12.03.2004 / Hämeenlinna
12.03.2004 Eka kuva täällä miltähän tuo mahtaa näyttää? Vuoden ensimmäinen höyryjuna Hämeenlinnassa 12.3.2004
Kommentit
| 12.03.2004 17:10 | Heidi Saarinen: | Vaikuttaa lupaavalta. :) Lisää tällaisia kuvia! ;) | |
| 12.03.2004 17:16 | Risto Hyvärinen: | Nuo vaunut olisi olleet paremman näköisiä silloin, kun nuo osat, mitkä on nyt vihreitä, olivat sinisiä. Tuo punainen vaunu muistaakseni oli jälleen Koffin sponsoriväri, jonka piti "rimmata" punaisen Tk3:n 1151 (1819) kanssa. | |
| 12.03.2004 17:38 | AnttiL: | Oisko vuosi 2004 parempi? | |
| 12.03.2004 17:43 | KooPee: | Vaunuista huolimatta komea juna. Oli upeaa seurata nopean pikajunahöyryn matkaamista halki keväthankisen Etelä-Suomen. Ajo herätti melkoista huomiota ja Toijalassa tehty veturin kääntö ja vesitys keräsi myös yleisöä. Päivä oli suhteellisen tyyni, joten etenkin peltoaukeiden välisillä metsäosuuksilla savu viipyili mukavan kauan paikallaan. | |
| 12.03.2004 17:48 | Risto Hyvärinen: | Höyryjunat säilyttää mielenkiintonsa, kun niitä on sopivan harvoin. Jos niitä alkaisi kulkea päivittäin, varmaan kiinnostuskin vähenisi. | |
| 12.03.2004 17:56 | Jack: | Ketä on veturin puikoissa? | |
| 12.03.2004 18:45 | Timo: | Kuskina oli ainakin Kähösen "sepi" | |
| 12.03.2004 18:48 | Henri: | En voi sille mitään että ajolangat tolppineen pilaa fiiliksen :/ | |
| 12.03.2004 18:58 | AnttiL: | Kähösen Sepi on kunnon revittelijä :-) | |
| 12.03.2004 22:11 | Jyrki Tervo: | Mielestäni ajolangat ei pilaa mitään, vaan nuo vaunut. Ne oikeastaan halveksii suomalaista rautatiekulttuuria, joten se siitä höyryajelusta. Toivottovasti en saa noista vaunuista päähänpinttymää niin kuin eräs nakkiputkaa pakkomielteenomaisesti inhoava henkilö ;-) | |
| 12.03.2004 22:20 | Risto Hyvärinen: | Onhan se tietenkin nolon näköistä, kun on hieno ja kiiltävä veturi ja perässä on epämääräisen näköisiä vaunuja, jollaisia ei ole koskaan todellisuudessa kulkenut kyseisten vetureiden perässä. Museojunasta ei oikeastaan voi puhua, museaalista ei ole kuin veturi. | |
| 12.03.2004 23:00 | Jyrki Tervo: | No joo. Sitten kun joku diletanttitaho päättää säätää sinisistä jonkun tylypahkajunasen, siitähän voi tulla aivan mitä vaan. Oletetaan, että villi länsi putoaa pois muodista. Trendisetterit löytää itämaiset kulttuurit, villi itä. Intia pylväspyhimyksineen onkin yht´äkkiä muotia, sitar soi ja kaikkia kivaa. No intialaisen muodin mukaan sinistä poistetaan tietenkin enstöiks lasit, kylkiin lommoja, matkustajat katolle ja lehmät vaunuihin... | |
| 12.03.2004 23:34 | Risto Hyvärinen: | Jos olisi pelkästään minun vallassa, niin nuo vaunut olisi olleet jo kauan aikaa sitten ruskeita, tai paremminkin niiden väritystä ei olisi muutettu miksikään. Mutta ilmeisesti Englantilaisen sahamiljonäärin silmään käy paremmin tuon väriset vaunut. | |
| 12.03.2004 23:35 | ihu: | Mihin aikaan tämä oli Hämeenlinnassa? Olin asemalla joskus kahdentoista jälkeen ja ihmettelin kun paikalle pölähti kuvaajia ja oudosti pukeutuneita ihmisiä. Työmaa kuitenkin kutsui, ja nyt huomaan että missasin höyryjunan. Perskules! Kamerakin olisi tietysti ollut mukana. | |
| 12.03.2004 23:38 | Risto Hyvärinen: | Aikataulun mukaan olisi pitänyt olla Hämeenlinnassa klo 12.30. Kannattaisi varmaan tutustua noihin etusivun juttuihin, kun aikataulu on ollut siellä jo jonkun aikaa. | |
| 13.03.2004 13:53 | Vilhelm: | Järkyttävän näköiset vaunut tuhoavat muutoin mahtavan kokonaisuuden! | |
| 13.03.2004 22:14 | Sivustaseuraaja: | Mietitäämpäs sitä kuka laittoikaan ensimmäisen höyryn ajokuntoon poislukien vr:n kokeiluja kriisivarastosta otettujen vetureiden osalta. (1082,1004,1150) Veikkaan suuresti et jos ei englantilainen ois ruvennut laittaan 1009:ä niin suomessa ei ois tänä päivänä yhtään toimivaa höyryä. Sad but true!!! | |
| 13.03.2004 22:57 | AnttiL: | Eipä unohdeta 1151:stä ja eihän näissä kommenteissa kritisoida 1009:ä vaan noita järkyttävän näköisiä vaunuja ;-) | |
| 13.03.2004 23:03 | CEm: | Veturissahan ei todellakaan ole mitään vikaa, paitsi ehkä noi koristeraidat olisi voinut jäättää pois. Vaunuthan pilaavat junan tyystin. Miksi hiivatissa pitää maalata vaunuja sellaisiin väreihin ja tehdä niihin rakenteellisia muutoksia joita ei koskaan VR:n aikana ole ollut? | |
| 13.03.2004 23:47 | Risto Hyvärinen: | Koristeraidathan on vetureiden alkuperäisvaruste jo tehtaalta. VR maalasi ne vaan "yli" konepajakorjauksissa. Ne löytyy monesta alkuperäisestä Lokomon tehtaan veturista. Muistaakseni niistä on ollut joskus juttua Resiinassakin. | |
| 13.03.2004 23:55 | CEm: | Näinhän se taisi olla joo. Veturit olivat kuitenkin valtaosan elinajastaan ilman raitoja. Eihän niissä raidoissa sinällään mitään. | |
| 14.03.2004 00:23 | Risto Hyvärinen: | Miten minusta tuntuu, että 1150 numeroinen Tk3 olisi ollut liikenteessä koko ajan? Jopa ennen Englantilaisten kunnostustouhuja. Korjatkoon joku, jos olen väärässä. | |
| 14.03.2004 01:20 | Hara: | 1150 Tk3 on suolahdessa oleva veturi!! Milloin lie sinne siirretty ja kenen kunnostamana?? | |
| 14.03.2004 03:43 | Jouni: | Eikös 1150 ole veturi, joka ei juuri kriisivarastossa ole hapantunut? Eli se on ollut ajokuntoinen jo ainakin 1980-luvun alusta lähtien. Vai onko se ollut Tectylin peitossa ollenkaan? | |
| 14.03.2004 03:46 | Jouni: | Kauan ennen englantilaisten touhuja on Haapamäellä aloitettu monenkin eri veturin kunnostaminen, tosin valmistuneita ei ole vielä ruuhkaksi asti. Eikös 1033:kin valmistunut ennen 1009:ä? | |
| 14.03.2004 04:15 | AnttiL: | Ääh, mitä mä höpötän? Unohtakaa tuo 1151-kommenttini ;-) | |
| 14.03.2004 11:34 | Risto Hyvärinen: | Minäkin muistelen, että 1150 on ollut käytössä koko ajan, eikä ole ollut Tectylissä kertaakaan. Ja vähän samanlaiset muistikuvat Jounin kanssa minulla oli Haapamäen koneistakin. | |
| 15.03.2004 00:13 | Hara: | Tectylissä Onkos tuo sitä jotain suoja-ainetta jolla veturit suojattiin aikoinaan?? | |
| 15.03.2004 08:40 | Teppo: | Sivustaseuraaja voisi todellakin perehtyä suomalaisten museohöyryjen historiaan, eikä olla vain "sivustaseuraaja". Mihikä on unohtunut Veturimiesten liiton Pieksämäen osasto ry:n Vr1 no 665?. | |
| 15.03.2004 12:44 | Jouni: | Eivätkös koekunnostettuja olleet myös Vr1 669 ja Tk3 1139? Entä kunnostettiinko Pr1 776 VR:n 125-vuotisjuhlia ajatellen, vai mikä oli silloin liikkeellepaneva voima? | |
| 15.03.2004 12:45 | OVE: | Ainakin Katajiston teoksessa "Eilispäivän kulkuneuvoja" sanotaan, että 1150 "on säilytetty ajokuntoisena" eli ilmeisesti on ollut todellakin liikenteessä koko ajan. Ko. kirjassa on kuva, jossa veturi työskentelee Oulussa Lyötyn makasiinialueella. Oliko veturi koko "aktiiviuransa" oululainen? | |
| 15.03.2004 14:13 | JORMA: | Sivustaseuraaja unohtaa nyt ihan täysin, että ennen engelsmanneja Pieksämäellä laitettiin ajokuntoon Vr1 665 ja Hyvinkäällä Tr1 1033. Molemmat harrastuspohjalta. | |
| 15.03.2004 15:26 | Hiawatha: | Kun vaunuja ei museoviraston päätöksellä ole julistettu suojelukohteeksi tai kansalliseksi kulttuuriperinnöksi, lienee ihan sama vaikka olisivat maastoväreissä tai pornonpinkkejä. Jokainen maalaa omilla maaleillan ihan mitä itse haluaa. Maalit on kuitenkin uusittava tietyn ajan sisällä ja jos tuolla uhrauksella on saatu kalustoa liikkeell, hyvä niin. | |
| 15.03.2004 17:56 | OVE: | Eipä muuten maalaa jokainen omilla maaleillaan ihan mitä itse haluaa. Maalattavan kohteenkin olisi syytä olla oma ja sitäpaitsi taajama-alueilla ei saa välttämättä päättää oman talonsa väriä, julkisivulautakunnalla on sanansa sanottavana (ainakin näin on ollut). He, pitäisiköhän rautatiekaluston maalaustakin varten olla oma valvova lautakuntansa? Ja jos tuo maalaaminen on ollut uhraus, niin ei varmaan olisi vaatinut suurempaa uhrausta, vaikka olisi maalannut perinteisen ruskeaksi. | |
| 15.03.2004 18:31 | Antti Torppala: | Asuin Helsingin Laajasalossa, aika uusissa taloissa. Huomasin kerran, että seinät olivat pinkit ja se oli ärsyttävää kateltavaa joten oli pakko maalata seinät eipä kyllä kukaan oo valittanut äiskä asuu edell. siellä mie lähin omille teilleni viime vuonna. | |
| 15.03.2004 20:30 | Hiawatha: | Minä vertaisin vaunuja vaikkapa autoihin mieluummin kuin taloihin. Katsatusmies ei pahemmin piittaa vaikka vedät spraypullosta uutta kuosia pintaan. Kuka nuo vaunut sitten omistaa eli ovatko lainassa tai vuokralla? | |
| 15.03.2004 22:55 | Jack: | Eikös nuo vaunut ole HVM 1009 omaisuutta? | |
| 16.03.2004 12:30 | Alfred: | Sivustaseuraaja on täysin väärässä. Suomessa oli ennen engelsmannien kunnioitettavaa 1009 projektia jo kaksi täysin kotimaisin voimin kunnostettua harrastepohjaista höyryveturia. Pieksämäen Kana ja 1033. Että revi siitä ennen isompaa hehkuttelua, poika. |
|
| 16.03.2004 13:59 | MarkkuU: | Asiallisen vastauksen lopussa aika tyylitön heitto kysyjälle. Osuiko kommentti jotenkin Alfredia arkaan paikkaan? Olisiko henkilökohtaisten tölväisyjen paikka sittenkin jossain muualla. | |
| 16.03.2004 16:00 | JK: | Tässä virallisen höyryajan jälkeen (1975)liikenteessä olleita höyryhepoja. Vr1 665 ajokunnossa Pieksämäellä vuodesta 1987-, Vr1 669 ajokunnossa vuosina 1981-1991, Vr1 795 ajokunnossa vuosina 1980-1992, Vr1 789 ajokunnossa v. 1997-2003. Tk3 1139 ajokunnossa vuosina 1979-1987, Tk3 1150 vuodesta 1976-, Tk3 1151 ajokunnossa vuodesta 1995-, Tk3 1168 ajokunnossa vuodesta 1999-, Hv1 555 ajokunnossa vuosina 1994-2002, Pr1 776 ajokunnossa vuosina 1987-1996, Hr1 1004 ajokunnossa 1981-1990, Hr1 1009 ajokunnossa vuodesta 1993-, Hr1 1021 ajokunnossa vuodesta 1996-, Tr1 1033 ajokunnossa vuosina 1991-1994, Tr1 1082 ajokunnossa vuosina 1981-1991. | |
| 16.03.2004 16:08 | Jack: | Missä Hr1 1004 on nykyään? | |
| 16.03.2004 16:17 | Jouni: | Eikös se ole näyttelyesineenä Haapamäen Veturipuistossa? | |
| 16.03.2004 16:20 | Teppo: | Hr1 1004 on Haapamäen Höyryveturipuistossa päärakennuksen edessä. (Veturin tilannetta on käsitelty mm. kuvan 5456 kommenteissa.) Omistaja/haltija Keuruun Matkailu Oy. | |
| 16.03.2004 17:09 | KooPee: | Jos nyt saivarrellaan, niin JK:n lista on puutteellinen, sillä muitakin höyryjä kyllä virallisen höyryajan jälkeen oli liikenteessä. 1150 oli kyllä 1976 ajokuntoinen, mutta seisoi Vaasassa ja otettiin käyttöön vasta muistaakseni 1978 Kukkivat roudan maat -filmaukseen. | |
| 16.03.2004 17:14 | KooPee: | ...mutta tosi hyvä muistilista, enpähän noita enää kaikkia muistanut. | |
| 16.03.2004 21:41 | Juhani Katajisto: | Tk3 1150:n elinkaaresta: Veturi on jo ainakin vuodesta 1952 ollut sijoitettu Oulun konepiiriin. Sen työskentelypaikkoja ovat siis olleet mm. Oulu, Kemi, Kemijärvi, Tornio ja Raahe. Suurimman loppuaikojensa (ainakin 1960-luvun lopun) kuukausittaisen kilometrimäärän se saavutti huhtikuussa 1968 yhteensä 3 470 km. Monena kuukautena ajot pyörivät hyvin lähellä tätä lukemaa. Kesäkuussa 1968 veturi oli Rovaniemellä, jolloin sille kertyi tuona kuukautena vaihtotöissä vain 923 km. Kesäkuusta 1969 Tk3 1150 seisoi monta kuukautta kylmänä ilman ajoja. Heinäkuussa 1971 sillä on ainakin ollut mm. siirtoajo Kemi-Oulu. Se toi mukanaan siirtoajolla Tve 3-sarjan pienveturin. Oulussa Tk3 1150 jäi heti työskentelemään halkopolttoisena asemapäivystäjänä. Se muutettiin kuitenkin pian hiililämmitteiseksi, jollaisena se työskenteli Oulussa vuoteen 1975. Tk3 1150 valmistui viimeisenä VR:n normaliliikenteeseen korjaamana höyryveturina Vaasan konepajalta 19.vaihtotöissä vain 923 km. Kesäkuusta 1969 Tk3 1150 seisoi monta kuukautta kylmänä ilman ajoja. Heinäkuussa 1971 sillä on ainakin ollut mm. siirtoajo Kemi-Oulu. Se toi mukanaan siirtoajolla Tve 3-sarjan pienveturin. Oulussa Tk3 1150 jäi heti työskentelemään halkopolttoisena asemapäivystäjänä. Se muutettiin kuitenkin pian hiililämmitteiseksi, jollaisena se työskenteli Oulussa vuoteen 1975. Tk3 1150 valmistui viimeisenä VR:n normaliliikenteeseen korjaamana höyryveturina Vaasan konepajalta 19.12.1975. Tämä oli varmaan myös syy siihen miksi se jätettiin toimintakuntoiseksi museoveturiksi. Se joutuikin heti tositoimiin filmialalla. Meitä oli siiri joukko rautatieharrastajia varsinaisen filmi porukan lisäksi kuvaamassa Tk3 1150:tä Otalammella 10.3.1976. Siellä kuvattiin Edith Södergrahnin kirjan pohjalta filmiä: Landet som icke är (Resiina 2/76). Milloin Tk3 1150 muuttui sitten virallisesti museoveturiksi?. Joka tapauksessa sen filmiura pääsi hyvään vauhtiin. Maaliskuussa 1978 se 12.1975. Tämä oli varmaan myös syy siihen miksi se jätettiin toimintakuntoiseksi museoveturiksi. Se joutuikin heti tositoimiin filmialalla. Meitä oli siiri joukko rautatieharrastajia varsinaisen filmi porukan lisäksi kuvaamassa Tk3 1150:tä Otalammella 10.3.1976. Siellä kuvattiin Edith Södergrahnin kirjan pohjalta filmiä: Landet som icke är (Resiina 2/76). Milloin Tk3 1150 muuttui sitten virallisesti museoveturiksi?. Joka tapauksessa sen filmiura pääsi hyvään vauhtiin. Maaliskuussa 1978 se oli mm. mukana Murtomäellä ja syyskuussa 1978 Runnilla kuvattaessa Eino Säisän: Kukkivat roudan maat (Resiina 4/1978). Sen jälkeen näitä filmi tehtaviä onkin Tk3 1150:llä onneksi piisannut. | |
| 16.03.2004 23:24 | Risto Hyvärinen: | Tk3 1150 sijaitsee tänään Suolahden veturitallissa sisällä. Se on deponoitu Keitele-museolle, mutta sen ositaa edelleen VR. Kuka käytännössä, ei tietoa. Toissakesänä veturi oli näytelmän osana. Kertoen Matin ja Liisan junamatkasta ja Suolahden sataman asema oli näytemän ajan Lapinlahti. Minun sivulla on kuvia niistä ajoista: http://koti.mbnet.fi/rhyvarin/kuvasivu.html Veturia kunnostettiin ja maalattiin jonkun verran näytelmää varten. Veturi lienee tälläkin hetkellä Suolahden sataman veturitallissa. (Sisällä). | |
| 16.03.2004 23:25 | Risto Hyvärinen: | ositaa=omistaa. | |
| 17.03.2004 10:22 | Hara: | Hyvät kuvat oli sivuillasi !! Eiköhän se siellä majaile.........Kesällä taas ajelevat sillä. | |
| 17.03.2004 12:57 | OVE: | Kiitokset Juhanille ja Ristolle 1150-tiedoista. | |
| 17.03.2004 15:01 | Risto Hyvärinen: | 1150:n kanssa on sama ongelma, kuin tällä hetkellä kaikilla museovetureilla ja sen nimi on RHK:n turvatodistus. 1021 on VR:n kone, niin ne voi ajaa kaupallisen liikenteen turvatodistuksella, jonka VR sai vähän aikaa sitten. | |
| 05.12.2004 21:10 | Anton Rajala: | Hemmetin ruman näkösii vaunui!!!! | |
| 16.01.2005 15:58 | Marko Laine: | Harrastajakollegat unohtavat valitettavan usein Suomessa talkoovoimin kunnostettujen höyryvetureiden listasta seuraavat yksilöt: Hyvinkään-Karkkilan rautatie nro 5 (kunnostettu 1970-luvulla), Jokioisten rautatie nro 4 (kunnostettu 1980-luvulla), Ojakkalan-Olkkalan rautatien nro 3 (kunnostettu myös 1980-luvulla), Lahnuksen rautatien Emma (kunnostettu 1970/80 -luvulla) sekä Loviisan-Wesijärven nro 6 (kunnostettu 1990-luvun lopussa). Mielestäni höyryveturista puhuttaessa ei ole ensiarvoisen tärkeää, ovatko pyörä 1,5 m:n etäisyydellä toisistaan vai lähempänä toisiaan tai painaako veturi 110, 68 vai 35 tonnia. Höyryveturi koostaan riippumatta on osa kehittynyttä yhteiskuntaa ja edustaa omaa osaansa Suomen historiassa, joten kaikkia yksilöitä ja kaikkien harrastajien tekemää talkootyötä tulee arvostaa tasapuolisesti. (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:17) |
|
| 16.01.2005 16:01 | Marko Laine: | Pahoittelen edellä olevaa sotkua, osa tekstistä tuli syystä tai toisesta tuplana, mutta toivottavasti teksti on kuitenkin ymmärrettävissä :) |