Puukoristen matkustajavaunujen rinnalle ja tilalle hankittiin ensimmäiset teräskoriset vaunut Saksan Esslingenistä ja päivävaunut tulivat liikenteeseen vuonna 1961. Sen jälkeen siniharmaita matkustajavaunuja rakennettiin Pasilan konepajassa vuosina 1964 - 1986. Pelkkien matkustajavaunujen lisäksi rakennettiin konduktööri- ja matkatavaraosastolla varustettuja päiväväunuja, kahvila- ja ravintolavaunuja sekä makuuvaunuja. Siniharmaiden vaunujen aika alkaa olla vähitellen ohi. Muutamia vaunuja on ehditty maalata vihervailkosiksi.
Moniin vaunuihin on vuosien varrella ehditty tehdä joukko muutoksia matkustus- ja kuljetustarpeiden muututtua.
Helsinki asema
Teräsrakenteinen ravintolavaunu Rt 23701 keittiöpuolelta kuvattuna Helsingin ratapihalla syyskuussa 1972. Oikeassa päädyssä oli tila...
Ennen 16. 10. 64, siis silloin kun vaunut hankittiin, kaupungin nimi kirjoitettiin Eßlingen. Siitä lähtien Esslingen. Muutos tehtiin muun muuassa siksi, koska kaupungin teollisuuden edustajat olivat joutuneet ulkomaanmatkoilla hankaluuksiin, kun heidän passeissaan oli kirjain, jota ulkomaalaiset rajantarkartastajat eivät tunteneet. Oliko semmoisia tapauksia myös Suomen rajalla, sitä tarina ei kerro.
Kielellisesti toteutettiin vain se mitä yleisesti tuli vasta 1996: Pitkän vokaalin jälkeen kirjoitetaan ß, lyhyen vokaalin jälkeen ss. (Molempien jälkeen esiintyy myös vain s, se on sitten eri asia. Eikä vokaalin pituutta näe sen kirjoitusasusta: vrt. Wasser ja Straße)
Aeaekkoesiae nimessään "kantaneet" olivat ainakin 2010-luvulla Suomesta Venäjälle matkustaessaan passin-/viisumintarkastuksessa ryhmäjonon (mentiin aakkosjärjestyksessä) hännillä. Ja tarkastus kesti usein pitempään kuin muilla.