04.08.2013 / Minkiö (JR)
04.08.2013 Loviisan–Vesijärven rautatien moottoriresiina on siirretty Humppilan hallista Minkiön korjaamohalliin
Kommentit
| 05.08.2013 12:40 | Tunnus poistettu: | Vaatii kevyttä pintaremonttia. (Asuntovälityksen termein) | |
| 05.08.2013 12:55 | Heikki Jalonen: | Tämähän onkin huippuhieno laite! Kotimaista kirvesmiestaitoa parhaimmillaan, ajalta ennen homeen keksimistä... Tunnetaanko tämän tekohistoriaa sen tarkemmin? Entäs moottori, mikähän siinä lienee ollut? Jokin Ford Popular 4-syl sivuventtiili (aikanaan suosittu ja helposti saatavissa ollut teollisuusmoottori)? Entäs voimansiirto? Jotain Englannin Fordia? |
|
| 05.08.2013 19:10 | Markku Blomgren: | Paljonko tuollaisessa Ford Popularista heltiäisi hevosia? Itse ajattelin, että voimanlähteenä olisi voinut olla joku 5-20hv petroolimoottori. Oikeasti hienon näköinen laitos. Tuota voisi jopa osata kunnostaa, tai no, ainakin maalia raaputtaa pois, mutta matkat ovat liian pitkiä ja lompakko liian tyhjä... |
|
| 06.08.2013 12:57 | Heikki Jalonen: | Ford Pop (varhaisin malli 103) kehitteli autonmoottorina noin 30 brittiläistä bruttohevosvoimaa, noin 25 hyödyllistä sellaista siis (eli noin 18...19 kW). Teollisuusmoottorina (malli 102E) siitä "puristettiin" suurin piirtein 10 h.p. Siinä voima jylläsi... Tuo 102E-moottori oli siis nelisylinterinen, sivuventtiilein, tilavuudeltaan 1172 cm3. Mitä se taas tähän resiinaan liittyy, on pelkkä sivistynyt arvaus eikä perustu tietoon. Mutta, Ford-tekniikka oli molemmin puolin sotia useimmiten ensisijainen valinta erilaisiin voimakonesovelluksiin. Juuri muita ei ollut helposti (ja halvalla) saatavilla. VW tuli mukaan vasta myöhemmin viisikymmenluvulla. Petroolimoottori on toki mahdollinen, mutta hieman epätodennäköinen vaihtoehto; hankalakäyttöinen ja juonikko kun on. Eikä tuollaisen kevyen, satunnaisesti liikkuvan laitteen kohdalla polttoaineen hinnalla liene ollut kovinkaan suurta merkitystä. Helppokäyttöisyydellä ja varmatoimisuudella sitäkin enemmän. |
|
| 06.08.2013 13:00 | Heikki Jalonen: | Jatkona edelliseen: muistelen tässä hämärästi, että Rautatiemuseolla olevassa VR:n entisessä Valmet-haarukkatrukissa on juuri tuollainen 102E-moottori, nestekaasuvarustein. Asia pitää yrittää muistaa tarkastaa seuraavan käynnin yhteydessä. | |
| 06.08.2013 17:18 | Markku Blomgren: | Miksiköhän trukeissa on/edelleen suositaan nestekaasua polttoaineena? Minkähänlaiset moottorit oli VR:n laituritraktoreissa, siis niissä joilla vaunuja hinailtiin, nekin nestekaasu-polttoisia, käryn muistaa pitkään... |
|
| 06.08.2013 19:58 | Heikki Kannosto: | Käytetäänkö niissä / onko niissä käytetty samanlaisia kaasupulloja kuin asuntovaunuissa ja sähköttömien mökkien liesissä? Niiden kuljetus ja vaihtohan on mutkatonta ja kätevää. | |
| 07.08.2013 12:59 | Heikki Jalonen: | Nestekaasulla vältetään suurin osa haitallisista päästöistä: hiilimonoksidi lähes nollissa (verrattuna bensiiniin) ja hiukkaset/noki nollissa (verrattuna dieseliin). Siis moottorin toimiessa normaalisti. Nestekaasukäyttö olikin aikaisemmin, ennen katalysaattoreiden ja loukkujen aikaa, puhtain mahdollinen polttomoottorikäyttö sisätiloissa käytettäviin koneisiin. Myös hiljainen, etu sekin. Sähkökäyttö akuilla valtaa nykyisin alaa kaasukäytöltä. Dieselkäyttöisiä on saatu merkittävästi parannettua DOC- ja DPF-järjestelmillä, sekin osaltaan valtaa alaa isommissa koneissa. Maakaasu- tai LNG-käyttö on toisaalta tulevaisuutta, ainakin autoissa, miksei siis myös työkoneissa. Valmet-laituritraktoreissa (se lavamalli) moottori taisi olla Volkswagen-teollisuusmoottori, siis nelisylinterinen boxer-moottori, ilmajäähdytyksellä, 1200-kuutioisena varmaan eli noin 25 hv tehoilla. Sitten HUOMIO: trukeissa käytettävät kaasupullot NÄYTTÄVÄT samannäköisiltä kuin muutkin saman koon (11 kg) talouskaasupullot. Mutta, trukin pullo on ns. moottorikaasupullo. Siinä on nousuputki, jonka johdosta kaasu poistuu pullosta nesteenä. Tunnuksena on pullon venttiiliä ympäröivä kaulus, lisäksi m-kaasupullot ovat aina kierreventtiilillä (ei painettavalla). Jos moottorikaasupullon yhdistää tavalliseen kotitalouslaitteeseen, seuraukset ovat vakavia: tulipalo, räjähdys tai voimakas häkäkaasun muodostus. Kotitalouslaitteen sekoitinputki ei selviä tilanteesta, jossa kaasu tulee pullossa olevan nousuputken vuoksi laitteeseen saakka nesteenä, kaasumäärän ollessa siis noin 250-kertainen tarvittavaan nähden. Yleensä kotitalouslaitteiden paineensäädin onkin ns. painettavaa mallia, joka siis ei edes käy vääränlaiseen pulloon. Mutta, on niitä kierreliitännällä olevalla säätimellä varustettuja kuluttajalaitteitakin paljon. Ja kikka on tietenkin: kun varaston takapihalla grillaillaan firman kaasulla, käännetään trukista "lainattu" pullo ylösalaisin, silloin nousuputken pää onkin pinnan yläpuolella ja kaasu poistuu normaalilaitteelle sopivassa muodossa. Älä kokeile tätä kotona. |
|
| 07.08.2013 14:26 | Mikko Herpman: | Heikiltä hyvät kommentit.. Myös tilanne käänteisenä, kaasutrukista loppuu kaasu ja ei ole saatavilla moottorikaasupulloa.. Laitetaan tavallinen kierreventtiilipullo paikalleen ja voi ajaa noin "puolitankkiin", kunnes nestepinta vajenee venttiilin tasolle. Ylösalaisin käännettynä ajo toki voi vielä jatkaa, mutta pullon pitäminen hallinnassa voi osoittautua haasteelliseksi. | |
| 07.08.2013 15:01 | Lasse Hinkkanen: | Muistaakseni Valtionrautateiden ovelta-ovelle kuorma-autot olivat 60-luvulla nestekaasukäyttöisiä. Kuinka se moottorikaasupullo lopulta toimi, kun se oli vaakasuorassa. |
|
| 07.08.2013 19:22 | Heikki Jalonen: | Juuri vaakasuorassa sen pitääkin olla. Nousuputki ei mene pullon sisällä suoraan pohjaan, vaan kohti pullon kylkeä, noin puolivälin korkeudelle. Kun venttiilin lähtö osoittaa alaspäin, tulee kaasu ulos nesteenä. Kun pullossa on kaasua vähemmän kuin kolmasosa tai venttiilin lähtö osoittaa ylöspäin, se olisi turvallinen myös vakiokäytössä. Mutta sellainen käyttö on silti ehdottomasti kielletty, koska erehtymisen vaara on tällöin suuri. |