18.06.1966 / Pieksämäki asema
18.06.1966 Numerosta ei saa selvää mutta joku 900 sarjan alkupään Tv1 siinä oli.
Kommentit
| 24.03.2014 19:36 | [Tunnus poistettu]: | Lapinristo. | |
| 24.03.2014 20:51 | Martin Hillebard: | 918? Minulla on hatara muistikuva että tämä oli aktiivinen viellä niillä ajoilla. | |
| 24.03.2014 21:40 | Eljas Pölhö: | Vaikea sanoa onko tuossa Nohabin vai Lokomon laatta (pystyykö alkuperäisestä tunnistamaan paremmin?) eli kyseeseen voi tulla 900-920. Ennen kuvauspäivää viimeisen ajonsa olivat ajaneet vain 903, 904, 906, 907 ja 915. Jäljellä on vielä 16 vaihtoehtoa. Puolitoista vuotta myöhemmin vuoden 1967 päättyessä liikenteessä niistä olivat vain 916 ja 918-920. | |
| 24.03.2014 21:46 | Harri Junttila: | ompa hyvälaatuinen kuva vaikka ei ole ihan tuore kuva, väritkin erinomaiset. | |
| 24.03.2014 23:21 | Tapio Keränen: | Olisiko tuossa aamulla Jyväskylästä lähtenyt järjestelyjuna, jossa yleensä vetäjänä oli Tv1 tai sitten Savonlinnaan lähtenyt tavarajuna? Mistä Savonlinnaan menevät tavarajunat tuohon aikaan lähtivät? | |
| 25.03.2014 10:23 | Ilkka Hovi: | Veturi pääsi yllättämään siksi se on kuvattu näin takaapäin. Oletan junan tulleen Jyväskylän suunnasta. Lisäksi muistini mukaan olisi ollut Lokomon veturi, sillä useat Nohabin jälkeiset Tv1t olivat jonossa Nikkarilassa. Siksi ilahduin kovasti veturin näkemisestä. Luulen ettei kyseessä ollut Nohab. | |
| 25.03.2014 10:24 | Kari Rantanen: | Ikkuna peilaa Dm9 profiilia. | |
| 25.03.2014 14:21 | Tuukka Ryyppö: | Toi Dm9 tossa on oikeasti aika kiva. Luultavasti sen näkyminen on ollut kuvaajan mielestä harmillinen asia aivan niin kuin nykyään kuvaaja tuskin haluaisi Edo-junaa samaan kuvaan jonkun pian poistumassa olevan vempeleen kanssa. Nykykantilta on kuitenkin ihan mukavaakin, että kuvassa näkyy samalla "ja tällaiselta muuten näyttää nykykäsitys modernista junasta". | |
| 25.03.2014 15:05 | Tapio Nikula: | Savonlinnan junat lähtivät tuohon aikaan jo uudelta ratapihalta eivätkä siis käyneet asemalla. Juna on tulossa mitä todennäköisimmin Jyväskylästä. Muistaakseni Jyväskylän junat otettiin sisään aika usein aseman länsipuolelta. Varjoista voi päätellä, että on aamu. Porkkana on aamun kiitojuna (MK 77?) Helsinkiin ja kello on noin kahdeksan. | |
| 25.03.2014 17:53 | Heikki Kannosto: | Nyt tarvittaisiin Eljaksen aikatauluasiantuntemusta kertomaan oliko Dm9:llä ajettava ravintolapalveluton Kuopion iltapikajuna MP79 (lähtöaika noin 18.00) kulussa jo kesällä 1966 vai onko Dm9 tuuraamassa Dm8:aa. Paluumatkanhan tuon junan vaunusto kulki yhdessä MK78:n kanssa (MK77 oli parittoman numeronsa perusteella tietenkin mänössä eikä tulossa). | |
| 25.03.2014 18:30 | Petri Nummijoki: | Kesällä 1966 ei ollut vielä kulussa Dm9:llä ajettua MP79:ää. Sen sijaan Kuopion kiitojuna MK77/78 kulki Helsingin ja Pieksämäen välillä silti kahdella rungolla, koska Joensuun kiitojuna ajettiin vielä tuohon aikaan Pieksämäen kautta ja yhdistettynä Kuopion kiitojunaan. Sekä Kuopion että Joensuun junassa piti tietysti olla Dm8 mutta eihän Dm9:llä tehty korvaus ole ollut tavatonta. | |
| 25.03.2014 18:57 | Juhani Pirttilahti: | Tuo heijastus taitaa kyllä olla Dm8:n. Vähän aikaa sitä joutuu kyllä tiirailemaan. | |
| 25.03.2014 19:06 | Heikki Kannosto: | Eli pariton MP79 tuli kulkuun vasta 1967 samalla kun Joensuun kiitojuna siirtyi kulkemaan Imatran kautta ja MK78:n aikataulua aikaistettiin niin että se tuli Helsinkiin puolisen tuntia Joensuusta ja Savonlinnasta saapuvaa aikaisemmin. Prskls kun ei silloin alakouluiässä tajunnut että Turisteja tulisi kohdella hyvin hellästi siltä varalta että ne kiinnostaisivat vielä vanhoillakin päivillä. Nyt joutuu turvautumaan muistikuviin ja toisten täydennyksiin. - Olikohan kesällä 1967 vai 1968 kun syystä tai toisesta tulimme Viinijärveltä Helsinkiin aloittaen matkan aamuviiden lätällä ja jatkaen Pieksämäeltä MK78:lla - ja hämmästykseni oli suuri kun kiitojunassa olikin "bussin ovet" ja vastakkain istuttavat penkit. | |
| 25.03.2014 20:48 | Jouni Halinen: | Jos Katajiston Jussi luet tämän , niin laita mulle tekstarina veturin tarkemmat tiedot, niin lisään ne tänne. | |
| 26.03.2014 01:04 | Eljas Pölhö: | Just kotiin viikon matkalta, mutta pitää nyt kommentoida ainakin tätä niillä tiedoin kuin käteen sattuu: huhti-toukokuussa MK77 lähti Helsingistä järjestyksessä Savonlinnan vaunut-Kuopion vaunut-Joensuun vaunut. Pääsääntöisesti Savonlinnan osa oli Dm9 ja muut Dm8. Muutaman kerran oli poikkeus, jolloin Savonlinnaan meni Dm8 ja Joensuuhun Dm9. Kuopion osasta ei ole muita havaintoja kuin Dm8. Kuvanottopäivänä Joensuun paluujuna saapui Pieksämäelle 8:48 ja Kuopion osa 8:50. Kauden kesäkuu 66-toukokuu 67 havaintoja ei ole koneellani. MP 79 kulki kesällä 1967 Dm9:llä ja paluujuna MK 78 saapui Helsinkiin järjestyksessä Dm9+Dm8, joten silloin Pieksämäen kohdalla Dm8 oli etummaisena. |
|
| 26.03.2014 01:59 | Heikki Kannosto: | Jos sallitte niin ynnään lapsuuden mummolamatkat Helsingistä Viinijärvelle: kesään 1964 asti meno P75:llä ja iltalätällä ("musta juna" ja "sininen juna" kuten siellä päin sanottiin), paluu kello yhden lätällä ja P76:lla. Tosin muistan että kerran palasimme yöjunan päivävaunussa - olin tuskin nelivuotiasta vanhempi ja nukuin puuvaunun penkillä arvatenkin aivan makeasti. Kesällä 1965 meno uudella fantastisen hienolla MK87:llä (ei "porkkana" vaan "kiitojuna"), paluu kello yhden lätällä ja P76:lla - taisi olla vallan teräsvaunu käytännössä. Kesällä 1966 meno yöjunalla erikoista kyllä retkeilyvaunussa (juhannusliikenteen lisävaunu?), paluu aamuvarhain MK88:lla. Kesällä 1967 meno ensi kertaa Imatran kautta MK87:llä iltaa myöten pahenevan migreenin vaivaamana (Anervan-tabletit olivat vielä keksimättä), paluumatkan kulkuneuvona oli ilmeisesti jo edellä mainittu aamuviiden lättä + MK78 eli viimeisen kerran via Pieksämäki. Kesästä 1968 alkaen rutiiniksi muodostui meno iltapäivän P1:llä tai aamun P3:lla ja paluu poikkeuksetta päiväsaikaan kulkeneella P2:lla; Jns - Vnj - Jns matka taitettiin Maija-tädin tai Reima-enon autolla tai joskus Outokummun linjurilla. Jouluna 1968 mentiin tupaten täydellä ja toista tuntia myöhään jääneellä P1:llä mutta palattiin komeasti MK88:lla mikä jäikin viimeiseksi mummolan suunnan viidestä porkkanamatkasta. Äidin syntymäkodin Simolan puhelinnumero oli käsivälitteisen liikenteen aikaan Viinijärvi 4. |
|
| 26.03.2014 02:44 | Eljas Pölhö: | Meitä selvästi nuoremmille sellainen lisähuomautus, että junan H/P 82 puuvaunun penkki ei ollut puupenkki. Siinä junassa oli 60-luvulla ihan mukavat puuvaunut. Minäkin olin aikuinen ennenkuin kuulin termin "porkkana", kyllä se tosiaan oli "kiitojuna" eikä mummon kasvimaan tuote. Kesällä 1966 H/P 81:ssä oli kaksi makuuvaunua. Lisävaunuja saattoi olla, mutta retkeilyvaunu kuulostaa juhannuksen lisävaunustolta. Tai ehkä se oli LP 83? Jos menopäivä oli 23.12.68, niin silloin P 1 veturi oli Hr13 2304 (minä istuin Utissa vastaantulleessa Hr12 2307 vetämässä P 2:ssa Lappeenrannasta Kouvolaan). Kouvolasta jatkoin Sr12 2706 vetämällä LP 17:llä Pieksämäelle. |
|
| 26.03.2014 03:00 | Heikki Kannosto: | Semmoinen korjaus vielä että lepovaunuhan se oli nimeltään eikä retkeilyvaunu - osasin lukea Turistia ja tiesin että Ouluun kulkee lepovaunu jossa on kuuden hengen hytit ja oli melkoinen yllätys tavata sellainen Joensuun junassa. Päivämäärät eivät ikävä kyllä ole muistissa. Itse asiassa nyt palaa mieleeni että tuo yöjunanpäivävaunupaluumatka (1962?) tehtiin olympiavaunussa - muistan näet ihmetelleeni kun penkissä oli puiset käsinojat toisin kuin siihen asti tapaamissani Kalakukon vaunuissa. Hassua miten pikkuseikat jäävät mieleen. Jouluna 1968 sain muuten Märklinin peruspakkauksen. |
|
| 26.03.2014 08:48 | Juhana Nordlund: | Heijastuksena näkyvässä kiitojunassa ei erotu avattavat ikkunat. Ja sikäli ei pidäkään erottua, kun Dm8:ssa ei alkuvuosina ollut sellaisia. Kuvahan on vuodelta 1966. | |
| 26.03.2014 17:22 | Ilkka Hovi: | Viikoa vaille vuotta myöhemmin Pieksämäella oli käytössä 916, samanlainen pitkäpiippu. | |
| 28.03.2014 01:04 | Heikki Kannosto: | Ei se kesän 1966 menojuna LP83 ollut - muistan hyvin miten olin aikaisin hereillä kun höyryvetoinen H81 pysähteli joka asemalla ja laiturivaihteella, ja turistinlukutaitoisena ja junien numerotkin jo tuntevana olisin kyllä ollut *erittäin* tietoinen jos olisimme eksoottisella *lisä*pikajunalla menneet! Veturihavaintoja en vielä oikein osannut tehdä mutta junamatka oli joka tapauksessa aina elämys isolla eellä. Tulipahan ynnätyksi. |
|
| 28.03.2014 13:01 | Tapio Muurinen: | P81 oli myös postijuna. Pieksämäen-Joensuun väli ajettiin H-tunnuksella, ja Varkauden jälkeen postia alettiin "jakaa" jokaiselle asemalle ja lv:lle. - Kumma, että jotain muistoja on jäänyt mieleen juuri tästä ensimmäisestä junamatkastani (v.1952). Seuraavasta matkasta muutamia vuosia myöhemmin en muista muuta kuin hyörinän Pieksämäen asemalla, mutta se olikin päiväjuna. | |
| 28.04.2014 22:55 | Eljas Pölhö: | Nyt tämä meneekin näppärästi, kun ei enää tarvitse pienennellä dokumentteja. Heikin muisteloihin voidaan lisätä vielä vähän varhaisempia aikataulupohdintoja Pieksämäen ja Joensuun väliltä. https://www.dropbox.com/s/mttc572stm29u8a/P2230220.JPG https://www.dropbox.com/s/xftjlqfchyyqag7/P2230221.JPG |
|
| 04.04.2022 22:27 | John Lindroth: | HYvä Ilkka nämä kuvat on rautatieharrastuksen suola! | |
| 05.04.2022 10:27 | Petri Nummijoki: | Eikös P81/H81/H82/P82 siirtynyt Kouvolan-Pieksämäen-Joensuun välillä Hr12-vetoiseksi vuoden 1964 lopulla ja myöhemmin sitä ajettiin Hr13-vetureillakin ainakin aikataulumerkintöjen mukaan? Hr13-vetoinen juna olisi ehkä voinut olla juhlapyhän ruuhkaliikenteessä höyryvetoinen, jos junassa oli höyrylämmitystä vaativia lisävaunuja mutta oliko lämmitykselle juhannusliikenteessä tarvetta? Vai olisiko vakiveturi laitettu ruuhkaliikenteessä junaan LP83/84, jos sellainen oli samana yönä kulussa ja H81 siksi höyryvetoinen? | |
| 10.04.2022 10:39 | Eljas Pölhö: | Pekka Honkanen poimi kuljettajien päiväkirjoista joitakin H81 merkintöjä Pieksämäen ja Joensuun väliltä: 8.8.60 = Hv3 645 15.9.61 = Hv2 682 27.12.62 = Hv2 684 5.8.67 = Hr13 2347 7.8.67 = Hr13 2311 31.10.67 = Hr1 1015 27.11.67 = Hr13 2340 27.1.68 = Sv12 2560 7.5.68 = Hr1 1015 Välillä samassa veturikierrossa olivat mukana TK1081 ja TK1082. Jos nämä ja H82 otetaan mukaan, niin 1. Tr1 merkintä on 16-17.7.64 (H82 = Tr1 1041). Samana kesänä junaa ajettin myös Hr1:llä. Kiitotavarassa Hr12 esiintyy 1965, Hv1 vuosina 1963-1966, Hr1 vuosina 1966-1968, Tr1 vuosina 1964-1967 ja Hr13 1966 alkaen. Nämä ovat siis hajanaisia havaintoja neljältä eri kuljettajalta. |
|
| 10.04.2022 18:26 | Petri Nummijoki: | Näköjään on höyryvetoa esiintynyt varsin myöhään. Ensimmäiset Hr1/Tr1-vetoiset vuorot on ajettu varmaan vuoden 1963 lopulla, kun Varkaus-Joensuu-välille oli saatu vaihdettua 54 kg:n kiskot. Muistaakseni jossain Rautatieuutisien artikkelissa kehutaan alkuvuodesta 1964, miten (vuoden 1963) joululiikenne Joensuuhun sujui hyvin, kun käyttöön oli saatu aikaisempaa vahvempia vetureita. Saattoi olla sama artikkeli, jossa kerrottiin Hr13-vetoisen hakejunaliikenteen aloittamisesta Kontiolahden ja Joutsenon välillä. |