31.08.1994 / Savonlinna, Savonlinna (vanha)
31.08.1994 Eit 23018:sta vuonna 1994 rakennettu kokeilukiskobussi Dm10 4301 - tuttavallisemmin "Junttilan salama" - tulee jäämään maamme rautatiehistorian erikoiseksi tekijäksi. Tässä tämä kahdella vanhalla HKL:n sinisen bussin moottorilla varustettu vaunu on juuri saapunut junana H 803 Parikkalasta Savonlinnaan. Myöhemmin Dm10 oli koekäytössä välillä Iisalmi - Ylivieska.
Kommentit
| 24.04.2004 18:57 | lari: | Eräs kuljettaja tässä taannoin kehuskeli tätä. Kuulemma tätä parempia ajo-ominaisuuksia ei ollut missään muussa koneessa; ei ryskynyt ja heilunut jne. | |
| 24.04.2004 19:12 | Jpl: | Miksei tähän saatu lisää jarrutehoa? | |
| 24.04.2004 19:15 | AnttiL: | Kaikilta muilta osin taisi kuitenkin olla varsin epäonnistunut ratkaisu. Sitä hieman ihmettelen, että aikoinaan suomalaiset veturitehtaat suunnittelivat ja rakensivat vetureita jotka toimivat ilman suurempia ongelmia ja jotka ovat siis käytössä vielä tänäkin päivänä. Kun tultiin 90-luvulle niin tilanne olikin kääntynyt päinvastaiseksi, mm. Valmetin rakentama N-veturikin oli niin huono ettei se ollut pitkään käytössä kunnes se päätettiin hylätä. Nykyäänhän se taitaa olla jossain päin ruostumassa ja homehtumassa. Onkohan syynä ollut se että liian hienot elektroniset ratkaisut veturissa aiheuttivat ne suurimmat ongelmat? | |
| 24.04.2004 19:22 | lari: | Niin minustakin vähän tuntuu että ne "ylimmäräiset" sähkölaitteet tms. voisivat olla syinä ongelmiin, Iso Vaaleistahan ne ongelmat kai alkoivat. Jos nyt katsotaan vaikka Vemppua, niin ei siinä taida mitään ylimääräisiä sähköhärdellejä olla - ja eikun pelittää! | |
| 24.04.2004 20:09 | Risto Hyvärinen: | Minä olen ollut jo vuosia sitä mieltä autoista, että mitä enemmän sähköjohtoja konehuoneessa on, sitä huonommin ne toimii! Näkyy pätevän sama rautatiekalustoonkin! | |
| 25.04.2004 11:11 | 6nen: | On muuten todella esimerkillisesti sommiteltu valokuva! Melkein postikorttiainesta, jos unohdetaan nuo pakolliset piiput, kottikärryt ja VR:n väreihin maalattu Sisu taustalta! :) | |
| 25.04.2004 11:51 | AnttiL: | IC Sisu :) | |
| 25.04.2004 12:03 | Jyrki Tervo: | Hmm, en ole stavarma mutta luulisin, jotta tuo Exxon-firman tuotteita jakeleva auto ei ole Sisu, vaan kotoisin läntisestä naapurimaastamme. F88 Volvo alkaa olemaan jo harvinaisuus 2000-luvulla! | |
| 25.04.2004 12:21 | Mikko: | Tuntuu tosiaan nykyään siltä, että vian sattuessa (uuteen) vetokalustoon kytketään RJ45-kaapeli kylkeen ja veturin näytöltä avataan selaimella yhteys osoitteeseen www.dr16update.vernetti.fi. Sitten veturi keskustelee hetken palvelimen kanssa ja lataa itselleen uusimmat generaattorin ajurit. Tämän jälkeen veturi kysyy huollon jampalta "Viimeistele päivitys käynnistämällä veturi uudelleen. Käynnistetäänkö veturi uudelleen nyt?". Tähän myöntävästi vastaava huoltomies toteaa veturin sammuttavan itse itsensä ja käynnistyvän hetken kuluttua uudelleen. Päivityksen myötä veturin 1500 V-syöttö ei enää toimikaan ja uutta päivitystä odotellaan kuukauden päivät. Matkustajille todetaan vian johtuvan veturin ohjelmistoviasta. Prkl! Fiksuinta varmastikin olisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja palata pari pykälää ajassa taaksepäin ja unohtaa toimimaton elektroniikka liikkuvasta kalustosta. Otetaan se sitten käyttöön, kun se kestää. Ideanahan bittitekniikka veturissa on hieno, mutta jos luotettavuus kärsii sen kustannuksella, kannattaisi asialle varmastikin tehdä jotain. | |
| 26.04.2004 09:35 | KooPee: | Junttilan salaman lähtökohtana oli kierrätys. Kyseessähän on PROTO nimenomaan isoilla kirjaimilla. Jarruongelmat olisi voitu korjata ja jos moottoreiksi olisi valittu vaikkapa uudet Euro III-normiston Volvo/Scania-turistibussin yli 400 hepoiset moottorit, tilanne voisi olla toinen. Lisäksi päätyjä olisi täytynyt kehitellä lisää. Kuitenkin arvokas osoitus siitä, että moottorivaunun voisi hankkia hieman halvemmallakin. Aihioitahan on romutettu Myllyojalla jo vuosia. Ja -lätätkin kärsivät uutena jarruongelmista, jotka aiheuttivat paljon ohiajoja ja jopa onnettomuuksia, mutta sekin asia korjattiin... | |
| 26.04.2004 10:15 | Tommi Pe: | Itse asiassa tietyn todennäköisesti jo ohitetun teknisen tason jälkeen mitä enemmän veturissa on tietotekniikkaa, sitä vähemmän siinä on hajoamisalttiita johtoja ja elektroniikkaa. Kunnolla koteloitu sulautettu tietotekniikka saadaan hyvin kestäväksi ja varmaksi verrattuna mihin tahansa kilpailevaan ratkaisuun. | |
| 26.04.2004 11:44 | Jyrki Tervo: | TommiPe on kyllä hyvinkin oikeassa. Kun esimerkiks metsätraktoreiden, lentokoneiden ja jopa avaruusalusten sulautetut ohjausjärjestelmät saadaan pelittämään kunnolla on se ihme kun junissa se ei näytä onnistuvan. Ettei olis rautatiehenkilökunta joka on jumittunut salpa- ja kampiaikakaudelle. Ehkä "neandertal-rautatieläisten" on annettava heidän käyttää yksinkertaista "nuijamiestekniikkaa". Kun on lusikalla anettu ei voi kauhalla vaatia. Toinen vaihtoehto on saada henklilökunta narraamallaa (keppi ja porkkana) opettelemaan käyttäämään uudempaa ja fiskumpaa! Toisaalta asiantila saattaa olla niinkin karsea, jotta syy huonoon menestykseen on rautateiden hankintaosastoissa. "Jep, jep, kato sieltä tuloo taas niistä suomalaisia kaupoolle, kaivetaan jätkät äkkiä sekundatuotelootat esiin!" |
|
| 26.04.2004 12:23 | Mikko Itälahti: | Tuossa on muuten havaittavissa tiettyä samantyylisyyttä DB:n IC-junissa käyttämiin ohjausvaunuihin. (Dm10:n kaksiohjaamoisuutta lukuunottamatta.) Niidenkin ilme on hiukan kalvakka ja myös punaista väriä on mausteena. Paitsi että Saksassa ei ole uudessakaan kalustossa noita typeriä kaksoisvalonheittimiä! | |
| 26.04.2004 18:58 | Risto Hyvärinen: | 15 vuotta kotitietokoneita käyttäneenä ja muutamia jopa huoltaneenakin, jopa niin, että siitä on maksettu jopa palkkaa, ihmettelen suuresti, miten ne voi toimia jossain muualla paremmin. ;) Tässä vuosien saatossa olen myös huomannut, että kun jossain liikkumavälinessä elektroniikka lisääntyy alkaa ongelmat kasvamaan suhteessa samaan tahtiin elektroniikan määrän kanssa. | |
| 27.05.2004 12:17 | Jack: | Onkohan tämä tuleva Sm5: http://www.talgo.fi/kuvat/aosa/talgo22.jpg | |
| 28.05.2004 00:05 | 6nen: | Ja mitäs tuo tulee korvaamaan? Vaikuttaisi joltain IC-kakkosen ja pendolinon risteytykseltä... Näin pystymettäläisenä tuli sellainen maku, että pendolinojen ollessa liian kalliita hankintoja Suomen nykyiselle rataverkolle kaikkine vikoineen, Talgo yrittäisi tarjota edullisempaa kompromissiratkaisua, jolla voitaisiin liikennöidä periaatteessa kaikilla sähköistetyillä rataverkoilla.. Eli tämähän olisi kuin luotu esimerkiksi rantaradalle, josta voitaisiin siirtää nopeat pendolinot valmistumaisillaan olevalle oikoradalle.. Ei ole montaa päivää, kun Salon Seudun Sanomissa oli kritiikkiä pendolinolipun kovasta hinnasta suhteutettuna sillä saatuun marginaaliseen ja mitättömään ajansäästöön. Bussi on useasti houkuttelevampi vaihtoehto, vaikkakin polttonesteiden hinta ei tule nykyisestä ainakaan laskemaan.. Hmmm... | |
| 28.05.2004 10:11 | Jack: | Talgo tarjoaa tätä junaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen korvaamaan vanhentuvaa kalustoa (Sm1, Sm2). YTV on ilmoittanut uusien junien tarpeeksi 100 kpl seuraavan kymmenen vuoden aikana. | |
| 28.05.2004 11:42 | Jyrki Tervo: | Äkkiä vaan Hesalaisille "talkoja" peliin, niin saadaan noita vanhoja kunnon Sm1/2 junia paikallisliikenteen käyttöön muunkin suomen sähköradoille. Sopis Vaasan radallekin kuin nenä savolaisen piähän, tarvitaan vaan ne sähköt radalle! | |
| 30.05.2004 00:15 | Pete: | Joo! Noita vaan kehiin, ja tehrään vaan koto-Suomessa kaikki, ei pitäs olla kellään nokalla koputtamista. Tosin se on taas uus konsepti, mutta kuhan tekevät nyt sen koejunan ensin... Mielenkiinnolla odotan! | |
| 30.05.2004 10:59 | Ville: | Talgolta meni jo yhdet kaupat sivu suun kun tarjous oli halvin, mutta prototyypin puutteen takia asiakas ei uskaltanut valita sitä. Palkatkaamme N-veturin suunnittelija hommiin, niin saadaan lopputulokseksi huippunykyaikainen kaksikerrosjuna, jossa on niin paljon vikoja ettei niitä lopulta osta kukaan, paitsi tietysti VR. :-P | |
| 08.07.2004 19:36 | miiro: | ehe ehe ville | |
| 09.05.2005 15:28 | Joona Kärkkäinen: | Tuo talgon kaksikerroksinen moottorivaunu mikä lie talgo22 sitte onkaan ei todellakaan sopisi hesan seudun lähiliikenteeseen. Koska jos on ruuhka aika ja pitäisi päästä ulos junasta ja on yläosassa niin sieltä poispääsy on vähän eri juttu. Mutta ihan hienohan se on (vaikkakin vain piirretty kuva) | |
| 09.05.2005 16:50 | Teppo Niemi: | Joonalle. Eiköhän se sovi yhtä hyvin kuin esim Alankomaissa käytetyt sikäläiset junat, kuin myös veturivetoiset taajamajunat (RE) Saksassa. Saksalaisesta kaksikerrosvaunuista on omakohtaisia kokemuksia Berliinin lähiliikenteessä ruuhka-aikana, enkä havainnut kylläkään mitään ongelmia. | |
| 09.05.2005 18:19 | Joona Kärkkäinen: | No ehkä ajattelin vaan jotain jos olis todella paljon matkustajia ja käytäväkin olisi täynnä. | |
| 11.05.2005 17:50 | Joona Kärkkäinen: | Tollasta lähinnä tarkoitin ------> http://www.vaunut.org/kuvasivu.php/2423.html? | |
| 12.05.2005 16:14 | Eero Heinonen: | Kaksikerroksisessa tuollaista vaan ei pääse tapahtumaan niin helposti...;) | |
| 29.07.2005 18:23 | Joona Kärkkäinen: | Nii ja seki vielä... | |
| 31.01.2007 17:58 | Timo Salminen: | Sama maisema kahta viikkoa vaille 12 vuotta myöhemmin: http://vaunut.org/kuvasivu/33175. | |
| 31.01.2007 22:52 | Tuukka Ryyppö: | Kaksikerroksisuus Saksassa on kyllä jossain määrin eri asia kuin kaksikerroksisuus Suomessa, koska Saksassa on paljon korkeammat laiturit. Siellä kaksikerrosvaunun ovi on telin päällä ja molempiin kerroksiin liikutaan vaan puolen kerroksen verran. Oven ollessa mahdollisimman matalalla tulee portaikosta varmasti ahtaampi, koska sitä käyttävien tarvitsee kulkea sitä pidempi matka. Saksassa sekä alakertalaiset että yläkertalaiset käyttävät portaita tasavertaisesti, eli alakerta ei voi tukkia yläkertalaisten ulospääsyä sen enempää kuin omaansakaan. Mutta Suomen laiturikorkeuksilla alakertalaiset voivat onnistua vahingossa blokkaamaan yläkertalaiset ylös. | |
| 01.02.2007 11:02 | Ville Vehmaa: | Yhdysvalloissa junan lattia on vielä alempana kuin Suomessa - vain 380 mm kiskosta. Ja yläkerran lattia on korkeammalla kuin Suomessa, sillä USA:ssa voi olla telin päälläkin kaksi kerrosta. Portaita on siis kuljettava 1,5 kerrosta yläkertaan mentäessä. Istumapaikkoja lähiliikenteen vaunuun mahtuu yli 200, ja ovia on tietysti vain yksi kappale... |