??.12.1971 / Helsinki asema
??.12.1971 Loppuvuonna 1971 Helsingin ratapiha toimi edelleen vilkkaan tavaraliikenteen ohella myös valtakunnan tärkeimpänä matkustajaliikenteen vaunukaluston huolto- ja säilytyspaikkana. Ensimmäisen matkustusluokan makuuvaunu oli loistavassa kunnossa: tuore seinämaali kiilteli ja vaunusta ilmeni ajan ammattiylpeys kaluston kunnossapidossa. Näissä uudemmissa puukorisissa matkustajavaunuissa yleisimmin käytetty telityyppi oli A12, kulkuominaisuuksiltaan erittäin miellyttävä.
Kommentit
| 13.11.2012 01:11 | Tapio Keränen: | Vasemmalla on sarjaan Bcem muutettu virkatarvevaunu sivuseinän merkinnän mukaan. Sivuston litteravalikoimasta puuttuu tämä sarja virkatarvevaunuista, vaikkakin oikeampi sarjatunnus lienenisi BCEm, B punaisena. Päädyn tikkaat ja ylikulkusillat poistettiin myöhemmin ratojemme sähköistyksen myötä selvänä turvallisuusriskinä. Samalla vaunut mielestäni muuttuivat tylsemmän näköisiksi. | |
| 13.11.2012 05:36 | Timo Valtonen: | Tulipa vihdoinkin konkreettinen selitys sille, miksi ylikulkusillat ja tikkaat hävisivät. Omat hoksottimet eivät vaan olleet riittäneet selvittämään asiaa. Juuri tällainen kuva saa minussa kaukokaipuun jylläämään. Vaikka olen matkustanut makuuvaunuissa monessa maassa ja mantereella, juuri nämä kotimaiset puukoriset ensimmäisen luokan vaunut olivat niitä mukavimpia, jopa miellyttävämpiä kuin Iberian niemimaan vanhat junahotellivaunut Madridin ja Lissabonin välillä vuosikymmeniä sitten, vaikka niissä palvelut oli viety huippuunsa. Vieläkin muistan viimeisen matkani näillä kotimaisilla vaunuilla mökiltä Petäjävedeltä Helsinkiin. Vaunu oli tosin jo siinä vaiheessa alennettu toisen luokan vaunuksi, mutta yhä edelleen valokatkaisijan vieressä tyynyn yläpuolella oli tummanpunaisella sametilla vuorattu kolo, johon sai ripustettua isoisän taskunauriin. Kauniit juomavesikarahvitkin laseineen olivat vielä tallella. Kuvan tunnelmaan kuului myös pakkasella savun haju, kun vaunuja lämmitettiin. Omalla raiteellaan olivat venäläiset vaunut, hoidettiinhan tuolloin liikenne Leningradiinkin venäläisellä makuuvaunukalustolla. |
|
| 13.11.2012 05:45 | Timo Valtonen: | Tuohon aikaan ei tagien spreijaajista tainnut vielä olla liiaksi kiusaa ratapihalla. Olisikohan nukkumapaikan löytäminen ja irtaimen varastaminen yleisen sotkemisen lisäksi ollut se ajan vandalismin muoto. | |
| 13.11.2012 05:52 | Samppa Maunuksela: | Olen kuullut tarinaa että Lahden asemalla olisi hiukan viikonlopun vietosta hullantunut varusmies kiivennyt 70-luvun lopulla viimeisen vaunun katolle juurikin puuvaunun tikkaita. Humalaisen tuuria, en muista menettikö kertojien mukaan jalat vai selvisikö jopa vähemmällä muttaa henki ei kuitenkaan mennyt. | |
| 05.12.2017 22:43 | Erkki Nuutio: | " Mitähän rautatiehallitus hulluttelee. Menin Vaasaan uudessa I-II lk. vaunussa. Mielettömyyksiin asti upea. Miksi meille tällaisia laitetaan? Sehän on järjettömyyttä!" Santeri Alkion päiväkirjat 1919-1921 VALTIOMIES, päiväkirjamerkintä 15.1.1921. Laihialainen Sanomalehti Ilkan perustaja ja johtaja, Maalaisliiton kansanedustaja ja ryhmänjohtaja, Eduskunnan varapuhemies, ministeri, raittiusmies, suomalaisuusmies ja itsenäisyysmies Santeri Alkio oli oppinut tavoiltaan säästäväiseksi, joten uusi Cm (luultavasti väliltä 2151-2158) löi tämän ällikällä. Kansanedustaja oli oikeutettu kotimatkoillaan Helsingistä II lk päivä- tai makuupaikkaan, varapuhemies ja ministeri oikeutettiin I lk paikkaan. Suomen itsenäisyys julistettiin varmuuden vuoksi kolmesti. Alkiolla oli suurin ansio sillä ensimmäisellä kerralla 15.11.17. Toinen kerta 4.12.17 aiheutui Senaatin pätemisen tarpeesta, julistettiin itse vaikka olisi kuulunut antaa Eduskunnalle lakiesitys itsenäistymisestä. 6.12.17 Eduskunta julistaessaan Suomen kolmannen kerran itsenäiseksi (tasavallaksi) siksi vähän näpäytti Senaattia. Senaatti ei ollut touhussaan ymmärtänyt, että Eduskunta oli sen nimittänyt toimeenpanovallan haltijaksi, mutta Eduskunta on lainsäätäjänä ylimmän vallan haltija. Valtion itsenäiseksi julistautuminen on lainsäädäntöasia. Myöhemmin Eduskunnan rinnalle korkeimman vallan haltijana tuli Presidentti, kun oli välillä leikitty valtionhoitajilla ja kuninkaalla. Mutta siihen päästiin vasta vuonna 1919 kun tasavaltainen Valtiosääntö hyväksyttiin Eduskunnassa vastoin hillitöntä kuningasvehkeilyä. Santeri Alkion ansiot Valtiosäännön läpisaamisessa olivat suuremmat kuin kenenkään muun. Niin, päätös (127-68) 15.11.17 , että "eduskunta toistaiseksi itse käyttää sitä valtaa, joka voimassaolevien säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle" syntyi Santeri Alkion aloitteesta. Hän sai soviteltua päätöksen taakse Maalaisliiton edustajat, aktivistiporvariedustajat ja vielä kesän ns. Valtalain kaatamisesta näreissään olleet Sdp:n edustajat. Päätöksellä saatiin myös, kuten Alkio oli tavoitellut, päättymään rauhaton Marraskuun yleislakko. Että päätös merkitsi Suomen itsenäistymistä ja ymmärrettiin sellaiseksi ilmeni seuraavasti: - Esimerkiksi edustaja Vuorimaan puheenvuorosta, että "saadaan loppu tälle surkealle taistelulle eduskunnassa itsenäisyysasiassa ja päästään järjestämään asioita niin, että Suomen kansa tulee täydelliseen itsenäisyyteen ja astuu toisten vapaiden kansojen kanssa täyttämään sitä historiallista tehtävää, mikä sille kuuluu." - Päätöksen jälkeen Eduskunta vahvisti julkaistaviksi edellisillä valtiopäivillä hyväksytyt kunnallilait ja lain 8 tunnin työajasta teollisuusalalla. - Eduskunta nimitti Svinhufvudin senaatin toimimaan Eduskunnalle vastuullisena hallituksena. Paljosta saamme siis 100 vuotta myöhemmin kiittää makuuvaunua ihastellutta Santeri Alkiota ja muita ansiollisia! |
|
| 06.12.2017 01:58 | Esa J. Rintamäki: | Tuo BCem 02452 (ex CEm 2452 m/1937) hylättiin 1975. Virkatarvemakuuvaunuksi muutettu siinä 1960- 1970-lukujen taitteessa. | |
| 16.09.2021 13:27 | Esa J. Rintamäki: | Kuvan vaunu Em 2180 muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01400 vuonna 1985. Alunperin 2180 valmistui vuonna 1952, olympiavaunuksi. | |
| 24.06.2024 21:05 | Eljas Pölhö: | CEm 2452 muutettiin lokakuussa 1970 sarjaan XCEm numerolla 02452. Samalla kertaa muutettiin vaunu CEm 2451 vaunuksi XCEm 02451. Syyskuussa 1970 CEm 2453 ja 2455 muutettiin XCEm vaunuiksi 02453 ja 02455. Vaunutunnisteissa ei ole vielä tunnusta XCEm. Koska se esiintyy Teknillisen jaoston vaunumuutosluetteloissa useampana kuukautena ja usean vaunun kohdalla, niin kyseessä ei liene erehdys. Sen sijaan Bcem voisi olla virheellinen merkintä, vai onko maalattu merkintä oikea ja asiakirjoissa oleva väärä? Makuasia? |