Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.01. 11:01 | Jouni Hytönen | ||
| Näiden siltojen maatuista näkyy radan varressa edelleen jäänteitä, mutta tällaista eritasoa ei nykyrataverkolla ole. | ||||
|
17.01. 00:03 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahdessa oli lyhtyraideopastimen lisäksi myös kolmisiipinen tulo-opastin, tosin vain Jyväskylän suunnasta. Olikohan siinä nyt sitten samalla logiikalla kahdella siivellä meno vanhan aseman suuntaan oikealle asemarakennuksen puolelle ja kolmella siivellä sitten vasemmalle muille sivuraiteille. Koska Äänekosken suunnasta ei päässyt asemarakennuksen puoleiselle sivuraiteelle, ei tarvittu kolmatta siipeäkään. | ||||
|
15.01. 15:01 | Jouni Hytönen | ||
| Metsäpalosavua? Vrt. kesä 2010, jolloin sitä oli havaittavissa Helsingissä saakka? | ||||
|
15.01. 14:12 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahdessa oli tuollainen lyhtyraideopastin saavuttaessa nykyiselle asemalle vanhan aseman / sataman suunnasta. | ||||
|
11.01. 13:30 | Jouni Hytönen | ||
| Katettua ja valvottua säilytystilaa on meillä harmillisen vähän. Pelastamiseen ei taida vielä riittää se, että tämä siirrettäisiin jollekin toiselle paikkakunnalle ilkivallan armoille. Kouvolassa seisoo ratapihan etelälaidalla muutama vaunu, jotka olivat jonkin aikaa ilkivallan armoilla toisella paikkakunnalla. | ||||
|
22.12.2023 10:47 | Jouni Hytönen | ||
| Saksan taidot ovat sen verran ruosteessa, että jos teksteistä pitäisi bongata jokin erikoisuus, se ei kyllä onnistu. | ||||
|
20.12.2023 11:10 | Jouni Hytönen | ||
| Krokotiili onkin melko osuva lempinimi näille. | ||||
|
19.12.2023 12:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa on sarjan ЧC2т protoveturi vuodelta 1972, niitä tehtiin kaksi. Alussa näemmä T-kirjainta ei ollut edes merkitty. Tehtaan sarjamerkintä on 63Е0, sarjaveturit (63Е1, 63Е1m ja 63Е2) ovat numerosarjassa 945-1062. Nähtävästi ulkomitoiltaan identtinen vaihtovirtaversio on ЧC4т. Ei kai noita muualla liiku kuin tämän päivän Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. | ||||
|
19.12.2023 08:59 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoinen kuva näin tämän päivän lappeenrantalaiselle. Nykyratapihalla ei ole idästä alkavia pussiraiteita, lännestä alkavia on kyllä useampiakin. Laituripolku on ollut hiukan eri paikassa kuin nykyään, olisikohan sitä siirretty itään laituria korotettaessa? Lappeenrannan asemarakennus on aivan ratapihan itäpäässä, ei tyypilliseen tapaan keskellä ratapihaa. Mitä idempänä, sen lähempänä keskustaa. :) Oikealla ulkona kuvasta oleva Vanhan Viipurintien alikulkusilta pakottaa raiteiston supistumaan ennen itseään. | ||||
|
13.12.2023 11:38 | Jouni Hytönen | ||
| Rödbrottin kohdalla oikaisu on ollut sen verran pieni, että vanha linja kuuluu edelleen rautatiealueeseen, samoin Pikku Kullaanjärven kohdalla rata on oikaistu jo melkein sata vuotta sitten, mutta kiinteistöraja seurailee edelleen alkuperäistä ratalinjaa radan eteläpuolella. :) Rinnevarjostetaso paljastaa usein vanhat ratalinjat, vaikka omistus olisikin siirtynyt. | ||||
|
|
13.12.2023 11:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kiinteistörajoistahan tuo selviää vaikka Karttapaikan tai Paikkatietoikkunan kautta. Isommat oikaistut kohteet on yleensä luovutettu pois, samoin juridisesti lopullisesti lakkautetut rataosat (esim. Perälä-Kristiinankaupunki ja Raippo/Simola-Lappeenranta). Liikenteeltä sulkeminen on kevyempi toimenpide ja maa-alueet pysyvät rautatiealueina. Kuvan tapauksessa raide ymmärtääkseni on yksityisraide ja omistaja joku muu taho. | ||||
|
13.12.2023 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä toistaiseksi jäänyt näkemättä tämä koko sarja minkään edustajansa osalta. Eivät ole isosti jos ollenkaan Etelä-Karjalassa liikkuneet. | ||||
|
08.12.2023 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa on sentään hytti. Onkohan pelkkä urbaanilegenda, että linja-autojen alustoja olisi myös siirrelty ajamalla koritehtaille? | ||||
|
07.12.2023 17:59 | Jouni Hytönen | ||
| Minulle tulee mieleen tuosta videosta, miten on onnistunut vaikkapa Pukinmäen lähestymisen kuvaus? Itse ehdin kuvata vain muutaman kaitafilmin ja ne olivat tuolloin vuonna 1990 kolmen minuutin mittaisia. Pakkasessa kävi pari kertaa niin, että kameran paristot hyytyivät ennen kuin juna oli kohdalla. :D Oliko tuolloin Dr15-aikaan saatavissa pidempiäkin kaitafilmejä kuin kolmen minuutin mittaisia? Vuonna 1990 kaitafilmaus oli jo sen verran marginaalitouhua, että kolmen minuutin filmi maksoi 100 mk. | ||||
|
07.12.2023 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Merkki taitaa liittyä jälkimmäiseen tasoristeykseen Orisberg km 447+138 tämän päivän Orismalantiellä. Ilman varoituslaitosta (kuvassa) se on ollut varmasti ikävä, kun risteyskulma on tylppä. Rata taitaa olla tässä viivasuora melkein Ylistaron asemalle saakka. Se kääntyy aavistuksen vasemmalle ennen asemarakennusta. | ||||
|
07.12.2023 15:53 | Jouni Hytönen | ||
| Radalla taitaa olla edelleen samat kiskot. Betonipölkyt laitettiin noin 20 vuotta sitten. | ||||
|
07.12.2023 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| En myönnä syöneeni edes quornia odotellessa. :D | ||||
|
|
07.12.2023 09:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä paikassa on tullut nautiskeltua pari etelään menevää kuormajunaa. 10 promillen Sapran mäki hyydyttää menoa melko tehokkaasti ja Dv12-parin pauhu kuuluu jo kaukaa. | ||||
|
03.12.2023 11:25 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeinen talvipäivän valonkajo häipyy pian, pakkasta lienee jonkin verran - tämän jälkeen on pärjäiltävä pimeässä niillä varusteilla, joita käsillä on. Kenties auto jossain kuvan ulkopuolella. :) | ||||
|
01.12.2023 15:28 | Jouni Hytönen | ||
| On ja tuohon aikaan todennäköisesti juurikin proto 001. | ||||
|
01.12.2023 14:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeysmerkit tosiaan puuttuvat. Laituripolku tuo ei ole, koska ei ole laituria ja laituripolkuja ovat muutenkin vain sellaiset kohteet, joiden kautta pääsee vain sinne laiturille. | ||||
|
30.11.2023 10:16 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä tasoristeys jäi pari vuotta sitten Hangonsaaren uuden lisäraiteen alle. | ||||
|
27.11.2023 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| Viiden vuoden sisällä maisema muuttui melkoisesti, tässä ei vielä näy merkkiäkään uudesta sillasta. Nyt vanha silta on jälleen avoinna alatason ajoneuvoliikenteelle. | ||||
|
27.11.2023 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kymmenessä vuodessa kuvauskalustoasia on muuttunut täysin toiseen asentoon. Lähtökohtaisesti melkein joka taloudessa on nyt älypuhelin tai useampia ensisijaisina kuvauslaitteina ja tämän lisäksi ehkä saattaa olla digijärjestelmäkamera, jos joku perheenjäsenistä on kiinnostunut valokuvauksesta. | ||||
|
|
27.11.2023 14:55 | Jouni Hytönen | ||
| Hiipunut, kun on tarkemmin ymmärtänyt, mistä on kyse. :D | ||||
|
22.11.2023 17:15 | Jouni Hytönen | ||
| Laitteet ovat sähköisessä yhteydessä naapuriasemien laitteisiin eli jos kapula irrotetaan laitteesta siellä, tämän pään laite ei anna kapulaa samanaikaisesti. | ||||
|
|
22.11.2023 17:11 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö tuo tiivistettynä toimi niin, että tietyillä turvalaiteteknisillä ehdoilla kapula vapautuu laitteesta ja tietyllä rataosuudella voi liikennöidä vain se yksikkö, jolla kapula on hallussaan. Saavuttaessa määräasemalle kapula palautetaan laitteeseen, jolloin se tietää osuuden olevan vapaa jonkun muun yksikön käytettäväksi. | ||||
|
22.11.2023 09:30 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä tuon kumipyöräkäytön hyöty on osoittautunut käytännössä vähäiseksi. Voisin kuvitella, että veturi on helppo nostaa ilmaan, mutta hidas laskea takaisin kiskoille. | ||||
|
19.11.2023 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän olikin jo Konkolasta keskustelua. Severus Konkola omisti Fredriksbergin villan Pasilassa ja sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha. Mitenköhän villan sijainti osuu nykyrataverkolle, onko se jäänyt jo varhain uusien raiteiden alle? | ||||
|
19.11.2023 09:47 | Jouni Hytönen | ||
| Törmäsin sattumalta tämän Konkola-nimen tarinaan. Jämsäläinen mahtimies Severus Konkola (1832-1898) omisti aikanaan Fredriksbergin villan Pasilassa. Sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha, josta myytiin puutavaraa pääkaupungin rakentajille. Severus Konkola oli yksi Keski-Suomen rikkaimmista miehistä ja hän oli mukana perustamassa mm. Kansallis-Osake-Pankkia ja Vakuutusyhtiö Suomea. | ||||
|
13.11.2023 15:45 | Jouni Hytönen | ||
| 90-luvulla kun raakapuuta tuli Venäjältä milloin missäkin haitek-Vok-vaunuissa vain rajan yli, nopea purku ja äkkiä vaunut takaisin Venäjälle, kertyi tätä kuuden millin rautalankaa raakapuun lisäksi näille purkupaikoille. Toki vähän pienempi röykkiö kuin puuta, mutta merkittäviä määriä kuitenkin. :) | ||||
|
13.11.2023 10:43 | Jouni Hytönen | ||
| Se taisi kyllä tuohon aikaan kulkea Joensuusta Ouluun numerolla H 861 ja toiseen suuntaan H 870. | ||||
|
|
13.11.2023 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan tämä yöjuna P 9 Helsingistä Joensuun kautta Ouluun? Kontiomäelle on pudotettu makuuvaunu tai pari. | ||||
|
13.11.2023 10:14 | Jouni Hytönen | ||
| Ei näillä Malmöön ole ajettu ymmärtääkseni koskaan kaupallisia junia. Ehkä koeajoja joskus. | ||||
|
09.11.2023 20:51 | Jouni Hytönen | ||
| Oulu-Laurila on ymmärtääkseni ollut C1-rataa jo pitkään. Mutta Laurila-Rovaniemihän oli B2-rataa, samoin Tornio-Kolari. Iisalmi-Pyhäsalmi oli K60-kiskoilla ja yritin katsella, ettei siltäkään väliltä mikään paikka oikein asetu tähän maisemaan. | ||||
|
|
09.11.2023 14:09 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä toimi oikein mihinkään Jyväskylän ja Pieksämäen välillä ja siellä perusparannetut osat olivat kuvanottohetkellä C1-sepelirataa ja pienet jäljellä olevat pätkät B1-luokkaa. Rata on kuvassa liian hyvälaatuista ollakseen Pieksämäen ja Varkauden väliltä. | ||||
|
|
09.11.2023 09:34 | Jouni Hytönen | ||
| Pikkarala oli pitkään linjavaihteena ennen kuin siitä rakennettiin jälleen nykyisenkaltainen kohtauspaikka. | ||||
|
|
09.11.2023 09:16 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkas Pikkarala, juna tulossa Oulun suuntaan? | ||||
|
|
08.11.2023 16:40 | Jouni Hytönen | ||
| En keksi tähän parempaa arvausta kuin Niinimaa. Ei kyllä taas olla omalla kotikentällä. | ||||
|
06.11.2023 23:01 | Jouni Hytönen | ||
| Tuohon aikaan veturit 2501-2542 taisivat periaatteessa olla Oulun varikon kirjoilla, mutta niitä vuoti etelään varsin runsaasti. Pelkästä veturista ei vielä tuona ajankohtana pysty päättelemään mitään. Jonain toisina aikoina pystyisikin. | ||||
|
06.11.2023 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä veturi hajosi toukokuussa 1996 Toijalaan ja nilkutti sieltä sitten 35 km/h koko matkan Tampereen ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle. Matkanteko oli sen verran tuskaista, että veturi yöpyi 30.-31.5. Jyväskylän tallissa. Seurailin sitten 31.5. sen viimeistä matkaa Jyväskylästä Pieksämäelle kaverini kanssa ja sillä kertaa ei ollut minkäänlaisia ongelmia ehtiä veturista ohi seuraavaan kuvauspaikkaan. :) | ||||
|
|
06.11.2023 21:16 | Jouni Hytönen | ||
| Hupaisaa, 5.7.1992 olin osana isompaa ryhmää vähän keskemmällä Suomea kuvaamassa juurikin 2336-vetoista P 105:ä. Ei tietysti ole mitään takeita, etteikö sama veturi ole voinut olla tässä junassa muinakin kesän 1992 päivinä. Mutta 5.7.1992 on yksi varmoista mahdollisista päivämääristä. :) | ||||
|
|
06.11.2023 20:52 | Jouni Hytönen | ||
| En kyllä keksi parempaa arvausta kuin Korkeakoski. Tuo tasoristeyksen eristysmerkki täsmäisi ratapihan toisessa päässä olevaan tasoristeykseen. Maasto oikealla ei oikein istu ja etelävaihteen sijainti suhteessa jalkojen alla ehkä olevaan Koiviston tasoristeykseen mietityttää. Mutta Korkeakoskikaan ei ole ollenkaan kotikenttää eikä sieltä löydy omia tuonaikaisia kuvia, joita voisi verrata tähän. | ||||
|
|
06.11.2023 20:36 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä istu Huutokoskellekaan, siellä pitäisi näkyä isoja sähkölinjoja minusta. | ||||
|
06.11.2023 19:53 | Jouni Hytönen | ||
| 2M62U-0358 on ollut kuvanottohetkellä aivan uudenkarhea. :) | ||||
|
|
06.11.2023 19:29 | Jouni Hytönen | ||
| Pieksämäki-Varkaus oli tosiaan melkoista perunapeltoa ennen sen parannusta, henkilöjunilla oli nopeusrajoitus 60 km/h ja tavarajunilla 40 km/h vuonna 1996. Pihlajavesi ja Ähtäri olisivat siipipaikkoja samantasoisen radan varressa kuin kuvassa. Ähtäriin tämä ei minusta sovi millään, Pihlajavesi mieluummin, mutta ei ole vahvoja omia muistikuvia senkään tueksi. Onko tämä kuvauspaikka joku musta hevonen, jota kukaan ei ole vielä ehdottanut? :D Siipiopastimet rajaavat mahdollisuuksia melko kovalla kädellä. | ||||
|
06.11.2023 14:27 | Jouni Hytönen | ||
| Muiden tämän sarjan kuvien tutkinnan yhteydessä tuli vastaan muistiinpano Jyväskylän tallilta, olen ihmetellyt kääntöpöydällä sijaitsevaa Transpointin täysperävaunuyhdistelmää. :) | ||||
|
|
06.11.2023 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Taipuisiko tämä Korkeakoskeksi, tulo etelästä, P 443 kesällä 1992? | ||||
|
|
06.11.2023 12:16 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä tuohon aikaan (kesä 1992) esimerkiksi keskiviikon P 105 on koostunut 10 vaunusta. Keulan 3 Eit+EFit kulkivat Joensuuhun saakka ja perästä ELht+2 Eit+Rkt+Eit+CEhit katkaistiin Pieksämäelle, josta ne lähtivät takaisin Turun satamaan junassa P 104, jossa oli perässä Joensuusta lähtenyt ryhmä EFit+3 Eit. | ||||
|
|
06.11.2023 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä kuvassa ei näy vielä merkkiäkään sähköistyksestä, joka kuitenkin otettiin käyttöön 3.10.1994. Se rajaa kuvausaikaa melko tehokkaasti. Kesällä 1992 veturissa oli jo katkonainen liikemerkki keulassa ja epäilisin, että kesällä 1993 sähköistyksestä oli näkyvissä jo paljon enemmän merkkejä ellei jo valmista infraa. Laittaisin panokseni kesälle 1992. | ||||
|
|
06.11.2023 11:33 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä kyllä ole Siikamäeltä. Rata oli siellä ainakin kesällä 1991 paljon väsyneemmässä kunnossa kuin tässä kuvassa ja siipiopastimelle menevät vaijerit ovat kuvassa toisella puolella rataa. | ||||