Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.04. 02:58 Lasse Reunanen  
  Olisikohan tällaisten loppuunmyytyjen harvinaisten erikoiskirjojen julkaiseminen nykyisellä printtaustekniikalla mahdollista? Tilauksesta tehtäisiin piensarja tai jopa yksittäiskappale. Markkinat on oletettavasti niin pieniä, ettei uuden painoksen tekeminen luultavasti ole taloudellisesti kannattavaa, mutta jos aineisto on digitaalisessa muodossa, ei pienen sarjankaan tulostaminen ja sitominen/nitominen olisi ylitsepääsemättömän kallista.
kuva 31.03. 21:41 Lasse Reunanen  
  Harri, mistä lähtien Skodassa on ollut pyörissä noin pieni pulttijako? Mihin jäi etuvilkut lokasuojien kulmasta? Vahvasti vaikuttaisi olevan Togliattin tuote, ehta kanttilamppu Zhiguli VAZ 2105. Mutta... Etuvanne ei kyllä ole Ladan alkuperäinen, joku tarvikevanne tai Fiatista lainattu, myös pyöräkaari on liian pyöreä. Olisko Fiat 131 Mirafiori?
kuva 31.03. 04:34 Lasse Reunanen  
  Aivan huippukuva olisi jonkun 1000+ palan palapelin pohjaksi. Tuo peilaus antaisi hyvän haasteen palojen paikan hahmottamiseen.
kuva 30.03. 16:42 Lasse Reunanen  
  Työntö- mutta ei vetomitta... Myös lohkossa olevalla nokka-akselilla varustetun polttomoottorin venttiilin työntötanko.
kuva 30.03. 16:37 Lasse Reunanen  
  Timo, eri murrealueilla suomen kielessä käytetään usein samasta asiasta hieman erilaisia nimityksiä. Minule ainakin tuo on rimadonnien kasaama lautapino taapeli, kirkonkellot puolestaan on tapulissa.
kuva 28.03. 20:21 Lasse Reunanen  
  Onkos nuo itävaltalaisten sahatavaraa? Binderhotzin Nurmeksen tai Kevätniemen sahalta.
kuva 28.03. 01:16 Lasse Reunanen  
  Melkoisen amatöörimäistä toimintaa. Yksittäistä toimijaa mollaamatta, koska näyttää olevan monella toimijalla sama ongelma. Sama ongelma tuntuu olevan monenlaisten muiden entisöintikohteiden hoidossa mopoista rakennuksiin.
kuva 28.03. 00:04 Lasse Reunanen  
  Miksi nämä monet entisöintiä odottavat junat pilataan ulkosäilytyksellä? Yksinkertainen pressu- tai aaltopeltikate kustantaisi murto-osan siitä, mitä ulkosäilytyksestä johtuvien kosteus-, ruoste- ja lahovaurioiden korjaaminen kustantaa.
kuva 26.03. 22:47 Lasse Reunanen  
  Ja tästä saamme Ilta-Puluun lööpin. Jättikokoinen susi söi hirven... :)
kuva 26.03. 12:40 Lasse Reunanen  
  Vanhalla Saimaan kanavalla oli useita rullasiltoja maantieliikenteelle. Kansolassa on entisöitynä yksi. Käsittääkseni rullasiltoja oli myös muilla sisävesien kanavilla, mm. Kermalla ja ilmeisesti Pielisjoella. https://kylat.ekarjala.fi/kanava/histori​a/vanha-kanava/
kuva 26.03. 03:10 Lasse Reunanen  
  Kyllä tuollaisen osin tiili, osin lautarakenteisen rakennuksen siirto on ollut käytännössä mahdotonta. Kokonaisena ei 50-luvun laittein onnistu, ainakaan tiiliosan siirto ja purettuna joutuisi rakentamaan kokonaan uudestaan. Siirrettävänä olisi vain käytettyjä rikkonaisia tiiliä ja purkulautaa. Ehkä kattotuolit, tms. voisi valmiina siirtää. Voisiko tiiliosa olla ollut paikalla jossain muussa käytössä ja se olisi ostettu? Puuosa olisi sitten rakennettu jatkoksi myöhemmin.
kuva 23.03. 22:10 Lasse Reunanen  
  Uskokaa tai älkää, mutta se sininen Savonlinnan kaupungin omistama Olavinlinnan huoltolautta m/s Kyrönsalmi on samainen 1908 valmistunut höyrylossi s/s Kyrönsalmi. Monta muutosta ja kunnostusta nähneenä tuo vanhus palvelee vielä yli satavuotiaana liki alkuperäisellä asemapaikallaan.
kuva 22.03. 20:04 Lasse Reunanen  
  Kesäaikaan pitää myös huomioida vielä 60-luvulla Tampereen seudulla voimissaan ollut melko vilkas höyrylaivaliikenne, joka osaltaan verotti junamatkustajuen määrää.
kuva 22.03. 14:27 Lasse Reunanen  
  Vanhoja Mersun moottoreita on kyllä vieläkin käytössä monessa tarkoituksessa, eikä ne kunnossa ollessa sen pahemmin haise tai savuta kuin muutkaan. Eskon hajumuistoihin saattaa osaltaan vaikuttaa Mersun kestävyys ja sen myötä suuret ajomäärät huonolla huollolla tai ehkä vielä enemmän tiettyjen käyttäjäkuntien tapa ajaa mitä ihmeellisimmillä korvaavilla polttoaineialla. Mersun perusdieselhän polttaa liki kaiken nestemäisen palavan käytetystä munkkiöljystä lähtien.
kuva 22.03. 11:20 Lasse Reunanen  
  Ei taida vätäämättä ihan Linnavuoren moottoritehtaaseen kaikki nuo liittyä.
kuva 21.03. 04:22 Lasse Reunanen  
  Hyvä, että näitä säilötään edes muistomerkkeinä, jos ei löydy rahkeita ylläpitää ajokuntoisina museovetureina. Mutta sitä en ymmärrä, miten on varaa säilyttää noita muistomerkkivetureita taivasalla. Tuonkin veturin kunnostamisen, murskepenkan, radanpätkän ja valaistuksen teon kustannuksiin suhteutettuna yksinkertainen katos ei olisi maksanut enää kokonaisuuteen verrattuna paljonkaan. Omaan käyttöön itse tehtynä hinta olisi ykköstonneja, mutta julkiseen käyttöön palkkatyönä urakoitsijalla teetettynäkin maksimissaan 10000-20000 e. Siis puurunko ja peltikate ilman seiniä, ilman ylimääräisiä krumeluureja, kauniisti maalattuna. Maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin kalliisiin jatkuviin huoltomaalauksiin, ym. töihin verrattuna. Lisäksi taivasalla monet osat vaurioituvat lopullisesti käyttökelvottomaksi paljon nopeammin, mahdollista joskus tulevaisuudessa odottavaa liikenteeseensaattoa ajatellen. Itse en ainakaan veturin omistajana, polttoaineen jakamon omistajana, tai muuna asiaan oleellisesti vaikuttavana henkilönä hyväksyisi muistomerkkiveturin säilyttämistä pihallani kattamattomana.
kuva 17.03. 05:20 Lasse Reunanen  
  Satunnaiskuvana tuli ruudulle. Kyseenalaistaisin vuoden, mutta en mene takuuseen. Mielestäni vesiväylillä viitoitusuudistus tapahtui vuonna -82, mutta en mene takuuseen. Silloin siirryttiin kansallisista puna-valkeista ja musta-valkeista kardinaalimerkeistä nykyäänkin käytössä oleviin kansainvälisiin vihreisiin ja punaisiin lateraalimerkkeihin ja keltamustiin kardinaalimerkkeihin. Nopealla googletuksella en tarkkaa vuitta löytänyt, ihan muistinvaraista tietoa on.
kuva 10.03. 20:39 Lasse Reunanen  
  Noita pyöriviä ikkunoita käytetään paljon laivoissa ja luotsi, meripelastus, ym. veneissä. Ihan sähköllä pyöritetään. Keskipakovoima pitää lasin puhtaana vedestä, lumesra, jäästä, ym. On paljon tehokkaampi kuin perinteinen tuulilasinpyyhkijä.
kuva 10.03. 01:16 Lasse Reunanen  
  Hieno yksityiskohta tuo Armsrong-Siddeley Sapphire. Itseasiassa auto lienee Star Sapphire vuosien -58-60 tuotantoa, koska ei ole kaappariovia edessä. Todellinen harvinaisuus, joita valmistettiin alle tuhat yksilöä. Importer Oy toi noita upeita autoja Suomeenkin kohtuullisen määrän vuonna -53, useita kymmeniä, jopa liki sata yksilöä. Se oli n. tuhannen auton vuosituotannosta merkittävä osa. Isoisälläni oli tuollainen uutena ja isäni hankki muinoin entisöintiprojektikseen myöskin, mutta se jäi valitettavasti kesken. Olen harkinnut sen loppuunsaattamista, mutta toisen purkama monimutkainen auto ei ole ihan vasemman käden juttu rakentaa.
kuva 10.03. 00:20 Lasse Reunanen  
  Vahvasti vaikuttaisi harrasteautotallilta nykyinen käyttö enemmänkin, kuin autokorjaamolta. Enkä minä ainakaan kuvassa näe yhtään romuautoa. Nestettä kääntöpöydän montussa veikkaisin melko varmasti ruosteen värjäämäksi vedeksi. Toki siellä varmasti alkuperäisen käyttötarkoituksen ajalta on runsaasti voiteluöljyjä imeytyneenä maaperään.
kuva 09.03. 22:58 Lasse Reunanen  
  Onpa tuossakin maisema muuttunut. Oikeastaan mitään kuvassa näkyvää ei ole enää. Ei ole siiloja, ei tasoristeystä, ei Datsun 100A:ta. Mannerheimintiekin on vähän vaihtanut paikkaansa ja taitaapa kiskojakin olla vähemmän. Nykykuvaan on paikalle ilmestynyt kerrostalo, silta ja sähkö-Nissan. Monenko ampeerin sulakkeet lie? Nykyään kuvaaja olisi lähellä matkakeskuksen kevyenliikenteen siltaa. Tai siis liki sillan alla laiturilla.
kuva 18.02. 16:39 Lasse Reunanen  
  Erkki, juurikin näin. Asbestivahvisteista sementtilevyä oli nuo kattolevyt. Naulattu yläkulmastaan kiinni. Paksuudeltaan noin 5 mm. Meillä oli kotipaikalla samanlainen kate, joka 70-luvulla korvattiin niinikään asbestivahvisteisella varttilevyllä. Olisipa isä silloin tajunnut laittaa tiilen tai saumapellin. Lähitulevaisuudessa on edessä taas kallis kattoremontti, jossa isoa osaa merkkaa vanhan katteen hävityskustannukset. Noita vanhoja n. 30x30 cm kattolevyjä on vielä muutama vanhassa puimalassa jemmassa.
kuva 16.02. 22:48 Lasse Reunanen  
  Aholaisilla on ollut hotelli-, leipomo- ja kahviotoimintaa Haminassa jo vuodesta 1927 aina vuoteen 2008, keskustassa sijaitsevan liikekiinteistön purkamiseen saakka. Satamassa kienee sijainnut yrityksen "haarakonttori". https://sv.kuvat.fi/kuvat/Autioituvat+ja​+hyl%C3%A4tyt/Aholaisenkulma+Hamina/
kuva 04.02. 03:01 Lasse Reunanen  
  Heikki, kuva on vuodelta -77, niin tuo Transit voi olla yhtä hyvin York -dieselilläkin. Se tuli markkinoille -72, eikä autosta tuosta kuvakulmasta taida vuosimallia tunnistaa.
kuva 02.02. 12:35 Lasse Reunanen  
  Tottakai kulki Helsinkiin muitakin laivoja, mutta luonnollisesti alkaa yleisimmistä vakiokulkijoista etsimään vastausta. Boren laivaksi en tuota kyllä mieltäisi, enkä neuvostoliittolaiseksi. Niissä oli yleensä korsteenissa leveä panta jossa sirppi ja vasara. Vaihtoehtoja on lukuisua ja varmuutta tuskin koskaan saadaan, ellei samasta tapahtumasta löydy aiemmin otettua kuvaa, missä laiva näkyisi taustalla lähempänä ja helpommin tunnistettavana.
kuva 02.02. 02:06 Lasse Reunanen  
  Tuossa korsteenin vasemmalla takapuolella? näyttäisi olevan mahdollisesti suuri raakitorvi. Sitö ei ole kummassakaan FÅA:laivoista. Ja kun nuo korsteenimerkit näyttää liian leveiltä, niin voisiko kuitenkin olla jonkun muun varustamon laiva?
kuva 02.02. 01:56 Lasse Reunanen  
  Oihonnassa ei ollut yläkannessa valkoista takaa katsottuna, ainakaan suuressa määrin. Ainoastaan pelastusveneet ja bryga edestä ja sivulta olivat valkeita. Ariadnessa oli koko yläkannen reunus valkea, leveämmin kuin Wellamossa. Ariadne oli "valkein" noista laivoista. Korsteenin valkeat raidat näyttävät kyllä mielestäni hieman liian leveiltä v. 1950 FÅA:n laivaksi, mutta ei kyllä muutakaan varustamoa mieleen tule, millä olisi vastaava korsteenimerkki leveämmin raidoin.
kuva 02.02. 01:26 Lasse Reunanen  
  Taustalla lähdössä oleva FÅA:n höyrylaiva on mielestäni Ariadne, mahdollisesti myös voi olla Wellamo. Voin melko varmasti sanoa, ettei kyseessä ole ainakaan Oihonna tai Arcturus. Ne olivat takaa katsottuna kovin eri näköisiä.
kuva 02.02. 00:52 Lasse Reunanen  
  Kunnostettiinko liikennöintikuntoon, vai ainoastaan ulkoisesti?
kuva 02.02. 00:17 Lasse Reunanen  
  Mikko, eikös tuo ole Keskon pääkonttori osoitteessa Satamakatu 3, kuten kuvatekstissäkin mainitaan.
kuva 16.01. 04:32 Lasse Reunanen  
  Hienoa nähdä näitä "telakkakuvia". Oliko konepajoilla tapana ottaa kuvat jokaisesta valmistuneesta veturista? Onko ne säilyneet? Itse enemmän höyrylaivaharrastajana pidän hienona, että ainakin Varkautelaiset (ja Joroislaiset) kuvasivat telakan laiturissa kaikki valmistuneet laivat, ja onneksi niitä on paljon tallessakin, etenkin Lehtoniemeläisistä (Lehtoniemi kuului vielä Joroisten pitäjään tuolloin).
kuva 30.12.2020 02:44 Lasse Reunanen  
  Veturi on käsittääkseni muilta osin 1818, paitsi ohjaamo, moottorisuoja, ym. päällirakenteet on veturista 1805.
kuva 25.12.2020 17:36 Lasse Reunanen  
  Kyllä pakoputken tuotoksesta arvioisin ainakin kaivurille olevan dieselmoottori. Muutenkin kaivurikäytössä bensamoottori olisi aika haasteellinen kuormituksrnsäädön kannalta. Mutta onko erikseen ajomoottori ja kaivutin hydrauliyksikölle oma moottori? Näyttää kuin pakokaasua tulisi kahdesta paikasta.
kuva 22.12.2020 16:00 Lasse Reunanen  
  Juu, tuo Ford FK 1000/1250 tunnettiin paremmin nimellä Taunus Transit.
kuva 23.11.2020 03:22 Lasse Reunanen  
  Miksi noita ikääntyneitä radalle päin kallellaan olevia raitoja tms. pajun sukulaisia ei kaadeta pois ja anneta tilaa nuoremmille ja kestävämmille puille kasvaa? Näyttäisi, että vieressä kasvaisi n. ranteen paksuinen terve koivu joka käytännössätukehtuu valon puutteeseen ison pajun ja kuusen varjossa. Saattaa tuo nuori puu olla leppäkin, on hieman epäselvä kuva puulajin tunnistamiseen. Mielestäni valkeaa kuitenkin on rungossa. Paju on jo tuon kokoisena elinkaarensa ehtoopuolella ja haarakohdista on varmasti alkanut jo lahoamaan. On vain ajan kysymys, milloin puu tai osa siitä kaatuu raiteille.
kuva 08.11.2020 23:37 Lasse Reunanen  
  Höyryvenhe on melko epätodennälöisesti Tiutinen II, kuvaa en nyt löytänyt laivasta Tiutinen II -nimellä, mutta vanhemmissa kuvissa Turkusteamers -sivustolla Runsala -nimellä laiva on hyvin erinäköinen. http://www.turkusteamers.com/saaristolii​kenne/runsala_3/laiva.html Kuvat on toki liki parikymmentä vuotta vanhempia, eli kansirakennusta olisi voitu muuttaa, mutta rungon ketka ja keulan muoto mielestäni poikkeaa kuvan laivasta. Joko muutaman vuoden takaisessa Suomen Höyrypursiseuran Korsteeni-lehdessä tai Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen Laiva-lehdessä oli juttua onnettomuudesta. Siinä taisi olla joku kuva Tiutinen II:sta. Muistaakseni Tiutinen II romutettiin. Runkohan katkesi räjähdyksen voimasta. Vain ylempää partaista levynriekaleet oli pitänyt puoliskoja yhdessä. Nuo lehdet on muuton jäljiltä vielä epämääräisessä järjestyksessä varastolaatikoissa, niin en niihin nyt pääse käsiksi.
kuva 06.11.2020 03:05 Lasse Reunanen  
  Kuva näyttää olevan tukkilajittelun jälkeiseltä tukkikentältä, eli puutavara on lajiteltu keskellä kuvaa olevalla lajittelijalla pituuden ja paksuuden mukaan omiin pinoihin. Tukit ovat näin valmiina syötettäväksi kuorimakoneen terien hyväiltäviksi. Lajittelulaitokssa näyttää olevan myös tukinkääntäjä, koska kaikki tukit on tyvet samaan suuntaan. Joillain tehtailla kääntäjä on vasta kuorimossa.
kuva 05.11.2020 14:59 Lasse Reunanen  
  Ehkä tuo ajoaika- ja tehovertailu alkaa olla aiheellista 50-100 ajokerran jälkeen. Ensimmäisellä reissulla on varmasti monenlaisia muuttujia, jo kuljettajien rutiineista lähtien, vaikka koeajoja olisi kuinka huolella tehty.
kuva 04.11.2020 01:24 Lasse Reunanen  
  Ei ole autonvalmistajan kanssa mitään tekemistä. Plymouth Locomotive Works toimi Plymouthissa, Ohiossa ja auton valmistaja Plymouth kuului Chrysler-yhtymään kotipaikkanaan Michigan. Ainoa yhtymäkohta taitaa olla moottorit. Joissain vetureissa käytettiin Chryslerin teollisuusmoottoria. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Plymouth​_Locomotive_Works
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Plymouth​_(automobile)
kuva 03.11.2020 23:44 Lasse Reunanen  
  Päästöarvot vaihtelevat henkilö-paketti-kuorma-autojenkin kesken samassa päästöluokassa, joten vetureissa saattaa poiketa huomattavastikin mainitsemistani kuorma-autojen määräyksistä. Veturien päästömääräyksiä en tähän hätään löytänyt.
kuva 03.11.2020 22:43 Lasse Reunanen  
  Euro 4-> Euro 6 on hiukkaset PM laskenut 0,02->0,01 ja NOx 3,5->0,4 eli NOx muutos on moninkertainen, verrattuna nokeen. Euro 3-> Euro 4 välillä muutos on nimenomaan hiukkasissa PM 0,1->0,02. Kyllä tuolloin NOx:kin laski 5->3,5, mutta se muutos ei ole suhteessa niin suuri.

Ja kyllä käytännössä Euro 5-6 kuorma-autoissa alusta on nokinen, vaikka putken pää näyttääkin puhtaalta. Jos pakoutki lopuu auton alle ohjaamon taakse, niin kuin nykykäytäntö on, niin auton takapään alustakorjaukset on aika likaista puuhaa.
kuva 03.11.2020 18:24 Lasse Reunanen  
  Ei tuo välttämättä savuta niin paljon, kuin katon nokeentuminen antaa ymmärtää. Jos tuossa olisi pakoputki, edes puolen metrin mittainen, eikä pelkkää reikää katossa, nokeentuisi katto paljon vähemmän. Nyky-kuorma-autoissa pakoputki usein päättyy auton alle ja vaikka on uusimman euro 6 -normin mukainen laite, niin alusta on noesta musta. Ja euro 3 -luokitusta uudemmat vaatimukset vähentävät etupäässä nox-päästöjä, eikä nokea.
kuva 01.11.2020 23:18 Lasse Reunanen  
  Mikäs autohajottamo-bussivarikko kaivosalueella nykyään toimii?
kuva 24.10.2020 12:54 Lasse Reunanen  
  Hiljaista on tuollakin radalla nykyään...
kuva 20.10.2020 10:00 Lasse Reunanen  
  Menee kyllä vahvasti aiheen ulkopuolelle, mutta nuo valtateiden valaitsukset on ihan päättömiä. Esim. 5-tie on valaistu koko matkan Joroisten eleläpuolelta hyvän matkaa Iisalmen pohjoispuolelle. Yli 200 km korpitaipaletta, jossa arkiyönä kulkee keskimäärin 5 autoa tunnissa. Se siitä ympäristönsuojelusta ja energiansäästöstä...
kuva 20.10.2020 02:18 Lasse Reunanen  
  Ei oikein tuo kaksikaistaisuus kuulosta järkevältä seliykseltä. Koko vitostie on kaksikaistainen lukuunottamatta pientä pätkää moottoritietä Kuopiossa ja Heinolan-Lahden välillä. Lahti-Riihimäki on kaksikaistainen. Matalat sillatkin on yleensä ramppeja pitkin kierrettävissä. Hyvin oudolta tuo reitti kuulostaa. Reitti VT5-VT3 on kuitenkin liki 200 km pitempi kuin VT4-VT9.
kuva 19.10.2020 23:35 Lasse Reunanen  
  Jos ysitie on pois pelistä, että joudutaan viitostietä Mikkelin ja Lahden kautta ajamaan, niin miksi Lahdesta kierretään Rixun ja Hämeenlinnan kautta? Onko Tuuloksessa tai jossain Kangasalla matalia siltoja?
kuva 19.10.2020 19:39 Lasse Reunanen  
  Onkos siellä jotain korkeusesteitä, kun tuollainen mutka tehdään?
kuva 06.10.2020 00:32 Lasse Reunanen  
  Simply as best...
kuva 05.10.2020 15:34 Lasse Reunanen  
  Kypäräpakko mopoillessa astui voimaan 1.4.1982, eli parisen vuotta ennen kuvan ottoa. Lentäjänlakit ja selluloiditötteröt poistuivat viimeistään silloin käytöstä. Myöskin paperimassasta ja nahasta tehdyt Ohei-kypärät poiustuvat nopeaan tahtiin, kun ne ei tayttäneet mopokypärältä vaadittuja hyväksyntöjä.
kuva 30.09.2020 22:10 Lasse Reunanen  
  Maantieliikenteessä ei kellään ole etuajo-oikeuksia, on vain väistämisvelvollisuuksia.