Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.10.2020 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Hopeanharmaa katto ei kauaa pysynyt kirkkaana tositoimissa. :) | ||||
|
|
25.10.2020 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Aikakone lähes 30 vuoden taakse, kun Dr13-vetureita putkahteli silloin tällöin rataverkolle konepajalta tässä kunnossa. Viimeiset konepajakorjattiin vuonna 1993. | ||||
|
21.10.2020 15:31 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Simo ole Lapin eteläisin kunta? | ||||
|
08.10.2020 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno, historiaa kunnioittava yksityiskohta. Peukku. | ||||
|
08.10.2020 09:02 | Jouni Hytönen | ||
| Siis kuljettajan ohjekirja, https://vaunut.org/sarja/5010 | ||||
|
|
08.10.2020 09:00 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikea kuvitella, millainen on ollut tilanne ennen konesuojan äänieristyksen "parantamista", kun nykytilannekaan ei mikään kehuttava ole. Onko konekoppa ollut alun perin puhdas peltikotelo moottorin ympärillä ja sen tarkoituksena on ollut suojata enemmänkin moottoria muulta maailmalta kuin matkustajia ja henkilökuntaa moottorin melulta? Ennen oli kaikki paremmin... Tuo samainen ohjekirja mainitsee lisälämmittimen (Webasto) pakokaasujen olevan vaarattomia. | ||||
|
07.10.2020 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan nyt syksyä 1994, kun Jyväskylän Kiskoliikennekerho järjesti resiinaretken Äänekoskelta Saarijärvelle ja takaisin. Tuohon aikaan järjestelyt eivät olleet kovin monimutkaisia: muuta liikennettä ei viikonloppuna ollut ja Äänekosken junasuorittaja oli tietoinen pohjoiseen lähteneestä pumppuresiinasta. Saarijärvellä ryhmän energisin jäsen sai päähänsä, että käydään nyt vielä Kolkanlahdessa. En ollut kovin hyvin tietoinen maastonmuodoista, olisi kannattanut jäädä suosiolla Saarijärvelle. Kolkanlahteen nouseminen oli tuskainen taival, rata nousee lyhyellä matkalla yli 50 metriä lähes yhtäjaksoisella 10 promillen kaltevuudella. | ||||
|
07.10.2020 09:27 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1993 laskin, että rataosuudella Jyväskylä-Keljo oli rautakanavajunien ansiosta Suomen vilkkain Dr13-vetoinen liikenne. Loppuaikoina niitä kulki neljä junaparia kahdella eri junarungolla. 90-luvun alussa oli mukava olla lukiolaisena keskustassa, asema veti puoleensa kuin hunajapurkki. :) Hyppytunneilla tuli usein ulkoilutettua kameraa, samaan aikaan tehtiin myös merkittäviä muutostöitä ratapihalla, mm. asennettiin pitkät vaihteet raiteiden 1 ja 2 välille, otettiin käyttöön Siemensin Simis C -tietokoneasetinlaite ja rakennettiin sähköistys. | ||||
|
|
05.10.2020 09:25 | Jouni Hytönen | ||
| Erittäin tuttuja lapsuusmaisemia. Tuolla on pyöritty katsomassa jo Äänekosken lättähattuja. :) Ei olisi silloin ehkä uskonut, että tässä on joskus sähköistys. Etenkin, kun rautakanavaliikenteen loppumisen jälkeen tähän jäi vain kaksi tavarajunaparia ma-pe, viikonloppuna vain yksi. | ||||
|
05.10.2020 09:22 | Jouni Hytönen | ||
| Silta tunnetaan Haapakosken ratasiltana, tuo Vaajavirta taitaa olla vähän alempana. | ||||
|
30.09.2020 09:12 | Jouni Hytönen | ||
| Onko raiteistoa käytetty myös puuhuollon turvaamisessa, ainakin keskeltä ovat puut radan vaikutusalueelta kadonneet. :) | ||||
|
28.09.2020 16:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ensiksi on avattu liikenteelle Kajaani-Kontiomäki 1.1.1923 eli etelästä rautatie on Kontiomäelle tullut. Tämän jälkeen rataa on lähdetty rakentamaan kohti Oulua ja Joensuuta, ensimmäiseksi on avattu liikenteelle Kontiomäki-Kiehimä (Paltamo) ja Kontiomäki-Vuokatti 16.10.1926. Sitten Oulu-Muhos 1.11.1927. Edelleen Vuokatti-Saviaho 23.1.1928 ja Muhos-Utajärvi 1.12.1928. Saviaho-Rumo on avattu liikenteelle 1.2.1929 ja Utajärvi-Vaala 16.10.1929. Viimeiset puuttuvat pätkät Rumo-Nurmes 1.11.1929 ja Vaala-Kiehimä (Paltamo) 1.12.1930. Tuossa vaiheessa on ollut pienempi työ muuttaa Kiehimä-Kontiomäki-rataosuuden kilometripylväät kuin koko muun rataosan. Valmistumisjärjestyksestä ei löydy selitystä sille, miksi kilometrimittaus kasvoi aluksi myös Kontiomäeltä Nurmekseen päin siten, että etäisyys oli mitattu Oulun kautta, vaikka tämä ratayhteys ei edes ollut vielä valmistunut. Kilometrimittaus kiipesi tuolla yli 1000:n ennen kuin suunta käännettiin. | ||||
|
|
28.09.2020 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Radan rakentaminen aloitettiin Oulun päästä? Ja sen valmistuttua läpiajettavaan kuntoon mittaus on muutettu koko matkalta noudattamaan tätä Oulun kautta kulkevaa mittausta. Sitä vieläpä jatkettiin Kontiomäeltä alun perin kohti Nurmesta ennen kuin Nurmes-Kontiomäki valmistui läpiajettavaksi ja siellä siirryttiin koko matkalla Viipurin, Sortavalan ja Joensuun kautta kulkevaan mittaukseen. Kontiomäellä on tulosuunnasta riippuen kolme eri ratakilometrisijaintia (km 658+786 Iisalmen suunnasta, km 893+088 Joensuun suunnasta ja km 918+911 Oulun suunnasta). Näistä km 658+786 on Kontiomäen ensisijainen sijainti. | ||||
|
28.09.2020 02:13 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä mieluummin kuorma-autoalalla, linja-autoissa tätä moottoria ei ole vielä nähty. Ilman turboa kyllä BR145-alustassa. | ||||
|
21.09.2020 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolasta kun tuli helmikuun loppuun saakka kuljettua aina silloin tällöin, välillä viikottain, yksi Tve5 puuhaili usein veturitallilla ja toinen vaunupajan nurkilla. Eli kaksi lienee edelleen ihan jokapäiväisessä käytössä Kouvolassa. | ||||
|
20.09.2020 13:16 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tässä ollut sen verran onnettomat raidepituudet, että samalla vaivalla päätettiin rakentaa kunnollinen Dragsvik muutaman kilometrin päähän. | ||||
|
18.09.2020 08:20 | Jouni Hytönen | ||
| Muistomerkkiveturi, joka ei koskaan ehtinyt saada Lahdesta arvoistaan sijoituspaikkaa. Tämänkin kunnostamiseksi tehtiin kuitenkin iso työ aikoinaan. | ||||
|
Kuvasarja: Merven teollisuusraide |
10.09.2020 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| Raide lähtee Parolan asemalta pohjoiseen pääraiteiden itäpuolella ja kaartaa sitten omille teilleen. | ||||
|
09.09.2020 14:17 | Jouni Hytönen | ||
| Erittäin elokuinen tunnelma, yöllä on saattanut olla jo kylmä ja usvaa riittää. | ||||
|
08.09.2020 12:34 | Jouni Hytönen | ||
| On väliaikainen vaihde. | ||||
|
07.09.2020 16:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan lienee mennyt - onko tämä rakennus purettu ja rakennettu uusi vai tähän alkuperäiseen rakennettu harjakatto jälkikäteen? Joka tapauksessa nykyinen laitetila on täysin erilainen. | ||||
|
06.09.2020 13:42 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko näistä vaunuista joku siis matkalla Tahkolle ja loput pitäisi saada vielä mahtumaan Haapamäen raiteistolle? | ||||
|
06.09.2020 13:40 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossahan Jimi miettii, mikä olisi tilanne, jos EI olisi ostanut. | ||||
|
06.09.2020 13:37 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa järkevän tekemisen puutteessa joku on siis todella saanut tehtäväkseen kihnuttaa myytävän vaunun tunnisteet pois näkyviltä? | ||||
|
06.09.2020 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Veturin ääni on omaleimainen, täysin muusta kalustosta poikkeava, mutta ei mitenkään erityisen voimakas, kuittaa havainnoitsija ratakilometriltä 288. :) | ||||
|
|
06.09.2020 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Jos eteiseen pääsee kurkistamaan vaikka luvan kanssa, numero voisi sieltä edelleen löytyä. | ||||
|
06.09.2020 11:59 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1996 kiveys oli selvästi nähtävissä eikä tuolla niin isoja muutostöitä ole tehty, etteikö kiveys olisi tänäkin päivänä löydettävissä. Pusikko voi olla kasvanut. | ||||
|
04.09.2020 16:20 | Jouni Hytönen | ||
| Heh, hauska huomio, niitä todellakin löytyy useita muita. :) 2000, 2002, 2020, 2022, 2200 ja 2202. Vaunuista sitten vielä lisää, eikös viiden kakkosen poikue liikkunut myös aikansa rataverkolla? :) | ||||
|
04.09.2020 16:15 | Jouni Hytönen | ||
| Kauko-ohjaukseen siirryttiin tämänkin liikennepaikan osalta vasta vuonna 1991 eli aika pitkään nämä ehtivät olla miehitettyinäkin. | ||||
|
|
04.09.2020 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Muurame ja Saakoski näyttävät tänä päivänä ja ovat jo ainakin 25 vuotta näyttäneet aivan erilaisilta, mutta ehkä nämä alkuperäiset rakennukset olisi sieltä kuorrutusten alta edelleen löydettävissä. | ||||
|
03.09.2020 08:08 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tätä sitten lopulta kuitenkaan romutettu: https://vaunut.org/kuva/9258 | ||||
|
02.09.2020 22:28 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä juuri näin on, vanhimpienkin yksilöiden osalta. Tietysti jos tarkastellaan Dm7-moottorivaunuja sarjana, niiden palvelusaika taisi ehtiä saavuttaa 33 vuotta ensimmäisen valmistumisesta viimeisten poistumiseen, mutta yksikään vaunu ei ollut noin pitkään liikenteessä yksilönä. Museokäyttöä on takana vähän yli 32 vuotta. Ovat ne sitkeitä laitteita. Hatunnosto kuuluu toki jokaiselle, joka on kantanut kortensa kekoon jonkin vaunun säilymisen eteen. | ||||
|
|
02.09.2020 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| Tajusin juuri, että tästä retkestä on vierähtänyt täydet 30 vuotta. Järkytys! :D | ||||
|
01.09.2020 08:52 | Jouni Hytönen | ||
| Voisi tietysti käydä joku päivä ottamassa vertailukuvan, muita muutoksia tässä ei ole tapahtunut kuin raiteen purkaminen ja pusikoiden kasvaminen. Ehkä mökki vielä näkyy sillalta sentään. | ||||
|
|
01.09.2020 08:51 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän ratavartijan mökin omistaja piti pitkään ratavartijaperinnettä yllä siistimällä raidetta noin sadan metrin matkalta omien ikkunoidensa edestä. Nykyisin maisema on harmonisoitunut samanlaiseksi apaattiseksi pusikoksi kuin muuallakin. | ||||
|
31.08.2020 22:25 | Jouni Hytönen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=EFZg9KmzUF0 | ||||
|
28.08.2020 09:29 | Jouni Hytönen | ||
| Minusta koko Liettuan rataverkko oli normaaliraiteinen maailmansotien välisen ajan. 1435 mm:n rata jatkui myös Latvian puolelle ainakin Riikaan ja Väinänlinnaan/Daugavpilsiin. | ||||
|
27.08.2020 08:30 | Jouni Hytönen | ||
| Pulsan ratapiha on muuttanut 90-luvun parannustöissä länteen, itäinen tulovaihde on melkein tässä aseman kohdalla. Läntinen onkin sitten varmaan kilometrin lännempänä kuin kuvanottohetkellä. | ||||
|
|
27.08.2020 00:02 | Jouni Hytönen | ||
| Herkullinen kuva asemasta, jonka kohtaloksi ei onneksi valikoitunut joutua heitteille, vaan kertakaikkisen hienoksi uudeksi ja sijainnistaan huolimatta suosituksi turistikohteeksi Lappeenrannan seudulla. | ||||
|
23.08.2020 18:33 | Jouni Hytönen | ||
| 4117 kävi pajalla B-korjauksessa viimeisten joukossa 10.83, siinä numerot olivat mustat ennen museosinistystä. | ||||
|
|
23.08.2020 17:30 | Jouni Hytönen | ||
| Vuoden 1981 loppuun saakka keltapäiden numerot maalattiin sinisellä kuten kuvassa ja vuoden 1982 alusta alkaen pajalla käyneissä numerot olivat mustat. | ||||
|
18.08.2020 08:52 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä voi jo alkaa valmistautua henkisesti kymmenen kilometrin päässä odottavaan Sapran mäkeen. Onkohan kuormajunien ajaminen tällä rataosalla hyvinkin tasaista jutaamista, kun suurin sallittu nopeus on vain 40 km/h? Mäkeen ei voi isosti vauhtia ottaa, mutta ehkä nopeus ei tuosta enää suuresti hyydykään? | ||||
|
18.08.2020 08:45 | Jouni Hytönen | ||
| On itse asiassa muuttanut alkuperäiseltä paikaltaan asemarakennuksen vierestä Merikeskus Vellamon lähistölle Kotkan satamaan. | ||||
|
15.08.2020 00:54 | Jouni Hytönen | ||
| Ja aika usein saisi kehottaa sammuttamaan tarpeettomasti palavat etusumuvalot. Jotkut käyttävät niitä ikään kuin lisävaloina, vaikka niistä ei ole juuri mitään hyötyä siinä tarkoituksessa, vastaantulijoita ne kyllä häikäisevät. | ||||
|
10.08.2020 10:29 | Jouni Hytönen | ||
| Aatola km 342+834, purettu 20.11.2000. Tähän jätettiin mahdollisuus erikoiskuljetusten ylityksille. Tiedä sitten onko sitä joskus käytetty. Ajolankaa ei kuitenkaan voi tässä nostaa. | ||||
|
05.08.2020 13:19 | Jouni Hytönen | ||
| Tai jos ajon aikana mittari asettuu kuvanmukaiseen asentoon, voi konduktöörikin jo varautua pian edessä olevaan ongelmatilanteen selvittelyyn. :-/ | ||||
|
|
03.08.2020 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Jarrujohdon paine? | ||||
|
31.07.2020 14:42 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo tasoristeys oli aikaisemmin yksi rataosan lukuisista Kuormausalue-nimisistä tasoristeyksistä. Niille mietittiin syksyllä 2019 kuvaavammat nimet. Koska tie on nimetön eikä parempaakaan nimeä ollut löydettävissä, siihen tuli sitten taltioitua Varasen edesmennyt rautatieliikennepaikka. :) | ||||
|
|
31.07.2020 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkoitattekohan tätä Lokakylän valo- ja äänivaroituslaitosta? http://www.tasoristeys.fi/tasoristeyshaku?crossingId=1546 | ||||
|
29.07.2020 16:52 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuulostaa omiin korviin vähän tutummalta, mutta mielestäöni tuo Juhanan linkkaaman videon bussi on paremmassa kunnossa ja ajaminen on myös ensiluokkaista. https://www.youtube.com/watch?v=JUIAtXWVxmI | ||||
|
|
29.07.2020 16:39 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo video oli kuin lämminhenkinen aikakone Turun osalta vuoteen 1999 ja Jyväskylän osalta kesään 1992. Tuoltahan se juuri kuulosti. Toisin kuin muistelin, kakkosvaihde imeytyi hienosti päälle varsin alhaisillakin kierroksilla, muutenkin juuri tuo auto ainakin vaikutti olevan erinomaisessa kunnossa. Milloin vain voisin tehdä työpäivän noin hyvin toimivalla laitteella. :) Nykypäivään verrattuna korviin pisti tai oikeastaan oli pistämättä kaikenlaisten räminöiden ja nitinöiden lähes täydellinen puuttuminen. Kuuluu vain pieniä vaimeita natinoita auton ylittäessä kadun epätasaisuuksia. Laadukasta korityötä! Jarrut vähän vonkuvat tiukemmissa jarrutuksissa, mutta sekin taisi olla enemmän ominaisuus kuin vika. BR111M on innerstadsbuss isolla I:llä, ei sillä kuulu lähteä mihinkään moottoritielle. Jyväskylässä vaikkapa linja 11 Keltinmäkeen ajoi lyhyen matkan maantiellä Vesangan suuntaan 80 km/h nopeudella ja siellä BR111M ei ollut kotonaan, melu sisätiloissa alkoi kasvaa selvästi. | ||||