??.??.???? / Kerava asema
??.??.???? Muuntajan asennusta 70-luvulla. Varusteet ja vähän menetelmätkin ovat muuttuneet tuon jälkeen. Taustalla oikealta vasemmalle: Keskus-Kino, LSO ja Shell.
Kommentit
| 26.10.2014 19:06 | Ari Palin: | Shell on ainoa, josta pystyn paikantamaan kuvanottopaikan. Tässä ollaan suurin piirtein Sampolan alikulkutunnelin kohdalla, näkymä Helsingin suuntaan. Menikö oikein? | |
| 26.10.2014 19:37 | Jukka Ahtiainen: | Kyllä. Prisma on nyt tuon puisen elokuvateatterin suunnalla. | |
| 26.10.2014 20:50 | Jouni Halinen: | Onko tässä nykynäkymä?, eli onko tämä kuva napattu tuosta etualalta radan pinnasta eteläänpäin. http://tinyurl.com/pub4yyz | |
| 26.10.2014 21:04 | Jukka Ahtiainen: | Joo, suunnilleen radan suuntaisen alikulkutunnelin eteläpäästä. Auton vasemmalla puolella oli toinen puinen elokuvateatteri: Kino-Jukola. Kuvan työmenetelmistä käy silmään kaiteella seisova asentaja ja alla olevat kypärättömät henkilöt. |
|
| 26.10.2014 23:52 | Jouni Halinen: | Tuo Googlenäkymä on otettu asemasillalta. Faijavainaan pikkuproidi rakensi talon Keravalle 72/74, niihin aikoihin hänen vaimonsa venttas junaa asemalla, tuli kuulutus että juna ohittaa aseman suurella nopeudella ja pyydettiin siirtymään syrjemmälle. Ohi porhalsikin pohjoisesta Sr1 veturi (läntisintä raidetta) yksinään ja vauhti oli kova. Tämän asemasillan länsipäässä sillan alla ”asui” niihin aikoihin perinteisiä ”puliukkoja” siellä oli betonipilareiden väliin rakennettu puutavarasta oikein huoneitakin (ne näki kun junan ikkunasta katseli). Tämän asuntolan asukkaat tekivät usein kunniaa ohiajaville junille. Näin nytkin, laiturilla seisovat näkivät sillan alla lähellä kiskon reunaa seisovan henkilön käsi ojossa, veturi painoi sillan alle ja samalla henkilö sinkoutui jonnekin, veturi jatkoi pysähtymättä. Laiturialueelta ei pystynyt uhria huomaamaan, minne lienee raukkaparka lentänyt. Kuinkas kovaa näillä kaalihäkeillä testiajoja ajettiin, ja missä oli testeihin sopivia rataosuuksia. Keravalla? | |
| 27.10.2014 07:03 | Sauli Mäkelä: | Muistan joskus 90-luvulla, kun paljon tässä Myllykosken ja Inkeroisten välillä testattiin, yhden nopeustestin. Oltiin kouluun menossa ja jokaisessa tasoristeyksessä oli äijä vahdissa. Syykin selvisi pian, kun tuli Mylsän suunnalta Sr1 lievästi sanottuna kosmista vauhtia! Oli jopa hiukan pelottavaa, kun tuollainen himmeli kaarsi mutkasta ja näytti kaatuavan justiinsa. | |
| 27.10.2014 18:40 | Ari Palin: | Muistan 1980-luvulta uutisista pätkän, jossa punakeltainen Sr1 kiisi testiajossa kuvaajan ohi nopeudella 180 km/h. | |
| 27.10.2014 18:43 | Toni Lassila: | Eikö Sr1:n nopeusennätys ollut 193 km/h? Se on aika ripeä veturi kiihtymään, jos kunnolla tehoja laittaa. Yhden kuvan kommenteissa mainittiin Sr1:n 0-100 km/h-kiihtyvyydeksi 11 sekuntia. Ehkä Sr1:n ainoa hyvä puoli vaihtotöissä? | |
| 27.10.2014 18:56 | Leo Männistö: | Koskas tuo LSO muuten purettiin? Muistan sen erittäin hämärästi vielä lapsuudesta, eli olisiko ollut 1990-luvun alussa? Entäpä tuo Ttv:n takana oleva rakennus, onko tuota enää olemassa? Eli onko tuo nykyisen Puumestan rakennus, ilmeisesti ei? | |
| 27.10.2014 19:44 | Tapio Muurinen: | Myllykosken ja Inkeroisten välillä oli hyvä tehdä nopeus- ja jarrutuskokeita, koska rata on lähes "vaaterissa", laskua keskimäärin 1 promille etelään (Inkeroisiin), ja lisäksi pitkähkö Keltakankaan suora. Väli ajettiin molempiin suuntiin ja otettiin vertailukelpoiset keskiarvot. | |
| 27.10.2014 20:21 | Jukka Ahtiainen: | Linkin kuvasta löytyy kuvan rakennukset toisesta perspektiivistä (sekä monta tarinaa allekirjoittaneelle). Ttv:n takana olevan rakennuksen käytöstä ei ole mielikuvaa, mutta LSO:n rakennuksen kuvasta taas tulee haju vieläkin sieraimiin. http://vaunut.org/kuva/62781 | |
| 27.10.2014 21:57 | Kimmo T. Lumirae: | Vaihtotöissä yletön kiihdyttely voi olla vaarallista. Matkustajavaunuja siirrellessä nopeus saattaa vaihdella välillä 10...30 km/h ja niihin vauhteihin pääsee vähemmälläkin kiihdyttelyllä. Tavaravaunuja siirrellessä vetosuuntaan voidaan vetää ehkä lähelle sn:ää, joka on 35, mutta työntösuunnassa on ihan tavallista työnnellä noin 20 km/h ja pitkänkin matkaa ennen estettä noin 10 km/h eli reippaasta kiihdyttelystä ei paljoa hyötyä ole. Silkka raaka vetovoima on sitten toinen juttu, jos siirrettävänä on 2000 tonnia junaa, siinä on Seepralle aina oiva paikka näyttää kavions...öh, kyntensä ja yleensä se saakin melko helposti tuollaiset ja joskus huomattavasti isommatkin roikat liikkumaan. |
|
| 27.10.2014 22:25 | Jukka Ahtiainen: | Mitä nopeuksiin tulee, niin tällaisen 33 vuotta vanhan jutun voi varmaan jo kertoa. Matkasin työtehtävissä Sr1:llä runsaasti kaikilla sähköradoilla, missä se oli käytössä. Kerran tein taivalta taas EP-junassa 140 km/h kun 'yhtäkkiä' värit olivatkin sivulle. Kuljettaja teki voimakkaan jarrutuksen, mutta 35:n vaihteeseen tultiin 70 km/h. Ajattelin, että nyt tuli viimeinen reissu, mutta keikkuen susi vei rungon sivuraiteelle. Tuon tapauksen jälkeenhän tekniikka on kehittynyt, mutta mielestäni silloin vaihde kääntyi meidän edessä. | |
| 28.10.2014 00:16 | Heikki Kannosto: | Laskumäkityötä tekevä seepra: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoriseepra |
|
| 28.10.2014 03:26 | Topi Lajunen: | Hieman paikasta ja tilanteesta riippuen, matkustajavaunujakin siirrellään työntösuuntaan aivan rutiininomaisesti 35 km/h. Yksi tällainen tilanne on Helsingin ja Ilmalan väliset saatot. |