Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	08.06. 22:43	Jorma Rauhala
		Höyryssä tulevana pyhänä. Toivottavasti myös myöhemminkin, mutta niistä ei vielä ole mainintoja. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16842.msg132158#msg132158
	06.06. 23:58	Jorma Rauhala
		Noheva tarkistaa, että olisiko tämän Lontilanjoen uoman alkuvaiheessa, oli siis nimi mikä tahansa, virta myös mennyt Kuurilan metsärautatien kapearaiteen ali jossain Kalvolan perämetsissä? Luultavasti sieltä myös lisäpiste. Ja vesipisaran kulusta: muistaakseni esim. Keurusselältä vesimolekyylin matka Poriin merelle kestää yhden vuoden. (Vesi ja ihminen, 1986)
	06.06. 23:41	Jorma Rauhala
		On jotenkin muun maalaisen oloinen maalaus.
	06.06. 23:39	Jorma Rauhala
		Olavin valokuva on jostain 1960-luvulta. Kantakortti on painosta syyskuulta 1962, eli jotain sen jälkeistä aikaa eletään kun henkilökorttiosaa on tehty. Nehän eivät koskaan vanhentuneet, paitsi jos itsestä kuvaa katsoessa siltä tuntui :)
	06.06. 23:29	Jorma Rauhala
		Varmastikin Hyvinkään Metron metron alkuperäisiä penkkejä. Menikö se Kytäjälle?
	06.06. 23:25	Jorma Rauhala
		Oiva kuva ♡
	05.06. 08:53	Jorma Rauhala
		Aloituskirjoituksessa mainittu lähestymismerkki oli Seppälän puistotien tasoristeyksen rata(pää)opastimen "esiopastin".
	31.05. 12:51	Jorma Rauhala
		Helsingissä ollaan. Kondareilla on 1920-luvun varsin muodikkaat virkalakit.
	31.05. 12:49	Jorma Rauhala
		Luonnollisesti on kaksi rahastajaa, junassahan on moottori- ja perävaunu. Jälkimmäisen kondarilla on vielä syvänsininen talvitakki, kun moottorivaunun henkilökunta on jo saanut harmaat kevyemmät kesätakit.
	30.05. 23:14	Jorma Rauhala
		Aulangon eli Hopealinjan seisake, siltain tuolla puolen.
	30.05. 23:05	Jorma Rauhala
		Tämähän on Mätäpuro/Rutibäcken. Helsingin kaupungin satavuotta myöhemmän "viherpesun" ja nimistökaunistelun jälkeen tämän ikiaikaisen puron nimi muutettiin vuonna 2011 yhtätyhjänkanssa nimelle Haaganpuro. Kun muka nimi "Mätäpuro ei ollut nimenä vakiintunut" ja siksi sille piti antaa uusi "vakiintunut" nimi, vaan eihän se voinut olla upouutena mikään vakiintunut. Nimistöpolitiikkaa, yäk sille. Täyttä nykyajan Suvivirsi-ideologiaa vietynä myös maantieteeseen. Ihan samaa viherpesua yritettiin 1970-luvulla myös lännempänä olleelle Mätäjoelle, eli nimetä se täysin oudoksi eli Piijoeksi. Mätäjoki on saanut kuitenkin pitää nimensä Helsingin kaupungissa. Vantaan kaupungin rajalla sen yläjuoksulla nimi muuttuu Mätäojaksi. Kaikki Mätäjoet, -purot ja -ojat ovat Vantaan joen deltan haaroja.
	24.05. 11:29	Jorma Rauhala
		Tässä viimeisimmät kuninkaalliset vaunut: https://vaunut.org/kuva/99464 Sr2 3222 + Edfs 28331 + Edb 28436 + ERd 28726.
	22.05. 21:54	Jorma Rauhala
		Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n (KLOY) pilkkominen pieniin ja sitä kautta kansalaisten seurannan ulkopuolella oleviin virastopöytälaatikko-osakeyhtiöihin on jo tapahtunut. Uudet firmat ovat osakeyhtiöitä, joiden tekemisten ja tekemättä jättämisten seuraaminen on mahdotonta. Ne kertovat tekemisistään mikäli haluavat. Viime vuoden vaihteessa synnytettiin lisää näitä "mustia aukkoja". Muitakin pikkuyhtiöitä taitaa olla vanhastaan. https://kaupunkiliikenne.fi/uutisartikkelit/kaupunkiliikenteen-yhtiorakenne-muuttuu/ Tässä syntyi siis myös sellainen firma kuin "RV Kalusto ja Varikko Oy", joka omistaa nyt kaiken Hesan raitiovaunukaluston. Siis kun vaunuhankintojen kanssa sählätään, niin hankaluuksiin joutuukin vain KLOY:n jokin nimellinen tytäryhtiö ja se on helposti tapettavissa. Erikoisinta kaikessa tässä EU:n "asetuksiin" ja muuhun unioinituubaan vetoavassa maailmassa on sekin, että Hesassa on yhä olemassa HKL eli Helsingin Kaupungin Liikenneliikelaitos. Sillä on johtajansa ja se omistaa metrojunakaluston, eikä juuri muuta. Kuskejahan sillä ei ole, he tulevat KLOY:stä. HKL alkoi elämään omaa ikuista elämäänsä silloin kun ruvettiin vänkäämään Siemens AG:n kanssa. HKL:stä irrotettiin oikeudenkäynneiltä suojaan Kaupunkiliikenneosakeyhtiö nimeltään KLOY.
	22.05. 20:34	Jorma Rauhala
		Suomelan tasoristeys poistetaan juhannuksen aikaan. https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000012023941.html
	22.05. 12:24	Jorma Rauhala
		Jari, ei EU tietääkseni kiellä kaupunkeja tai vastaavia tahoja, vaikkapa maakuntia, läänejä tms. itse hoitamasta liikennettä. Turussa ei sitäpaitsi ole ollut Liikennelaitosta enää vuoden 2009 alusta lähtien. Siellä toimii nimittäin maamme ensimmäinen Kaupunkiliikenne Oy, joka hoitaa Turun kilpailuttamattomien bussilinjojen liikenteen. Sellaistakin voidaan ylläpitää. Myöhemmin on perustettu Kaupunkiliikenneosakeyhtiöt myös Tampereelle (2025) ja Helsinkiin (2022). EU:ssa lienee myös yhä useita vanhan liikennelaitoksen tyyppisiä raitioteitä.
	20.05. 21:45	Jorma Rauhala
		Kääntöpöytähän on ollut vuosikymmenet katettu kasvihuone, jota pystyy kääntämään auringon mukaan. https://kaantopoyta.fi/
	16.05. 23:16	Jorma Rauhala
		Lontilanjokiko? Se alittaa eri rautateitä lukuisissa kohteissa.
	16.05. 14:23	Jorma Rauhala
		Laita kuva!
	16.05. 14:21	Jorma Rauhala
		Mäntän keskustaseisakkeelle suunniteltiin Vankka-liikenteen alkuvuosikymmenenä paikkaa silloisen linja-autoaseman kohdalle Valtatien toiselle puolelle. Siinä olisi ollut tilaa lähes keskusliikenneaseman tarpeiksi. Sen vaiheen jälkeen on bussiliikenne kuihtunut Onnibussin tultua olemattomiin ja la-asemakin on suljettu. Nykyisin bussiliikenne on lähinnä koululaisten kuljettamista ja Mäntän bussiterminaalikin on siirretty koulukeskuksen viereen kuvan tasoristeyksestä hieman eteenpäin.
	14.05. 23:19	Jorma Rauhala
		Minä muistan tuon portin nimeksi "Rataportti". Ehkä se on sitten nykyään Puuportti, kun ei rataa enää ole. Norjalaisten Rautatiekirjakauppoja on nykyään tosi harvassa. Vasemmalla vähän yli metrin päässä on Leikkauksen R-kioski, sitten Vilppulassa on seuraava. Mutta seuraavat ovatkin jo päivämatkan päässä eli vasta Tampereella, Jyväskylässä, Virroilla ja Ähtärissä.
	14.05. 23:05	Jorma Rauhala
		Tallissa toimii nykyään https://veturitallille.fi/
	14.05. 22:59	Jorma Rauhala
		Ennen Hjalmar Heimolaista MWR:n asemapäällikkönä oli Hugo Blåfield. Tuttu sukunimi myöhemmin ja yhä edelleenkin.
	14.05. 22:49	Jorma Rauhala
		Tässä havaitsin pari viikkoa sitten turvalaiteasentajan laittelemassa tulovaihteella paikkoja kuntoon. Ratahan on kunnossapidon alainen edelleenkin.
	14.05. 22:46	Jorma Rauhala
		Mäntän Lelumuseo muutti jo vuosia sitten Jämsään. https://lelumuseohelminauha.fi/
	13.05. 18:54	Jorma Rauhala
		Mikäs tämä on: https://www.hopealinjat.fi/palvelut/hameenlinna-tampere-laukontori/
	03.05. 22:47	Jorma Rauhala
		Forssa on jäänyt mainitsematta. Se on ollut kahden rautatieaseman nimenä sekä on nykyään edelleen kaupungin nimenä. Tammelaan Kuhalankoskelle perustettiin 1847 ruotsinmaalaisen Wahrenin toimesta kehräämö ja kutomo nimellä Forssa Aktie-Bolag eli FAB. Kun Turun-Toijalan valtionrata rakennettiin, tehdasta lähimmälle asemalle annettiin FAB:n pyynnöstä nimi Forssa, ihan tavarantoimituksia ja tehtaalle kulkemista ohjaamaan. FAB rakensi jopa melko suoran yksityisen maantien tehtaan ja aseman välille sekä myös yksityisen puhelinlinjan Forssan tehtaalta Forssan asemalle. Sitten kun Jokioisten rautatie rakennettiin perille Tammelaan tehtaalle saakka, sen pääteaseman nimeksi tuli samasta syystä johtuen Forssa ja aiempi asema muutettiin nimeltään Matkuksi. Tehtaan työläisyhdyskuntaa oli ryhdytty myös kutsumaan tehtaan nimellä. Forssan niminen kauppala perustettiin sitten 1923, kun kunnallinen ero Tammelasta tuli voimaan.
	02.05. 08:20	Jorma Rauhala
		Juha, pitäisi ostaa uusi dia- ja tasoskanneri kun edellinen hajosi.
	01.05. 23:53	Jorma Rauhala
		Saalasti osti veturin VR:ltä jo 60-luvulla ja sehän seisoi aluksi Vallilan asemalla sivuraiteella. Kun Saalasti sai suuren Tka6-tilauksen, perustettiin oma konepaja Kirkkonummelle neuvostoliittolaisten 40-luvulla rakentamaan veturitalliin, jolla ei ollut VR:lle mitään tarvetta. Sinnehän se Jenbachkin sitten siirrettiin seisomaan kun oli Saalastin ensimmäinen oma tuotantotila radan varressa. Tapio Saalasti ei tätä veturia tarvinnut mihinkään Otsojen malliksi, eli se vain odotti myöhempää eteenpäin myyntiä. Siinä kun oli vahva 50-luvun runko ja kun siihen laittoi uuden moottorin, niin siitä sai tehtyä edullisesti hyvän vaihtoveturin.
	30.04. 11:46	Jorma Rauhala
		Balderin talo Aleksanterinkadulla Hesassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Balderin_talo#/media/Tiedosto:Balderin_talo_2021-05-13.jpg
	30.04. 00:04	Jorma Rauhala
		Norsunluunkeltainen on ollut julkisen kaupunkiliikenteen tunnusväri Saksassa jo yli vuosisataisesti, eli se ei ole pelkästään taxiväri. Suomessakin tuo väri oli käytössä Viipurissa, sikäläisissä raitsikoissa muinoin. Firmahan oli AEG:n tytäryhtiö ja värikoodi tuli sieltä. Saksassa liki kaikki raitiotie- ja bussiyhtiöt ovat olleet sadan vuoden ajan tuolla ulkovärillä vielä lähes meidän aikoihin saakka. Suomessa autoista tuo on helppo tunnistaa väristä, että joku on rohjennut ostaa käytetyn sakutaksin.
	27.04. 22:42	Jorma Rauhala
		Pasilan vanha asematalo se ei ole, vaan ihan vain rautatieläisten asuintalo. As-talo on purettu jo 1966.
	05.04. 14:03	Jorma Rauhala
		Junapa hyvinkin... yleensä junissa ei ole suuntavilkkua, jolla ilmoitetaan muulle katuliikenteelle junan käännöksistä.
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft	26.03. 15:21	Jorma Rauhala
		Välimatkat asemien välillä: Budweis–Holkau 18,23 km. Holkau–Angern 21,78 km. Angern–Kerschbaum 22,88 km. Kerschbaum–Lest 22,56 km. Lest–Oberndorf 21,42 km. Oberndorf–Urfahr 19,25 km. Matkustajajunareitti: Linz–Neubau 14,41 km. Neubau–Wels 14,23 km. Wels–Lambach 14,72 km. Lambach–Gmunden 23,01 km. Tavarajunareitti: Linz–Maxlhaid 23,01 km. Maxlhaid–Lambach 19,58 km. Lambach–Engelhof 21,36 km Hevosen päivittäinen kävelymatka oli noin 42 km tavarajunissa ja 30 km matkustajajunissa. Rautatiellä oli noin 1 000 tavaravaunua. Niiden kantavuus vaihteli 2,5–3,3 tonnin välillä. Rahdin kuljetukseen käytettiin sekä avonaisia että katettuja vaunuja. Pääasiallinen lasti, suola, kuljetettiin kaksiakselisilla avovaunuilla, jotka pystyivät kuljettamaan noin 40 tynnyriä, joista jokainen painoi 56 kg. Myöhemmin otettiin käyttöön myös peltikattoisia korkealaitaisia vaunuja. Jotkut vaunut olivat neliakselisia hiilen, kiven ja tukkien kuljettamiseen. Henkilövaunuja oli useita tyyppejä, avoimia ja katettuja vaunuja, ja niissä oli jopa 24 istumapaikkaa. Vaunut jaettiin kolmeen luokkaan. Vuonna 1857 rautatiellä oli 96 henkilövaunua.
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft	26.03. 14:36	Jorma Rauhala
		Henkilöjunien matka-ajat asemien välillä: Budweis–Holkau 1:30, Holkau–Angern 2:15, Angern–Kerschbaum 2:15, Kerschbaum–Lest 2:30, Lest–Oberndorf 2:15 ja Oberndorf–Urfahr 2:15. Kokonaismatka-aika Budweisin ja Urfahrin välillä oli 13 tuntia molempiin suuntiin. Matkajunat kulkivat keskinopeudella 10–12 km/h. Alamäkiosuuksilla saavutettiin jopa 15 km/h nopeuksia. Tavarajunan matka-aika Budweisin ja Urfahrin välillä oli lähes 3,5 päivää eli 32,5 tuntia. Tavarajunat kulkivat keskimäärin 3–4½ km/t nopeudella. Matka-ajat olivat 11:45 tuntia 1.päivänä, 5:30 tuntia 2.päivänä, 10:30 tuntia 3.päivänä ja 4:45 tuntia 4.päivänä. Hevosrautatien lakkauttamiseen 15.12.1872 asti rautatie oli erittäin tehokas. Joinakin vuosina sillä kuljetettiin jopa 188.000 matkustajaa. Rahtiliikenne nousi jopa 100.000 tonniin, josta suolan osuus oli keskimäärin 45 %.
	22.03. 18:49	Jorma Rauhala
		Moottorivaunuliikenteen uudelleen aloittamista on tutkittu, eikä edes niin kauan aikaa sitten, mutta se on jäänyt toteuttamatta, kun se ei VR:ää lopulta kiinnostanut. Muistan että sellaista ajatusta oli että Tampereelta tullut Dm12-pari olisi jaettu Vilppulassa. Toinen vaunu olisi jatkanut edelleen Haapamäelle, jossa yhteydet olisivat olleet Seinäjoki-Jyväskylä välin juniin. Toinen vaunu olisi lähtenyt käymään Mäntässä. Väliseisake Joenniemessä olisi palvellut mm. Serlachius-taidemuseota. Mäntässä olisi uusi keskustaseisake tehty silloin varsin uuden linja-autoasemarakennuksen kohdalle Valtatien toiselle puolelle, siis lähestulkoon "matkakeskus". Paluusuunnassa nämä kaksi moottorivaunua olisivat olleet takaisin Vilppulassa suurin piirtein samoilla kellonajoilla ja kytkettävissä yhteen Tampereen junaksi, eli toinen vaunu olisi otettu sisään "vaunuja vasten, kiinni". Yksi kuljettajatyö olisi tullut lisää Vlp-Män-Vlp, jos juna olisi saatu hoidettua ilman kondaria.
	22.03. 00:33	Jorma Rauhala
		Tehdasradalta on purettu kaksi tasoristeystä kiskoineen ja niissä oli viimeksi myös turvalaitoksetkin, jotka on myös romutettu. Tehtaan lastaushalli on muutettu rekkaliikenteelle sopivaksi ja kiskotus on myös hävitetty ja lastauslaiturit muutettu pelkästään autoille sopiviksi. Juna lastattiin sivulta, mutta rekat kuormataan perästä käsin eli laiturirakenne on tyystin erilainen. Ei siinä ole enää mitään saumaa millään rautatieoperaattorilla tulla hakemaan muutamaa vessapaperivaunua täältä viikossa.
	21.03. 15:59	Jorma Rauhala
		Tämä epäjatkuvuuskohta on Metsä Tissue Oyj:n entisellä yksityisraiteella, ei Väyläviraston radalla. Mäntän ratapiha on tuon entisen SOK:n tavaramakasiinin takana, ja sen suuntaisena. Liikenteen loppuaikoina, kuten vuonna 2021, pehmopaperivientivaunuja lähti tehtaalta vain pari kertaa viikossa pieni junallinen, ulkomaan vientisatamiin. Se oli aivan liian vähän ollakseen kannattavaa rautatietavaraliikennettä silloiselle operaattorille, sanottiin. Toilettipaperista kun ei saa millään "raskasta tonnijunaa", vaan se sopii paremmin VR Transpointin rekan kyytiin. Tilaa se ottaa vaan ei paina paljoakaan. Todettakoon vielä, että Mänttä-Vilppulan kaupungissa Vilppula-Mäntän rautatien tasoristeyksissä varoitusvalot vilkuttavat edelleen valkoista, odottaen jotakin, parempia aikoja... Paperitehtaalle junat eivät enää palaa, junakuormaushallissa laiturikin on muutettu pysyvästi rekoille sopivaksi. Tehtaalle saapuva materiaali on ollut rekoilla jo vuosikymmeniä, ja kotimaan lähtevä tavara samoin. Koska Suomessa keskusliikkeillä ja tukuilla ei ole ollut mitään rautatielogistiikkaa vuosikymmeniin, niin tällaiset tavarat kulkevat vain ja ainoastaan maanteitse.
	20.03. 15:05	Jorma Rauhala
		Työvaunu. https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/tyovaunut/hkl-2010-2012/
	18.03. 14:46	Jorma Rauhala
		Oy Kamex Ab. Esim. https://www.finna.fi/Record/srm.166906318366100
	17.03. 17:01	Jorma Rauhala
		Alkujaan kaikki asemaravintolat ovat olleet paikallisen henkilön hoitamia. Usein kuulee mainittavan että niitä piti etenkin pienemmillä paikoilla kulloisenkin liikennepaikan asemapäällikön vaimo. Matkaravinto tuli toimintaan mukaan 1930-luvulla. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla - ja myöhemminkin - monet asemaravintolat eivät olleet MR:n vaan olivat yksityisten ruokalanpitäjien hoitamia. Suurin ja pitkäikäisin näistä on ollut Riihimäen ravintola. MR loppui 1977 ja VR perusti oman firman eli Liikenneravintolat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkaravinto https://fi.wikipedia.org/wiki/Avecra
	10.03. 14:14	Jorma Rauhala
		Rakennus on valmistunut 1952 ja senhän omistaa Helsingin kaupunki. Niin kuin omisti koko satamaradan Töölöstä tänne Katajanokan perukoille. Kaupungin hierarkiassa satamarata kuului Satamalaitokselle. Kuvan alue on lisäksi vasta 1900-luvun alkupuolella täytettyä merenpohjaa. Varmasti täällä on ollut Valtionrautateiden jonkinlainen linjatoimisto pakkamestareille yms. ja liikennepuolen väelle, mutta paikkaa en tiedä. Varmastikin satamakonttorin yhteydessä.
	10.03. 08:38	Jorma Rauhala
		Harjakattoisessa rakennuksessa toimii Katajanokan rautatieasema; asemapäällikkö, kirjuri ja asemamies.
	07.03. 20:57	Jorma Rauhala
		Erkki, osaatko avata koodia JXB-7 mitä se tarkoittaa? Oliko nro 1 jo jokin vehje vai onko nro vain jokin tekninen ominaisuus? J=juna? B=kaksiakselinen?
	01.03. 15:41	Jorma Rauhala
		Julkaistavissa ilmakuvissa ei saanut näkyä horisonttia eli maan ja taivaan rajaa. Piti olla kuten tässäkin kuvassa, maata koko kuva-alalla. Ja asiasta toiseen, Forssan nykyinen hallinto on päättänyt lopettaa Forssan lentopaikan (EFFO) syksyllä 2027. https://www.forssanlehti.fi/paikalliset/8870436
	21.02. 16:04	Jorma Rauhala
		Lehdissä kerrotaan parin lentokoneen lennelleen Helsingin keskustassa tämän paraatin aikana. Sieltä tietysti tämäkin kuvattu.
	21.02. 14:04	Jorma Rauhala
		Normaalileveys ja hyvin lienee pysynyt kiskoilla. Suurin nopeushan oli vain 19 km/t. Pääjutun linkissä on ohjaus filmeihin.
Kuvasarja: Mount Tamalpais Gravity Railway	21.02. 13:51	Jorma Rauhala
		Täältä löytyy elävää kuvaa Tamalpaisin radalta, useampiakin filmejä. https://www.friendsofmttam.org/railroad/history.html
	21.02. 12:09	Jorma Rauhala
		Erikoiset värit tulevat useista maahan asennetuista pinkkiä valoa antavista valaisimista.
	21.02. 12:03	Jorma Rauhala
		HS 23.9.1922 kertoo että Rautatientorin puolelle on jo asennettu kellotaulu. Kaipa kuvassa näkyvä Kaivokadun puolikin kellosta sai sitten melko pian taulunsa eli loppuvuonna 1922 kellotorni olisi valmis. Tämä kuva taitaa olla Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiirin viisivuotismuistoparaatista 8.4.1923. Joukot kokoontuivat tuolloin marssia varten Rautatientorille. Kaikki muu toiminta onkin poissa. Liputuskin on aseman katolla. Virallisia liputuspäiviä oli vielä tuohon aikaan hyvin vähän ja tällainen tärkeä tapahtuma on aivan selvä liputuksen syy. Marssi eteni Espalle ja Senaatintorille. Saksalaisia kenraalejakin osallistui juhlallisuuksiin ja ilmakuva lieneekin siis saksalaisten ottama, jos ei kotimaasta vielä löytynyt lentävää kuvauskalustoa.
	20.02. 19:58	Jorma Rauhala
		Kellotornissa on jo Siemensin kello, ja kellohan saatiin torniin vasta 1922. Ennen kelloa aukko oli peitetty laudoituksella, eli oli silloin kauttaaltaan vaalea ala.
	12.02. 08:41	Jorma Rauhala
		Kyllä vain, tuossa on vihreä linja. Mutta perustuuko se nyt niinkään lukutaitoon? Linjavärejähän käytetään vielä vaikka kuinka monessa eurooppalaisessakin kaupungissa, joissa on korkea lukutaitoisuus.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset