24.11.1994 / Siuntio, Siuntio
24.11.1994 Pendorungonpuolikas, jonka toiseen päätyyn oli rakennettu tilapäinen ohjaamo, otti ensiaskeleensa täällä karussa Pohjolassa marraskuussa 1994 koeajojen merkeissä. Hieman ujostellen se tässä katselee, kun konkari Dr13 kiidättää P 128:aa Turusta Helsinkiin.
Kommentit
| 11.06.2004 21:11 | JuhanaHi: | Oli kyllä rajun näkösiä noi Pendot tollee :D | |
| 11.06.2004 21:28 | Dakkus: | Kas. Pendolla on mennyt snagarilla käydessä naama lyttyyn. Ei ollut tuossa vaiheessa vielä italiaano Suomen tapoihin tottunut. Eikä kyllä oikein ole vieläkään, kun kokoajan kompuroi.. | |
| 11.06.2004 21:31 | Juhana K: | Mihinkä se toinen puolikas oli unohtunut? | |
| 11.06.2004 21:36 | KooPee: | Ei ollut vielä valmis. | |
| 11.06.2004 21:39 | Juhana N.: | Säästömalli. :) | |
| 11.06.2004 21:40 | KooPee: | Tynkäpendo. ;D | |
| 11.06.2004 22:38 | Vx: | Hehän ovat kuin kaksi marjaa. | |
| 12.06.2004 13:59 | mikkom: | Kyllä se on niin että Dr13 oli sentään veturi! | |
| 12.06.2004 14:10 | Risto Hyvärinen: | Mistä kohtaa? | |
| 12.06.2004 17:53 | Jouni: | Puhut asiaa, mikkom! | |
| 13.06.2004 12:27 | marko k: | Ihan tarpeeksi pitkä pendoksi. Näppärä olisi : keula+vaunu+keula =) (3 vaunua) | |
| 13.06.2004 12:29 | marko k: | Tuolla ei kovaa päässyt ? | |
| 21.11.2005 15:38 | Sakari Kestinen: | Asiaa, kolmen "vaunun" yksikkö olisi riittävän kokoinen monelle pendovuorolle :) | |
| 21.11.2005 15:56 | Lari Nylund: | Sakari: perustele väitteesi hyvin tai jäät toiseksi. Kolme vaunua saattaa riittää jollain aikaisella aamulähdöllä lähtöasemalta (esim. S48 Oulusta), mutta viimeistään Seinäjoella kuusikin vaunua on täynnä. | |
| 21.11.2005 15:59 | Otto Vesterinen: | Pikemminkin voisi sanoa, että kuudenkaan vaunun runko ei ole riittävän kokoinen monellekaan pendovuorolle, siksi paljon noita tuplarunkoja on nykyään liikenteessä. | |
| 21.11.2005 16:05 | Lari Nylund: | Näin on ja lisää on tulossa. Sunnuntaisin tällä hetkellä mm. molemmat Oulu-Helsinki vuorot ajetaan kahdella rungolla. | |
| 21.11.2005 16:11 | Otto Vesterinen: | Ahaa, tuo olikin uusi tieto, olen luullut että vain tuo myöhempi tulee tuplana. Missäs vuorossa tuo toinen sunnuntain lisärunko viedään Ouluun? | |
| 21.11.2005 16:50 | Lari Nylund: | Itseasiassa S46 (Ol 14:32) on se, joka on ollut tuplana ja S58 on tullut yhdellä. Nyt on ajettu kahdella molemmat pari viikonloppua. Rungot taitavat tulla S46 (la S45:llä) ja S58 (su S59, toinen suljettuna). | |
| 21.11.2005 16:53 | Lari Nylund: | Aiemmin, siis ihan Oulun Pendolino-liikenteen alkuaikoina tuo S58 oli tuplana, mutta silloin ei vielä ollut S46 vaihtoehtoa. Minäpä yritän tarkastaa tuon kierron, kun menen yöllä töihin. | |
| 22.11.2005 14:02 | Otto Vesterinen: | Ahaa toisen kerran. Tässä sitä asutaan muutaman sadan metrin päässä kyseisten junien reitistä ja silti olen jättänyt tietoni päivittämättä. ;) Kiitokset tiedoista Larille. Täytyy taas ahkeroitua bongailemisessa. | |
| 06.02.2006 19:55 | Sakari Kestinen: | Lari, jos kommenttini perässä on kaksoispiste ja sulku kiinni, ei sitä ole tarkoitettu otettavaksi millään lailla tosissaan vaan lähinnä asiattomaksi herjaksi. | |
| 06.02.2006 20:45 | Valtteri Keski-Säntti: | Itse en ainakaan ymmärrä ko. hymiötä mitenkään herjaksi, ehkä kaksoispilkku ja sulku kiinni olisi parenpi..? :) | |
| 25.12.2006 22:58 | Henrik Erä-Esko: | Mikä pistoraide on kuvan vasemalla puolella. Mikä raiden käyttö tarkoitus on ollut? Onko raide joksus ollut läpiajettava raide? Milloin se on purettu? | |
| 26.12.2006 00:18 | Juhani Pirttilahti: | Todennäköisesti tuo on ollut väliaikainen raide työkoneiden säilytykseen. | |
| 26.12.2006 01:10 | Johan Karsten: | Mutta "lähistöllä" on myös toinen, pidempi sivuraide nimittäin se joka lähtee Kälan asemalta kaapelitehtaalle. Ja sillä oli aivan erikoinen käyttö 60-70 luvun taitteessa josta erikoiskäytöstä on vielä "jälkiä" maastossa. Se nimittäin toimi koepätkänä kun ensimmäiset uudet Sm-sarjan sähkömööttorivaujut testattiin, ja se oli sähköistetty! Vielä näkyy betonianturat tolpille, 51-tieltä näkyvät jos vilkaisee autosta sillalta. | |
| 21.11.2014 00:33 | Jouni Halinen: | Tätäkin "herkkua" on sitten nautittu 20 vuotta. | |
| 13.01.2015 09:28 | Pasi Seljas: | Mitkä olivat seuraavien verstaiden roolit Pendojen tekemisessä Fiat Ferroviaria, Alsthom, Transtech? oliko mukana vielä muitakin isompia toimijoita? Komponenttitoimittajia varmaan on ollut pilvin pimein. Sen tiedän, että juuri Transtechiksi muuttuva Valmet kiskokalusto teki jotakin suunnitteluhommaa. | |
| 13.01.2015 10:58 | Juhani Pirttilahti: | Fiat Ferroviarialta tilattiin Pendolinoja ja siinä yhteydessä sovittiin, että Transtech valmistaa junat Suomessa. Lopulta tilanne muodostui sellaiseksi, että Transtech valmisti vain kaksi ensimmäistä, minkä jälkeen loput tehtiin Italiassa Fiatin tehtaalla. Sittemmin Alstom osti Fiat Ferroviarian rautatiekalustoon liittyvän liiketoiminnan ja näinpä osa junista on Alstomin tekemiä. | |
| 13.01.2015 12:01 | Pasi Seljas: | Kiitos selvityksestä. On siinä ollut firmamullistus poikineen.Nämähän taisivat olla jonkun verran leveämpiä kuin normipendot? Tehtiinkö tämä suunnittelutyö Suomessa? | |
| 13.01.2015 16:03 | Topi Lajunen: | Ja toki, vaikka Alstom osti liiketoiminnan, loputkin Pendolinot on tehty samalla tehtaalla ja samalla henkilökunnalla Italiassa. Firman nimi vain vaihtui kylteissä, haalareissa ja valmistuslaatoissa. Vastaava muutos ehti tapahtua kahteenkin kertaan Sr2-veturin valmistuksen aikana. Alkupään vetureiden laatoissa lukee SLM, keskivaiheilla ADtranz ja loppupään koneissa Bombardier. Kaikki ovat kuitenkin Sveitsissä samalla tehtaalla tehty. Käsittääkseni hyvin pitkälti 46. Sr2-veturin jälkeen SLM:n sähköveturituotantolinjalta sammutettiin valot... |