12.08.2012 / Hyvinkää asema
12.08.2012 Jo museaalisuutta hipovan modernisoimattoman Sm1 nro 6001:n ohjaamo.
Kommentit
| 19.08.2012 18:02 | Harri Junttila: | Aika simppelin näköinen ohjaamo, näyttää ihan asialliselle. | |
| 24.08.2012 21:13 | Topi Lajunen: | Mitä tässä tarkoittaa "modernisoimaton"? Aivan samalla moderniusasteella tämä on kuin muutkin Sm1:t (ja kakkosetkin). | |
| 25.08.2012 07:58 | Jarkko Korhonen: | Uskon, että kuvatekstin kirjoittaja tarkoittaa, että periaatetta "paskaks vaan ja palamaan" ja kaikki uutta tilalle ei ole Sm1/2-kaluston ohjaamoille sovellettu (versus esim. matkustamon interiööri, jossa alkuperäistä pintaa taitaa olla ainoastaan kattoverhoilu vai onko sekään). | |
| 27.08.2012 19:40 | Juuso Hyvärinen: | Jarkko, juuri näin. Tämän kuvasarjan otsikon eli kuljettajan työmaan osalta modernisointi on niukemman puoleista matkustajien tiloihin verrattuna. Tai voisi kai sanoa niinkin, että sähköjunayksiköiden valmistusajankohdan tunnelmaa on aistittavissa helpommin kuljettajan työmaalla kuin matkustamossa. | |
| 28.08.2012 13:46 | Topi Lajunen: | Mitäpä sitä toimivaa muuttamaan... Tai no, ergonomiassa ja muutamassa muussa jutussa olisi kyllä parannettavaakin. :) | |
| 06.09.2012 18:37 | Toni Lassila: | Tässä on vielä kunnon ratti, eikä mitään nykyisiä lelujoystickejä. :) | |
| 09.09.2012 23:15 | Topi Lajunen: | Ei nykyisissä tehonsäätökahvaratkaisuissa ole mitään suurempaa vikaa. | |
| 09.09.2012 23:37 | Ari-Pekka Lanne: | Topi: Ehkä Toni ei tässä lähestynyt asiaa veturinkuljettajan näkökulmasta vaan harrastajana kiinnittäen huomiota //asjanmukaisuusseikkoihin//. ;o] Vrt. http://www.vaunut.org/kuva/59254 | |
| 09.09.2012 23:47 | Topi Lajunen: | Ehkä minäkään en. Joystickithan ovat varsin asianmukaisia kapistuksia, niillä veivattiin aikoinaan autopelejäkin C64:lla. Ei ollut toivoakaan mistään moderneista rateista. ;) | |
| 10.09.2012 07:49 | Toni Lassila: | "Samoin 27-sarjan vetureissa on vielä kunnon tehonsäätöpyörät eikä mitään lelujoystikkejä" :niinkuin Ari-Pekka sen tuossa romutusletka-kuvassa totesi. | |
| 17.07.2014 00:06 | Mikko Nyman: | Harmi vaan, mutta niin se tämäkin yksikkö meni sitten Ilmalan ratapihalla varaosiksi, eikä ole ollut ajokunnossa enää aikoihin. Se siitä Suomen ensimmäisen sähkömoottorijunan museoinnista: Sm1 6001:tä on käytetty varaosalähteenä muihin saman sarjan yksiköihin. Herkempää saattaisi kismittää. |
|
| 17.07.2014 00:15 | Jimi Lappalainen: | Tosiaanko? | |
| 17.07.2014 00:25 | Toni Lassila: | MITÄ?! Toivottavasti sitten joku muu Sm1-yksikkö jää museoitavaksi... | |
| 17.07.2014 01:03 | Jorma Toivonen: | Museaalinen ja museaalinen... ajopöydän yläosaa on levennetty EKE:n (JKV) sijoittamisen myötä. Ennen Hassler tikitteli vihreää valoaan loistaen tuossa vasemmalla näyttäen nopeuden. Valojen valintakytkimiä oli ennen neljä (molemmille puskinlyhdyille omansa) ja niiden yläpuolella kulunvalvonnalle varatut kolme merkkivaloa - muistaakseni kaikki erivärisiä (eivät koskaan käytössä - löytyi valkoista, sinistä, punaista?). "Hätäseis tatti" lisäilty myös myöhemmin muutaman vaaratilanteen takia. Mihinkähän lienee kadonnut ohjaamon takaseinää koristanut kuva http://vaunut.org/kuva/43656 ?? |
|
| 17.07.2014 01:08 | Jimi Lappalainen: | Tähän väliin voisi kysyä. Mitkä Sm1:t ovat tällä hetkellä käyttökelpoisia ja käytettävissä ns. heti? | |
| 17.07.2014 03:38 | Topi Lajunen: | Nyman, onko väitteellesi lähdettä? Olen kuullut väitteen aiemminkin, mutten mitään todisteita. Kompura siitä puuttuu, mutta se olikin rikkinäinen (mikä olikin se syy ottaa se lopulta pois liikenteestä). | |
| 17.07.2014 08:54 | Mikko Nyman: | Seison korjattuna: olin ymmärtänyt yksikön numeron lähteeltäni väärin. Sm1 6001/Eio 6201 -nippu pidetään varta vasten kondiksessa museota varten, eikä se toimi varaosalähteenä muille rungoille, kuten virheellisesti kirjoitin. Kommenttini 17.7.2014 klo 00:06 viittaa johonkin toiseen Sm1-runkoon, mutta ei siis proto-Samiin. Tarkistin asian toisaalta hetki sitten. Riisutun varaosa-Sm:n numeroa mulla ei ole tiedossa. Anteeksi tästä, virheitä sattuu. Propsit tästä Topille, sillä ilman Topin kommenttia en olisi tullut tarkistaneeksi asiaa muualta. |
|
| 17.07.2014 13:31 | Kimmo T. Lumirae: | Isoin ei-museaalinen juttu tässä on tuulilasimuutostyö, joka näkyy museojunan virheenä kilometrien päähän, ellei sitä korvata vanhalla tuulilasilla, joka saattaa olla melkoinen ns. talkoo. | |
| 17.07.2014 16:22 | Jimi Lappalainen: | Tehdäänkö sellaisia laseja vielä jossain? Vai pitäisikö sellainen purkaa Sm2:sta? | |
| 17.07.2014 16:26 | Jimi Lappalainen: | Tällaisena 6001 olisi kyllä upea nähdä: http://vaunut.org/kuva/55868 :) | |
| 17.07.2014 16:30 | Toni Lassila: | Niin olisi. Mutta mikä oli syy noiden lasien muutostyöhön? Luulisi, että niistä vanhoista oli parempi näkyvyys ja ne myös näyttivät paremmilta. | |
| 17.07.2014 19:08 | Topi Lajunen: | Uudemmat on paksumpaa turvalasia, kestävät paremmin kohti kuljettajan naamaa tulevia objekteja. Sellainen turvalasi on huomattavasti halvempi tehdä suoraksi. Ilmeisesti todettiin, että reunastaan kaareva turvalasi olisi ollut liian kallis. Tosin Sm2-saneerauksen yhteydessä sitten päättivät, että viis kuljettajan naamasta, suorakin turvalasi tulee liian kalliiksi. | |
| 17.07.2014 20:24 | Markku Blomgren: | Kertokaapas millä Samien jarruja käytettiin, kun sitä perinteistä jarrukahvaa ei ole? Sähköinen vai sähköpneumaattinen ohjaus? Hieman lättien tyyliin, nappulaa toiseen suuntaan väännettäessä jarrut kytkeytyvät päälle ja vastakkaiseen suuntaan taas vapautuvat? | |
| 17.07.2014 21:06 | Toni Lassila: | Eipähän ole mitään nykyisiä "tikitaalilaitteita" tässä ohjaamossa, kuten näissä uudemmissa Sm-junissa. | |
| 17.07.2014 21:20 | Jimi Lappalainen: | Eikös JKV sellainen ole? | |
| 17.07.2014 21:23 | Toni Lassila: | Joo, mutta ei ole mitään tietokoneita ja näyttöjä. Tikitaalinen=digitaalinen. | |
| 17.07.2014 21:57 | Olli Aalto: | Suoratoimityyppisiä EP-jarrujahan ne ovat. Siten kytkimissä ei ole kuin pääsäiliöjohto sähkönastojen lisäksi. | |
| 18.07.2014 01:54 | Tuukka Ryyppö: | Markku: Jarrukahva on tuo pöydän reunassa sen oikeassa laidassa näkyvä mitättömän näköinen musta muovivipu. Kuvassa viheltimien painonappien (musta ja punainen) alapuolella. | |
| 18.07.2014 05:54 | [Tunnus poistettu]: | Ja sillä on neljä asentoa (hätäjarru, irroitus ja kaksi muuta). | |
| 18.07.2014 12:59 | Nikolas Peippo: | Irroitus (jarrusylinterin paine laskee tässä asennossa), sulku (paine pysyy vakiona), jarrutus (paine nousee), sitten on yksi tyhjä asento jossa tapahtuu sama juttu kuin jarrutusasennossa, ja lopulta hätäjarrutusasento joka kiskojarrujen lisäksi avaa pääkatkaisijan. Kiskojarrut voi myös aktivoida ilman pääkatkaisijan avautumista kääntämällä kahvaa hyvin varovasti muutaman millin lisää tästä "tyhjästä" asennosta, päästämättä sitä HJ-asentoon asti. | |
| 18.07.2014 23:04 | Markku Blomgren: | Tosiaan vaatimaton jarru-'kahva', mutta toiminta hyvinkin lähellä perinteistä jarrukahvaa, siis suoraa ilmatoimista versiota. Mahtaako kytkin olla jousikuormitteinen, varsinkin irroitus ja jarrutusasennossa. Sameissa ei taida saada johtoa tyhjäksi niinkuin vanhemmassa kalustossa (klassinen hätäjarrutus)? Vieläköhän on tapana/ohjeistuksena kääntää ko. vipu hätäjarrutus asentoon kun ollaan saavuttu Helsinkiin? Vanha muistelee, että usein kolahtivat kiskojarrut alas Helsingin päässä...jeps, wanha. |
|
| 19.07.2014 00:16 | Jorma Toivonen: | Vaatimaton jarrukahva, mutta näppärä käyttää, eikä ole jousikuormitteinen - muistaakseni. En muista koskaan nähneeni ohjeistusta hätäjarru-asennon käytöstä Helsingissä. Kiskojarrut kolahtivat alas ns. yhteisajokytkintä käännettäessä E:stä T:hen (ei taida tapahtua enää nykyään?). Yhteisajokytkimellä valittiin mm. ajo-ohjaamo E=etupää, T=takapää, useampi runkoisissa junissa väliohjaamoissa asento K. Yksikin virheasento ei sallinut jarrujen irrottamista, ja sitähän saatettiin etsiä kauankin paniikin iskiessä... Niin ja onhan moottorivaunussa vielä yksi asento lukituksen takana, YA (?), jolla voidaan ajella tarvittaessa pelkällä moottorivaunulla. Tuo hätäjarru-asento saattoi joskus tuottaa ongelmia - ken lienee kääntänyt?? Ohjaamoon saapunut kuljettaja pystyi laittamaan Sm1/-2 junan käyttökuntoon vaikka silmät sidottuina, vasta viimeisenä ei kuulunutkaan pääkatkaisijan poksahdusta kiinni,,, ja saa....na yritän uudestaan, ei onnistu - vasta siinä vaiheessa katse kiinnittyy väärässä asennossa olevaan jarrukahvaan. |
|
| 19.07.2014 06:58 | Mikko Nyman: | Voi olla, että puhun aivan höpöjä, mutta joku oikonee, mikäli nyt horisen täysin päättömyyksiä: muistaakseni Sm1/2-rungot tavattiin jättää Helsingissä "lämmöille", eli siten että toinen keulavaloista oli punainen ja toinen valkoinen. Tämän tarkoituksena oli kertoa siitä, että ajokahva on juurikin kyseisessä päässä; alun perinhän Sm-rungoissa oli vain yksi ajokahva yksikköä kohden, siksi tämä "lämmöille jättö", jotta turha kahvan etsiminen rungosta olisi jäänyt pois. Ymmärtääkseni nykyään ajokahvoja on yksi per ohjaamo. Miten muuten Sr1/2:n 1500 V:n kahva? Onko niitä yksi per kone vai yksi per ohjaamo? Maalaisjärkeni sanoisi niitä olevan yksi per kone, mutta varma en ole. |
|
| 19.07.2014 10:18 | Topi Lajunen: | "Lämmöille" tarkoittaa siis seisontatilaa, jossa kalusto ohjaa itse pääkatkaisijaa, ajolangan jännitteen olemassaolon mukaan. Sähkövetureissa on vain yksi 1500 V avain. |
|
| 19.07.2014 10:33 | Mikko Nyman: | Topi: onko sulla näkemystä, miten on asianlaita multippelissa ajettavissa Dr16-nipuissa? Miten 1500 V -rasia saadaan hengettömäksi kytkentävaiheessa? Sammutetaanko kaikki koneet ja kytketään vasta sitten syöttö junarunkoon ja onko nipussa vain yksi 1500 V -avain? | |
| 19.07.2014 16:02 | Topi Lajunen: | En tiedä yksityiskohtia, mutta ainakin pääkone täytyy sammuttaa. | |
| 19.07.2014 19:39 | Olli Aalto: | Ei kyseessä ole näkemyksellinen asia :) Jos ohjeistus ei ole viime vuosina muuttunut, niin kaikista vetureista pääkoneet seis, ja apuveturin/reiden 1500 V avain viedään 1500 V läpisyötölle osoitettuun paikkaan. Tämän jälkeen johtoveturin avaimella kytketään vaunun välikaapeli apuveturin pistorasiaan, ja toisin kuin sähkövetureiden moniajossa, kytketään vetureiden välille vielä irrallinen välikaapeli. Kytkentätöiden päätyttyä koneet voidaan käynnistää ja 1500 V syöttö kytkeä junaan JOHTOVETURISTA, jonka invertteristä syöttö myös tulee. 1500 V kytkentätöissä kaksilla avaimilla leikkiminen on kielletty muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. |
|
| 19.07.2014 20:07 | Topi Lajunen: | Miksihän Dr16:n tapauksessa johtoveturi syöttää 1500 V vaunustoon? Sähkövetureissa kun tosiaan viimeinen veturi syöttää. | |
| 19.07.2014 20:16 | Olli Aalto: | Hyvä kysymys. Jo kumotusta http://www.trafi.fi/filebank/a/1337765556/800002879a16ffb4a228ff9d16ff625a/9741-Kumottu_LISO_Liikkuvan_kaluston_sahkoohjeisto.pdf ei siitäkään käynyt ilmi, miksi niin menetellään. Voisiko olla niin alkeellinen syy, ettei kontaktorin ohjausdata kulje moniajokaapelissa? Tosin kulkee se Sr1:ssäkin, joka on paljon "alkukantaisempi". | |
| 20.07.2014 08:52 | Mikko Nyman: | Hmmm... Mielenkiintoista tosiaan. Mikä lie sitten syy tähän, sen tietävät vain Valmet-äijät, joista osa on kaiketi jo vainajia. Dr16 on kuitenkin vielä tänäkin päivänä edistyksellinen tuote, vaikka laitteen ikä hipoo hyvinkin meikäläistä, enkä todellakaan enää pidä itseäni tuoreena yksilönä. Hiffasinko siis Ollin kommenteista oikein, että johtoveturista tuleva 1500 V ikään kuin juoksutetaan apuvetureiden läpi edelleen junarunkoon? Missä asennossa apuvetureiden 1500 V -kaffeli multippeliajossa on, vai onko se irroItettu? Ohjataanko 1500 V -syöttöä johtoveturista? Kysymyksiä tähän liittyen mulla on enemmän kuin kaksivuotiaalla miks-miks-miks-pojalla. |
|
| 20.07.2014 17:53 | Olli Aalto: | No mitäs luulet jäävän vaihtoehdoiksi, kun se johtoveturista syötetään? "Läpisyötölle osoitettuun paikkaan" vastaa kysymykseen avaimen asennosta. Ei avain saa olla paikallaan, koska silloin on vaarana, että joku kytkee vahingossa päälle 1500 V syötön myös apuveturista, ja syötön kytkeminen päälle kahdesta Dr16:sta yhtä aikaa samaan linjaan johtaa sattuneista syistä fataalisiin seurauksiin. | |
| 26.08.2015 18:54 | Toni Lassila: | Missähän tämä Sm1 6001 majailee nykyään? Toivottavasti se sitten oikeasti museoidaan eikä viedä Hyvinkäälle romutettavaksi... Jos tämä on jo menetetty, niin kyllä kai vielä on muutama muu alkupään yksilö pelastettavissa(?). | |
| 26.08.2015 23:18 | Nikolas Peippo: | 6001 seisoo Ilmalan ratapihalla, on seissyt jo lähemmäs 2,5 vuotta. Se on ollut kylmänä koko ajan ja taitaa olla jo siinä kunnossa että romutus on todennäköisin vaihtoehto. | |
| 27.08.2015 01:59 | Juhani Pirttilahti: | No mutta eihän 2,5 vuotta ole vielä mitään. Hyvä alku se tietysti on. Romutus ei mielestäni ole erityisen todennäköistä, koska kyseisen junayksikön status on edelleen varattu Suomen Rautatiemuseolle. Vähän kuin Hr11. Palataan asiaan jälleen 25 vuoden kuluttua. | |
| 27.08.2015 09:37 | Tommi K Hakala: | Juhanin kommentti erinomaisen todellinen kuva tulevaisuudesta. Miksi säilöä ehjänä museokalustoa, jos sen voi hapannuttaa täysremontin tarvitsevaksi. Hr11 on täydellinen onnistuminen tässä menetelmässä, etenkin kun on nähnyt kuvia sen "varastoinnin" alkuvaiheen kunnossa. Varmaan tulevaisuudessa pendoliinot säilötään ovet auki johonkin vanhaan rautatietunneliin meren lähistölle, toinen suuaukko suljetaan ja puhalletaan kosteaa meri-ilmaa sisälle. |