01.02.2010 / Ilmala ratapiha
01.02.2010 Tässä hiukan tarkempi kuvan Eioc ja Sm2 -vaunujen välisestä yhteydestä.
Kommentit
| 01.02.2010 18:16 | Topi Lajunen: | Pitää olla: Eioc ja Sm2 -vaunujen välisestä yhteydestä. Eio on Sm1:n ohjausvaunu. Mekaaninen kytkeytyminen tapahtuu siis siten, että kuvassa sivulle törröttävä kierretanko käännetään toisen vaunun vastaavan kytkimen hahloon, ja kiristetään muttereilla. Ja sama toisen vaunun tangolla toiselta puolelta. | |
| 01.02.2010 18:49 | Tunnus poistettu: | Irroitellaanko noita vain pakon edessä vai joskus isompien huoltojen yhteydessä? Teknisesti melko yksinkertaisen tuntuista, mutta ilmeisesti hankalissa olosuhteissa voipi olla helposti ärräpäitä aiheuttava operaatio, varsinkin jos mutterit ovat päässeet ruostumaan ja tiukathan varmaan ovat joka tapauksessa. | |
| 01.02.2010 20:59 | Olli Aalto: | Eiköhän pakon edestä yleensä, ja huolloissa. Ainakin Porkkanan välin katkaiseminen on kyllä sellaista paukuttelua, että siinä niitä rpäitä lentää. nimim. kerran Dm9:n väliä katkaisemassa ollut. | |
| 02.02.2010 10:40 | Juhani Pirttilahti: | Porkkanassa oli se ylikulkutunneli jumissa pitkähkön seisomisen jälkeen. Eivät ole muutenkaan niin hyvässä kunnossa. :) | |
| 02.02.2010 14:50 | Olli Aalto: | Näinpä. :) | |
| 02.02.2010 16:11 | Jimi Lappalainen: | Mulla tuli SCART-liitännän osa mieleen tuosta alemmasta osasta. Vrt: http://img.tomshardware.com/de/2005/11/16/das_grosse_thg_stecker_kompendium/scart-buchsen.jpg | |
| 02.02.2010 20:31 | Markku Blomgren: | Taitaa olla jokaiselle ohjauskäskylle oma nastansa sekä tietenkin kaikki muut ohjaukset. Olikos Sm2:ssa portaallinen vai portaaton tehonsäätö? Sm4:ssa taitaa yhteyskaapelina olla UIC-kaapeli...tai kaksi? Ja sama taitaa olla Sm5:ssakin? Ja miksei myös pendoissa? | |
| 02.02.2010 20:45 | Olli Aalto: | Eipä tarvitse pahemmin kuljettajan stressata tehonsäädöstä, sameissa kun säädetään nopeutta tehon sijaan. Vekotin osaa itse ohjata ratamoottoreille menevät ampeerit. | |
| 02.02.2010 22:16 | Markku Blomgren: | No onkos nopeudensäätö sitten portaallinen vai portaaton? Tehonsäädössä lienee riittävästi portaita erillaisiin tilanteisiin, tosin ajan tekniikkaa paremmin tuntematta, en osaa sanoa oliko jo mahdollista portaaton tehonsäätö 'pienessä' koossa? | |
| 02.02.2010 23:10 | Topi Lajunen: | Sm1/2-kalustossa yleensä ajetaan siten, että ratilla asetellaan nopeus. Tällöin voidaan erillisestä kytkimestä valita kaksi eri kiihtyvyyttä (kytkimen asennot 2 ja 3). Saman kytkimen asennolla 1 ratti muuttuukin tehonsäätöpyöräksi, jolloin nopeudenasettelu ei ole käytössä ("ratti kaakossa" vastaa tällöin samaa kuin kiihtyvyys 2). Ratissa on pykällys, mutta itse säätö on portaaton: rattia voi pitää pykälien välissäkin niin halutessaan. Tämä pätee sekä nopeusasetteluun (kiihtyvyyden asettelut 2 ja 3) että asennossa 1 tehonsäätöön. Eli toisin sanoen, nopeutta voi säätää portaattomasti, mikäli on valittuna jompi kumpi "esivalittu" kiihtyvyysasetus... tai tehoa voi säätää portaattomasti ilman nopeusasettelua. Lisäksi junan nopeuden lähestyessä valittua nopeusasettelua, tehoja vähitellen pudotetaan. Tätä voi halutessaan käyttää hyväksi pitämällä nopeusasettelua vain hieman todellisen nopeuden yläpuolella, jolloin muutoin käytössä oleva teho ei ole kokonaan käytössä. | |
| 03.02.2010 12:40 | Juhani Pirttilahti: | Pendolinon ajojärjestelmässä käytetään RS422- ja RS485-sarjaväyliä. Myös Sm4:n systeemit on tehnyt sama valmistaja, joten varmaankin on samat väylät niissäkin. Vaunujen välissä niissä on kymmenittäin kaapelinippuja. Sm1/2:n tehonsäätöpyörä on säätövastus (iso 'potikka', jossa vaan tavallista suurempi nuppi.. :) ). | |
| 03.02.2010 20:00 | Markku Blomgren: | Kiitokset vastauksista, taas oppi jotain uutta. Kysytään nyt vielä Juhanin oransista 'lapsukaisesta', eli mitenkäs porkkanoissa ohjaus toimii, suora tehonsäätö portailla vai ilman? Onko vaunujen välinen yhteyskaapelointi vastaavanlainen kuin tuo Sm1/2 nippu vai oliko siellä automaattikytkin joka yhdistää myös noi sähköpiuhat? Mitenkäs muuten olikaan, olikos porkkanoissa täysin mekaaninen voimansiirto (vaihteisto?) vai hydromekaaninen (nestekytkin?). | |
| 04.02.2010 04:49 | Juhani Pirttilahti: | Porkkanoissa on 6 tehoporrasta ja kaksi tyhjäkäyntiporrasta T ja KT (suurempi kierrosluku mm. paineilmatuoton lisäämiseksi). Niissä on mekaaninen vaihteisto, jota ohjataan paineilmalla. Junan kaikki ohjaukset tapahtuu sähköisesti. EP-venttiileillä ohjataan paineilman kulkua vaihteistolle, jarrulaitteille ja ulko-oville. Sm1/2:n systeemit on jatkokehitystä tuosta. Dm9:n vaunujen välissä on sama automaattikytkin, kuin keulassakin: http://vaunut.org/kuva/57758 ja Dm8:ssa tämäntyylinen kiinteämpi kytkin: http://vaunut.org/kuva/45194 Vaununvälin kytkimen nastoissa kulkee tehonsäätö (3 johdinta), jarrujen ohjaus (3 johdinta), suunnanvaihto, ovien ohjaus, 'wc-varattu'-merkkivalot, valaistuksen syötöt, virransyöttö toiseen vaunuun (24V= ja 380V~), kaiutinkaapelit, erilaiset vikailmaisut, moottorin kierrosluku... Koko junan läpi kulkee tehonsäätö, jarrut, ns. M-johto, kaiutinkaapeli ja jotkin vikailmaisut. Ja varmaan myös kaikkea muuta, mitä en maininnut. | |
| 04.03.2017 02:43 | Esa J. Rintamäki: | Porkkanoista puheen ollen, minkälainen on ns. turkulainen suunnanvaihto? Tavalliseen tapaan suunnanvaihtoa tehtäessä saattaa suuntalaatikon hammaspyörät jäädä hammas-hampaalle-asentoon. Tämän estämiseksi siirrettiin suunnanvaihtovipu E- tai T-asentoon ja samalla pyöräytettiin tehonsäätöpyörää pykälä pari. Näin meneteltynä hammaspyörät asettuivat lomittain ja suunnanvaihto onnistui. Etenkin ennenvanhaan kun porkkanoilla ajettiin Jyväskylästä Naantalin satamaan Haapamäen kautta oli ainakin P106:lla suunnanvaihtoaikaa vain viisi minuuttia. Juhani Pirttilahti, oletko kuullut nimitystä "politiikkakytkin"? Eli kyseessä on erään tamperelaisen konduktöörin mukaan Porkkanan yhteisajokytkin. |
|
| 04.03.2017 09:35 | Tuukka Ryyppö: | Kiinnostavaa tietoa, kiitos ihmisille hyville :) | |
| 04.03.2017 14:42 | Juhani Pirttilahti: | Ei tuo politiikkakytkin ole tuttu nimitys. Mutta onhan se kuvaava kyllä. | |
| 06.03.2017 08:40 | Teppo Niemi: | Minä olen kuullut tuolle politiikka-kytkimelle aivan toisen kytkimen. Ja se sijaitsi siellä, missä oli myös ajovalojen kytkimet. Normaalitilanteessa siihen koskemiseen ei ollut tarvetta. | |
| 06.03.2017 17:09 | Kimmo T. Lumirae: | Mielestäni Porkkanoissa suunnanvaihto piti tehdä juuri niin, että pääkoneiden kierrokset nousivat samalla, kun suunnanvaihtoa tehtiin eli ohjausjärjestelmää "huijattiin" tai ohitettiin niin, että se antoi ottaa kierroksia, mutta käänsi samanaikaisesti suuntaa. En muista vipujen asentoa. Kolmiyksikköisenkin Porkkanan suunnanvaihto vaatii koneistolta luotettavuutta ja/tai tekijältään tietoa, mitä tehdään ja miten, koska näin toimittaessa kääntyy kuusi suuntavaihdetta 200 metrin matkalla. | |
| 06.03.2017 17:32 | Mikko Herpman: | Oliko tuon kierrosten nostaminen tarpeen jos laatikot olivat huonossa kunnossa/kylmiä.. Eli nostetaan KT korotetuille kierroksille, vapautetaan T ja kun kierrokset laskee käännetään suunta. Toisin sanoen moottorin aiheuttama "lepovääntö" tuolloin katoaa laatikkoon ja suunta kääntyy helpommin. Satasarvisen toisen moottorivaunun suuntalaatikossa taisi olla aikalailla kulumaa tai vikaa kun se jäi usein keskelle. Tällöin kone pitänee pysäyttää ja kytkeä suunta käsin päälle. Jos tämä oli näin, samaahan tehtiin myös monen lätän pitkässä letkassa varmistamaan suunnan kääntymistä. Toimii myös mikäli esim. paineilmaa on liian vähän suunnan kääntämiseen kun laatikkoon kohdistuu "lepovääntöä". Normaalisti suunta kääntyy ilman kikkailua kun paineilmaa on vähintään se 4 bar. Mutta myös esim. 2 bar onnistuu näin menettelemällä. |
|
| 07.03.2017 01:02 | Jorma Toivonen: | Porkkanoista en tiedä mitään, mutta lättiä harjoitellessani (v. 1977) seniorit opastivat myös tuon "kierrosten kautta tapahtuvan suunnanvaihdon". Ellei suuntavalo syty ajopöydässä, pöytä lukkoon, kävellen runko läpi nopeusmittareita tarkkaillen, kunnes vikakohde löytyy, kone seis ja moottorin viimeisillä kierroksilla suunnan kääntö haluamaasi suuntaan ja lonksahduksen saatoit jopa kuulla ja matka jatkui...(noinko se tapahtui - muistikuvat ovat jo hämärtyneet, eikä tarvetta uudistukseen enää ole ). Tuota Mikon mainitsemaa 2 bar:n painetta hieman aristelisin - ei noin kiirettä saisi olla. Saattaa onnistua, en henk.koht. koettelisi. |