??.08.1974 / Helsinki asema
??.08.1974 Esslingeniläinen Eit 23009 ennen helmojen lyhentämistä Helsingin ratapihalla elokuussa 1974.
Kommentit
| 29.01.2013 23:33 | Ari Palin: | Olivatko nuo korkeat päätyikkunat vain esslingeniläisissä ja kaikissa niissä? Toinen ero päätyovissa myöhempään sarjatuotantoon nähden ovat erilliset avauskahvat. Myöhemmin ne tehtiin upotettuina. Vertailukuva: http://vaunut.org/kuva/80383 | |
| 31.01.2013 22:45 | Olli Aalto: | Kyllä vain. Näissä se on 910 mm ja Pasiloissa 710. | |
| 31.01.2013 22:51 | Jimi Lappalainen: | Milloinkas alettiin kirjoittaa vaunun kyljen numeron eteen myös littera? | |
| 15.08.2014 00:28 | Toni Lassila: | Sininen vaunu hienoimmillaan. Nämä alkuperäiset siniset ovat aika virtaviivaisen ja elegantin näköisiä, sileä katto ja helmapellit varmaan antavat sen vaikutelman. | |
| 15.08.2014 01:14 | Olli Aalto: | Hyvin erottuu Esslingeneissä käytetty tasavirtageneraattori. Huomatkaa myös päätyovessa kiinni oleva "käsi", johon kytketty paineilmakoneisto ryösti paineilman jarrujohdosta aiheuttaen vakavia ongelmia. Sittemmin tuo mekanismi poistettiinkin, ja ovet jäivät käsikäyttöisiksi - ilmeisesti näiden vaunujen kohdalla loppuiäksi. | |
| 15.08.2014 02:23 | [Tunnus poistettu]: | Oliko myös Saksassa vastaavissa vaunuissa samoja ongelmia, ja tehtiinkö niihinkin vastaavia muutoksia sitten myöhemmin? (Vai oliko näitten ratkaisut Suomen erityisolosuhteisiin suunniteltuja eikä Saksassa muuten käytössä?) | |
| 15.08.2014 02:35 | Niila Heikkilä: | Jos itse mekanismin passiivisia vuotoja ei oteta lukuun, voisi kuvitella että suurimmat ongelmat esiintyvät pitkässä junassa isojen asemien läheisyydessä kun matkustajat kulkevat vaunusta toiseen vapaata istuinpaikkaa etsiessään, tai kokoontuvat vaunueteisiin jonottamaan kuka ehtii ensimmäisenä ulos. Siinä kuuluu tuhaus jos toinenkin kun ovipalkeet läpsähtelevät. Kuinkahan suuri määrä yhtäaikaa avautuvia ovia riitti siihen että jarrut alkoivat hiipiä päälle? Tuosta vielä astetta pahempi skenaario on se että paine laskee ovien ansiosta niin hitaasti että jarruista on muisto vain kun niitä tarvittaisiin. Ennen JKV-aikakautta ko. petollinen tilanne saattoi luultavasti muodostua jonkin verran helpommin kuin nykyään. Tänä päivänä JKV estää junan kulun jarrujohdon paineen laskiessa tiettyyn rajaan. | |
| 15.08.2014 03:05 | Topi Lajunen: | Niin, oliko tuohon aikaan kaikki paineilma jarrujohdon varassa? | |
| 15.08.2014 03:10 | Olli Aalto: | Kyllä oli. Pääsäiliöjohtojen asennus alkoi vasta 1979 ja päätökseen se saatiin 1985. Vuonna 1980 valmistunut ensimmäinen uuden sarjan EFit (23515) oli ensimmäinen vaunu, joka sai tuosta uudesta ja hienosta johdosta käyttövoiman päätyoviin. | |
| 15.08.2014 03:20 | Olli Aalto: | Kovin pitkiä pikajunia ei toki saatu koottua joissa näitä "roistoja" olisi ollut runsaasti - puu- ja teräskoristen vaunujen sekakäyttö oli yleistä siihen maailmanaikaan. Tutkin täällä olevia kuvia Pasilan vaunuista tuolta ajalta, ja niiden päätyovista kädet näyttäisivät puuttuvan, joten ongelma ilmeisesti rajoittui näihin neljääntoista vaunuun. Eli muutama roisto pikajunassa riitti nähtävästi aiheuttamaan ongelmia jarrujärjestelmään. | |
| 15.08.2014 12:38 | Kimmo T. Lumirae: | Olen ymmärtänyt , että ongelma tunnistettiin ja päätyovet yksinkertaisesti lukittiin avoimiksi. Näinhän oli tilanne vielä 1979, jolloin pääsäiliöjohtoa ei ollut. | |
| 14.03.2021 12:44 | Rainer Silfverberg: | Oliko niin että Helsingin-Turun laivapikajuna oli ensimmäinen pelkästään teräsvaunuista koottu juna? | |
| 14.03.2021 22:26 | Petri Nummijoki: | Turun laivapikajuna P31/32 oli ensimmäinen, jonka kokoonpanossa esiintyi teräsvaunuja (2.5.1961 alkaen) mutta sen jälkeenkin vähintään ravintola/kahvila-, konduktööri- ja postivaunut olivat puurakenteisia, koska näitä valmistui teräsrakenteisina vasta 60-luvun puolivälin jälkeen. Mutta mitä tulee kokonaan teräsrakenteisista vaunuista koostuviin juniin niin riippuu siitä, mitä tällä varsinaisesti tarkoitetaan. P31/32:n varmaankin voidaan sanoa olleen myös ensimmäinen juna, jonka kohtuullisella todennäköisyydellä saattoi nähdä kokonaan teräsvaunuista koostuvana (1966 alkaen) mutta toisaalta siinäkin saattoi rungossa olla mukana puuvaunukin (esim. http://www.vaunut.org/kuva/45392) aikana, jolloin oli jo muita pikajunia, joissa esiintyi kokonaan teräsvaunuista koostuvia runkoja ainakin joinain viikonpäivinä tai vuodenaikoina. Jos tarkoitetaan, koska ilmaantuivat ensimmäiset junat, jotka takuuvarmasti olivat pelkästään teräsvaunuista muodostettuja niin taidetaan mennä 70-luvun puolelle ja EK/EP-junien aikaan. |
|
| 14.03.2021 23:24 | John Lindroth: | Oli varmaan niin että tämä pikajuna oli myös käyntikorttimme läntiseen maailmaan ja juuri sen takia sitä tuettiin ja vaalittiin! | |
| 14.03.2021 23:35 | Petri Nummijoki: | Toisaalta Moskovan junan vaunut tuotiin Vainikkalasta Raippoon (ja siellä edelleen P2:een liitettäväksi) vielä 60-luvun alkuvuosina halkopolttoisella Tv1:llä tai Tk3:lla, joten sillä suunnalla VR:n ei voi väittää ainakaan silmänpalvontaa harrastaneen. | |
| 15.03.2021 14:05 | Rainer Silfverberg: | Kiitän vastauksista. Toisaalta moottorikiitojunat sekä Dm4 ja Dm 8/9 olivat kaikkein moderneinta mitä VR pystyi tarjoamaan, mutta jonkinlainen käsitys teräsvaunujen alkuajoista on että rantaradalla haluttiin testata niiden toimivuus, aikataulut olivat löysät ja junapituudet lyhyemmät. Laivajunalla saattoi olla myös symbolinen merkitys esittää uusinta kalustoa suuresta maailmasta tuleville. Matkatavaravaunu tosin saattoi pitkään olla puinen ja sen piti olla reilun kokoinen koska sillä kulki myös kansainvälinen matka- ja kiitotavara. Esim ensi-ilta elokuvien keloja olen nähnyt purettavan laivajunan tavaravaunusta. | |
| 15.03.2021 19:07 | Petri Nummijoki: | Eiköhän teräsvaunut laitettu ensimmäisenä junaan P31/32 kansainvälisten matkustajien vuoksi. Toinen teräsvaunuja jo 1961 saanut juna oli P63/64, joka kulki (silloin) reitillä Helsinki-Haaparanta/Tornio. Junassa P11/12 Helsinki-Imatra esiintyy vuoden 1961 kuvissa myös teräsvaunuja mutta 1962 se oli taas kokonaan puuvaunuista muodostettu. Ilmeisesti ensimmäinen 15 teräsvaunun sarja ei riittänyt kolmeen junapariin sen jälkeen, kun vaunuille kertyi kilometrejä siinä määrin, että niitä piti käyttää välillä jo huollossakin. |