Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 25.09. 16:07 Lasse Reunanen  
  Jotain tällaista epäkuranttia tavaraa tuo on. Ja taitaapa tosiaan tuo 31 dm vieläkin kummitella joissain mitta- ja laatuvaatimuksissa. Itseasiassa olen itsekin tehnyt noita kolmeykkösiä silloin kun eräälle yksityiselle puutavaranvälitysliikkeelle hakattiin. Täysin oksatonta ja virheetöntä tyvimäntyä ja koivua johonkin puusepänteollisuuteen meni.
kuva 25.09. 15:22 Lasse Reunanen  
  Tukin minimipituus on ja on ollut tuolloinkin 12 jalkaa eli 3,7 m. Jossain poikkeustapauksessa voitiin tehda yksittäisiä 11 jalkaisia eli 3,4 metrisiä. Tuossa kuormassa on osa reilun 2 m pituisia, niin tuo ei ole suoraan sahalta tulevaa tavaraa, vaan on käynyt jossain katkottavana. Sahoilta myöskään tule yleensä nippuja jossa on eri paksuisia lautoja samassa nipussa.
kuva 25.09. 13:50 Lasse Reunanen  
  Juu, ei tuo ihan US:aa taida olla. Todellakin on jotain raakkilautaa, olisiko jopa hakkeeksi menossa joltain piensahalta tms, millä ei ole omaa hakkuria. Nipuissa on sekaisin eri paksuuksia ja pituudet ei satu tukin pituuteen mitenkään. Voiko olla jopa purkulautaa, vaikka betonimuottilautoja, menossa Helsingistä ulos päin.
kuva 25.09. 13:27 Lasse Reunanen  
  Traktori on kuvassa jo usean vuoden ikäinen, niin siihen on ehditty vaihtaa renkaat jo moneen kertaan muuttuvan tarpeen mukaan. Esim. lumitöissä kapealla renkaalla saadaan parempi pito suuremman pintapaineen takia. Traktoria selvästi käytetään jossain pölyisissä oloissa, kun ohjaamon päälle on rakennettu suurehko sisäilman suodatin. Valmet ei alunperin katsonut moista varustetta tarpeelliseksi.
kuva 25.09. 13:07 Lasse Reunanen  
  Timo. On teräslaatuja jotka pintakarkaistuvat iskusta tai mankeloitumisesta. Esim. kaivurin kauhat ja tiehöylien ym. huulilevyt. Nämä
ns. kulutusteräkset ovat hyvin sitkeää, eivätkä murru helpolla, mutta pintakarkenevat kokoajan kuluessaan. Ratakiskollakin on tämäntyyppisiä ominaisuuksia, mutta ei läheskään niin voimakkaita, kuin kulutusteräksillä.
kuva 25.09. 03:38 Lasse Reunanen  
  Ei kisko voi kovaa ollakaan, muuten se katkeaisi. Mutta pinta takoontuu pyörää vasten kovaksi, muuten kisko on kohtuullisen pehmeää mutta sitkeää tavaraa. Käytetty kisko yläpinnaltaan ei ole mitään miellyttävää hitsattavaa. Ne vähät mitä olen hitsannut, olen yleensä OK 55 puikolla hitsannut. Perus OK 48 jotenkin tuntuu, ettei se tunkeudu kunnolla kovaksi takoutuneeseen pintaan tai muuten jää helposti murtuvaksi.
kuva 25.09. 03:31 Lasse Reunanen  
  Kyllä tuo ihan vakiorengastukselta vaikuttaa. Paripyöriä tarvitaan lähinnä kevättöissä, sadonkorjuun aikaan kyllä kunnossa olevat pellot noin kevyen traktorin kantaa.
kuva 24.09. 15:19 Lasse Reunanen  
  Eipä se alasin mitään meltorautaa saa ollakaan.
kuva 23.09. 22:48 Lasse Reunanen  
  Hieno tunnistus Juho. Omiin suurimpiin intohimoihin ei ehkä kuulu vuosituhannen vaihteen korealainen autoteollisuus. No eipä tuostakaan apua ollut kuvan ajoittamiseen.
kuva 23.09. 21:57 Lasse Reunanen  
  Vaikka ehkä keskivertoa parempi autotuntija olenkin, niin nyt on nostettava kädet pystyyn. Mikä on tuo toisena vaunussa oleva auto? Siis tuon PT Cruiserin ja Transitin välissä. Joku retrohenkinen citymaasturi? Vai mikä ihme? Isokosi autoksi lyhyt, ulkoneva konepelti ja lokasuojat, pienehkö tuulilasi. Sekin voi auttaa ajankohdan määritykseen, jos selviää milloin ko. autoa on valmistettu.
kuva 23.09. 20:34 Lasse Reunanen  
  Kyllä se vaan monesti on niin, ettei harrastehommissa raaka-ainevarastoa ole taloudellisesti mahdollista säilyttää sisätiloissa.
kuva 23.09. 00:05 Lasse Reunanen  
  Näyttäähän nuo ikkunat olleen tuollaiset tuuletusikkunalla varustetut jo vuonna -71, joten nykyomistajaa tuskin voinee syyttää.
kuva 22.09. 23:46 Lasse Reunanen  
  Tuo pätkittäinen urapaikkaus ei johdu kulumisurista, vaan nykyään tehdään niin ohut ja heikkolaatuinen asvaltointi jopa valtateillekin, että vesi ja liikenne syö tiehen reikiä. Ohut pinnoite irtoaa pohjastaan ja murenee siten, että tiehen syntyy muutaman sentin kokoisia reikiä, kotka hyvin nopeasti laajenevat jopa mertien kokiseksi. Noita reikiä nyt yritetään epätoinoisesti paikata, vaikka ainoa oikea tapa olisi päällystää tie riittävän laadukkaalla ja paksulla asvaltilla. Ennen päällystystä pitäisi painuneen tien muoto korjata, että vesi valuu pois tieltä, eikä jää lammikoiksi syömään uutta päällystettä pilalle.
kuva 22.09. 21:59 Lasse Reunanen  
  Voiko tuo ylämäen jyrkkyyden muutos tehdä telellä kuvatessa 5-tiehen tuon vasemmalle kääntyvän mutkan, jota ei oikeasti paikalla ole.

Kerran säikähdin autolla pohjoiseen ajaessa pahanpäiväisesti eräänä talviyönä juuri tuossa paikassa, tai n. kilometri etelämpänä, kun juna tuli vastaan täysin valoin valtavan lumipölyn saattelemana.
kuva 22.09. 21:39 Lasse Reunanen  
  Onkos tuo karttalinkki ihan oikeassa paikkassa? En nyt kyllä oikein hahmota tuota, vaikka olen kymmeniä kertoja tuosta kulkenut. Kartan mukaisessa paikassa sekä radan, että 5-tien pitäisi olla jotakuinkin suoria, eikä 5-tiellä ole risteystä.
kuva 22.09. 21:12 Lasse Reunanen  
  Miten noin kovilla pakkasilla saatiin estettyä veturin jäätyminen? Väkisinhän joissain putkistoissa on myös kylmää vettä, jos ei muuten, niin kondenssia.
kuva 22.09. 18:54 Lasse Reunanen  
  Ilmiselvä Uffo. Nyt on todisteet, että Nurmeksessa on käynyt vieraita ulkoavaruudesta.
kuva 22.09. 17:36 Lasse Reunanen  
  Nuo vihreät lasieristimet on 70-luvun juttuja. Noita pylvääseen kierrettäviä sankoja käytettiin vielä 70-luvullakin. Metalliorret alkoi yleistyä noihin aikoihin ja 80-luvulla syrjäyttivät lopullisesti nuo sangat. Vihreiden lasieristimien käyttö jäi melko lyhytaikaiseksi. Hieno ajankuva kyllä kaikkiaan.
kuva 22.09. 15:20 Lasse Reunanen  
  Paljon on kuvassa muutakin mielenkiintoista. Rata on remontissa, pölkytystä on uusittu, mutta vanhoja ei ole viety pois. Pellon nurkalla on 20 kV sähköpylväs, mutta ei johtoja, linja on vasta rakenteilla. Omalta ruudulta en tarkemmin selvää saa, mutta maassa saattaa olla jo vetoköysiä valmiina kaapelin vetoon, vetorissoja ei vielä pylväässä näy. Tuossa vaiheessa vielä infraa rakennettiin, nykyään ainakin maaseudulla suunta on toinen. Mitään ei korjata, jos menee rikki, niin mielummin puretaan pois kuin korjataan.
kuva 21.09. 18:59 Lasse Reunanen  
  Viljava Oy:n (ex. Valtion Viljavarasto) viljasiilot taitaavat olla.
kuva 21.09. 18:51 Lasse Reunanen  
  Suojatien liikennemerkki kuvan vasemmassa reunassa näyttäisi olevan v. 1975-1982 käytössä ollutta mallia. Voi toki kuva olla uudempikin jolloin merkin uusiminen lainmukaiseksi olisu unohtunut. Toki uusimisella on myös jokin siirtymäaika.
kuva 16.09. 22:22 Lasse Reunanen  
  On se hienoa, että hiiltä voidaan jatkossa kuljettaa ympäristöystävällisesti sähköjunalla...
kuva 16.09. 01:23 Lasse Reunanen  
  Kiitos Jouni vinkistä, harkinnan arvoinen kone. On vaan tuo noutomatka vähän pitkähkö täältä Itä-Suomesta.
kuva 15.09. 21:13 Lasse Reunanen  
  Tuollaisen trukin voisin hankkia, jos kohtuuhintaan saisi kunnostuskelpoisen aihion. Olisi hieno harrastekone konepäivillä esitellä ja täällä kotitilalla olisi oiva apuväline monessa hommassa.
kuva 15.09. 16:32 Lasse Reunanen  
  Eipä ole tuokaan maisema enää tuollainen. Koululahden rannalle huviloiden ja rautaiten väliin on ilmestynyt Savonlinnan ohitustie. Ratapenkkaa pengerrettiin pitemmälle Koululahteen ja rata hieman siirtyi, että valtatie 14 saatiin mahtumaan väliin.
kuva 14.09. 20:54 Lasse Reunanen  
  Reijo kyllä oikeaan osui veikkauksessaan. Väittäisin hyvin vahvasti kuvassa olevan linkin auto. https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/L/Liike​nne/100-199/167+BGP-92+myyty+museoitu+Jo​xa.jpg
kuva 13.09. 19:22 Lasse Reunanen  
  Vähän sen oloinen kone, että on käytetty tienhoitotyössä tai rahdin ajoon. Maantieajoa tulee paljon, kun on etulokasuojat hankittu. Myöskään etupuskuri ei ole tyypillinen peltoviljelytraktorin varuste. Moottoritilan sivupellit oli yleinen talvivaruste, millä sadaan moottori lämpiämään paremmin ja myös lämpöä sakastiin. Tuon ikäisissä traktoreissa ei ohjaamon lämmityslaite ollut vielä itsestäänselvyys.
kuva 10.09. 18:44 Lasse Reunanen  
  Muistan nuo hinaajat vaunuille nostettuna hyvin. Vuonna -78 olin 5-vuotias. Hinaajat oli myynnissä ja isän kanssa kävimme katsomassa niitä ostaakseen huvilaivaksi, etenkin isompi Kymi 55 kiinnosti. Kauppoihin ei sitten päästy ja veneilyä jatkettiin isän muutamaa vuotta aiemmin hankkimalla n. 10 metrisellä fiskarilla.
kuva 09.09. 00:12 Lasse Reunanen  
  Oliskohan jossain kuvia Hakkenpään Sahalta Taivassalosta? Siellä on yhden huonon kuvan perusteella hieman tuontyylistä arkkitehtuuria.
kuva 08.09. 21:54 Lasse Reunanen  
  Kyllä tuo ihan perinteinen käsin piiluttu pelkkahirsipinta on. Omassakin talossa löytyy ihan samannäköisen hyvin tehty hirsipinta ulkovuoren alta. Tämäkin 1908 valmistunut talo on ollut alkujaan muutaman vuoden ilman vuorausta. Oletettavasti nuo ulkovuoraukset tehtiin myöhemmin siksi, että uusi hirsirakennus painuu voimakkaasti, jopa 5 %, ensimmäisten vuosien aikana. Painumista ei saa estää millään pystykoolauksilla tms. Jos pystylautoja laitetaan, esim. nurkkalaudat tai kevyet väliseinät, pitää ne kiinnittää kelluvasti siten, että hirsikehikko voi painua rauhassa. Muuten hirsikehikkoon tulee rakoja ja se vääntyy muodottomaksi.
kuva 07.09. 20:47 Lasse Reunanen  
  Mutta eikös tuo rakennus ole kuvassa vielä vuoraamaton hirsipintainen? Laudoitus on vain yläosassa, mitä harvoin tehtiin hirrestä.
kuva 04.09. 23:16 Lasse Reunanen  
  Olisiko oikealla näkyvä upseeri jääkärikenraali Aarne Sihvo? Sihvo toimi sotavuosina kotijoukkojen komentajana, niin Presidentin puolison matkoilla olisi voinut olla.
kuva 26.08. 13:46 Lasse Reunanen  
  Vasta viikko-pari ditten oli VB-12 myynnissä, olisko ollut Torissa. Projektikuntoinen oli, muistaakseni joitain satoja hintapyyntö.
kuva 20.08. 00:53 Lasse Reunanen  
  Käsittääkseni Kauhajoen saha ja talotehdas toimi aivan aseman välittömässä läheisyydessä. Talotehdas oli aikanaan yksi Suomen merkittävimmista talovalmistajista.
kuva 19.08. 23:21 Lasse Reunanen  
  Kyllä Perti nyt oikeassa on. Unohtui nuo ensimmäiset tonnisarjaiset kokonaan, kun niiden mukana vielä kulki vanhat nimet, Major 4000 ja Super Major 5000.

Heikkiä voisin kompata, että tuo sakasti olisi Junkkari. Jotain tuttua oli, mutta en yhdistänyt mitä. Metsässä tuo traktori tuskin on paljoa käynyt, kun on lokasuojat vielä lommottomat ja suorat.
kuva 18.08. 23:34 Lasse Reunanen  
  Kyllä tuo traktori vahvasti vaikuttaa tonnisarjan Fordilta, joko 4000 tai 5000. Ohjaamo tosin on hieman oudon näköinen Fordiksi. Sekuran ohjaamo se ei ainakaan ole, eikä tuo oikein näytä ruotsalaiselta Haran ohjaamoltakaan. Sikäli mikäli tuo on tonnisarjainen Ford, niin se tuo kuvausajankohdan niinkin myöhään kuin 60-luvun lopulle. Tonnisarjan valmistus alkoi 1968. Outo ohjaamo traktorissa olisi sikäli mahdollista, koska turvaohjaamo tuli pakolliseksi heinäkuussa -69, niin ensimmäiset on myyty ilman ohjaamoa. Sääsuojaksi kyläsepät rakensivat mitä moninaisempia ohjaamoita. En kyllä oikein mihinkään muuhun traktoriin saanut noita tuntomerkkejä sopimaan. Kantikas konekoppa, vaalea leveähkö raita konekopassa, vaaleat pyöreät takalokasuojat, vaaleat vanteet. Lokasuojat muuttuivat kantikkaaksi v. -69 ohjaamon tullessa vakiovarusteeksi ja konekopan raita kapeni, joten väitän, että traktorin vuosimalli on -68. 50-luvun, enkä 60-luvun alun traktoriksi en oikein voi noin kantikaskonekoppaista traktoria mieltää mitenkään. Eli kuva olisi todennäköisesti otettu 60-70-lukujen vaihteessa.

Pöh!! Enpä huomannut, että olikin kuvausajankohta tiedossa ja ilmoitettu...
kuva 15.08. 09:29 Lasse Reunanen  
  Asiaa joka sana.
kuva 15.08. 04:15 Lasse Reunanen  
  Timo Salo. Ledivaloja on saatavilla monella eri värilämpötilalla. Halvoissa valoissa on yleensä hyvin kylmä 6000-8000 K valo, koska sillä saadaan helposti paljon mainostettuja lumeneita. Päivänvalo on n. 5400 K ja sitä kylmempi rasittaa silmiä. Ammattiautoilijat ja esim. metsäkoneurakoitsijat eivät yleensä käytä 5500 K kylmempiä valoja. Nuo kylmät valot on teini Jonnen auton keulassa yleensä. Uskoisin junissa olevan n. 5000-5500 K valot. Halvoissa valoissa myös optiikka on alkeellista ja hajavaloa kohdistuu liikaa etualalle ja taivaalle häikäisemään esim. sateessa. Laadukkaammissa sekin asia on kunnossa. Outoa olisi, jos junissa olisi valojen suhteen menty hinnat alkaen valoilla.
kuva 15.08. 00:14 Lasse Reunanen  
  Vanhaan viestiin myöhäinen kommentti. Mikko Itälahdella on käynyt pilkkuvirhe tuossa romuraudan hinnassa. Ostohinta romuraudalle on n. 50 e/tonni, riippuen romun puhtaudesta. Palkkitavarasta maksetaan jopa 90 e/tonni ja vaikkapa romuautoista vain 20 e/tonni. Romuraudan hinta ei ole kovin suuresti 15 vuodessa muuttunut. Eli veturin hinta on romuna joitain tuhansia euroja.
kuva 14.08. 12:52 Lasse Reunanen  
  Tuo Esan kommentti kyllä kuvaa hyvin Fiat 126:a. Kuvassa tosin junaan on lastattu Fiat 133- ja 128-autoja. Asuntovaunut on Solifer Arctic 45 T -mallisia.
kuva 13.08. 11:57 Lasse Reunanen  
  Koko naamme tieverkon kunnon huomioiden, on ysitie aika hyväkuntoimen ja yhyyen ajan sisällä kunnostettu, joten toivottavasti vähiä väylärahoja ei tuhlata poliittisella päätöksellä sinne, vaan käytetän siellä missä tarve on suurin.
kuva 12.08. 05:09 Lasse Reunanen  
  Noiden listojen alla ne niitit on hyvin piilossa...
Kuvasarja:
Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia)
 
11.08. 22:51 Lasse Reunanen  
  Eipä kyllä kuvien heikko laatu haittaa yhtään. On kyllä niin hienoa kalustoa ollut liikenteessä ja saatu taltioitua filmille. Kyllä on historian havinaa kuvissa.
kuva 09.08. 12:13 Lasse Reunanen  
  Otava sijalla 21? Ei pieni Otavan saha niin paljon voinut vaikuttaa. Olisiko Puulaveden yli laivoilla sitten kulkenut rahtia noin runsaasti?
kuva 09.08. 01:32 Lasse Reunanen  
  Jimi, moniko niistä retkeilijöistä on luvan kysynyt kiinteistön omistajalta julkaista maailmanlaajuisesti mitä rakennukset pitävät sisällään? Ainakin useampia omaisuusrikoksia tiedän tapahtuneen välittömästi videoiden julkaisun jälkeen, sekä joitain ilkivaltatapauksia.
kuva 08.08. 21:39 Lasse Reunanen  
  Viimeksi, kun rouva lähti bussilla Kuopioon Tahkolta ja Kuopiosta edelleen junalla Mikkeliin, niin olisiko ollut puolen tusinaa lomailijaa Tahkolta kyytiin tulossa.
kuva 08.08. 21:32 Lasse Reunanen  
  Suhtaudun melkoisella kriittisyydellä tämän nykyään niin suositun genren videoihin. Niissä pääsääntöisesti tunkeudtaan luvatta toisen omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai muuhun omaisuuteen. Genreen kuuluu vääjäämättömästi töhriminen ja ilkivalta. Jos ei suoraan videoiden tekijöiltä, niin videot toimivat suorana hakuteoksena otollisten "suorituspaikkojen" valinnassa käytännön tekijäportaalle. Tuskinpa nuokaan vaunut pitkään tuon värisiä saavat olla nyt, kun video on julkaistu.
kuva 08.08. 02:26 Lasse Reunanen  
  2000-luvulla tehdyn remontin jälkeen matkustaja-alusten tiukentuneiden turvamääräysten vuoksi Tarjanne todettiin kallistuskokeissa liian epävakaaksi ja siihen jouduttiin lisääämään pohjalle 3000 kg painolastia, jolloin sen syväys lisääntyi hieman. Tämäkin osaltaan voi vaikuttaa asiaan.
kuva 08.08. 02:02 Lasse Reunanen  
  Vahvasti alan uskottelemaan itselleni, että kuvan valkea auto olisi Ford Taunus 17M, P3 korimallia, eli se on tullut jo markkinoille 1960. Auto näyttää uudehkolta, vanne ei ole ruosteessa ja muutenkin auto on siistin näköinen. 1960-luvun alkuun kuvan miljöö hevoskärryineen ja ajurin pukeutumisineen vaikuttaisi käypäseltä. Hevoskärryn vanne puolestaan vaikuttaa hyvin vahvasti vuodesta 1946 valmistetun Neuvostoliittolaisen GAZ-51 kuorma-auton vanteelta. Gazeja tuli sodan jälkeen kohtuullisen paljon Suomeen. Huonolaatuisena ja heikkotehoisena niitä on varmasti romutettu jo reilun kymmenen vuoden iässä, jolloin runko lavoineen ja taka-akseleineen hyödynnettiin usein traktorin kärryinä ja etuakseli hevoskärryn akselina.
kuva 07.08. 03:04 Lasse Reunanen  
  Onko yhden toimijan tapa vai yleistä museojunien liikennöinnissä? Äkkiä virtsaa omille kintuilleen ja vaikeuttaa koko museojunien liikennöintiä pitkässä juoksussa. Kyllä pitäisi tuollaiset perusasiat huolehtia kuntoon.
kuva 07.08. 01:36 Lasse Reunanen  
  Kyllä Keiturinsalmesta väylä menee, mutta Tarjanteen syväys on 2,4 m ja väylän merkattu syvyys on 1,8 m, joten eipä sinne ole asiaa. Todennäköisesti väylällä vettä riittää ja matalin paikka on Herraskosken kanava, mutta ammattiliikenteen matkustaja-aluksella ei voi turvallisuussyistä lähteä yrittämään, ellei kulkusyvyydestä ole varmaa tietoa. Myöskään Herraskosken kanavan silloista ei taida mahtua ali. Itse en ole Herraskoskella käynyt, enkä tiedä, onko sillat avattavia, mutta kartan mukaan alituskorkeus on 5,1 m.