10.03.1979 / Helsinki, Katajanokka
10.03.1979 Poikittainen vaihdekuja Katajanokanlaiturilla. Vasemmalla Finnjet omalla laituripaikallaan. Vasemmalla Katajanokan asemarakennus.
Kommentit
| 10.03.2010 18:21 | Jyrki Längman: | Jessus ei uskoisi että tuo on katajanokalta. nyt kun saisi jostain aikakoneen ja pääsisi tuohon aikaan. | |
| 10.03.2010 20:02 | Joni Lahti: | On hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti ihminen adaptoituu! Eihän tuosta todella ole edes kauan ja nyt tätä ei samaksi enää tunne. | |
| 11.03.2010 01:57 | Lari Nylund: | Tässä kohdassa muutokset eivät ole olleet aivan hirvittävät. Valitettavasti EU toi tullessaan aidatut satama-alueet, joten tuonne ei ole asiaa ellei ole Viking Linen kyydissä poistumassa Katajanokan saarelta. Tuosta GTS Finnjetistä ensimmäinen muisto on, kun vähän ennen Skattalle muuttamista 1985 faija vei kyseistä ihmettä katsomaan... Olihan se iso silloin, kun itse oli pieni ja suuremmat autolautat vielä odottelivat tuloaan Helsingin-Tukholman linjalle. | |
| 11.03.2010 13:37 | Petri Nummijoki: | 1981 valmistuneet Finlandia ja Silvia Regina olivat jo useimmilla mittareilla suurempia kuin Finnjet ja 1985 tuli Mariellakin käyttöön. | |
| 03.03.2017 13:18 | Esa J. Rintamäki: | Unohtamatta Viking Salmonellaa... | |
| 28.06.2026 13:38 | Uwe Geuder: | Matkustin kerran Finnjetilla kesällä 1994. Ei minkäänlaista muistikuvaa, missä sen laituripaikka oli silloin. Niin paljon raiteita eikä nostureitakaan ollut, haluaisin väittää. | |
| 28.06.2026 15:30 | Petri Nummijoki: | Finnjet taisi aina käyttää Helsingissä samaa laituripaikkaa. Kun Viking Linella on 1980-lopulta alkaen ollut useampi päivittäinen lähtö samasta terminaalista niin mielestäni Finnjet oli aina etusijalla laituripaikkansa suhteen ja Viking Linen alukset tekivät tilaa, jos kaikki eivät mahtuneet terminaalin matkustajasilloilla varustetuille laituripaikoille samanaikaisesti. Nosturit ja raiteet on purettu pois 1980-luvun puoliväliin mennessä ja ko. Katajanokan terminaaliakin muutettiin, kun 1985 ja 1986 valmistuneet Viking Linen Mariella ja Olympia ryhtyivät ajamaan samasta terminaalista eli käytännössä laituripaikasta, joka tässä kuvassa on Finnjetin keulan kohdalla. Maisema on siten 1990-luvulla näyttänyt tästä syystä aika erilaiselta. En tiedä mitä Esa tarkoittaa mutta Sally-varustamon 1980 valmistuneet Helsinki-Tukholma-reitin laivat Viking Saga ja Song olivat bruttovetoisuudeltaan 55-60 % luokkaa ja Turun linjan Viking Sally (eli myöhempi Estonia) vajaat 65 % verrattuna Finnjetin alkuperäiseen kokoon (ennen Commodore Class-luokan rakentamista) eli huomattavasti pienempiä aluksia. |
|
| 28.06.2026 22:44 | Petri Nummijoki: | Mutta Helsinki-Tukholma-reitin lautoista Finlandia ja Silvia Regina olivat bruttovetoisuudeltaan jo Finnjettiä suurempia. Ero oli vähäinen mutta kuitenkin ensin mainittujen hyväksi. Siten Finnjet ei ehtinyt olla suurin Helsingistä liikennöinyt autolautta, kuin vajaan neljän vuoden ajan. Finnjet oli kyllä huomattavasti pidempi mutta vastaavasti kapeampi ja matalampi. Rahtitilaa Finlandialla ja Silvia Reginalla oli yli 40 % enemmän ja matkustajahyttejä 647 kpl, kun Finnjetillä matkustajahyttien määrä oli noin 536 kpl ennen Commodore Class-osaston rakentamista. (Finnjetin hyttimäärä vaihtelee hieman eri lähteissä). Lisäksi Finnjetin hyteistä reilut 70 oli säästöluokan "koirankoppeja", joten suihkulla ja vessalla varustettujen hyttien määrä jäi noin lukemaan 460 ja niistäkin 2/3 oli varustettu päällekkäin olevilla vuoteilla. Finlandialla ja Silvia Reginalla kaikissa halvimmissakin hyteissä oli suihku, vessa ja kaksi vuodetta alatasossa. Vaikka Finnjet oli liikenteeseen tullessaan periaatteessa erittäin edistyksellinen niin rahtikapasiteetin, hyttien ja tilojen yleisjärjestelyn (yleiset tilat perässä ja hytit keulassa) puolesta se oli paremminkin vielä 70-lukulainen ja Finlandia & Silvia Regina sitten jo uudempaa ajattelutapaa. |
|
| 29.06.2026 07:42 | Erkki Nuutio: | Finnjetistä jäi lämmin muisto elokuulta 1978. Koirankopin neljänneskin menetteli verrattuna Skandian ja Nordian lepotuolien ohi virtaaviin yrjöpuroihin toukokuussa 1963. Kun lompsa oli tyhjä - viimeiset rahat kuluivat matkalippuihin (Swansea-Paddington-muistaakseni Waterloo-Harwich-Bremerhaven-HampuriZOB -Travemuende-Helsinki) ja noin 40 kg painaneet kirjakassit olivat tallella (kantohihnoista tosin vain tyngät) - oli kiva laittaa kassit neljännessängylle ja suunnata ravintolaan. Siellä VR:n hallintojohtaja Roto osui vastaan ja ystävällisesti tarjosi lounaan. Ravintolassa viihdemusikkia soitti seisova pöytä sillä sävelellä, jolla 75000 hv:n teholla toimineet kaasuturbiinit potkureita pyörittivät. Potkurit olivat löytäneet oivan värähtelyreitin kymmenennen kerroksen ravintolan seisovan pöydän lattiaan (iso paikallinen kuormitus = alentunut taivutusvärähtelyn ominaistaajuus = resonanssi). Muita laivoja ohiteltiin 30 solmun nopeuden mukaisesti. Se oli aikaa, jolloin nuoret vielä jaksoivat mennä vieraille maille opiskelemaan tai töitä tekemään, eivätkä vain kuluttelemaan papan ja rahoja hupireissuilla! |