 | Timo Salminen: | Käsittääkseni Ri alueella ei radasta näy enää muuta kuin muistomerkki sekä joitakin kiskonpätkiä aidanpylväinä. Liekö ollut kymmenkunta vuotta sitten, kun purettiin entinen korjauspaja Paloheimonkadun ja Etelän Viertotien välistä, kohdasta, joka yllä olevalla kartalla näkyy ensimmäisenä mainittavana mutkana asemalta lähdettyä. Pahasti epäilen, että loput aidanpylväätkin lähitulevaisuudessa katoavat. Sen sijaan Lopen puolella on paikoitellen selvä ratapengerkin näkyvissä tai oli ainakin jokunen vuosi sitten. Osa ratalinjastahan muutettiin aikanaan myös maantieksi. RLR:stä on ilmestynyt Martti Virtasen kirja Lännen pikajuna (Suomen rautatiemuseo, 1997). | |
| 26.09.2008 19:29 | Joni Lahti: | Totta, ei näkynyt linjaa enää vuosina 1976-78, jolloin oli mahdollisuus kuljeskella noilla seuduin jalan. Sitäkään en tiedä, miten rata kulki Sakonkadun suunnassa. Täytyy yrittää saada jostakin Virtasen kirja käsiin:) | |
| 26.09.2008 20:34 | Timo Salminen: | Jos nyt en erehdy, ratalinja seurasi aluksi nykyisen Sakonkadun itäreunaa. Sakonkatu on siis nykyisin Lopentieltä pohjoiseen johtava katu. Lopentien pohjoispuolella näkyy kartassa sivuraide panimolle, ja jonkin verran sen jälkeen ratalinja lienee siirtynyt nykyisen katulinjauksen länsipuolelle. Radan mutkaan merkitty L-muotoinen rakennus tahtoo merkitä Sakon tehdasta mitä ilmeisimmin. Sieltä suunta jatkui sitten kohti lasitehdasta ja edelleen Kormuun, Launosiin ja Kesijärvelle. - Kartassa on ainakin pari yksityiskohtaa, jotka paljastavat sen esittävän tilannetta ennen sotaa. Paikkakunnan "ainoa" ravintola on merkitty Seurahuoneen kohdalle Hämeenkadun ja Kauppakadun risteykseen. Seurahuone raunioitui talvisodassa ja jouduttiin rakentamaan käytännössä kokonaan uudelleen. Se valmistui vasta vuonna 1948. Siten sillä kohdalla ei ollut ravintolaa v. 1943. Lisäksi vuonna 1940 valmistunutta myöhempää Kaupunginhotellia (Ahjon tavaratalon talossa Hämeenkadulla) ei ole merkitty. (Käyttäjä muokannut 26.09.2008 20:35) (Käyttäjä muokannut 26.09.2008 20:36) | |
| 27.09.2008 09:11 | Timo Salminen: | Vielä yksi rautatiehin vain välillisesti liittyvä yksityiskohta, joka osoittaa kartan esittävän sodanedellistä tilannetta: asemaa vastapäätä olevan hotellin toiminta päättyi 1943. Sen jälkeen siitä tuli Paloheimo Oy:n pääkonttori, jona se toimi muistaakseni vuoteen 2006 asti. |