28.05.2013 / Sundland, Norja
28.05.2013 Norjalaisen Flirtin tehonsäätö-/jarrukahva, sekä joitakin kytkimiä - arvailuja...
Kommentit
| 04.06.2013 21:57 | Kimmo T. Lumirae: | Kytkimet/merkkivalot ylhäältä - arvailuja... -turvalaite -tuulilasin lämmitys -hiekotus -lukuvalo -hytin valo Sininen voisi olla täysien valojen merkkivalo. Toisessa rivissä onkin vaikeampia. Invaramppi? Vihellin? Ja jarrukahva: FYll eli täyttöisku, LÖsen on saksaa ja tarkoittaa irrotusta / ajoasento...norjaksi? Ja sitten rastit 1A:sta 7:ään ja Fyll Broms tjsp eli täysjarrutus sekä Nödbroms eli hätäjarru. Nynorskia tai bokmålia paremmin tuntevat osannevat korjata sanavirheet. |
|
| 04.06.2013 23:05 | Tuukka Varjoranta: | Tuo Sifa on saksan kielen lyhenne sanasta Sicherheitsfahrschaltung ja se on "kuolleen miehen kytkin" järjestelmä: http://en.wikipedia.org/wiki/Sifa | |
| 05.06.2013 00:00 | Topi Lajunen: | Jännä, että jarrukahva on logiikaltaan tuolla tuollainen vastaava kuin Knorrin kuljettajaventtiili. Suomen versiossahan se on sellainen irrotus / sulku / jarrutus / hätäjarrutus -versio. | |
| 05.06.2013 00:07 | Topi Lajunen: | ...ja tosiaan, tämähän on oikealla kädellä, kun Sm5:ssä itsetoimijarrua ohjaava (vara)kahva on vasemmalla. | |
| 05.06.2013 01:45 | Kimmo T. Lumirae: | ...eli turvalaite, Tuukka. | |
| 06.06.2013 01:01 | Jorma Toivonen: | Kuten kommenteista olette havainneet tällä kahvalla hoidellaan vain junan vauhdin hidastus, vasemmalla kädellä (kuvan ulkopuolella) hoidellaan tarvittava vauhdin lisäys. Ei tehonsäätö, vaan vain jarrutus kuvatekstiä korjaillen. | |
| 06.06.2013 01:07 | Topi Lajunen: | Onko vasemmanpuolisessa kahvassa tehonsäädön lisäksi myös sähköjarru? | |
| 06.06.2013 10:13 | Kimmo T. Lumirae: | Toisen ohjaamokuvan mukaan näin näyttäisi olevan, Topi. Kuvassa vasemmanpuolinen kahva on pystyssä ja siihen kohtaan on merkitty keskiasento ja tästä liikkeet eteen ja taakse. Eli tuollainen Edo / pendomainen malli. Poikennee Sm5:stä? | |
| 06.06.2013 13:51 | Topi Lajunen: | Poikkeaa joo. Sm5:ssä on oikealla "ajokahva", jossa on keskiasennon etupuolella portaaton tehonsäätö, ja takapuolella portaaton "yhteisjarru", joka käytännössä lähettää jarruvoimapyyntöä jarrutietokoneelle. Tietokone sitten jarruttaa miten parhaaksi näkee pääasiassa sähköjarrulla - mutta tarvittaessa myös paineilmajarrulla, ensin juoksuteleillä. Aivan taka-asennossa on hätäjarruasento pykällyksen takana. Vähän siis samaa henkeä kuin Lättähatuissa, mutta eri vivahteilla. :) Sm5 tosiaan poikkeaa muusta nykykalustosta siten, että tehoa säädetään oikealla kädellä. Kotoisessa Flirtissäkin on tosiaan kahva vasemmallakin, se on periaatteessa itsetoimijarrun kuljettajaventtiili, ja toimii täysin erillään oikean käden yhteisjarrusta. Yhteisjarru ei esimerkiksi tyhjennä jarrujohtoa lainkaan (kuten Sm3, Sm4), vaan se tehdään halutessa tällä vasemman käden kahvalla. Siinä on kuten aiemmin mainitsin, neljä asentoa: irrotus, sulku, jarrutus ja hätäjarrutus. Vastaa siis logiikaltaan vanhanaikaista itsetoimijarrun kuljettajaventtiiliä, ajalta ennen Knorria ja sen "rasteja". :) |
|
| 06.06.2013 16:05 | Markku Blomgren: | Onkos Sm5:ssa tehonsäätö (kahvasta siis) suora tehonsäätö vaiko nopeusasettelun kautta tapahtuva, tietokoneen ohjastama tehonsäätö jollain maksimikiihtyvyysarvolla rajoitettuna. Jos suora tehonsäätö, niin onkos niissä sitten vielä nopeudenasettelulle oma vipunsa? Ja mitenkäs muuten suomlaisissa koneissa, jos asetetaan nopeus asettelulla, annetaanko tehonsäätökahvalla erikseen jokin tehosyöte joka toimii maksimitehona kunnes toisin säädetään? |
|
| 06.06.2013 16:41 | Topi Lajunen: | Sm5:ssä on suora tehonsäätö, eikä juurikaan edes muutosnopeushidastettu. Ripeästi vatkaamalla saa mummot nurin. Nopeusasettelulle on oma vipunsa, johon saa "esivalittua" yhden nopeuden ennalta muistiin. Esimerkiksi jos nopeusrajoitus muuttuu 80 -> 120, voi 120:n valita jo ennakkoon, ja sitten rajoituksen noustessa vain aktivoi esivalitun nopeuden käyttöön. Lähes kaikkea kalustoa ajetaan tehonsäädöllä, ja nopeusasettelulla vain rajataan nopeutta (eli teho poistuu rauhallisesti, kun asetettu nopeus saavutetaan). Moderni kalusto osaa myös jarruttaa sähköjarrulla, jos nopeus meinaa alamäessä karata. Nopeusasettelulla ei voi "ajaa", koska tällöin ei tehonmuutosten hidastukset toimi, ja menosta tulee nykivää. Sm1/2-kalusto poikkeaa muista siinä, että siinä normaalisti ajetaankin nopeusasettelulla (joka on se ratti). "Tehokahvana" toimii erillinen kytkin, jolla voi liukkaalla pudottaa ajomoottorin maksimivirtoja alemmas, mutta normaalisti niillä ajetaan "kaasu pohjassa". Sm1/2-kaluston teho kuitenkin on sen verran maltillinen, että kaikki vetovoima tulee tarpeeseen. :) Oikein liukkaita tilanteita varten (tai kun tarvitaan tarkkaa vetovoimakontrollia, kuten kiinniajoissa) voi ratin kytkeä toimimaan virtarattina, jolloin nopeusasettelua ei ole käytössä, tosin ei myöskään maksimivirtoja. |
|
| 06.06.2013 20:15 | Kimmo T. Lumirae: | Ja jos ollaan ihan tarkkoja, niin Sm5:ssäkin mennevät kaikki ohjauskomennot jonkun tietokoneen läpi, ennen kuin ne toteutetaan. Ja Sm5:ssäkin säädetään nimenomaan virtaa/vääntömomenttia eikä tehoa. (Viilaan vain sen verran pilkkua, ettei kenellekään jää asiasta virheellistä käsitystä). Sm1-2 - ja Sr1 -kalustossahan ei tietokoneita ole perinteisesti sotkettu varsinaiseen ajamiseen, mutta kummassakin on ollut ainakin osassa kalustoa prosessoripohjainen tehonsäätö, joka on hoitanut ainakin tyristorisiltojen ohjauksen, mahdollisesti näissä muutakin. Sitävastoin Sr2:ssa on täysin tietokoneistettu ohjausjärjestelmä, jolle eri kahvoilla kuljettaja vain antaa kainon toiveen veto- tai jarruvoimasta ja tietokone tilanteen mukaan annostelee voimaa ja samantapainen järjestelmä lienee Sm3-6 -kalustossakin ja jopa Dm12:ssa. |
|
| 07.06.2013 15:36 | Topi Lajunen: | Käsitykseni mukaan tuoreimmassa kalustossa oikeastaan säädetään vetovoimaa (kN), joka toki on vaihteettomassa vehkeessä lineaarisesti suhteessa vääntöön. :) Ja kyllä, tietokoneiden kautta menevät lähes kaikki asiat, poislukien hätäjarrutoiminnot, jotka ovat ei-digitaalisia toimintoja (ja hätäjarrutatti vieläpä täysin mekaaninen paineilmaventtiili). |