02.10.2012 / Rautatiemuseo, Hyvinkää asema

02.10.2012 Ajon aikana saattoi kuljettaja säädellä joitain Atlas-dieselin toimintoja (?). Moottori oli täysin koteloimaton - eikun pumpulia korvaan ja matkaan.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Hyvinkää asema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Rautatiemuseo

Kuvaaja: Jorma Toivonen
Kuvasarja: Kaluston ulkoilutusta
Lisätty: 02.10.2012 21:12

Moottorivaunu
Ds1: 1

Muu tunniste
Sekalaiset: Ohjaamo

03.10.2012 11:42	Heikki Jalonen:	Vipstaaki näyttäisi oleva syötönsäätövipu (ruotsinkielinen teksti Fyllning viittaa kyllä höyrykonehenkisesti "täytökseen"), asennoilla "Seis", "Käyttö", "Pakkosyöttö" (jolle alueelle päästäkseen pitää nostaa varmistinnuppia). Säätö siis kohdistuu tehorajoihin polttoainesyötön kautta, ei kierroslukuun; jota puolestaan tietenkin hoitaa keskipakosäätäjä (ehkä toisessa kuvassa näkyvä lieriö). Normaaliajossa tähän vipuun ei siis tarvitse koskea, ainoastaan pysäytettäessä tai ylikuormitettaessa. Minkähänlaiset kömyt tuosta on "Forcering" asennossa lähtenyt... Etuvasemmalla näkyvä lieriömainen osa saattaisi olla käynnistysilmapumppu; hieman paha päätellä. Isompi lierykäinen sisältää sitten ehkä puolestaan jäähdytyvesipumpun ilmakupuineen, ehkä. Harmillisen vähän näkyy liittyvien putkistojen menoja ja kulkusuuntia.
03.10.2012 16:49	Heikki Jalonen:	Vivusta oikealle on mielenkiintoinen säätöpyörä: näyttäisi tarjoavan polttoaineensyötölle seuraavat valinnat: Stängd-Råolja-Fotogen. Dieselöljystä käytettävä termi vaihteli noina aikoina, meilläkin hehkukupumoottoreita usein sanottiin "raakaöljymoottoreiksi", vaikka käytettävä polttoaine oli lähinnä nykypäivän kevyttä polttoöljyä vastaavaa, mutta raikkaan rikkipitoista tietenkin. Ja ruotsissa siis "råolja". Noina aikoina se taisi olla enemmän öljynjalostuksen epätoivottu sivutuote. Mutta jännä juttu onkin sitten tuo petrooli (valopetrooli), ruotsalaisten "fotogen". Käyttömahdollisuuden syynä on ilmeisesti kylmäkäynnistyksen helpottaminen - olihan AB Atlas Diesel kylmien olosuhteiden erikoismoottorin maineessa. Jo Amundsenin ja Fram-laivan ajoista... Asiaa vieläpä alleviivattiin antamalla moottoreille kauppanimi Polar.
04.10.2012 20:35	Lasse Hinkkanen:	En tiedä tuosta valopetroolista, mutta moottoripetroolia käytettiin dieselpolttoaineen seassa talvella estämään sen hyytymistä pakkasella.
05.10.2012 12:55	Heikki Jalonen:	Nimenomaan estämään hyytymistä pakkasella, käytännössä liuottamaan parafiinikiteitä. Mutta, tämän Ds1:n ollessa uusi dieselmoottorin polttoaineiksi tarkoitetut "naftat" ja "maasutit" ja "raakaöljyt" ja "paloöljyt" olivat mitä olivat, ei niitä lajiteltu mihinkään talvi- ja kesälaatuihin. Siksi varmaankin tarjottiin mahdollisuus erillisen käynnityspolttoaineen käyttöön. Polttoaineena moottoripetrooli on kevyiden jakeiden suhteessa lähempänä bensiiniä kuin valopetrooli. Valopetrooli ja lentopetrooli ovat raskaampaa tavaraa ja käyvät dieselin polttoaineeksi myös sellaisenaan. Pelkkä bensiini taas ei käy dieseliin ollenkaan, ei edes vanhimman teknologian moottoreihin, nykypäivän CrDiTtIc-moottoreista nyt puhumattakaan. Nykyisin, kun moottoripetrolin saatavuus on huonon ja heikon välimailla, on korvike tehty tavallisesti sekoittamalla 1/3 bensiiniä ja 2/3 valopetroolia. Vanha Vallu tai Wikke pelaa sillä mainiosti. Apropå: moottoripetroli ja valopetroli ovat merkkiaineistettuja. Jos ohennetuilla polttoaineilla osut polttoaineratsiaan (semmoisen ajokin kanssa, jossa pitää käyttää verollista polttoainetta, ei siis vaikkapa junalla), käypi kallis käry. Ainoastaan erikoispetroli on verollista, joten siitä merkkiaine puuttuu. Tuotteena se muutoin vastaa valopetrolia.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!