12.09.2013 / Albany, N.Y., Yhdysvallat
12.09.2013 Veturin vaihto 2/2. Amtrakin P63:n veturin vaihto Albanyssa. P32AC-DM veturin tilalle on loppumatkaksi vaihtumassa (NY- Toronto) P42DC-GE sarjan diesel-veturi. Vetureita on valmistettu 196kpl:a, tehoa löytyy 4250hv:aa (7FDL16) ja nopeutta veturi pystyy nostamaan 180km/h:n nopeuteen asti. Veturin oikealla puolella on vihreä kyltti "Engine stop". Huomiotani kiinnittää kone-apulaisen (?) varustus - ei turvakypärää, ei turvaliiviä, ei suojalaseja, vain "siviilivaatetus" - "rukkasella" annettu "hiljennä-opaste".
Kommentit
| 16.12.2013 09:23 | Tuukka Ryyppö: | Mitä nuo AC ja DC tarkoittavat? | |
| 16.12.2013 11:33 | Topi Lajunen: | Ajomoottoreiden syömän sähkön tyyppiä. | |
| 16.12.2013 14:07 | Tuukka Ryyppö: | Ihmetyttää vaan, että mites virtakiskoyhteensopiva veturi on vaihtovirrallinen, kun virtakiskosta melkoisen varmasti tulee tasavirtaa. Luulisi, että olisi helpompaa tehdä tuollainen veturi tasavirtalaitteesta. | |
| 16.12.2013 14:30 | Kimmo T. Lumirae: | Tuukka: taajuusmuuttajavetureissa veturiin tuleva sähkö tasasuunnataan joka tapauksessa tasavirraksi, ja syötetään ns. välipiiriin. Siitä taajuusmuuttajan invertteriosa hakkaa sähkön tarkasti säädettäväksi vaihtovirraksi, jota käyttämällä voidaan käyttää pienikokoisia mutta silti tehokkaita ajomoottoreita, jotka hyödyntävät kiskon ja pyörän kitkat mahdollisimman tarkkaan. Siksi vaihtovirtakäyttö. | |
| 18.12.2013 00:01 | Jorma Toivonen: | http://en.wikipedia.org/wiki/Amtrak_rolling_stock , tuolta löytynee tietoa Amtrakin vetokalustosta, yhtiön 250:ä linjadieselistä 196kpl:a on tätä sarjaa. PS. tuolta, kun linkkailee edelleen veturin tietoja, tulee eteen tuollainen HEP-lyhennys, vaillinaisella kielitaidottomuudella varustettuna olettaisin sen tarkoittavan veturin syöttämää virtaa junarunkoon - olenkohan edes hiemankaan "harmaalla-alueella"? |
|
| 18.12.2013 00:33 | Markku Blomgren: | Jeps, lyhenne sanoista 'Head End Power' joka taitaa edelleen olla Amerikoissa 480V, 60Hz. Hieman niin kuin Dr 16 täällä meillä, vaikkei sillä voi virallisesti junaa lämmittää, ainakin se oli syynä Kemijärven sähköistykselle (noin kevyesti yleistäen). | |
| 18.12.2013 01:07 | Kimmo T. Lumirae: | Käyttötarkoitukseltaan kuitenkin sama kuin meillä 1500 V. Ja siis kolmivaihetta tuo Markun mainitsema 480 V. Monesti HEP-generaattoria käytti erillinen dieselkone, mutta tässä teho (max. 800 kW, sama muuten kuin Sr1:n 1500 V käämin teho) otetaan päämoottorilta. | |
| 18.12.2013 03:48 | Tuukka Ryyppö: | Kävin Wikipediasta tarkistamassa, mutten tullut hullua hurskaammaksi. Jos Kimmon selostusta ymmärrän oikein, tuo veturi ottaa ensin tasavirtaa virtakiskosta, muuttaa sen vaihtovirraksi, tämän vaihtovirran jälleen tasavirraksi ja tasavirran sitten jälleen vaihtovirraksi. Sähkötekniikka on ihmeellistä :) | |
| 18.12.2013 04:53 | Topi Lajunen: | Eiköhän sillä virtakiskon tasavirralla voi syöttää suoraan välipiiriä. | |
| 18.12.2013 18:52 | Kimmo T. Lumirae: | Joo ei sitä tarvitse siinä välissä vaihtosuunnata. Kirjoitin että "tasasuunnataan joka tapauksessa tasavirraksi"; jos syötettävä sähkö on tasavirtaa, sitä voi käyttää sellaisenaan. Näin toiminee myös Allegro Venäjällä, siinä missä M200 Helsingissäkin. | |
| 19.12.2013 00:25 | Niila Heikkilä: | Koska valmistaja (tai omistaja) määrittelee tyyppimerkinnät pääasiassa itse, ja mikäli käytössä ei ole manuaaleja joista eri käsitteiden merkityksen voi varmistaa, teknisen sanaston lyhenteistä voisi johdatella myös muita merkityksiä jos jätetään sähkötekniikka ulos tästä teoreettisesta viitekehyksestä. Jenkkivetureihin voisi sopia myös maallikkotasolla tarkasteltuna myös seuraavanlainen päätelmä: AC = Alone Cabin = Yksinäinen ohjaamo, DC = Double cabin = Tuplaohjaamo(t). Suomalaisena armeijatyyppisenä lyhenneverrokkiesimerkkinä voisi toimia vaikkapa Sr1 = SähkövetuRi1 tai Dv12 DieselVeturi12 tai Hr1 = HöyryvetuRi1. Tälläkin tavalla pystyy asiasta tietämätön lyhenteitä johtamaan ensimmäisiä kertoja, joskin näiden perusmallien jälkeen tutkintalinja alkaa jo mennä epäloogiseksi ja mikäli kiinnostus edelleen jatkuu, niin täytyy alkaa kaivamaan oheiskirjallisuutta esille. Tr1..Tk3..hmm.. Näin kävi allekirjoittaneelle(kin) joskus ammoisina aikoina. Ei ollut Googlea joka kertoo asian jo penkalla, vaan piti hautautua kunnankirjastoon josta saattoi lopulta löytyä tietosanakirja josta asian voi tarkistaa. Ahaa, Sr1:n jälkimmäinen kirjain tarkoittaakin -raskasta. Tämän kuvan tapauksessa ei DC myöskään sovi yksiohjaamoiseen veturiin, joten huomataan että vastausta täytyy hakea muualta. Tuukka esitti itse siis varsin hyvän kysymyksen. | |
| 01.08.2014 21:36 | Miro Salo: | Tuo oli (ja on joissain paikoissa edelleen) mitä tyypillisin jenkkirautatieläisen "virka-asu", siviilivaatetus.. farkut tai khakit aikalailla vuodenajasta riippumatta, sekä kuuden tuuman varrella varustetut turvakengät. Jotkut oikein vanhat liiton miehet käyttävät vielä farkkuhaalareita. Vaatemerkeistä Carhartt on perinteinen ja edelleen jossain määrin suosittu. Turvaliivit on tulleet isommalti kuvioihin vasta viime vuosikymmenen aikana, samoin suojalasit ja korvatulpat, vakuutusyhtiöt vaativat niiden käyttöä. Turvakypäriä näkee todella harvoin junahenkilökunnalla, niitä edellytetään lähinnä kunnossapidon tehtävissä... tosin joidenkin teollisuuslaitosten alueella niiden käyttöä saatetaan edellyttää myös asiakasraiteilla vierailevalta junahenkilökunnalta. Amtrakin Northeast Corridorin isommilla asemilla niitä tosin taitaa olla kytkijäkonduktööreillä. |