??.??.1975 / Nastola, välillä Mankala (vanha)–Uusikylä
??.??.1975 P12 (Sv12 2545+x) puhaltaa Kurrin suoralle. Mankala on hetki sitten jäänyt taakse.
Kommentit
| 27.06.2009 01:12 | Jorma Toivonen: | "Sitikkalan mäen" rasitukset vielä näkyvissä - säleiköt auki ja ilmeisesti tuulettajan siivetkin huippukierroksilla, vielä hetki niin alkaa junankin nopeus kiihtyä B-portaalla. Kuulemma tuohon aikaan yhdelle Sv/Sr:lle riitti max. 7-vaunuinen pikajuna, jotta jotenkin pysyi aikataulussa. | |
| 27.06.2009 01:20 | Jussi Liimatta: | Jorman kuvaukseen liittyen ja kuvaa katsoen maallikkona kommentoisin että "päre on lattiassa". | |
| 27.06.2009 01:35 | Jorma Toivonen: | Oikeassa olet Jussi - ja vielä poljetaan lattiaa kaikin voimin (= käännetään rattia kahdella kädellä, jos vaikka B-portaan takaa vielä löytyisi edes yksi lisäporras) (Vv15/16-sarjoissa saattoi pienellä niksillä jopa löytää lisää hevosia tiukassa paikassa, mutta tässä sarjassa se taisi olla turhaa - tosin jossain vaiheessa tuo B-porras poistettiin käytöstä, mutta kyllähän sekin "löytyi" tarvittaessa). | |
| 27.06.2009 07:45 | Pekka Porkkakoski: | Tuossahan on kaksi konetta. Liekö tarvittu tumppijunalla B-porrasta, vai olisiko 14 ja leppoisa takakeno penkillä riittänyt? Junapaino lienee 400-50 t. | |
| 27.06.2009 11:05 | Tapio Muurinen: | Sv-duo tässä laukottaa ja läähättää Sitikkalan kovan nousun jälkeen. Vauhtiakin pitäisi löytyä, että aikataulussa pysyisi. Usein siitä huolimatta kuljettiin taka-ajassa, sillä Kv-Ri väliä korjattiin tulevaa sähköistystä varten. Kesäaikana, ja varsinkin viikonlopun molemmin puolin P11/12 oli yhdelle Sv/Sr:lle liian pitkä. Yleisempi veturi tässä junassa oli Hr12. | |
| 27.06.2009 22:35 | Markku Blomgren: | Saiko Huru pidettyä junaa paremmin aikataulussa kuin tupla-deeveri? Kummalla lienee parempi vetokyky, 8 vetävää akselia versus 6 vetävää akselia, mutta massa ja teho per akseli taitaa lopulta määrätä sen kumpi liikkuu liukkaammin? | |
| 27.06.2009 23:15 | Eljas Pölhö: | Kyllä tupla-Dv12 kulki paljon liukkaammin kuin Dr12, ainakin matkustajavaunusta käsin seuraten, siis sekunttikellon ja muistikirjan kanssa matkaten. Joku vek voi sitten kertoa millainen tilanne oli veturin päältä katsoen, siitä en tiedä mitään. Vauhtiin päästyään kyllä loppupään Dr12:t saivat joskus suuremman nopeuden, jonnekin 135-140km/h tienoille, mihin Dv12 ei pysty (siellä on kai joku rajoitin). | |
| 27.06.2009 23:26 | Eljas Pölhö: | Oliko Hr12 yleinen junaparissa P11/P12, siis Imatran junassa? Minusta se oli Hr1 aika pitkään, sitten Hr13, sitten Dm9/viikonloppuna Dv12/2xDv12. Hr12 muistan parhaiten junaparista P1/P2, mihin sarja tuli varsin aikaisin Hr1/Pr2-kauden jälkeen. Itse asiassa hyväksyisin Hr12 yleiseksi kaikkiin muihin Kouvolan suunnan pikajuniin, paitsi P11/P12, MP13/MP14 ja P10. Mutta muisti- ja mielikuvat voivat yhtä hyvin tehdä tepposet minullekin. | |
| 28.06.2009 01:05 | Tapio Muurinen: | Muistilokeroista kaivelen minäkin, jonkin verran kuvista tukea hakien. Noin -65 alkaen Imatralle ajettiin Porkkanalle (Dm9) MP11/12. Sitä ennen oli haileita muistikuvia Ukko-Pekoista tässä junaparissa. Kun 1970 syksyllä aloin käyttää lähes viikottain tätä junaparia, oli Hr12 säännöllisesti vetäjänä noin 1972-73 saakka, esim. http://vaunut.org/kuva/37247 tai http://vaunut.org/kuva/19378 Sitä en voi muistaa, milloin Porkkanat vaihdettiin veturijuniksi Hr12:lla, jotain 1960-luvun loppua kai se oli. Myös vaihtuminen n.1972-73 Sv/Sr12:ksi ei tapahtunut "kertalaakista". Hr12:n "yleisyys" k.o. junissa johtuu tuon ajan muistikuvista, jolloin matkustamisen1 oli aktiivisinta. Varmaan aikataulussa pysymisessä Huru jäi Sv/Sr-kaksikolle, koska se oli tunnetusti hidas kiihtyjä. | |
| 28.06.2009 01:32 | Tapio Muurinen: | Vielä 1975 oli Hr12 P12:n veturina (matkassa mukana). | |
| 28.06.2009 13:16 | Anton Carlsson: | Eikö Dv12 ollut Sr12, eikä Sv12? | |
| 28.06.2009 16:14 | Lari Åhman: | Olihan se 27-sarja Sr12, mutta 25-sarja oli Sv12 ilman höyrynkehitintä. 26-sarja ei tainnut enää saada Sv12-litteraa. | |
| 28.06.2009 22:00 | Juhana Nordlund: | 26-sarjan alkupään vetureissa ehti olla tovin tunnus Sv12. | |
| 28.06.2009 23:19 | Tapio Muurinen: | Tästä alkaa Kurrin suora. Pari laakasua vielä pitkällä putkella loittonevan junan perään. Ei paljoa jäänyt vaille, niin olisin saanut P3:n samaan ruutuun. Sitä veti tällä kertaa Hr13 2310. Tässä Mankalan seudussa P12 ja P3 tavallisesti kohtasivat, jos kulkivat ajallaan. | |
| 29.06.2009 13:43 | Marko Anttila: | Olisikohan tätä mutkan profiilia oikaistu 1970-luvun jälkeen, ainakin karttapaikkaa tihrustelemalla on hankala löytää näin selvää kaarretta. Onhan tämä mutka, jonka kohdalla kulkee Nastolan ja Iitin raja. VT12:lla juuri Kurrin tiehaaran paikkeilla on rajakyltti. Olikohan tässä kohtaa kuvan takana tasoristeys vai menitkö Tapio metsän puolelle kuvaamaan? | |
| 29.06.2009 20:31 | Tapio Muurinen: | Hyvä havainto Marko. Uskon, että rata on omilla sijoillaan. Kuvaan vaikuttaa typistävästi pitkä lasi, 350 mm. Voi olla, että juna on juuri molemmissa kunnissa. Tässä kohtaa oli Vt12:n levike, jossa oli sellainen iso keltainen puolipalloroskis (malli TVH). Rata ja tie ovat jokseenkin vierekkäin vielä vähän matkaa. Joku metsätien tapainen ura lähti pohjoiseen. Ehkä käytin sitä, kun jalkauduin ja passailin sopivaa kuvauspaikkaa. Olin pannut sen kohdan merkille jo aikaisemmin, mutta aina ei ollut autoa käytössä reissuamiseen. | |
| 11.02.2010 20:16 | Jimi Lappalainen: | Tyylekästä täysin! | |
| 07.08.2010 22:13 | Eljas Pölhö: | Junien P11/P12 kohdalla lopullinen muutos Hr1 -> Hr13 (Dr13) tapahtui heinäkuun puolivälissä 1964. Muutos Hr13 -> Sv12 tapahtui tokokuun lopulla 1965. Muutos Sv12 -> Sr12 tapahtui kesäkuun lopulla 1965. Muutos Sr12 -> Dm9 on vielä haarukoimatta (toukokuu 1966...toukokuu 1967 välillä se on). Muutos Dm9 -> Sr12 (Dv12) tapahtui 1.12.1967. | |
| 08.08.2010 12:32 | Tapio Muurinen: | Maaliskuusta 1966 alkaen on pari-11/12 merkinnällä MP. Lieneekö sitten pitänyt paikkansa? Ensimmäinen oma kyytini oli MP12:lla Kv-Hki 18.8.1966 (1964-66 tuli pidettyä havaintovihkoa) http://vaunut.org/kuva/59132?u=832&m=1&tag0=3%7CDm9%7C - Tuo 11/12-pari oli 1970-luvun alkupuoliskolla ehkäpä eniten käyttämäni yhteys, sellaista jokapäiväistä "pottua ja ruisleipää", ettei yksityiskohtia jäänyt mieleen. Mutta varsinkin kesäaikaan P11 (pe) ja P12 (ma) oli usein Hr12-vetoinen (muutamia kuvallisia dokumentteja löytyy). Olisiko sitten ollut veturikierrossa viikonlopusta johtuvia poikkeuksia. | |
| 08.08.2010 13:06 | Eljas Pölhö: | Ensimmäinen Dm9 havainto on P11 1.2.1966 ja P12 2.2.1966. Sen jälkeen ei aikataulukauden loppuun mennessä ole yhtään Dm9 havaintoa, vaan joka kerta Sr12. Esimerkiksi maaliskuussa 1966 MP11 ja MP12 on kumpikin nähty 14 kertaa. Tämä on se talvi ja kevät, jolloin porkkanakalustolla oli melkoisia ongelmia. Ilmeisesti suunnitelmat niiden käytön lisäämisestä eivät toteutuneet, kun eivät selvinneet edes aiemmista junistaan. Luultavasti Dm9 tulivat juniin MP11/MP12 suunnilleen 22.5.1966 alkaneen aikataulukauden alusta. | |
| 08.08.2010 19:37 | Tapio Muurinen: | Talvi 1966 oli harvinaisen kova Etelä-Suomea myöten. Voi kuvitella manausten määrää, kun porkkanoiden suojaamattomia mottoreita etsittiin jäämöykkyjen keskeltä ja ytitettiin saada käyttövipuja toimimaan; kunnollisia huoltotilojakaan ei ollut. Silloin koko kaluston moottorit päätettiin koteloida - eli varmaan pätevä syy käyttöönoton siirtämiseen tuonnemmaksi. | |
| 06.01.2013 19:28 | Topi Pikkarainen: | Ai ku tyylekästä. | |
| 06.01.2013 21:21 | Heikki Kannosto: | Tätä katsoessa huomaa taas ihailla miten yhtenäistä suomalainen telivaunukalusto on ollut: tummia puuvaunuja ja sini-harmaita teräsvaunuja. Kummassakin ryhmässä samanlainen profiili, samanlaiset eteiset, samanlainen katto, hyvin vähän poikkeuksia - verrattuna vaikka Ruotsin tai minkä tahansa Saksan kalustoon. | |
| 07.02.2013 22:42 | Heikki Kannosto: | Tämä loikkasi sattumakuvana uudelleen esiin ja nyt huomaan miettiä sitäkin ovatko digikameroiden venyvät zoomit saaneet aikaan jonkinlaisen telekuvien inflaation. Vanhaan hyvään aikaan oikein pitkiä putkia ei ollut kauhean monella ja nyt ne ovatkin melkein kaikille arkipäivää. Nimimerkki "pienen ja kevyen ja siksi valonjakautumaltaan vaatimattoman 250-millisen peiliobjektiivin onnellinen omistaja". | |
| 08.02.2013 12:53 | Juha Kutvonen: | Totta, teletötteröinti on yleistynyt huomattavasti vasta viime vuosikymmeninä, ehkä jo liikaakin. Tässä aikoinaan harvinaisella 300-millisellä linssillä otettu kuva höyryajalta: http://vaunut.org/kuva/19617 | |
| 08.02.2013 15:27 | Heikki Kannosto: | Rajallisella kalustolla kuvaamisessakin on oma mielenkiintonsa - olen tehnyt joitakin puolen tai koko päivän kuvausmatkoja pelkällä 90-millisellä aseistautuneena. |