Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.08.2017 23:15 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko naulakiinnitteinen K60-kiskotus? | ||||
|
18.08.2017 13:18 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan koko Euroopan unionin alueella muita Kiinassa valmistettuja vetureita kuin kaksi tämän tyypin veturia EVR:llä? | ||||
|
18.08.2017 13:17 | Jouni Hytönen | ||
| Mitähän se tuolla tekee? Onko käynyt laivamatkalla? | ||||
|
18.08.2017 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeinen sinipäinen lättä taisi poistua liikenteestä vuonna 1984. Itsekään en ehtinyt nähdä yhtäkään sinipäätä normaaliliikenteessä, joten sinipäisiin museovaunuihin piti aluksi totutella. :) Loppuvuosien standardinäky oli veto-liite-veto, vetovaunut keltapäisinä. Joitakin vähäliikenteisimpiä yhteyksiä ajettiin kahdella vetovaunulla (esim. Kokemäki-Rauma, Jyväskylä-Äänekoski ja Joensuu-Niirala). | ||||
|
16.08.2017 23:32 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä avoin paikka on löytynyt kuvauspaikaksi, koko veturi on tarjottimella kuin karamelli. | ||||
|
|
16.08.2017 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkoitatko kattilapeltejä? Rungon väri näkyy melko heikosti pyörien takaa. | ||||
|
14.08.2017 14:47 | Jouni Hytönen | ||
| Raide on siis kyllä kunnossa, mutta käytön osalta ollaan surkeassa alennustilassa. Liekö viimeiset tuosta menneet vaunut kuuluisia hiilivaunuja pari vuotta sitten? Vai onko öljyliikennettä enää missään määrin? | ||||
|
14.08.2017 08:30 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan tämä näkymä aavistuksen erilainen kuin lättäliikenteen loppuaikoina. Rautakanavaliikenteen loputtua kesän 1993 jälkeen kulkuun jäi kaksi paria Jyväskylä-Äänekoski-tavarajunia ja tähän näkyyn ei olisi silloin uskonut kukaan. | ||||
|
|
14.08.2017 08:28 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä päivästä alkaen taisi säännölisen liikenteen listassa olla kaksi pendeliparia Äänekosken ja Vuosaaren välillä. | ||||
|
14.08.2017 08:21 | Jouni Hytönen | ||
| Porvoossa taisi Tk3 1136:n juottaminen ohittaa kaikki ongelmat, jos pumpattiin vain pumpulla vettä joesta suoraan veturiin ja itse auton säiliöt lienivät koko ajan täynnä (mikäli se oli valmiudessa). Seuraisi kyllä varmasti mielenkiintoisia jatkokeskusteluita, jos jonkin paloauton osallistuminen hälytystehtävään hidastuisi sen vuoksi, että sen säiliöt ovat tyhjät höyryveturin vesittämisen jäljiltä. Museopaloauto olisi seuraava mielenkiintoinen tarkastelukohde. :) | ||||
|
|
14.08.2017 08:09 | Jouni Hytönen | ||
| Vasen raide on surkeassa alennustilassa verrattuna vaikka vuosiin 1992-93, jolloin Keljonlahteen vielä kulki neljä junaparia raakapuuta rautakanavilla ja päälle Sköldvikin öljyjuna. | ||||
|
11.08.2017 16:32 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän ovat maisemat muuttuneet tässä sitten edellisen käyntini lokakuussa. Uusi maantiesilta tullee olemaan melkoinen näköalapaikka. Saa nähdä kuinka raskas liikenne selviää viiden prosentin nousuista molemmin puolin siltaa. | ||||
|
11.08.2017 16:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa on mitä ilmeisimmin Tågkompanietin henkilökuntaa. Värmlandstrafikin junaliikenne on ollut vuodesta 2009 saakka Tågkompanietin hoidossa. Tågkompaniet hävisi naapuriliikennealueen eli Tåg i Bergslagen -liikenteen SJ:lle, SJ aloitti siellä joulukuussa 2016. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Tågkompaniet ajaa lauantaisin ja sunnuntaisin omaa markkinaehtoista liikennettään Örebron ja Oslon välillä. Ei tule äkkiä mieleen, millä muulla kalustolla sitä voitaisiin ajaa kuin Värmlandstrafikin Reginoilla. http://tagtidtabeller.resrobot.se/tidtabell/tag70_9825.pdf | ||||
|
09.08.2017 16:11 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeyksen nimi on nykyään Lemettilänmäentie, sama kuin tien nimi. | ||||
|
09.08.2017 06:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä vaikuttaisi Juliasta katsottuna olevan vähintään ensimmäisten Tampere-Äänekoski-Tampere-junien joukossa ratatyökatkon jälkeen ellei sitten aivan ensimmäinen. Perjantaina on kulkenut T 3405, mutta se on jäänyt Jyväskylässä aikataulusta myöhään. Olisiko sitä tapahtunut, ellei vetureita olisi vaihdettu? | ||||
|
|
09.08.2017 06:39 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan se kääntynyt sitten viime perjantaina, kun Jämsän radan ratatyökatko päättyi ja sähköllä liikkumisesta Äänekosken radalla alkoi olla jotain hyötyäkin. :) | ||||
|
08.08.2017 11:02 | Jouni Hytönen | ||
| Viisi Dr13-veturia oli parhaimmillaan samassa lauantai-illan tavarajunassa Turusta Tampereelle. Yksi veti ja neljä hinauksessa. Kerran oltiin maaliskuussa 1996 tuota junaa Perkiössä Tampereella odottamassa videokameran kanssa ja hämmästys oli suuri, kun vetureita tulee aina vaan - 3Dv12 ja hinauksessa kolme Dr13-veturia. Kerran on ollut 3Dv12 ja hinauksessa toinen 3Dv12 sekä kolme Dr13-veturia eli 6Dv12+3Dr13. :) | ||||
|
04.08.2017 00:01 | Jouni Hytönen | ||
| Sopisiko joku tämän taulun junista kuvaushetkeen: http://tagtidtabeller.resrobot.se/tidtabell/tag64_9754.pdf | ||||
|
|
03.08.2017 23:59 | Jouni Hytönen | ||
| Ajaisiko TiB:n väreissä oleva runko niin kauas kotiseudultaan? Luulen, että tämä on tulossa vain Laxåsta. Yksi TiB:n reiteistä on Örebro-Hallsberg-Laxå. | ||||
|
03.08.2017 23:55 | Jouni Hytönen | ||
| 9016 ja 9017 ovat itse asiassa kalustoyhtiö Transition omissa väreissä liikkuvia varayksiköitä. Tuossa näemmä sitten paikkaamassa Värmlandstrafikin kalustovajetta tai suunnitellun huollon sijaiskalustona. | ||||
|
Kuvasarja: Hallsberg - tavaraliikenteen solmu Keski-Ruotsissa |
03.08.2017 23:52 | Jouni Hytönen | ||
| Hallsbergissä on vielä sekin erikoisuus, että ratapihan eri osat eivät ole samassa tasossa tasamaalla, vaan ne ovat idästä länteen kuljettaessa aina toinen toistaan korkeammalla. Tämä tietysti helpottaa vaunujen laskemista vaihtotöissä ratapihan osilta toisille. Trafikverket on myös kilpailuttanut ratapihan vaihtotöiden operoinnin. Vuonna 2014 tehtävää hoiti Green Cargo, tämän hetken tilannetta en tiedä. | ||||
|
03.08.2017 23:44 | Jouni Hytönen | ||
| Näkymä ohjaamosta ulos on jotenkin huomiotaherättävän kapea. Matkustin kesäkuussa 2014 X40-junan ohjaamossa Västeråsista Tukholmaan ja koko matka oli seistävä kuljettajan istuimen takana, että näki jotain ulos. | ||||
|
|
03.08.2017 23:40 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on itse asiassa kaksi yksikköä yhteenkytkettynä. Ensimmäisenä on kaksivaunuinen 3306+mitä todennäköisimmin 3706. Perässä tulee kolmivaunuinen toinen yksikkö 33xx+35xx+37xx. X40-yksiköitä on kaikkiaan 40 kpl. Ensimmäiset 10 kpl ovat kaksivaunuisia. Tämän jälkeen seuraa 27 kpl kolmivaunuisia yksiköitä alkaen yksiköstä 3311+3501+3711. Välivaunun numerot juoksevat kymmenellä jäljessä, koska ensimmäisissä 10 yksikössä ei siis välivaunua ole. Viimeiset viisi yksikköä ovat jälleen kaksivaunuisia eli 3338+3738, 3339+3739, 3340+3740, 3341+3741 ja 3342+3742. | ||||
|
|
31.07.2017 10:20 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen mielenkiintoinen tarkasteltava asia olisi se, mitä eri maissa vaaditaan ammattipätevyyden pitämiseen voimassa. Suomessa tällä hetkellä viidestä päivästä yhden on oltava ennakoivan ajon kurssi, muilla päivillä ei ole mitään muita vaatimuksia kuin että päivän ohjelman on Trafi hyväksynyt ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiväksi. Voisin siis pitää ammattipätevyyteni voimassa käymällä ennakoivan ajon kurssin ja tämän jälkeen vaikka ratatyöturvallisuuskurssin neljä kertaa peräkkäin, kunhan vain päivän ohjelma on hyväksytty ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiväksi. | ||||
|
|
31.07.2017 10:11 | Jouni Hytönen | ||
| Linja-autojen osalta Suomen kansallinen tulkinta on se, että ilman voimassaolevaa ammattipätevyyttä voi kuljettaa ainoastaan omalla linja-autolla omia samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, ei esim. sukulaisia tai lasten kavereita. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko Ruotsin tulkinta sama vai peräti väljempi. | ||||
|
|
31.07.2017 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| On myös huomioitava, ettei kaikesta sääntelystä voi suoraan syyttää EU:ta, vaan eri säädöksien kansallisissa tulkinnoissa on maakohtaisia eroja. Itse omistamallasi yhdistelmällä voisit Eljas täällä Suomessa ainakin omaksi huviksesi ajella ilman mitään lisukkeita. Ammattiliikenteessä vaaditaan suoritettu ammattipätevyyskoulutus ja vanhan kortin haltijana selviäisit siitä viidellä koulutuspäivällä. Samat säädökset ovat voimassa Ruotsissakin, itseänikin kyllä kiinnostaa, miten niiden kansallinen tulkinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä. Ammattipätevyysdirektiivin siirtymäajat olivat ainakin Ruotsissa kaksi vuotta pidemmät kuin Suomessa eli kun oma linja-autonkuljettajan ammattipätevyyteni ehti vanhentua vuoden 2013 syksyllä, olisin ilmeisesti saanut Ruotsissa ajaa vielä kaksi vuotta pidempään. Jäi kuitenkin kokeilematta käytännössä. :) Palautin sitten ammattipätevyyden myöhemmin voimaan. | ||||
|
29.07.2017 23:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kesäisin autojunissa kulkee silloin tällöin Rbnqss-vaunuissa esimerkiksi linja-autoja. | ||||
|
|
29.07.2017 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin kuitenkin olisin taipuvainen uskomaan, että isompi ongelma on kuitenkin tuo yhteisöluvan/liikenneluvan vaatimus toimitettaessa vettä paloautolla maksua vastaan. Paloauto olisi rekisteröitävä luvanvaraiseen liikenteeseen, mistä seuraa sitten se, että sen jälkeen kaikki sillä autolla ajettavat ajot vaativat jokaiselta autoa kuljettavalta voimassa olevan ammattipätevyyden vaikka oltaisiin normaalissa hälytysajossakin. Vakuutukset olisivat tuon linkin dokumentin mukaan myös kalliimmat. Bonuksena tulee vielä vaatimus, että palokunnalla olisi nimettynä tuosta veden toimittamisesta vastaava henkilö. Pelkän kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksen täyttäminen olisi helppoa, hommataan vain paikalle kuljettaja, jolla se pätevyys on voimassa. Minullakin se olisi linja-autotaustasta johtuen voimassa, vaikka en ole paloautoihin koskaan mitenkään koskenutkaan. Yhteisöluvan/liikenneluvan puuttumista ei voi näin helposti hoitaa. Veden toimittaminen höyryvetureihin on sen verran harvinaista touhua, että tuskin mikään (vapaa)palokunta alkaisi sen vuoksi liikennelupavaatimusta täyttämään. Jossain artikkelissa aikoinaan mainittiin, että myös kaivojen täyttäminen paloautolla on yhtä lailla kiellettyä, vaikka ainakin itse pitäisin sitä aivan pelastustoimintaan kuuluvana toimintana. Jos maatilan eläimet eivät saa juomavettä, jotenkin se tilanne on kuitenkin ratkaistava melko pikaisesti. | ||||
|
23.07.2017 22:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän on VKM-tunnus EE-LWRTE ja EVN-numero eli vaikuttaisi olevan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti Viroon kalustorekisteröity laite. | ||||
|
22.07.2017 21:22 | Jouni Hytönen | ||
| Puskimen sijainti on km 696+149 eli sen pitäisi todellisuudessa olla vasta puskimen jälkeen. Ehkä se ei olisi kovin käytännöllistä. :) | ||||
|
|
22.07.2017 21:20 | Jouni Hytönen | ||
| Kilometri 695 on jostain hämärästä syystä tässä vieläpä epästandardi, vaikka rataa ei ole tässä mitenkään muutettu sen valmistumisen jälkeen. Pylvään 696 sijainti on 695+820. Mikä lienee matka päätepuskimelle, olisiko 696 oikeasti vasta sen takana? ;) | ||||
|
22.07.2017 14:51 | Jouni Hytönen | ||
| Onko peräti hytin alla oleva juoksupyöräkerta jouduttu kokonaan ottamaan pois. Kylläpä nyt laakerivauriot tätä veturia piinaavat. | ||||
|
21.07.2017 01:33 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt aukeaa juu. Mielenkiintoinen knoppitieto: onko Viheriäisten radalla siis paikantamsmerkit? | ||||
|
|
19.07.2017 20:00 | Jouni Hytönen | ||
| Ei jostain syystä aukea kumpikaan linkki ainakaan puhelimessa. | ||||
|
17.07.2017 10:43 | Jouni Hytönen | ||
| Kiskoankkureita, joilla estetään kiskojen vaeltamista. Ankkuri tukeutuu pölkkyyn ja estää kiskoja liikkumasta vaikkapa jarruttavan junan alla. | ||||
|
16.07.2017 13:11 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitokset täsmällisistä kalustotiedoista! | ||||
|
16.07.2017 11:42 | Jouni Hytönen | ||
| Tunneli taitaa olla vuosimallia 1962. | ||||
|
16.07.2017 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| Jos rata joskus palaisi käyttöön ja kun se on joka tapauksessa kunnostettava, olisi hyvä ainakin selvittää, millä kustannuksilla näistä kahdesta turhasta ympäriajosta päästäisiin eroon eli Kiukaisista tai jostain muualta voitaisiin ajaa suoraan Säkylään. Kauttuan ratapihan voisi purkaa kokonaan pois. | ||||
|
13.07.2017 23:26 | Jouni Hytönen | ||
| Höyryveturipuiston avajaisjunaa vuonna 1992 avustettiin myös Dv15:llä Köhniönjärvelle saakka. Silloin varsinaisen veturina oli Tr1 1033. | ||||
|
11.07.2017 21:53 | Jouni Hytönen | ||
| Jos sivun tietoihin on luottaminen, 7454 toimitettiin Neuvostoliiton jo lakattua olemasta 31.12.1991. Tehtaalle jäi käsiin viisi viimeistä veturia ja niistä päästiin lopullisesti eroon vasta vuonna 2000, kun viimeinen veturi 7459 saatiin myytyä Viroon. Sehän on ollut Edelaraudteella juuri tuolla numerolla. | ||||
|
|
11.07.2017 14:56 | Jouni Hytönen | ||
| Kolmestuhannes on valmistunut heinäkuussa 1979, neljästuhannes syyskuussa 1982 ja viidestuhannes marraskuussa 1985. | ||||
|
|
11.07.2017 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Venäjänkielinen Wikipedia-sivu tästä veturisarjasta tietää kertoa, että tuhannes veturi tässä sarjassa valmistui 1971 ja kahdestuhannes 1975. https://ru.m.wikipedia.org/wiki/ЧМЭ3 Vaikuttaisi siis siltä, että kyseessä on EVR:n numero 1327, joka olisi alkuperäiseltä numeroltaan 4325. | ||||
|
03.07.2017 00:23 | Jouni Hytönen | ||
| Kaunis kuin koru tai karkki. Juuri tämä 2216 liikkui viimeiset aktiivivuotensa erittäin likaisena. :) | ||||
|
|
03.07.2017 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tämä siis EVR:n uudelleen numeroima 1327? Jotenkin tuntuisi, että alkuperäinen 1327 olisi vanhempi kuin vuosimallia 1983. EVR numeroi kaikki Neuvostoliiton konkurssipesästä Viroon päätyneet veturit uudelleen. | ||||
|
26.06.2017 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Sieltä puuttuvat tyystin kauniit peltomaisemat. Jos joskus on jotain viljelty, niin ei ainakaan enää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Jos löytyy tällainen aukea maisema, siellä ei muuta kasva kuin jättiputkea. | ||||
|
25.06.2017 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Kuormaus on tainnut olla mahdollinen edellisen kerran joskus 30 vuotta sitten. :) Eihän ainakaan 90-luvun loppupuoliskolla enää ollut muuta Kuopioon pudotettavaa kuin makuuvaunut. | ||||
|
25.06.2017 08:39 | Jouni Hytönen | ||
| Mansikkapenkki? :) | ||||
|
25.06.2017 08:37 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä veturi ei ollut ainakaan kesäkuussa 2014 enää liikenteessä. Tietysti sen jälkeen on ollut kolme vuotta aikaa laittaa se kulkukuntoon. | ||||
|
Kuvasarja: Eilispäiväin ruuhkajunia |
16.06.2017 23:26 | Jouni Hytönen | ||
| En ole kovin usein matkustanut Eil-kalustolla. Ehkä useimmin tuli lähes 20 vuotta sitten matkustettua Eil-vaunussa viikonlopun lisävaunussa esimerkiksi Helsingistä Joensuuhun tai toiseen suuntaan. Ryhdikkäästi yli 500 km. :) | ||||
|
16.06.2017 13:03 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumoisin olen juuri tänään Kupittaalla työasioissa, mutta tämä jäi näkemättä. Anteeksiantamatonta? | ||||
|
10.06.2017 09:51 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, että tällaisia ainakin suurimmalle osalle meistä tuntemattomia metsä/pusikko/teollisuusaluevaunuja tulee edelleen uusia ja uusia vastaan. Yli 30 vuotta on jo kohta kulunut liikennekäytön lopusta ja edelleen suuri määrä koreja löytyy sieltä täältä ajokunnossa säilyneiden lisäksi. | ||||