15.07.1964 / Riihimäki asema
15.07.1964 Postijuna H16 Kouvolasta Helsinkiin veturinaan Hr1 1001 Riihimäellä heinäkuussa 1964. Junan vaunusto oli Po+Fo+CEi+2 Ei ja joskus perässä keikkui Gg tai muu kiitotavaravaunu. 1960-luvun alkupuolella veturina oli tyypillisimmin Hr1, vähän harvemmin Tr1 ja vielä harvemmin Hr12. 60-luvun puolivästä alkaen veturiksi tuli Hr13, joskus Hr12 ja harvakseltaan Hr1 tai Tr1. Edit yksi kuukausi aiemmaksi ja lisätty vetovoimatietoja ketjuun jäljempänä (joulukuussa 2009).
Kommentit
| 24.09.2009 23:54 | Jaakko Tuominen: | Kertokaapa tuosta rakennuksesta kun näyttää niin vieraalta ja lähellä rataa. | |
| 24.09.2009 23:55 | Jorma Toivonen: | Siinähän se on Riihimäen entinen junatoimisto II-laiturin pohjoispäässä, juna tulossa raiteelle 5, kuten nykyäänkin useimmiten "idän junat". Toimistolle tuli kaksi lyhyttä raiteen pätkää pohjoisesta, joista ainakin toisessa säilytettiin "valokaasu-vaunua" - tuskin enää tuolloin. Voisikohan olla mahdollista, että tuota "postijunaa" vedettiin Dm4-kalustolla jossain vaiheessa 1950-luvulla? Vai onko tuonaikaisen pikku-pojan muistelot liian hataria - muistelisin kuitenkin, että usein mummolan matkat Mommilaan suoritettiin "postijunalla" sopivan lähtöajan kyseessä ollessa (joskus klo 8-10 Riihimäeltä?), joskus pääsi nopeasti vierailemaan isän sylissä myös pelottavassa ja varsin meluisassa ohjaamossa. | |
| 25.09.2009 08:24 | Timo Salminen: | Ri vanha junatsto on esiintynyt suhteellisen harvoissa kuvissa, ainakin näillä sivuilla, joten kiitos mainiosta dokumentista. Mahtaneeko kenelläkään olla sisäkuvia ko. rakennuksesta?? | |
| 25.09.2009 13:24 | Risto Itkonen: | Dm4:llä voitiin vetää kolmea sen omaa liitevaunua ja vain kahta normaalia vaunua. Kouvolasta Pieksämäelle ajettiin 1960-luvulla henkilöjuna Dm4:llä, jolloin vaunuina oli yhden Ei:n lisäksi 2-akselinen F konduktöörivaununa. Postijunassa tulisi olle vielä vähintään yksi vaunu lisää nimittäin postivaunu, joten postijunan vetoon Dm4:n tehot eivät riittäneet. Tosin postivaunun ollessa 2-akselinen oltaisiin rajoilla? | |
| 25.09.2009 13:52 | Petri Nummijoki: | Ei voi pitää paikkaansa, että Dm4 olisi pystynyt vetämään vain kahta normaalia vaunua, koska moottoripikajunan peruskokoonpanokin oli jo Dm4+EFi+Eik+CEi eli kolme "normaalia" 4-akselista matkustajavaunua. Toisinaan aikatauluissa esiintyy myös merkintää Dm4 + 16 akselia (eli neljä vaunua). Tämäkään ei liene hitaammilla junilla pelkkää teoriaa, koska kolmea vaunua Dm4:n täytyi pystyä vetämään varsin liukkaasti. Moottoripikajunathan olivat 50-luvun mittapuun mukaan nopeita. | |
| 25.09.2009 17:44 | Eljas Pölhö: | Katselin omia reissuja etsien yhdistelmää Dm4+16 akselia ja löytyihän sellainenkin, vaikka yleensä nelivaunuiseen löytyi aina Hr11 tai Sr12 eteen. 19.1.1969 P39 Hki-Tku: Dm4 1614+Ci+EFi+2 Ei (taarat: 35,7+37,1+35,5+36,2 tonnia). Lyhennelmä kulusta: Hki klo 20.31.35, Kr 21.42.20-44.50, Pku 21.54.05-54.44, Kuovila 22.06.24-06.43, Koski 22.15.18-15.35, Perniö 22.26.46-27.22, Slo 22.41.33-43.04, Po 23.08.13-08.45, Tku 23.32.52. Ajoaika Hki-Psl sivuutukseen oli 5min 58s ja Hki-Kr 70min 55s, kumpikin varsin hyvä tuohon aikaan, mutta juna lähtikin 11min myöhässä ja luukutti varmaan täysillä. Lyhyemmillä pysähdysväleillä jäätiin joka kerta ajoajassa jälkeen tyypillisestä Hr11+16 akselia samassa junassa, mutta Sr12 oli vielä nopsempi. Dm4 pystyi siis vetämään nelivaunuista pikajunaa. Siitä, oliko postijuna H15 joskus Dm4-vetoinen, ei minulla ole tietoa. 50-luvulla postijunia oli kyllä enemmän kuin 60-luvulla, joten joku muukin postijuna Ri-Lh-Ha tai -Kv voisi ehkä tulla kysymykseen. | |
| 25.09.2009 21:49 | Tapio Muurinen: | Vanhoista aikataulukirjoista löytyy jo vuodelta 1956 esim. LP37 A, joka tarvittaessa voitiin vetää Dm4:lla + 16 aks. Silitän kuitenkin myötäkarvaan Ristoa, sillä tunnetusti vanha Savonrata oli raskas vedettävä Dm4:lle, varsinkin Mikkelin pohjoispuolella. Jos ajatellaan postijunaa, joka pysähteli usein, niin aikataulussa pysymisen kanssa saattoi olla tiukkaa, jos perässä oli maksimitapit. Matkustin viimeisen kerran "Mottijunassa" keväällä 1969 Mikkelistä Kouvolaan. Ei siinä ainakaan neljää vaunua ollut. | |
| 25.09.2009 22:39 | Eljas Pölhö: | Kouvolan seudun Dm4-paikallisjunissa minullakin on kokemusta vain lyhyistä kokoonpanoista, tyypillisesti joko EFi tai Ei+F. Ennätys on 2 Ei+F (10 akselia). Ainoa Dm4-postijuna, jolla olen matkustanut, oli Dm4+EFi+Po. | |
| 26.09.2009 01:22 | Markku Blomgren: | Kuinka paljon puuvaununippua kevyempiä oli noi kiitojunarungot joita Dm4:llä vedettiin. Kiitojunarungossa oli vissiin 12 akselia, mitenkäs ne tupla-rungot, oliko silloin kaksi Dm4:kin? | |
| 26.09.2009 10:11 | Tapio Muurinen: | Se kolmen vaunun alumiinirunko painoi n. 100 t (taara). Kolme puuvaunua, Ei ym. oli keskimäärin samanpainoinen, tosin eri vaunujen välillä oli useita tonneja painoeroa. Jos tuplarungoilla ajettiin joskus, niin varmasti on pitänyt olla enemmän voimaa. | |
| 26.09.2009 15:10 | Eljas Pölhö: | Alumiinirunkojen taarat olivat 96-97t ja vastaavat puuvaunujunat (CEi+Eik+EFi tai Ei) 105-106 tonnia, joten kovin suuresta erosta ei ollut kyse. 29.9.1952 laadittujen junapainotaulukkojen mukaan Dm3 suurimmat junapainot olivat 165t (10‰) ja 125t (12,5‰) sekä Dm4 350t (10‰) ja 290t (12,5‰), mutta eipä näillä painoilla pikajunanopeuksia olisi saavutettu, pikemminkin nykyisiä museojunanopeuksia. | |
| 28.09.2009 07:32 | Petri Nummijoki: | Pudotettiinkohan junapainoja myöhemmin, kun vaunuista poistettiin kardaani ja vain telin toinen akseli jäi vetäväksi? | |
| 28.09.2009 11:25 | Eljas Pölhö: | Junapainotaulukot olivat Aikataulukirjan A-osassa. Mikä tahansa aikataulukausi 60-luvulta kertoisi sen. Minulla vain ei ole yhtään ainakaan täällä. | |
| 19.12.2009 12:04 | Eljas Pölhö: | Eri maa, eri matsku käsillä. Kuva on otettu 15.7.1964 (ei elokuussa). Kouvolan Rulla-Ristoja alettiin käyttää tässä junassa jo viikkoa myöhemmin ja niiden käyttö jatkui marraskuun loppuun 1964. Joulukuun alusta veturiksi tuli Hr12 ja niiden käyttö jatkui syyskuun loppuun 1965, jolloin H16 veturiksi tuli Hr13. Satunnaiset poikkeukset tähän sääntöön olivat kyllä mahdollisia. |