24.09.2010 / Berliini, Saksa
24.09.2010 Voithin linjavetureita edusti Maxima-sarjan 40CC-yksilö. Linjavetureissa (30CC ja 40CC) luotetaan ABC:n moottoreihin. 40CC:ssä löytyy tehoa 4900hv:aa, veturin pituus 23,2m, paino aina 132tn:iin asti, nopeus 120km/h (nostettavissa 160km/h), polttoainetta mukaan mahtuu 9000l:aa. Voima siirtyy pyörille hydraulisen vaihteiston kautta (Voith LS 640 reU2).
Kommentit
| 02.10.2010 18:43 | Tapani Kunnas: | Suorasta levystä tehty kuin nakkikoppisisu aikanaan. | |
| 01.06.2021 23:27 | Jimi Lappalainen: | Onko tällaisia jossain käytössä? | |
| 01.06.2021 23:42 | Otto Tuomainen: | Vastaavanlaisen veturin olen nähnyt viitisen vuotta sitten Ostravan lähettyvillä. Jonkun yksityisen operaattorin väreissä oli. | |
| 02.06.2021 12:44 | Tomi Seppänen: | HVLE omistaa kolme kipaletta: https://hvle.de/ressourcen/triebfahrzeuge/voith-maxima-40-cc-kiel.html | |
| 02.06.2021 15:19 | Heikki Piirainen: | Maxima 30 CC:tä valmistettiin 6 kpl, 40 CC:tä 13 kpl. Tilauksia olisi ollut enemmänkin, mutta Voith päätti lopettaa vetureiden valmistamisen kokonaan vuonna 2010. Tšekkiläisen Legios a.s.:n oli tarkoitus valmistaa näitä vetureita lisenssillä, mutta jostain syystä tämäkään ei koskaan toteutunut, vaikka Legioksen työntekijät kävivät Kielissä harjoittelemassa lisenssivalmistusta kokoamalla yhden 30 CC:n. https://de.wikipedia.org/wiki/Voith_Maxima kertoo asiasta lisää (tosin hieman sekavasti ja hieman virheellisesti, valmistettujen vetureiden määrässä on ristiriitaisuutta). Sivulla https://www.loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1402313 saattaa olla ajantasaisin luettelo Maximoiden nykyisistä omistajista ja käyttäjistä. Listan mukaan se tšekkiläisten kokoama yksilö on Tšekissä nytkin, muut ovat sijoitettuina eri operaattoreille ympäri Saksaa. Osalla vetureista omistajat ja vuokralaiset ovat ehtineet vaihtumaan moneen kertaan. |
|
| 03.06.2021 10:30 | Jimi Lappalainen: | Ihan mielenkiintoisen oloinen veturi. Kulmikkuus tuo veturille avaruusalusmaista ulkonäköä. | |
| 03.06.2021 14:39 | Erkki Nuutio: | On pöljä nokka! Rajoitun perustelemaan vain ilmanvastuksen kannalta. Laatikkomainen veturin kori ja linja-auton kori ovat vertailukelpoisia. Linja-auton nokan nurkkien vaikutusta ilmanvastuskertoimeen cd on tutkittu ja tuloksia julkaistu kattavasti. Nämä tulokset on julkaistu Wolfsburgin suunnalla VW:n W-H Huchon toimesta (Aerodynamics of Road Vehicles (SAE, 4.p. 1998, 918 s.) Pysty terävänurkkainen nokka cd ~ 0.88 , pysty pyöristettynurkkainen nokka cd ~ 0.36 , kallistettu pyöristettynurkkainen nokka cd ~ 0.34 . Koska kuvan veturin korilta puuttuu pyöristys myös katon nurkalta, lienee sen cd ~0.9. Kuten suuruusluokista ilmenee, on kallistuksen hyöty vähäinen verrattuna nurkkien pyöristykseen hyötyyn. Pyöristyssäteen suhde nokan leveyteen r/b vaikuttaa seuraavasti r/b = 0 : cd ~ 1.0 , r/b = 0.05 : cd ~ 0.48 (pienenentyy lineaarisesti tähän asti), r/b > 0.08 : cd ~ 0.45 (lähes vakio) . Pyöristyssäteen ei siis tarvitse olla epäkäytännollisen suuri. Esimerkiksi linja-autolle riittää r ~130 mm ja veturille ehkä 170 mm. |
|
| 03.06.2021 14:51 | Hannu Peltola: | Tässä on jotenkin itäisen muotoilukulttuurin makua... Ja potentiaalinen "Lego Duplo"-muotoilupalkinnon voittaja! | |
| 04.06.2021 12:33 | Jukka-Pekka Manninen: | Toisaalta, Erkki, linja-auton kori on käytännössä aina 100% ilmanvastusta aiheuttavan letkan pituudesta, kun veturi tyypillisesti on jotain 1%-10% väliltä. Näissä vahvoissa tavarajunavetureissa todennäköisemmin lähempänä tuota yhtä prosenttia. Vaunujen välien aiheuttama ilmanvastus on myös merkitsevä tavarajunissa. Joten pyöristyksestä saatava säästö on suhteessa paljon pienempi kuin linja-autossa, samalla kun markkinoille pyrkivä uusi valmistaja haluaa saada valmistuskustannuksia alas mahdollisimman paljon. Eikä tämäkään taida ainakaan hävitä tyypilliselle keskiohjaamoiselle veturimallille ilmanvastuksessa. Mutta eihän tätä silti nätiksikään voi sanoa. | |
| 05.06.2021 11:14 | Erkki Nuutio: | Pitää paikkansa, että tavarajunien suhteen ei ole mitään ilmanvastuksen suhteen tehtävissä ja varsin pienten nopeuksien vuoksi asia ei ole oleellinen. Matkustajakalustossa, Flirtit ja muut, on virtaviivainen muotoilu toteutettu kun nopeudetkin ovat suurempia. | |
| 05.06.2021 14:38 | Tuukka Ryyppö: | Luulisi kyllä, että jos tavarajuna koostuu katetuista vaunuista, ne olisi tehtävissä virtaviivaisiksi siinä missä matkustajavaunutkin. | |
| 05.06.2021 17:14 | Jarno Piltti: | Konttien sivuseinien sileyden vaikutusta konttijunien ilmanvastukseen on joskus jossain laskettu. Muistaakseni vaikutus ei olisi täysin mitätön. |