??.??.1978 / Ilmala ratapiha

??.??.1978 Menopelejä kesällä 1978. Työmatkat tehtiin myös Sr1-vetoisilla puupaikuilla.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Ilmala ratapiha (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Jukka Ahtiainen
Kuvasarja: Kun Sr1:t olivat vielä uusia
Lisätty: 09.11.2013 19:18

Sähköveturi
Sr1: 3001

Muu tunniste
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Kesä

09.11.2013 19:22	Timo Arolainen:	Ford Taunus, Renault 6, Toyota Corolla, Ford Cortina,?, Simca 1000, Datsun Bluebird, Lada, Ford Taunus ja VW kupla. Cortinan ja Simcan välissä olevaa en hahmota.
09.11.2013 19:51	Ari Palin:	Hyvin on ehtinyt maali haalistua ensimmäisenä valmistuneesta Sr1:stä (3001) viidessä vuodessa, kun vertaa vaikkapa rivin kolmanteen yksilöön, joka on uudemman maalauskuvionsakin perusteella tässä kuvassa vielä melko uusi.
09.11.2013 20:39	Simo Virtanen:	Neukkujen maalit tuskin olivat enää tuolloin kestävyydeltään kapitalistien maalien veroisia.
09.11.2013 22:53	Juhani Pirttilahti:	Kotimainen Miranol ei ollut, eikä ole edelleenkään tuon kestävämpää. Haalistuu ulkona parissa vuodessa merkittävästi (samoin kuin kuvassa).
10.11.2013 00:04	Toni Lassila:	Komeassa väritysmallissa olevia susia laumallinen, hienoa!
10.11.2013 07:43	Sauli Mäkelä:	Linkitän varoiksi tämän hypnoottisen filmin, jossa proletaarit tekevät meille näitä hienoja vehkeitä, jos joku ei sitä vielä ole sattunut näkemään: http://www.youtube.com/watch?v=fR7u4f57m​lM
10.11.2013 08:39	Juhani Pirttilahti:	Tuo on kyllä erittäin asjallinen video. Erityisen nautittava on kohtaus, missä sähköveturi Sr1 lähtee hallista virroittimet alhaalla.
10.11.2013 09:07	Kari Roininen:	Cortinan ja Simcan välissä luultavammin Renault 5,auton pituus ja takalasinpyyhin viittaisi kyseiseen automalliin. Ford Taunuksen ja VW kuplan välissä on jo hankalammin tunnistettava auto.
10.11.2013 09:57	Samppa Maunuksela:	Ehitkiin aikasemmin tarjoamaan vitosrellua. Mukulana yhel isin työkaveril oli samanvärinen joten siksi sitä epäilisin.
10.11.2013 10:00	Jukka Ahtiainen:	Veturitehdas teki mainoselokuvaa myös Ilmalassa (tuli 'esiinnyttyä').
10.11.2013 16:13	Kimmo T. Lumirae:	Filmin lopulla vahvistetaan vääräksi sitkeässä istunut käsitykseni Romppasen kamojen asennuspaikasta, josta joskus täälläkin keskustelimme. Eli asennettiin jo tehtaalla valmiiksi. Muistelen jonkun horisseen, että vetureiden saapuessa Suomeen niissä oli tasasuuntaajien paikalle pelkkä kolo. Näin ne väärät käsitykset tarttuvat mieleen helposti. On niitä muitakin vääriä käsityksiä; tässä on hyvä paikka mainita pari. Eräs pöhköimmistä "tiedoista", mitä olen kuullut ammatti-ihmisen suusta, on se, että kiskojen jatkuvaksi hitsaaminen on suomalainen keksintö, ja siksi sitä ei ulkomailla käytetä. Kiskot kuulemma hitsattiin yhteen patentoidulla menetelmällä, jossa hitsaus on huokoinen ja siten joustaa lämpölaajenemisessa! Kertoja ei varmaan ollut elämässään ainakaan hitsannut mitään... :oD Eräs rautatieammattilainen selitti Vuosaaren tunnelista, että siellä on Vuosaaren päässä ovet, koska muuten tunnelista tuleva meri-ilma vaikuttaisi Keravan ilmastoon sitä jäähdyttävästi. Kaveri oli ihan tosissaan :oD Näitä näin isänpäivän ratoksi, ja muistin vähän nenäpäivääkin :o}
10.11.2013 18:40	Ari Palin:	Ilmankos täällä Keravalla on etenkin aamuisin näin syksyllä ollut jopa kylmempää kuin rannikolla. ;)
10.11.2013 18:59	Toni Lassila:	Heh, heh, isolla nenällä varustettu hymiö! xoD
10.11.2013 20:20	[Tunnus poistettu]:	Kyllä tuo neljäs auto vaikuttais olevan Ford Cortina Mk3 mallia. Sähkärin lähtöön tallista virroittimet alhaalla on kaksikin vaihtoehtoa. Monilla paikkakunnilla oli käytössä vinssi jolla veturit vetäistiin ulos. Tuo menetelmä rakennettiin lähinnä dieselkalustoa varten, veturit käynnistettiin ulkona, ettei talliin tulisi pakokaasuja. Toinen mahdollisuus on ajaa sähköveturia 380 voltin voimavirtaroikan avulla. Vetureissa on tällainen mahdollisuus juuri tallikäyttöä varten.
10.11.2013 20:46	Juhani Pirttilahti:	Jep. Sr1:ssä on liitäntä ajomoottorien käyttöä varten roikan varassa.
11.11.2013 01:02	Jorma Toivonen:	Ennenhän Sr1:t odottelivat tulevaa lähtöään virroittimet alhaalla ja ovet lukittuina - talvella tosi kylmä työpaikka työvuoron alkajaiseksi. Paljon myöhemmin saattoi veturit kytkeä ulkoliitäntään ja ohjaamotkin lämpenivät siedettäviksi työskentelytiloiksi - mikäli tuleva miehistö onnistui valitsemaan oikean, syöttävän rasian veturin "sähkötaulusta" (ei aina onnistunut kokeilematta). Vieläkin myöhemmin uskaltauduttiin antamaan lupa vetureiden seisoskella valmiina toimintaan virroitin ylhäällä - aidattu alue, ovet lukittuina, jatkuvan valvonnan alaisena. Mm. Riihimäellä Sr:t siirrettiin talli-alueelta (suora yhteys raiteelta I) kauaksi "yleisön" tavoittamattomiin rakennetulle raiteelle 11, joka ainakin osittain pystyttiin aitaamaan.
11.11.2013 01:35	Jorma Toivonen:	Juhanin kommentti 10.11. klo 8;39 - ennen (kuinka nykyään?) Ilmalan hallista lähdettäessä otettiin vauhtia ja ovilla avattiin pääkatkaisija (ellei peräti laskettiin virroitin?). Eräs, nimeltä mainitsematon nuorehko kuljettaja, joutui kerran valitsemaan (kiirehtiessään) vetopelinsä huoltohallista - hallikurssi on suoritettu ja turha kiireistä huoltoa on vaivata, kyllä me osaamme... (valitettavasti muisti hieman "pätki"). Varovasti ulos hallista pienillä virroilla, vaarantamatta muita kulkijoita - mutta miksi ovien kohdalla kuului voimakas pamahdus (?) ja Ilmalan ratapihan ajolangat senjälkeen olivat virrattomina hetken ja tuota yleisöäkin ilmaantui paikalle tutkailemaan, ken tunari tunaroi tällä kerralla.
11.11.2013 02:09	Topi Lajunen:	Juu, nykyäänkin PK auki, mutta virroitinta ei tarvitse laskea.
11.11.2013 02:15	Topi Lajunen:	Ja yksi mainitsematon tapa hommata kalusto virroittimet alhaalla ulos sähköistämättömältä halliraiteelta: ajaa kiinni toisella vetokalustolla (huomioiden sähkökalusstolla valitun virroittimen), ja vetää ulos.
11.11.2013 12:42	Martin Hillebard:	Silloin kun Suomessa alettiin hitsata kiskoja pitkiksi kokonaisuuksiksi niiden "skarvien" sijasta - taisi olla 1960 -luvulla Pääradan peruskorjaustöitten, ja sähköistyksen yhteydessä - niin lehdet kirjoittivat että tämä oli mahdollista siksi että kiskot nyt kiinnitettiin (betoni)pölkkyihin niin lujasti etteivät ne PÄÄSSEET laajenemaan pituus-suunnassa! Nykyään ne kirjoittavat paljon ilmastonmuutoksista, jotka kuuluvat uhkaavan muitakin paikkakuntia kuin Keravaa jopa maailmanlaajuisesti, mutta jos edellämainittu piti paikkansa, niin Valtionrautateillä oli opittu manipuloimaan myös fysiikan lakeja. - Olisipa jännää jos kaikkien näitten vuosien mennen joku vaikkapa rautatieinsinööri voisi selittää asian oikean laidan.
11.11.2013 14:09	Olli Keski-Rahkonen:	Kyllä 60-luvulla uutisoitiin oikein ilman että fysiikan lakeja on jälkikäteen tarvinnut rukata. Lisäosviittaa löytyy mm. artikkelista http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/6 kohdasta 2.2.3.
11.11.2013 14:21	Topi Lajunen:	Tuo lisäosviitta on meikäläisen kirjoittama varmaankin yli kymmenen vuotta sitten - enkä millään muista mitä lähdettä tai lähteitä olen käyttänyt sitä kirjoittaessani. Tästä johtuen en sitä tekstiä edes itse uskalla pitää minkäänlaisena aiheen auktoriteettina. :) Vaikka ei tekstistä ole soraääniäkään kuullut, niin mielelläni itsekin kuulisin asiasta paremmin lähteistettynä. :)
11.11.2013 14:22	Petri Nummijoki:	Olen ollut siinä uskossa, että ensimmäiset kokeilut kokonaan hitsatuilla kiskoilla olisi tehty välillä Toijala-Turku ja niihin aikoihin, kun radalle 1966 saatiin vaihdettua 54 kg:n kiskot.
11.11.2013 14:43	Martin Hillebard:	Just joo. Tuo artikkeli antaa hyväksyttävän selityksen asian tiimoilta. Valssattu teräs ON elastista - varsinkin jousi- mutta myös kisko- , ja jos termaalinen muodonmuutos estetään niin "fysiikan lait" kompensoivat sen materiaalin sisäisellä jännityksellä. Lämpökäyriä rautateihin syntyy tietyissä olosuhteissa myös liitoksin kiskotetuilla radoilla. Suomessakin, hellekesän ja sydäntalven, ilman ulkolämpötila saattaa vaihdella jopa + - 70 astetta Celsius luokkaa. Se tekee aika monta millimetriä kiskonpätkän pituudessa. Kyllä, olisi mielenkiintoista kuulla enemmänkin ilmiöitten teoriapuolesta.
11.11.2013 22:14	[Tunnus poistettu]:	Väittivät viisaat opettajat vek kurssilla että kiskot saadaan ankkuroitua jousikiinnityksellä pölkkyihin (betoni ja puu) niin lujasti että kiskojen lämpöeläminen tapahtuu pölkkyjen välillä, kiskot siis taipuvat jokaisen pölkyn välillä, ihan aavistuksen verran. Tällöin kisko on mutkilla ja tämä kuuluu joskus junamatkustajille eräänlaisena urinana sopivalla kelillä ja nopeudella. Fysiikan lakeja ei ole onnistuttu muuttamaan mutta kiskojen lämpölaajeneminen on saatu noin hallintaan.
12.11.2013 12:10	:	Anteeksi kun poikkean käsitellyistä aiheista, mutta aloin lukea tuota Ollin linkkaamaa artikkelia, johon en ole aiemmin sattunut törmäämään ja se vaikutti varsin mielenkiintoiselta. Siitä nousi mieleeni kysymys, jota joskus olen aiemminkin miettinyt. Eli nuo junatunnukset InterCity, InterCity2, EuroCity jne.. Ovatko ne jonkun omistamia tavaramerkkejä, joista rautatieyhtiön, kuten VR:n täytyy maksaa ottaessaan ne käyttöön, vai ovatko ne aivan vapaasti hyödynnettävissä kuten luultavasti on kyse esim. nimityksen pikajuna kohdalla?
12.11.2013 12:23	Tapio Muurinen:	Pitempiä pätkiä yhteenhitsattuina alettiin kokeilla 1964. Samalla kokeiltiin erilaisia pölkkyjä ja kiinnityksiä. Turun - Toijalan välillä oli 1 km:n testipätkä Loimaan eteläpuolella koivupölkyin (Loimaa - Piltola). Samaan aikaan testattiin VR 101 pölkkyjä Kausalan - Mankalan välillä (pohjoinen raide). Ensin 6 x 50 m hitsattiin yhteen 300 m:ksi, jotka seuraavana kesänä liikenteen alla asetuttuaan vedettiin kaikki kiinni. Se oli pisin siihen mennessä.
12.11.2013 12:26	Olli Keski-Rahkonen:	Intercity, intercity2 ja eurocity eivät ole Suomessa rekisteröityjä tavaramerkkejä; näinollen niitä voinee käyttää vapaasti. Sen sijaan esimerkiksi Allegro on rekisteröity tavaramerkiksi Suomen ja Venäjän väliseen rautatieliikenteeseen. Sanaa "allegro" ei siis voi käyttää vapaasti tässä mainitussa yhteydessä. Tavaramerkkejä voipi hakea PRH:n tietokannoista, esimerkkinä linkissä kirjaimiin VR viittavat tavaramerkit: http://tavaramerkki.prh.fi/Scripts/sanah​aku.plx?p_kanta=tuotanto&p_userid=vallat​onv&haku=vr
12.11.2013 16:33	Martin Hillebard:	Talon prouva osti perjantai-iltapäivänä Lidingön pitkäripaisesta italialaista punkkua, jonka tuotenimike oli juuri ALLEGRO. Ilmeisesti tavaramerkki -suoja ei aina ole kaikenkattava. Vrt. Budweiser olut jota valmistetaan sekä Tshekissä, että USAssa ilmeisesti sinne aikoinaan muuttaneitten omistajaperheen jäsenten toimesta. Näillä kahdella firmalla oli suukopua "brändin" tiimoilta vuosia takaperin mutta enpä ole kuullut, muuttuiko status quo mitenkään. Nykyään on yleistä että junia kutsutaan anglisismeillä siellä sun täällä. Oletettavasti käyttäjät oppivat, mitä kulloinenkin suoralaina tarkoittaa. * * * Monta vuotta sitten, Suomen Vientikoulutussäätiön, sittemmin FINTRA sisäisessä lehdessä oli pakina silloin muotiin tulleen "fingliskan" leviämisestä. Juttu oli otsikoitu "Flying Fish Rooster". Hups. Nyt taisi Esa Pakarinen kääntyä haudassaan.
12.11.2013 18:04	Kari Roininen:	Jatkuvaksi hitsatulle raiteelle,esim. kiskonvaihdon yhteydessä tehdään ns. neutralisointi,eli pyritään optimaaliseen jännitykseen. Kylmällä ilmalla taas kiskoja venytetään tunkeilla ennen hitsausta,samasta syystä.
12.11.2013 22:16	Jouni Hytönen:	Ja eikö pääraiteilla joskus pahimmilla helteillä tule vastaan myös tilanteita, ettei ainakaan katkaisuja voida edes tehdä?
13.11.2013 17:41	Kari Roininen:	Kesähelteillä ei voi tehdä päivisin raiteen rakenteeseen kohdistuvia töitä. Se tietää taas yötöitä,jolloin kiskon lämpötila laskee sallittuihin lukemiin. Ja kesäyötkin voivat lämpimiä olla,eli haasteita riittää.
30.09.2024 22:47	Lasse Holopainen:	Asianmukaista.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!