14.07.2004 / Didcot, Yhdistynyt kuningaskunta
14.07.2004 Osaa ne brititkin vempuja tehdä. Ei tämä tosin suomalaista voita...
Kommentit
| 18.07.2004 00:16 | Juhana Konttinen: | Aikamoinen esitys engelsmanneilta. | |
| 18.07.2004 00:38 | Ilkka Jokelainen: | Muotoilu on kyllä aika... hmm... höm... no, ainakin se on mielipiteitä jakavaa! | |
| 18.07.2004 17:58 | Leo Männistö: | Ottiatuotaa... toihan ei vemppua vastaa kun ei oo sokkoakselia ja veivit on kiinni epäkeskoissa | |
| 19.07.2004 00:52 | Kimmo Pyrhönen: | Mieleen tuli kilpikonna. | |
| 20.07.2004 09:42 | Juha Kutvonen: | Vieläkö näitä 08-sarjalaisia on käytössä? Niitä valmistettiin 1950-luvun alussa, joten tällä koneella on ikää jo yli puoli vuosisataa! | |
| 07.08.2004 23:41 | Simo Taivalkoski: | "ruma kuin rullatuoli" | |
| 06.04.2005 16:31 | Tuukka Ryyppö: | Eipä ole aikaisemmin onnistunut veturin ulkonäkö loksauttamaan minulta suuta auki. Kunnioitettava saavutus saaren insinööreiltä :) | |
| 24.05.2005 17:30 | Kasimir Kärkkäinen: | Ihan kivan näkönen toi. Omalla tavalla. Näyttää vaan enemmänkin huoltovaunulta, kuin veturilta. | |
| 24.05.2005 17:30 | Kasimir Kärkkäinen: | Tosi omaperäinen ja hauska. | |
| 24.10.2006 18:49 | Miika Rissanen: | Taustalla litterahirviö-autovaunun stretch-versio? ;) | |
| 19.09.2007 17:46 | Petri Soronen: | Kun jumala loi ihmisen, se huomasi että yksi ihmisryhmä oli toisiaan pöljempi, ja se pisti ne asumaan saarelle nimeltä Britannia, tämän takia siellä on kaikki ihan outoa kuten liikenne. :D | |
| 19.09.2007 18:42 | Tommi K Hakala: | Aivan kuin tuota veturia olisi valmistettu metritavarana(tai paremminkin jalkamitalla) ja vain pätkitty sopivaa palaa käyttöön.... | |
| 19.09.2007 20:17 | Teemu Peltonen: | Tämähän kilpailee jo samassa sarjassa rumi... käytännöllisimmän veturin tittelistä tämän kanssa: http://www.tmholding.ru/foto/picture23.jpg | |
| 21.09.2007 14:22 | [Tunnus poistettu]: | Mitähän tuo EWS tarkoittaa - Extreme Windbreaking System (suom. Äärimmäinen pieru)? Kyllä tuolla keulalla luulis tuulen särkyvän :) | |
| 21.09.2007 14:53 | Simo Toikkanen: | EWS Railways on aukikirjoitettuna English Welsh & Scottish Railway Ltd: http://www.ews-railway.co.uk/about/history.html | |
| 05.10.2010 16:18 | Topi Pikkarainen: | Suoraan ranoen ruma! | |
| 29.07.2015 16:38 | Teemu Saukkonen: | Eihän tämä missään tapauksessa ole ruma. Muoto seuraa toimintoa (Ferdinand Porsche), paitsi nykyään josta paras (=pahin) esimerkki lienee Transitin toiseksi viimeisin korimalli (mikäli muistan oikein) jossa oven liukukisko on eri linjassa typerän ovikiilamallisen kylkipokkauksen kanssa. | |
| 08.06.2017 16:43 | Esa J. Rintamäki: | Saman pöljän kansan jäsen suunnitteli Spitfiren ja toinen jäsen tuon veturin... Taisivat olla tarkoituksenmukaisia kumpikin... | |
| 08.06.2017 23:54 | Eljas Pölhö: | Hattu pois päästä ja syvä kumarrus. Tässä on yksi veturiteollisuuden parhaista tuotteista kautta aikojen. Tätä 50-luvun versiota oli yksistään Englannin rautateillä yli 1000kpl ja päälle viellä teollisuuslaitoksille ja vientiin valmistetut. Tämä oli hyvä kaikille osapuolille, tehtaalle myyntimenestys ja käyttäjälle erittäin luotettava työjuhta. Ei se ollut moottoriteholtaan kovin kummoinen, 350 heppaa noin pääsääntöisesti, mutta vetokyky oli hyvä. Paino oli luokkaa 50 tonnia, eli 10 tonnia enemmän kuin samantehoisessa Vv13/Tve3:ssa. Tämä on ollut erittäin pitkäikäinen malli, simppeli kovaan työhön tehty rakenne ja sähköinen voimansiirto. Spitfiren valmistusmäärä oli yli 20’000, mutta työikä jäi lyhyeksi. Se oli kyllä yksi maailman kauneimmista lentokoneista ja sen Merlin-moottorin ääni on kertakaikkiaan upea. https://www.youtube.com/watch?v=Y5rGyP6SSYM |
|
| 09.06.2017 10:40 | Heikki Kannosto: | Kanaalin toisella puolella Alankomaissa oli samanlaisia. Kirahvityyppinen nostokurki ei liene veturin varuste vaan taustakulissi. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f1/NS_Class_600_685_at_Swanwick.jpg Tämä perin merkillinen vuohi (Sik) lienee hollantilaisten omaa suunnittelua. Sarvi ei kun nosturi kuuluu tässä tapauksessa veturin varusteisiin joskaan sitä ei kaikissa ollut. Pienoisrautatieläiset tuntevat Rocon veturin jo 1970-luvulta. https://i.ytimg.com/vi/yfSjJwEpKX8/maxresdefault.jpg Tälle jäävät toiseksi niin saksalaisten Köfit kuin suomalaiset Otsot. |
|
| 10.06.2017 02:29 | Esa J. Rintamäki: | Muuten, Spitfiren suunnitellut Reginald J. Mitchell totesi kuultuaan koneensa saamasta Spitfire-nimestä: "typerä nimi!". Mitchelll kuoli 1937 42-vuotiaana ennen kuin yhtäkään Spitfireä oli alettu sarjavalmistaa. Olikohan myöhempien versioiden saaman Rolls-Royce Griffonin äänimaailma erilainen kuin Merlinin? Prototyyppi Supermarine 300 lensi ensilentonsa 6.3.1936. Ensimmäinen tuotanto-Spitfire I lensi 14.5.1938. Tarkka Spitfiren valmistusmäärä oli: 20 630 kpl. Kokonaisluvussa ei ole mukana tuntematon määrä hävittäjä-Spitejä ja valokuvaustiedusteluversioita, jotka tuhoutuivat Supermarinen Woolstonin-tehtaan pommituksessa 26.9.1940. Spitfireitä vietiin myös Ranskaan (vain yksi kpl), Kreikkaan, Portugaliin ja Turkkiin. Lisäksi Viro oli tilannut 12 Spitfire I:stä, mutta tilaus raukesi. Sodan aikana myös Egypti sai Spitejä. Kansanyhteisön ilmavoimista Kanadan, Uuden-Seelannin, Australian, Etelä-Afrikan ja myöskin Intian lentäjät lensivät ja taistelivat Spitfireillä eri sotanäyttämöillä. Saksan miehittämistä maista paenneet tsekit, hollantilaiset, norjalaiset, belgialaiset, jugoslaavit ja Vapaan Ranskan lentäjät sotivat Spiteillä, puhumattakaan amerikkalaisten vapaaehtoisten Kotka-laivueista. Vuodesta 1942 alkaen myös USAAF sai näitä koneita. 1944 Italian liittoutuneiden puolella sotineet ilmavoimat saivat 33 konetta! Neuvostoliittoon toimitettiin eri versioita 1 333 kpl. Ellen ihan pahasti pieliseen muista, niin RAF sai viimeiset Spitfirensä 1948. Nuo ylläolevat tiedot koskevat 2. mms aikaa, jonka jälkeisestä,ajasta käyttämäni kirja ei kerro.... Myös Seafirestä (laivaston versioista) kirja ei kerro. Taas tuli asiaa Aviation Shoppiin...! Voi raakkules, unohdin puolalaiset! Spitit poistettiin käytöstä 1950-luvun alkupuoliskolla. |