Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Almatyn metro |
27.06.2016 12:27 | Timo Valtonen | ||
| Onneksi olkoon - taas on saatu yksi melkein ikuisuusprojektiksi muuttunut projekti valmiiksi! Viisautta on osoitettu tekemällä laiturit tarpeeksi pitkiksi tulevaisuudenkin tarpeita varten. Ei ole säästetty niin kuin täällä pääkaupunkiseudulla, jossa Espoon metro on varmistettu tulevaisuudessakin koko liikennesysteemin pullonkaulaksi. Näissä entisissä neuvostotasavalloissa - kutsuttakoon niitä vaikka kollektiivisesti Arbuusiaksi, näkyy ja tuntuu neuvostotasapäistämisen ja standardinoimisen jalot aatteet. Yritettiinhän sitä aikoinaan luoda vakavalla naamalla oikein homo sovieticus - neuvostoihminen. Ihmiset eivät vaan ole huomanneet itse kasvaa tähän muott9iin, joten herää kysymys erilaisuudesta. Pyörätuolilla liikkuvien tai lastenvaunuja työntävien tarpeita ei vieläkään ole "metron futuristisuudesta" huolimatta otettu lainkaan huomioon. Siis jälleen tasapaksujen debiilien työtä tasapaksuille debiileille. |
||||
|
14.06.2016 10:57 | Timo Valtonen | ||
| Eipä taida tämän vuosituhannen aikana mainosten ja ajoneuvon välillä ollut mitään kansallista yhteyttä, rahahan se tässäkin ratkaisee. Joku päivä näemme varmaan Suomessa rekisteröityjä tukkirekkoja, joiden kanveeseja ja kylkiä koristavat (kiinalaiset?) Zippo sytkärimainokset. |
||||
|
06.11.2015 14:28 | Timo Valtonen | ||
| Nopeusrajoitus on tarpeen kahdestakin syystä: - kalustohan on jo vanhaa ja kulunutta - ajetaan välillä pusikoituneilla vanhoilla radoilla, joita ei ole vuosiin pidetty kunnossa Varmaan muistakin syitä löytyy. valtsu |
||||
|
30.10.2015 08:20 | Timo Valtonen | ||
| Wau! Onpä näkymä ollut avaraa, nyt on pusikkoa vaikka kuinka. Kuvassa näkyvät rakennukset ovat edelleen paikoillaa, tosin vasemman reunan pytingistä en ole varma. | ||||
|
30.10.2015 08:18 | Timo Valtonen | ||
| Aseman nimi oli suomeksi Tipuna ja se kuului Suomen valtionrautateitten reviiriin. Tipuna kuului tuolloin Inkerinmaahan joskin oli aivan täysin Pietarin kaupungin rajalla. Ruotsinkielinen nimi taisi olla Dibuna (en nyt pysty tarkastamaan). | ||||
|
30.10.2015 08:16 | Timo Valtonen | ||
| Tämä paikka olikin täysin Wennäinmaan rautateiden toimintaa, koska vaikka Siiverskaja oli Inkerinmaata, se oli Pietarista juuri vastakkaiseen suuntaan kuin Suomen VR:n toimialue Pietarin Suomen asemalta Terijoelle päin. | ||||
|
30.10.2015 08:12 | Timo Valtonen | ||
| Veikeitä liikennepaikkojen nimiä tuolla päin Suomea - Kolho, Kaleton, Kintaus. Humalamäki. Köhniö, Lehmiportti (ilmeisesti Leukaluutkin ovat tuolla päin) | ||||
|
30.10.2015 07:58 | Timo Valtonen | ||
| Paljon on muuttunut siitä, kun tällä radalla matkusteltiin ihan ilman veturia moottorivaunujunilla - siis ruskeita puuvaunuja, joissa oli haiseva dieselmoottori, lättähattujen edeltäjiä |
||||
|
30.10.2015 07:52 | Timo Valtonen | ||
| VR:n vanhaa mainoslausetta mukaillen: rautateillä on aina kesäkeli | ||||
|
30.10.2015 07:51 | Timo Valtonen | ||
| Savuisissa vaunuissahan se höyryveturinostalgiajunan salaisuus onkin. Sisälle tunkeutuva pistävä paksu savu - ja kipinöiden reikiä täyteen poltetut ruskeanharmaat ikkunaverhot lepattamassa. Tuolloin ei tupakkaosastoa pystynyt todellakaan erottamaan ns. allergiaosastosta. | ||||
|
30.10.2015 07:46 | Timo Valtonen | ||
| Missä se Suhmuran Santra luuraa? | ||||
|
30.10.2015 07:44 | Timo Valtonen | ||
| Rakennus, jonka katon reunaa näkyy vasemmassa yläkulmassa lienee Malmin hautausmaan rautatieasema, joka nykyään palvelee Malmin hautausmaan toimistona kehä ykkösen kupeessa hautausmaan aitausten sisäpuolella. Vielä ainakin 1970-luvulla havuköynnöksillä koristeltuja tavaravaunuja näkyi liikenteessä. Tämän opin kun harjoittelin alkavaa Lokrufer -uraani Linnanmäen kallioilla Helsingissä kun lintsattiin skolesta ja dokattiin eerikin pikakivääriä, porvoon lankkua tai kamelin kusta. Joskus klo 15 ja 18 välillä meni aina tavarajuna keskustasta pohjoiseen, jossa oli havuilla koristeltuja tavaravaunuja, joissa oli myös valkoisella kankaalla iso musta risti. Siihen sitten dokaussessio yleensä loppuikin, toimi kuin valomerkki kapakassa. kts.: http://www.lokruf-berlin.de/index.html |
||||
|
30.10.2015 07:10 | Timo Valtonen | ||
| Hmm... kumpikin nuorista insinööriherroista pystyy huoltamaan höyrypillistöä kumartumatta. Apropoo - onkos muuten Skatalla enää vesiviskuriakaan? kysyy fabu, joka on jo niin vanha, että on ehtinyt seurata tuon vesiviskurin toimintaa käytännössä. |
||||
|
30.10.2015 07:05 | Timo Valtonen | ||
| Pernod på svenska. Niin kuin se janojuoma, josta aikoinaan sanottiin, että se saa herrat anteliaiksi ja daamit vastaanottavaisiksi. Pitiköhän paikkansa... |
||||
|
30.10.2015 07:03 | Timo Valtonen | ||
| Sic transit gloria mundi. Ave! - moritusi te salutant. |
||||
|
30.10.2015 07:01 | Timo Valtonen | ||
| Tämäkin asema suljetaan maaliskuussa 2016. Sitten ei pääse mihinkään suojaan kun vaihtaa junaa. Ja tarpeetkin täytyy käydä hoitamassa pusikossa. | ||||
|
30.10.2015 06:58 | Timo Valtonen | ||
| Tämmöiseen on vähemmän mukavaa havahtua torkahtamisen jälkeen. | ||||
|
30.10.2015 06:55 | Timo Valtonen | ||
| Näkyy Saksassa olevan samanlaiset kelit nyt kuin Suomessakin. | ||||
|
30.10.2015 06:53 | Timo Valtonen | ||
| Onkos Suomessa vieläkään naiskuskeja muissa kiskovehkeissä kuin stadin spårissa? | ||||
|
30.10.2015 06:49 | Timo Valtonen | ||
| syysunelma! | ||||
|
27.10.2015 04:40 | Timo Valtonen | ||
| Joo, saunastahan se aseman tulipalo alkoi. Talo oli siihen aikaan eri järjestöjen sun muiden vuokrattavissa ja asia jäi mieleeni, koska paloa seuraavalla viikolla olisi ollut jotkut kissanristiäiset talolla ja minun olisi pitänyt olla pitämässä esitelmää. Talolla niin kuin sen vieressä olleella veturilla oli säännöllisesti hankaluuksia vandalismin takia. | ||||
|
27.10.2015 04:35 | Timo Valtonen | ||
| Huonommin on käynyt kuvatekstissä mainitulle matkailualan yritykselle Ageballe. Itävaltalainen Leo Pilz (lempinimeltään jostain syystä "Tatti") omisti sen. Aluksi sillä oli toimistot vain Helsingin lentoasemalla, Eteläsatamassa ja Turun satamassa. Toimenkuvaan kuului hotellimajoituksen varaaminen, kiertoajeluiden myyminen, sekä kaikenlaisen hauskan järjestäminen kuten esimerkiksi em. Lohja - Hyvinkään höyryjunareissukin on ollut. Talvella järjestettiin Perämerellä jäämurtajaristeilyjä, Nuuksiossa Helsingin lähellä savusaunasaunomista ja avantouintia ym. kaikkea kivaa ja näppärää, jota "suuret" matkatoimistot eivät tulleet ajatelleeksi. Ainakin yhden kesän Ageban taloudellisella vastuulla myynnissä oli Porvoon matka toiseen suuntaan höyryjunalla ja toiseen suuntaan höyrylaiva J.L. Runebergilla. Kaupparekisteritietojen mukaan firma on lopetettu vuonna 2011. Leo Pilz olisi nyt jo lähes 90-vuotias. Ehkä firma ei "kelvannut" jälkipolville, en tiedä, mutta yhtä ennakkoluulottomia ja viitseliäitä yrittäjiä tarvittaisiin vieläkin nostamaan Suomi lamasta. |
||||
|
10.10.2013 01:38 | Timo Valtonen | ||
| "Tuo matka taisi olla niin mukava, että jospa oisin saanut olla siellä mukana." |
||||
|
10.10.2013 01:33 | Timo Valtonen | ||
| Wowereitista ei sitten tullut kansleria mutta saipa pitää hallisevan pormestarin paikkansa. Muuten onkin Berliinin uusi uljas lentoasema pysynyt pois juoru-uutisotsikoista lehtien sisäsivuilla. | ||||
|
10.10.2013 01:25 | Timo Valtonen | ||
| Makuuvaunumatkustaja kun on herrasmies eikä mikään lentojätkä. | ||||
|
06.10.2013 15:21 | Timo Valtonen | ||
| Aseman virallinen nimi uiseimpien hakuteosten mukaan on Leningradskij vokzal. Sitä käyttää rautatieyhtiö Oktjabrskie zheleznie dorogi eli Lokakuun rautatiet. | ||||
|
06.10.2013 15:15 | Timo Valtonen | ||
| Vanhan vallan eli Neuvostoliiton aikaan nämä erityisodotushuoneet kulkivat nimellä "deputatskij zal" kansanedustajille, puoluekokousedustajille yms. varten varattua tiloja joiden käytöstä ei peritty maksuja. Niitä oli tärkeimmillä rautatieasemilla, lentoasemilla ja satamissa. Valtiolliset delegaatiot käyttivät myös näitä saleja ja paikkakunnilla, joilla ulkomaalaisia kävi vähän eikä Intouristilla ollut omaa organisaatiotaan kaikki ulkomaalaiset ohjattiin deputatskij zalin kautta.Usein niiden yhteydessä oli kauppa, josta sai halvalla yleensä vaikeasti saatavia tavaroita kuten kaviaaria, kahvia tai Saarenmaan olutta. Kaikkein pramein sali oli Moskovassa Vnukovon lentoasemalla itse asiassa kokonainen terminaali, jota Brezhnev kumppaneineen ja ulkomaisine vieraineen käyttivät. Olin 70-luvulla töissä Finnairilla Moskovassa, ja aina kun Kekkonen tuli visiitille kansanomaisesti reittikoneella lentäen kone lensikin Vnukovolle eikä Sheremetyevolle niin kuin yleensä. Tästä aiheutui monenlaista ongelmaa kun matkustajia, rahtia ja postia varten piti järjestää autokuljetuksia kenttien välillä. Joskus tosin saatiin lupa koneen käydä kummallakin kentällä, joka oli huomattava helpotus. En kuitenkaan ollut kovinkaan pahoillani, koska deputatskij zalin kaupasta sai provianttia auton täyteen halvalla. 80-luvun lopulla salit nimettiin VIP-saleiksi ja niiden käytöstä alettiin perimään maksua. Nyt sitten näyttävät olevan delegaatiosaleja. Aina on kuitenkin joku tasa-arvoisempi kuin toinen, ja lopulta raha ratkaisee. |
||||
|
22.08.2013 10:17 | Timo Valtonen | ||
| Tuollainen tupakointiterassi olisi kiva juttu nykyaikanakin. | ||||
|
21.08.2013 19:51 | Timo Valtonen | ||
| En vaan haluaisi uskoa että junalauttaliikenne tosiaan loppuisi Suomen ja lännen välillä, mutta huonolta näyttää. | ||||
|
15.08.2013 09:31 | Timo Valtonen | ||
| Meni iho kananlihalle kun tätä karttaa tutkiskeli. | ||||
|
13.08.2013 21:22 | Timo Valtonen | ||
| http://www.vaunut.org/kuva/83629 | ||||
|
13.08.2013 14:07 | Timo Valtonen | ||
| Kaiken kaukojuna- ja S-bahnliikenteen Berliineissä hoiti itäpuolen Reichsbahn toisen maailmansodan päättymisestä Saksojen yhdistymiseen asti lukuunottamatta länsipuolen S-bahnliikennettä, joka lopetettiin vuonna 1980. Lopun aikaa junat kulkivat lähes tyhjinä, koska BVG (länsipuolen liikennelaitos) perusti runsaasti rinnakkaisia bussireittejä. Länsi-berliiniläiset myös boikotoivat S-Bahnia, koska se oli itäpuolen yritys. Lopulta vuonna 1984 länsipuolen S-Bahn siirtyi BVG:n hoiviin. S-Bahn henkilökunta länsipuolella oli länsi-berliiniläistä käytännön syistä - itäpuolen henkilökunta olisi nopeasti loikkinut länteen. Länsi-Berliinin U-Bahn oli taas koko ajan BVG:n eli länsipuolen liikennelaitoksen hoivissa vaikka osa linjoista kulki itäpuolen alla. Friedrichstrassea lukuunottamatta junat eivät pysähtyneet itäpuolella. Friedrichstrassen asemalla oli Intershop (taxfreekauppa), jossa lännen asukkaat kävivät ostamassa viinaa ja tupakkaa. Kun U-Bahnjuna tuli lännen puolelle lännen tullitarkastajat nousivat junaan ja pistokokein tarkastivat matkustajia ja takavarikoivat löytyneet verovapaat ostokset. - Kerran kun olin tulossa Helsingistä lentäen Schönefeldtin kautta Länsi-Berliinin tulli vei Helsingin lentoasemalla tekemäni ostokset. Pitkällisen valitusrumban jälkeen länsitulli palautti ne sitten minulle. Miehitysvaltojen sopimuksessa oli monia muitakin ihmeellisyyksiä. Länsi-Berliinin poliisilla ei ollut mitään oikeuksia puuttua mihinkään S-Bahnilla, vaan järjestystä hoiti oma idän hallinnoima rautatiepoliisi. Wikissä on suomeksi hyvä artikkeli Berliinin S-Bahnista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_S-Bahn |
||||
|
|
12.08.2013 15:05 | Timo Valtonen | ||
| Minulle on jäänyt käsitys siitä, että miehitysvaltojen komissio halusi pitää itäiselle Reichsbahnille annetut rautatie-infra-alueet sellaisenaan mahdollista myöhempää (rautatie)käyttöä varten. Reichsbahn olisi varmaan mielellään myynyt tuon valtavan alueen, halukkaita ostajia olisi riittänyt pilvin pimein. Olen jo aikaisemmin keskustelupuolella kertonut saksalaisesta dokkarista, jossa kerrotaan perusteellisesti rautatiejärjestelyistä Berliineissä kylmän sodan aikana. Ihmettelin aikoinani miksi Länsi-Berliinissä radan varret ratapihojen liepeet ovat täynnä siirtolapuutarhapalstoja mökkeineen. Dokkarissa selvisi, että näitä "turhia" maa-alueita annettiin Reichdbahnin Länsi-Berliinin henkilökunnalle palkanlisäksi, koska DR oli alituisissa maksuvaikeuksissa a jollain tavalla piti duunarit pitää tyytyväisinä. Jopa Anhalter Bahnhofin kauimmaisessa päädyssä oli siirtolapuutarhoja. Ne olivat hyvin haluttuja, koska monen länsi-berliiniläisen mökkipalstat ja mökit olivat jääneet muurin väärälle puolelle. Dokkari löytyy youtubesta ja on katsomisden arvoinen (tosin vain saksaksi). http://www.youtube.com/watch?v=xv_LKZaJh7Y |
||||
|
12.08.2013 14:43 | Timo Valtonen | ||
| Paha sanoa montako senttiä junan ja tunnelin seinän väliin jää, tod näk vain muutama. Jonkinlainen heilumisvaratoleranssi täytyy olla, joten vedän päästä luvun 25 cm ;-) Wikipediassa löytyy mielenkiintoinen artikkeli Berliinin U-Bahnien profiileista: http://en.wikipedia.org/wiki/Trains_on_the_Berlin_U-Bahn |
||||
|
12.08.2013 14:08 | Timo Valtonen | ||
| Onko kuvan makuuvaunuilla jotain tekemistä Haapamäen Höyryveturipuiston yhteydessä olevalla junanvaunuhotellin kanssa? | ||||
|
12.08.2013 13:57 | Timo Valtonen | ||
| Silloin kun Jyväskylän ja Jämsän välisellä radalla on häikkää, kuten liiallista jäänmuodostusta tunnelien katossa tällä radalla on melkoisesti liikennettä. | ||||
|
12.08.2013 13:50 | Timo Valtonen | ||
| Vaunut ovat kaksikerroksisia vaikkei tässä kuvassa oikein siltä tunnu. | ||||
|
12.08.2013 13:48 | Timo Valtonen | ||
| Vähän samanlainen asetelma on tästä toistakymmentä kilometriä länteen, missä rautatie ylittää Jämsänveden Petäjäveden kirkonkylän kohdalla vähän matkaa Petäjäveden asemalta Keuruulle päin. Sillalta on komeat näkymät mm UNESCO-kohteelle Petäjäveden vanhalle kirkolle. Tälllä paikalla vanha rautatiesilta sai heti uuden valmistuttua uusiokäytön paikallistien siltana. http://www.vaunut.org/kuva/64321?paik=Pet%C3%A4j%C3%A4vesi&tag0=17|Rautatieinfra|Silta Koskensaaren alkuperäinen teräspalkkisilta ilman krumeluureja kuten kaaria tms. oli paikoillaan vielä 1960-luvun lopussa ilman mitään käyttöä. Paikkakunnalla kerrottiin, että Keuruun varuskunnan pioneerit olisivat harjoitustyönään purkaneet sillan ja siirtäneet sen jonnekin puolustusvoimien tarpeisiin. Tarkempaa tietoa sukulaisillani ei ole. |
||||
|
12.08.2013 13:32 | Timo Valtonen | ||
| Taivutuksen suhteen Jimi on oikeassa. Paikkakuntalaiset kuitenkin käyttävät muotoja Kintauven Kintauvella Kintauvelle jne. - Velehoja nuo murteet, sanoisi keskisuomalainen. | ||||
|
|
03.08.2013 00:10 | Timo Valtonen | ||
| Toisen maailmansodan jälkeen Berliinin miehittäjät sopivat, että kaikki vanhan Reichsbahnin infrastruktuuri maapohja mukaan lukien kuuluu neukuille, vaikka Anhalter Bahnhof sijaitsi amerikkalaisella miehitysvyöhykkeellä. Pahasti vaurioituneelle Ahalter Bahnhofille liikennöitiin sodan jälkeen vähän aikaa kunnes se todettiin turhaksi. Niinpä koko alue jätettiin rappeutumaan. Liikenne loppui lukuunottamatta tässä kohtaa maan alla kulkevaa S-Bahnia. Alueesta tuli irtolaisten yms mellastuspaikka, epävirallinen kaatopaikka sekä botanistien aarreaitta, koska villiintyneellä ratapihalla kasvoi paljon muuten Berliinissä harvinaisia kasveja, jotka olivat saaneet alkunsa junien teleissä ym muualta Euroopasta tulleista kasveista. | ||||
|
02.08.2013 23:48 | Timo Valtonen | ||
| Oikeassahan Jouni on, mutta harvapa aluksen rungon heti katamariiniksi tunnistaa, mutta lätän korin tajuavat kaikki heti. Onneksi väritys on kutakuinkin klassinen, eikä esimerkiksi vihervalkoisia elukoita tai maisemia ole laitettu kylkiin. ;-) | ||||
|
25.07.2013 03:54 | Timo Valtonen | ||
| Kyllä ne pentasporatkin vielä joku päivä tulevat. | ||||
|
|
24.07.2013 12:55 | Timo Valtonen | ||
| Tuo diaspora on hauska! Mainittakoon vielä, että sana Stadi on suomenkielistä puhekieltä ja Hesa suomenruotsinkielistä puhekieltä. Savolaiset ja useat muut eri murrealueiden puhujat ovat ottaneet käyttöönsä Helsingin nimityksen suomenruotsista. Kadunnimi Hesari on alunperin Helsinge gatan (niin kuin se ruotsiksi edelleenkin on), ts. Helsingen eli Helsingin pitäjän (nykyisin Vantaan kaupunki) mukaan nimetty katu, niin kuin Jorma ylempänä kirjoittikin. |
||||
|
Kuvasarja: Vanha saa väistyä |
23.06.2013 12:44 | Timo Valtonen | ||
| Ennen puhuttiin turuntaudista. Ei siitä näköjään ole päästy eroon. | ||||
|
20.06.2013 04:31 | Timo Valtonen | ||
| Kun byrokraattinen obstaakkeli selvisi kaiken sovitun jälkeen päivystäviltä päättäjiltä meni luu kurkkuun eli voimakas herranpelko astui kuvioihin. Saattaa olla että puutteellinen kouluruotsintaito sai aikaan puhelinselvittelyjen loppumisen alkuunsa vaikka ruotsalaisilla olisi ollut suomenkielisiäkin. Keisarinvallan aikaista perinnettä on turha syyttää, koska venäläiset osaavat vastaavissa tapauksissa olla joustavampia, mikä on tullut toteennäytettyä suomalaisten museojunien käynneissä itärajan takia. |
||||
|
19.06.2013 19:24 | Timo Valtonen | ||
| Kirjeposti lensi Helsingistä Moskovaan jo 1950-luvulta lähtien ja Helsingistä Leningradiin 1960-luvulta lähtien. Se oli tuottoisaa kuljetettavaa sekä Aerolle (myohemmin Finnairille) että Aeroflotille. Paluusuunnassa postimäärät olivat vaatimattomia, vaikka neukkulan postihallinnolle tarjottiin alennuksia, juna oli pääasiallinen kulettaja. Viimevuosien tilannetta en tiedä. | ||||
|
|
12.06.2013 07:26 | Timo Valtonen | ||
| Stocka toimitti Tolstoin tavaravaunuun maitoa ym elintarvikkeita vielä 80-luvulla Moskovan USA:n lähetystön tarpeisiin. | ||||
|
09.06.2013 09:14 | Timo Valtonen | ||
| Shinkansenin viimeisen osan eli sanan "sen" on satunnaisen Japanissa matkaavan junaturistin muutenkin hyvä pitää mielessä - se kun tarkoittaa rataa siinä mielessä kuin täällä käsitteissä rantarata, kehärata tai vaikkapa Pohjanmaan rata. Niinpä Tokion keskustan kiertävä ympyränmuotoinen paikallisliikennerata on Yamanotesen (englanniksi väännettynä Yamanote Line) samaten kuin Tokion vanhin metrorata on Ginzasen. Shinkansenilla on myös maantieteelliset nimet. Ensimmäinen Shinkansen kulkee nimellä Tookaidoo eli Itäinen tie, historiallinen nimitys väylästä ja myöhemmin koko alueesta Edon (Tokion vanha nimitys) ja Kioton välillä. Junatyyppejä oli aluksi kaksi: hikari (valo tai loiste), joka pysähteli vain harvoilla väliasemilla ja oli nopein, sekä kodama (kaiku), joka pysähtyi usein ja oli edellistä hitaampi yhteys. Myöhemmin nopeuksien lisääntyessä tuli myös nozomi (toive), nopein yhteys. Tämä nimitys olisi hyvin sopinut nimeksi myös kotimaisille Pendolinoyhteyksille. |
||||
|
07.06.2013 02:25 | Timo Valtonen | ||
| Tähän lopuksi sopii hyvin jaappanilaisissa junissa pääteasemalle tultaessa kuulutuksen aloitus: "Taihen o tsukaresama de gozaimashita". Sen voi ymmärtää mm niin, että "Olipa hirvittävän väsyttävää/tylsää". Kysymyksessä on kuitenkin kohteliaisuuskait lähinnä siitä, että vaikka väsy tulikin hyvä kun kestitte. | ||||
|
|
06.06.2013 07:18 | Timo Valtonen | ||
| Jos Jonin antamilla ohjeilla menee japanilaisessa rautatiemuseossa kyselemään niin metsään taitaa mennä. Kikansha on veturi (denkik. sähköveturi, dizeruk. dieselveturi, jokikik. höyryeturi - huom joki äännetään dzoki) Kisha on veturin vetämä juna, useimmiten höyryveturin vetämä juna museaalisessa mielessä Ressha on yleensä juna Densha on ylipäätään sähköllä kulkeva kiskokulkuneuvo. Se voi olla sähköjunayksikkö tai raitiovaunu. Tosin shinkansen suurnopeusjunista puhuminen denshoina saa aikaan vinoa hymyä. Vähän samaa kuin jos menin Helsinki-Vantaan infotiskiltä kyselemään ilmalaivojen aikatauluja. Kanjeihin en ota kantaa, koska lopetin niiden aktiivikäytön jo vuonna 1964. |
||||
|
01.06.2013 09:27 | Timo Valtonen | ||
| Pusikoituminen on tosiaan vaikuttava tekiä siltojen vaikutelman pienenemiseen. | ||||