Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.05.2016 07:57 | Jaakko Keränen | ||
| Miksiköhän Siuron ratapihan keskivaiheilla (kuvassa vasemmassa laidassa) on kaksisiipinen siipiopastin (kulkutieopastin C 1/2) Nokialta päin raiteelle II tultaessa? Oliko ainoa syy junien ohjaus poikkeavalle kulkutielle hitaammin? Nokialta päin tultaessa kulkutietä C1 suoraan raiteelle II sillä voitiin antaa yhdellä siivellä opaste Po1 eli "Aja" ja käännyttäessä vaihteiden 27 ja 29 kautta poikkeavalle kulkutielle C2 raiteelle I voitiin antaa kahdella siivellä opaste Po2 eli "Aja vähennetyllä nopeudella". |
||||
|
06.05.2016 19:56 | Jaakko Keränen | ||
| Tuo kuvan vasemman laidan tasoristeys lienee nykyisin Haukkala: http://vaunut.org/kuva/102187 | ||||
|
|
06.05.2016 18:10 | Jaakko Keränen | ||
| Huomaa pieni pistoraide nro. 22 halkolaitokselle. Vesiviskuri oli kuulemma niin matalalla, että junat eivät voineet käyttää halkolaitoksen viskuria enää 1950-luvulla. | ||||
|
06.05.2016 18:02 | Jaakko Keränen | ||
| Ilmeisesti kampiasetinlaiteohjekirjan mainitsema "lyhtyraideopastin U" satamaraiteen alussa on samanlainen "saksalaismallinen" raideopastin kuin VR:n 75-historiikin II osan sivulla 249 olevassa kuvassa 334. | ||||
|
06.05.2016 17:09 | Jaakko Keränen | ||
| Turuntie menee ainakin kerran, mahdollisesti kaksi kertaa, Siuron ratapihan yli idästä tullessa. Olikohan ratapihan tasoristeyksissä jonkinlainen puomilaitteisto turvana? Katso kuva http://vaunut.org/kuva/110538 | ||||
|
06.05.2016 13:56 | Jaakko Keränen | ||
| Eero Järventaustan kirjassa "Laivurin lastuja" (1988) sivulla 113 on kuvassa hyvin samantapainen nosturi Siuron (ylä?)satamassa vuonna 1942. | ||||
|
06.05.2016 13:26 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos tästäkin kuvasta Reino! Tämä on minulle ratkaiseva kuva makasiinirakennuksen pienoismallia varten! | ||||
|
06.05.2016 13:22 | Jaakko Keränen | ||
| Tämä oli minulle uusi ilmakuva! Kiitos! Varastorakennukset ovat todellakin purkuläjänä jo 60-luvun puolivälissä. Täytyy tehdä retki Turun yliopistoon selvittämään Siuronmäen rakennusinventaarioaineistoa! |
||||
|
06.05.2016 13:18 | Jaakko Keränen | ||
| Ja kuva kokonaisuudessaan tässä: http://vaunut.org/kuva/110504?a=1 | ||||
|
05.05.2016 09:30 | Jaakko Keränen | ||
| Tuossa Reinon mainitsemassa linkissä http://siuro.info/fi/tuoreet/896-muisteloilta-1 on monta mielenkiintoista rautatiekuvaa paremmalla resoluutiolla kuin aikaisemmin julkaistuissa omakustanteissa yms paikallishistoriikeissa. | ||||
|
04.05.2016 22:19 | Jaakko Keränen | ||
| Sorin siltana se tamperelaisten suussa kulkee. Erittäin hyvä selvitys tämän alueen rautatiehistoriasta löytyy tästä selvityksestä http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8201/8201liite1.pdf | ||||
|
04.05.2016 16:35 | Jaakko Keränen | ||
| En ole nähnyt alkuperäistä lähdettä eli piirroskokoelmaa V:27. Minulla on vain kopio Talven monisteesta jossa tuo kartta on. Soulasin rakennusinventaarioluettelosta kävisi ilmi rakennusten kunto ja olemassaolo vuonna 1968. Voi olla, että karttaan on piirretty esim. kaivoksen varaston kivijalka. Toisaalta Talven monisteesta saa sen käsityksen, että kartta kuvaa vuoden 1968 tilannetta kenttäinventaarion aikana. Olisiko Hannu-Matti Järvisellä muistikuvaa tästä asiasta? |
||||
|
04.05.2016 10:46 | Jaakko Keränen | ||
| Kerrassaan upea kuva! | ||||
|
|
04.05.2016 10:45 | Jaakko Keränen | ||
| Minulta löytyy myös Siuron vaihde- ja opastinturvalaitoksen piirros vuodelta 1950. Raidekartta on 1,7 m pitkä "lakana" mutta siinä näkyy vain ratapiha, ei yläsataman raiteita. | ||||
|
Kuvasarja: Siuron yläsataman raiteet kuvien palapelinä |
04.05.2016 10:32 | Jaakko Keränen | ||
| Hetken empimisen jälkeen lisäsin myös Siuron vuoden 1968 karttapiirroksen foorumille http://vaunut.org/kuva/110479?u=1130&d=04.05.2016 | ||||
|
Kuvasarja: Siuron yläsataman raiteet kuvien palapelinä |
04.05.2016 10:16 | Jaakko Keränen | ||
| Laitoin Siuron pitäjäkartan foorumin kuvaksi http://vaunut.org/kuva/110478?a=1 vaikka osakuvat löytyvät Jussi Iltasen "Radan varrella"-kirjasta. | ||||
|
Kuvasarja: Siuron yläsataman raiteet kuvien palapelinä |
04.05.2016 00:23 | Jaakko Keränen | ||
| Onkohan tuo von Bonsdorffin Kyrön historiikin suomennos kirja nimeltä "Vuosisata puunjalostusta Kyröskoskella" (suomentanut Arvo Autio) vai itsenäinen juhlateos? | ||||
|
Kuvasarja: Siuron yläsataman raiteet kuvien palapelinä |
04.05.2016 00:10 | Jaakko Keränen | ||
| Siuron yläsatamasta on useita hyviä kuvia kirjassa "Höyrylaivojen aika - 100 vuotta laivaliikennettä Kyrösjärven reitillä" (Koskelo, Ijäs, Ylitalo, Nykänen (toim.) 1989) ja Eero Järventaustan kirjoissa "Laivurin lastuja" (1988) ja "Laivurin muiston lastuja" (1989) sekä Maria Ahokas (toim.) "Näin Siurossa ja Kuljussa ennen asuttiin ja elettiin (Nokian kaupungin kulttuurilautakunta 1998). | ||||
|
Kuvasarja: Siuron yläsataman raiteet kuvien palapelinä |
04.05.2016 00:00 | Jaakko Keränen | ||
| Erittäin tarkka kartta raiteineen Siuron tilanteesta vuodelta 1968 on julkaisussa Ilmar Talve: Pieniä teollisuusyhdyskuntia I, Turun yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, Kansatiede, monisteita 20, 1983. Kartta perustuu J. Suolaksen kenttätutkimuksiin Siurossa 1968 ja alkuperäinen aineisto on Turun yliopiston kansantieteen laitoksen kokoelmassa "Piirros ja luettelo Siuronmäen rakennuksista v. 1968, TYKL, piirroskokoelma V:27. Kartassa on merkitty ja mitattu jokainen Siuronmäen ulkohuusikin! | ||||
|
03.05.2016 23:52 | Jaakko Keränen | ||
| Minulla on tämä samainen postikortti joka on kulkenut Oravaisista Lapualle. Kortissa on venäläinen Oravaisten postileima jollaisia on ollut käytössä 1890 - 1917. Olen muistilappuun merkinnyt vielä leiman kohdalle "Vanhin käyttö 1902" mutta en saa päähäni mitä olen sillä tarkoittanut. | ||||
|
|
03.05.2016 23:43 | Jaakko Keränen | ||
| "Vuonna 1895 perustettiin Kuljun Isosaareen Siuronkosken eteen Kulovedelle Reposaaren saha eli saaren saha, joka työllisti n. 60 henkeä, ajoittain lähes sata, mukana naisia ja nuoriakin. Mantereella asunut työväki tuli aamuisin veneellä sahan rantaan saaren itäpäähän. Sahan johtajia ja heidän perheitään varten oli saaren korkean keskiosan kauniiden näköalojen keskelle rakennettu kaksi isoa asuintaloa. Ja rautatie kiersi saaren rantoja rullavaunutienä. Tukit uitettiin saareen ja sahattu puutavara kuljetettiin junille proomulla, joista yksi upposi Siuron saunarannan ja Isosaaren väliseen salmeen, Isonsaaren kuljuun. Vuoteen 1908 Saaren sahan omisti Reposaari Oy, sitten se siirtyi Kuljun kartanon omistukseen. Vuonna 1910 Kuljun patruuni maisteri Anton Elving rakennettu Kuljun sahan Isosaaren salmen rannalle, rannan ja rautatien väliin. Elvingin sahalta johti kapearaiteinen rata puuhiomolle Porin radan poikki. Sitä myöten tuotiin hevosen vetämällä vaunulla sahuujätteet puuhiomon lämmitysaineeksi ja kosken suulta massapölkyt hiomolle." Lainaus on monistejulkaisusta "Siuronkosken teollisuus" jonka kopion n. 25 vuotta sitten Tampereen pääkirjaston Pirkanmaakokoelmasta. Jätin kansilehden kopioimatta säästääkseni kopiointikustannuksia joten kirjoittajaa en tälle 30 sivuiselle tutkielmalle tiedä. Aikoinaan kävin mittaamassa nykyisen voimalaitoksen edessä olevien kapearaidekiskojen jäänteiden ja ovessa olevien kiskonharjakolojen perusteella raideleveydeksi 750 mm. Vuoden 1946 pitäjäkartassa näkyy vielä tämän Porin radan ylittävä kapearaiteinen rata (kuin myös Jaakkolan köysiratakin josta on ollut puhe). | ||||
|
14.04.2016 22:31 | Jaakko Keränen | ||
| Einari Kaskimiehen toimittamassa kirjassa Posti- ja lennätinlaitos (1937) on myös yksi kuva köysiradasta missä näkyy tuo sama kirkko taustalla. Kirjassa on myös muita kuvia Tornion postiruuhkasta kun 1915 asemalle saapui n. 60 vaunulastillista paketteja venäläisille sotavangeille Saksaan. Paketit sisälsivät lähinnä elintarvikkeita. Tornion postikonttorin parikymmentä hevosta kiskoivat niitä paketteja kahden viikon ajan jään yli Ruotsiin. | ||||
|
09.04.2016 11:15 | Jaakko Keränen | ||
| Henkilöliikenne on jo siirtynyt kumipyörille... | ||||
|
|
09.04.2016 11:09 | Jaakko Keränen | ||
| Olisikohan tämä köysirata sittemmin päätynyt 1920-luvulla Jaakkolaan: http://vaunut.org/kuva/98066?paik=Jaakkola | ||||
|
Kuvasarja: Virenojan tiilitehtaan savijuna |
06.02.2016 12:59 | Jaakko Keränen | ||
| Kerrassaan mahtava kuvasarja! KIITOS! | ||||
|
09.01.2016 12:46 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos selventävästä kuvasta, En itse vielä ehtinyt kaivamaan omaa ratapihakaaviota esiin :-) | ||||
|
07.01.2016 22:26 | Jaakko Keränen | ||
| Nykyinen Koski-baari oli alun perin osuusliike Voiman myymälä. | ||||
|
|
07.01.2016 20:57 | Jaakko Keränen | ||
| Linjaraide on edessä (Pori ja Siuronkoski vasemmalla ja Siuron asema oikealla). Satamaraide kulkee kallion edestä kaartaen. Alun perin oikealla näkyvän Siuron Koski-baarin oikealta puolen ja sitten myöhemmin ratapihan muutostöiden jälkeen baarin vasemmalta puolelta kosken ja baarin välistä. Hahmotelma ratapihan raidejärjestelyistä löytyy Resiina 3/1995. | ||||
|
06.01.2016 15:19 | Jaakko Keränen | ||
| Kokemäen asemaravintola tarjoili tuona päivänä hernekeittoa jossa herneet olivat kovia. | ||||
|
06.01.2016 15:07 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos mielenkiintoisesta kuvasta! Tällä raiteella taitavat olla entiset Gb, F ja työläisvaunu (olisiko littera alun perin T) kuvassa http://vaunut.org/kuva/107804 EDIT: Typo korjattu |
||||
|
|
06.01.2016 15:03 | Jaakko Keränen | ||
| Kiitos Niklas! Tarkka päivämäärä selviää päiväkirjastani. Lisään sen myöhemmin kuvan tietoihin. | ||||
|
06.01.2016 13:20 | Jaakko Keränen | ||
| Jostakin syystä otin kuvasarjan tässä järjestyksessä eli kuvan aina junan menosuuntaan ja perinteinen keulakuva valonheittäjineen jäi saamatta. En tiedä mikä oli ajatukseni silloin mutta myöhemmin tämä jäi kovasti harmittamaan. | ||||
|
06.01.2016 09:33 | Jaakko Keränen | ||
| Tuona päivänä oli myös Tampereella lämmintä, kevyttä räntää satoi. 5015 on todennäköisesti myös liikkeessä. Ainakin tuon kuvan sommittelu näyttää sellaiselta hätäpäissä roiskaistulta. Yleensä sommittelin junakuvat aivan toisella tavalla ja siksi varmaan tämä kuva päätyi Ö-mappiin ja tuli nyt vastaan kun etsin aivan muuta kuvaa. |
||||
|
05.01.2016 23:17 | Jaakko Keränen | ||
| Tutkin kuvausajankohtaa vanhoista päiväkirjoistani ja sen perusteella olen korjannut kuvausajankohdan vuotta aikaisemmaksi eli vuoteen 1986. | ||||
|
23.08.2015 10:09 | Jaakko Keränen | ||
| Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Venäjällä (ml. Suomen suuriruhtinaskunta) on ollut käytössä toisistaan poikkeava "jalka" pituusmittana. Tästä ero raideleveydessä. | ||||
|
13.08.2015 20:14 | Jaakko Keränen | ||
| Pienoisrautatieharrastajalle ja deeverin pienoismallin rakentajalle kullanarvoinen kuvasarja. Silmät ahmivat yksityiskohtia maalauksen suhteen. Huomio kiinnittyy mm. portaiden ja kaiteen punavalkoiseen turvaraitamaalaukseen. Kiitos! | ||||
|
Kuvasarja: Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968 |
13.08.2015 20:13 | Jaakko Keränen | ||
| Veret seisauttava kuvasarja! Kiitos ja kumarrus! | ||||
|
31.07.2015 12:13 | Jaakko Keränen | ||
| Kieltämättä neljän pylvään ryhmässä vasemmanpuolimmaisimmassa paalussa näkyvät mustat pisteet voisivat olla reiät aidan poikkiseipäitä varten. Sellainen aitahan siinä taustalla on johon neljä pylvästä nojaa. | ||||
|
|
31.07.2015 11:33 | Jaakko Keränen | ||
| Voisi olla nelipuinen pollari joka on juntattu rantaveteen (vesi on aika matalalla tässä kuvassa). Pollaria käytettiin kiinnikkeenä lauttojen seisontapaikoilla, vastuilla, ohjepuomituksilla ja erotteluilla (Arvi Oksala, Uittoteknologia, 1936). |
||||
|
31.07.2015 11:25 | Jaakko Keränen | ||
| Asemarakennuksessa ei ole vielä ulkoverhouslautoja. Ainakin VR:n hirsiset asemarakennukset saivat painua rakentamisen jälkeen muutaman vuoden ennen kuin ulkoverhouslaudat laitettiin. Jos näin on tässäkin tapauksessa niin kuva on aseman rakentamisesta parin vuoden sisään otettu. | ||||
|
12.07.2015 12:09 | Jaakko Keränen | ||
| Oa-vaunun pituus on 13440 mm ja leveys 3260 mm. Vastaavat mitat Rmm-vaunulla ovat 12700 mm ja 3240 mm. Eli Rmm-vaunu on 74 cm lyhempi ja 2 cm leveämpi kuin Oa-vaunu (ei 20 cm leveämpi kuten viestiketjussa aikaisemmin väitettiin). | ||||
|
20.06.2015 19:49 | Jaakko Keränen | ||
| Unto Martikainen: Kiskot vievät Karjalaan - Rautatiemuistoja laulumailta (2007) sivulla 23 esiintyy tämä sama kuva mutta kuvauspäiväksi mainitaan 3.7.1929 (Kuvan alkuperäksi mainitaan Olavi Kilpiön kokoelma). | ||||
|
20.06.2015 19:46 | Jaakko Keränen | ||
| Postikortissa siis leima "Postivaunu 2". Kuva leiman yksityiskohdista antaisi ehkä enemmän tietoa. Antti Lehmus ja Olavi Helminen: Postia junalla - Postileimat Suomen rautateillä 1870 - 1995 (2009): Postivaunun 2 kulkuajat rataosittain: 1.4.1918 - 31.12.1919 Pietari - Helsinki 1.1.1920 - 28.2.1921 Terijoki - Helsinki 1.3.1921 - 14.10.1939 Rajajoki - Helsinki Hieman jään miettimään kuinka tulkita väittämää, että postijuna olisi kulkenut Pietari - Helsinki väliä vuoden 1919 loppuun saakka. Mutta Rajajoelta lotat olisivat voineet lähettää kortin 1.3.1921 alkaen. |
||||
|
20.06.2015 17:13 | Jaakko Keränen | ||
| Valtionrautatiet 1912 - 1937, II osa sivulla 289 on piirroskuvasarja vapaussodassa räjäytetyistä silloista. Piirroskuvassa Rajajoen räjäytetty jänne makaa Neuvosto-Venäjän puolella (Pd) ja tuossa yllä olevassa valokuvassakin oikealla oleva puoli on Suomen (Vpi) puolta. VR 75-historiikin mukaan sillan räjäyttivät venäläiset 4.6.1919. Silta rakennettiin uudelleen vuonna 1925. | ||||
|
19.06.2015 12:12 | Jaakko Keränen | ||
| Olisiko kyseessä rajamuodollisuus? Kaikenlaista kapsäkkiä näyttää kannettavan rajan yli. | ||||
|
18.06.2015 11:28 | Jaakko Keränen | ||
| Siltojemme historia (Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL, vuodelta 2004) mainitsee sivulla 39, että Rajajoen sillan pääjänne uusittiin vuonna 1926. Muistelen hämärästi, että joku juttu Rajajoesta oli jossain vanhassa Resiinassa? |
||||
|
|
17.06.2015 16:44 | Jaakko Keränen | ||
| Heinäkuu 1925 sattuu ajankohtana samaan aikaan kun järjestettiin ensimmäisen kerran Suomen itsenäisyyden aikana sotaväen reserviläisten kertausharjoitus. Harjoitusajankohta oli n. kuukautta ennen elo/syyskuussa olevia varusmiesten "syysmanöövereitä" eli sotaharjoituksia. Olisiko näin iso juhlapukuinen lottajoukko tutustumassa kertausharjoitukseen ja samalla käyneet katsomassa Rajajokea? | ||||
|
|
17.06.2015 16:33 | Jaakko Keränen | ||
| Lottajärjestö organisoitui vasta vuonna 1921. Kuvassa kuitenkin lotat ovat yhtenäisesti puettuja joten veikkaan, että kuva on muutamaa vuotta myöhemmin. Kuvassa useimmilla lotilla on päällä juhlapuku eli lottapuvun kanssa käsivarsinauha ja lottalakki. Mielestäni muutamalla lotalla on myös nahkakäsineet vaikka virallisesti juhlakäsineet olivat valkoiset. Olisiko kyseessä Viipurin lottapiirin kesäretki Rajajoelle? Valtakunnallinen vuosipäivä taisi olla toukokuussa. Viipurin lottapiirin omasta vuosijuhlapäivästä ei tiedä. Miksi ei uskoisi postikorttiin kirjoitettua päivämäärää? |
||||
|
05.06.2015 17:28 | Jaakko Keränen | ||
| Lääkintävaunu MT-LBu on hieman korkeampi kuin perusällitälli MT-LB. Alkujaan venäläiset vaunut on hankittu käytettynä Ruotsista. | ||||
|
02.06.2015 20:50 | Jaakko Keränen | ||
| Aivan totta Eljas! Riihimäen kirjoilla ollut kone on voinut olla tosiasiallisesti jollakin Riihimäen alavarikoilla. Valannon kirjan tieto veturin 212 vuokrauksesta Lahti - Heinola rautatietyömaalle ja Eljaksen kuukausikilometritieto lokakuulta 1931 (80 km) tukee ajatusta Lahdesta mahdollisena sijaintipaikkana. Mutta ristiriidatonta lienee päätelmä siitä, että kuva on otettu vuosien 1929 - 1936 välisenä aikana. Taustalla näkyvät talot ovat pieni mahdollisuus siitä, että joku tunnistaa kuvauspaikan. Hauskaa miten satunnaisista tiedonmurusista rakentuu kollektiivisesti kokonaisuus. |
||||
|
|
02.06.2015 09:56 | Jaakko Keränen | ||
| Pekka Välimäki, Valtionrautateiden höyryvetureiden värityksestä ja merkinnöistä (kirjassa Kokoelmasta erikoismuseoksi 1989 - 1998 - Suomen rautatiemuseo sata vuotta) sivulla 46: "Savupesän luukkuun kiinnitettävän numerolaatan käyttöönotosta määrättiin vuonna 1928. Messinkisen laatan pohja maalattiin mustaksi. Samalla poistuivat etupalkkiin maalatut numerot". Veturin 212 kattilakorjaus ja muuttaminen tulistajaveturiksi tapahtui 7.6.1928, joten siinä yhteydessä olisi ollut luonnollinen konepajakäynti Turussa, jonka yhteydessä numerolaatta ja maalaus olisi voitu vaihtaa uuden ohjeen mukaiseksi. Vai tuliko numerolaattamääräys voimaan vasta loppuvuonna 1928? |
||||