2938-152214 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

Kuvasarja:
Lontoo 12.-14.6.2023
 
 17.05. 17:34 Olli Aalto  
  Kirjoitan vielä toisen offtopic-kommentin koska katson tämän olevan tärkeä yleistä etua palveleva asia: ETA-matkustuslupa maksaa tällä hetkellä £20 ja sitä haetaan Home Officen (UK:n sisäministeriön) virallisen sivuston kautta osoitteessa https://www.gov.uk/eta. Se on myös ainoa oikea kanava jota tulee käyttää hakemukseen.

Varoitus: tästä huolimatta nettiin on ilmestynyt petkuttajia/helppoheikkejä ihmisiltä rahaa lypsämään, jotka tarjoavat ETA-hakemusta huomattavasti korkeampaan hintaan ja lupaavat käsittelyä sitä nopeammin mitä enemmän maksaa. Näillä tahoilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sisäministeriön kanssa eivätkä he voi vaikuttaa käsittelyn aikatauluun. Ministeriö kirjoittaa: "You cannot get a faster decision by applying through another website or app." Näillä agenteilla on tarjolla usein monikielistä palvelua, ml. suomeksi, mutta ansaan ei pidä mennä ja omia biometriatietojaan ei tule antaa heille. Jos hakemuksen tekeminen gov.uk kautta englanniksi on kielimuurin takia hankalaa, niin silloin parasta on pyytää matkalle mukaan kielitaitoinen matkatoveri, joka auttaa jo ETA-hakemuksen tekemisestä lähtienkin.
Kuvasarja:
Lontoo 12.-14.6.2023
 
 14.05. 00:39 Olli Aalto  
  Vanha ketju, mutta vastaan tyhjentävästi rohkaistakseni kaikkia tähän upeaan maahan matkustamista harkitsevia toteuttamaan matkansa.

UK Borderilla satunnaiselle turistille ei sinällään useimmiten näy/tunnu mitään(*) uutta Brexitin eikä ETA-matkustuslupajärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Itse koen viimeisen kolmen vuoden ajan maahan lukuisia kertoja matkustaneena maahantuloprosessin olevan viritetty niin huippuunsa kuin vain on mahdollista. Ennen ETA:a eGatesin eli automaattisien rajatarkastusporttien läpi kulkemisessa minulla kesti sellainen 20+ sek, mutta ETA-käyttöönoton jälkeen aika lyheni alle 10 sekuntiin - hyvä että kameraan ehtii katseensa kääntää, kun näyttö jo pyytää ottamaan passin pois lukijalta ja portti edessä avautuu. Se siis on ainoa konkreettinen ETA:n tuoma muutos kokemukseen, joka on tullut havaittua. Viimeksi viikko sitten otin aikaa, kuinka kauan kesti kävellä istumapaikaltani Heathrown terminaaliin 5 saapuneelta lennolta rajatarkastuksen ja tullin läpi edelleen alas metroasemalle Piccadilly-linjan kyytiin, pelkillä käsimatkatavaroilla. Tulos oli seitsemän minuuttia. Eikä tämä ole poikkeus, vaan enemmänkin sääntö. Kertaakaan en ole joutunut jonottamaan rajatarkastukseen. Millään muulla lentoasemalla siirtymä koneesta julkisiin ei kyllä ole mennyt näin sujuvasti. Heathrown terminaalissa 3, jonne Finnair lentää, voi jonoja kuitenkin olla.

Rajamuodollisuudet ovat olleet saavuttaessa aina, koska maa ei kuulunut koskaan Schengeniin, lähtiessä niitä ei ole kuten yllä todettiin; maa on tyytynyt maastapoistumistarkastusten sijaan matkustajalistoihin ja sittemmin matkustajien ennakkotietoihin (API) jotka kuljetusyritysten on kerättävä ja jätettävä Border Forcelle ennen lähtöä. eGates ovat myös Brexitin edelleen käytössä mm. EU-kansalaisille ja monille muille. Toisin päinhän näin ei ole ollut UK-kansalaisille Schengenin ulkorajalla ennen EES-järjestelmää, vaan he joutuivat Brexitin myötä jonottamaan manuaaliseen rajavartijan suorittamaan tarkastukseen. Nyt tilanne on muuttumassa.

Kanaalitunnelin junamatkustajille on käytössä, kuten ennenkin, juxtaposed border controls eli UK:n rajatarkastus tapahtuu mantereen puolella lähtöasemalla ennen junaan nousua maastalähtötarkastuksen jälkeen, ja Ranskan Schengen-rajatarkastus London St Pancrasin asemalla.

CTA-lennoilta (Common Travel Area, johon kuuluu UK, Irlanti ja Kanaalisaaret) saavuttaessa ja Irlantien maarajalla ei ole edelleenkään mitään rajatarkastuksia. Ulkomaalaisilla on kuitenkin oltava tästä huolimatta matkustusluvat kunnossa.

*Konkreettisin muutos EU-kansalaiselle Brexitin jälkeen on kuitenkin lähtökohtaisesti tiukemmat maahantulon edellytykset. Vaikka eGates useimmiten päästää läpi tarvitsematta kohdata rajavartijaa, niin ulkomaalaisen maahantulijan on aina oltava valmis kertomaan aikeistaan UK:ssa oleskelun suhteen Border Forcea tyydyttävällä tavalla - rajavartija voi tulla noutamaan ihan satunnaisarvonnallakin. ETA:lla saapuvan pitää siis pystyä esittämään uskottava selvitys missä aikoo asua (esim. joko läheisen/ystävän luona tai hotellissa, jos jälkimmäinen, niin esittää majoitusvaraus) ja myös paluulipun on syytä olla varattuna. Työstä, toimeentulosta voidaan myös kysyä. Tarkoituksena on tietenkin selvittää, onko maahantulija aikeissa jäädä oleskelemaan, työskentelemään maahan laittomasti.

Olen lukenut tapauksista, jotka ovat vierailleet UK:ssa perhesyistä pitkiä aikoja ja etätöitä sieltä käsin tehden, jolloin Home Office on todennut henkilön perustaneen kodin sinne laittomasti ja mätkäissyt 10 vuoden maahantulokiellon, vaikka 180 oleskelupäivän maksimia ei olisi koskaan ylitettykään. Etätöiden tekeminen ulkomaalaiselle työnantajalle on yhä harmaan aluen kysymys johon ei ole muuta yksiselitteistä ohjetta kuin että se ei saa olla vierailun pääasiallinen tarkoitus.

Ja sitten se tärkein sääntö: näissä haastatteluissa pitää aina puhua totta - peli on menetetty jos valehtelee ja siitä jää kiinni.
kuva 13.05. 18:24 Olli Aalto  
  Ilahduttaa nähdä, että Siikamäen aseman katto on uusittu jossain vaiheessa, vaikkakin tyyliin sopimattomalla valetiilellä. No, pääasia että katto pitää. Onko kellään havaintoa, milloin tämä mahdollisesti on tehty? Näitä kattoremontteja ei vanhoille laitetilakäytössä oleville asemille liiaksi ole tehty.
kuva 04.05. 19:53 Olli Aalto  
  Alkaa olla lähellä. Rakennus on päässyt niin pahaan kuntoon, että asetinlaite joudutaan evakuoimaan sieltä viereen rakenteilla olevaan uuteen asetinlaitetilaan. Sama edessä Kruunupyyssä.
kuva 14.01. 17:13 Olli Aalto  
  Kyllä, Eil-vaunuissa on ainoastaan suora sähkölämmitys.
kuva 13.11.2024 00:01 Olli Aalto  
  Ei ole, 23902 on romutettu jo vuonna 2012. De -001 on muutettu vaunusta 23903 ja -002 puolestaan vaunusta 23904.
kuva 29.10.2024 00:31 Olli Aalto  
  Veturihan on HMVY:n omistuksessa, ja sen todettiin olevan entisellään viime viikon torstaina suoritetussa katselmuksessa, kuten muidenkin yhdistyksen omistamien, Höyryveturipuistossa näytteilläolevien kalustoyksiköiden. Yhdistyksellä ei ole suunnitelmissa hävittää sitä mihinkään.
kuva 02.09.2024 00:24 Olli Aalto  
  Tämä tunnetaan paikallisten keskuudessa Framsin tasoristeyksenä.
kuva 05.04.2024 20:13 Olli Aalto  
  Ei välttämättä. Tuossa valaisinten välissä kulkee tuloilmakanava hajottajineen. Niiden alla on tuollainen rei’itetty ritilä joka varmaankin on vain likainen pölystä, joka ehkä saattaa olla homehtunutkin. Pesemällä se korjaantuu. Itse sisäkaton laminaatissa ei puolestaan näy kosteusjälkiä tämän kuvan perusteella.
kuva 12.01.2022 20:58 Olli Aalto  
  Niin siinä lukee.
kuva 12.01.2022 20:55 Olli Aalto  
  Tuo tuloilmapatterilämmitys on käytössä laajastikin Keski-Euroopassa, saksankielisissä maissa sitä näkee uusissakin vaunuissa. Suomessa olleissa saksalaisvaunuissa on siis kyse vesipattereista, joiden läpi vaunun alla oleva puhallin puhaltaa suodatettua ulkoilmaa matkustamoon. Siinä yhteydessä tuloilma lämpiää patterikotelossa ja levittää patterin lämmön tehokkaammin matkustamoon. Ratkaisua valitettiin vetoisaksi, toisaalta vaunu saattoi oikeastikin jäähtyä siitä syystä, että puhallin jäätyi jolloin pattereiden lämmönluovutus heikkeni. Siksi uudelleen suunniteltuihin suomalaisvaunuihin tuli tehokkaammat patterit, jotka eivät tarvinneet puhallinta lämmönluovutuksen tehostukseen, ja kanavapatterilla lämmitetty tuloilma siirrettiin puhallettavaksi rei'itetyn katon läpi.
kuva 09.01.2022 23:41 Olli Aalto  
  Tämä vanha silta rakennettiin aikoinaan sillä varauksella, että tuohon rautatien päälle olisi vielä tullut maantielle oma kantensa. Ehkä oli kuitenkin hyvä, ettei sellaista onnettomuutta päässyt käymään.
kuva 09.01.2022 23:38 Olli Aalto  
  Ja tuo Saltskog viittaa Södertäljessä sijainneeseen asemaan, jonka Södertälje Södra (nyk. Hamn) korvasi 1921.
kuva 09.01.2022 21:09 Olli Aalto  
  Kuvan oikeaan reunaan jää Marievik, ja kuva-alan ulkopuolella on jo aloitettu vanhojen liikerakennusten purkaminen uusien tornitalojen tieltä: https://www.jm.se/stockholm-lan/stockholm-kommun/liljeholmskajen/marieviks-udde/ Niiden paikallahan oli aikoinaan veturitalli kääntöpöytineen ym ym. Marievikin rakentamisurakka aiheutti sen, että kaijassa aiemmin ollut ponttooniravintola "Underbar Brygga" joutui siitä lähtemään ja odottaa nyt keskellä vettä ankkuroituna uutta sijoituspaikkaansa, näkyy kuvassa tuolla uimalaiturin takana.

Alueella itse asuvana ja kaupunkilaisena koen kuitenkin muutoksen suunnan ja tämänhetkisen tilan positiiviseksi. Koko Liljeholmskajen-projekti on mahdollistanut uudet asunnot ja kattavat palvelut meille viisinumeroiselle määrälle ihmisiä kauniin Årstabergin luonnon helmassa ilman, että luontoarvoja on merkittävästi vauroitettu. Se ei ole ollut itsestään selvää tässä kaupungissa, jossa asunnoista on julkisen vuokrasääntelyn takia muutenkin huutava pula aiheuttaen valtavaa kysyntäpainetta omistusasuntoihin. Mieluummin siis kahdesta pahasta valittaessa niin päin, että satama ja teollisuusalue rakenteineen saivat hävitä.

Virallisesti alue on edelleen Årstadal eikä Liljeholmskajen-nimeä ole kaupungin aluejaossa.
kuva 09.01.2022 20:58 Olli Aalto  
  Kuvaajan selän takana tornitaloista viimeisin on valmistumaisillaan. Sen tällä hetkellä ruosteenruskea julkisivu on cortenterästä. https://www.jm.se/stockholm-lan/stockholm-kommun/liljeholmskajen/k7/
kuva 25.12.2021 16:07 Olli Aalto  
  Kolariin mentäessä henkilökunta kävelee rungon läpi ja kääntää Oulun pysähdyksen aikana jokaisesta sinisestä vaunusta sähkölämmityksen käyttökytkimet asentoon ”0 POIKKI”. Ne käännetään takaisin päälle paluumatkalla Oulussa. Syy on osin sähkötehon riittävyys, osin ympäristöystävällisyys: kattilan lämmittäminen öljyllä aiheuttaa puolta pienemmät päästöt kuin sen lämmittäminen Dr16:n/De:n tuottamalla sähköllä.
kuva 27.10.2021 23:21 Olli Aalto  
  Keväällä tätä vaihtoa nykyisellä mallilla tuli testattua. Eli Luulajasta ensin tällä yhteydellä Haaparannalle, josta sitten piti kävellä Kolari–Helsinki-yöpikajunalle Tornio-Itäiselle. Vaihtoaikaa oli muutama tunti, ja se sinällään toimi. Liikkeellä tosin piti olla kevyin matkatavaroin, sillä taksilla siirtyminen Tornio-Itäiselle oltiin siihen maailmanaikaan tehty käytännössä mahdottomaksi. Nyttemmin tämä ongelma on poistunut viime kesänä.
Kuvasarja:
Pikavisiitti Kiiruna-Narvik malmiradalle
 
 30.08.2021 13:37 Olli Aalto  
  Ruotsin viranomaiset eivät enää 31.5. jälkeen päivystä rajoilla, kun erityinen maahantulokielto (kielto tulla maahan ilman koronatodistuksia) poistui muista pohjoismaista matkustettaessa. Eli vastassa ei ole ketään. Suomeen palattaessa niitä kysytään, ja helpoimmalla pääsee, kun on täysi rokotekattaus. Oma kansalainen saa palata maahansa ilman mitään koronatodistuksia, mutta siitä seuraa velvoite käydä kahdessa maksuttomassa koronatestissä. Se ei kuitenkaan millään muotoa estä matkustamasta, ja Norrbottenin koronatilanne on ollut rauhallisempi kuin suurimmalla osalla Suomen alueita.
kuva 19.08.2021 21:35 Olli Aalto  
  Satunnaisarvonta. Sen verran oikaisua kuvatekstiin, että nämä tehtaat olivat tuolloin ja ovat edelleen Scania CV AB:n, jonka tytäryhtiö Scania Sverige AB on. Ensimmäinen käsittää kaiken toiminnan aina valmiiseen tuotteeseen asti, jälkimmäinen taas valmiiden tuotteiden myynnin ja huollon, kuten muutkin maayhtiöt kussakin maassa.

Raide on yhä paikoillaan samassa asussa, aika näyttää, miten sen tulee käymään.
kuva 27.06.2021 22:31 Olli Aalto  
  Eit? Vaunulistan mukaan tämähän olisi kuvanottohetkellä tuliterä lähiliikennevaunu Eilf?
kuva 10.05.2021 23:29 Olli Aalto  
  Rainer, kyllä tämä raide oli tänäkin päivänä tuossa. Ratayhteys tälle on ainakin Tvärbananilta Årstadalin suunnasta tultaessa ja vaihde on ennen mutkaa länteen Liljeholmenin keskustaan.
kuva 14.03.2021 19:59 Olli Aalto  
  Kerrassaan onnistunut kuva säilyneestä vaunusta silloin kun se oli tuliterä. Sinisellä merkitty höyryletkukin erottuu hyvin ja siitä jatkuva höyryputki on edelleen jäljellä vaunun lattiassa, vaikka letkut ja höyrykierukat ovatkin saaneet väistyä.
kuva 13.03.2021 18:13 Olli Aalto  
  Miksi ihmeessä vähän käytetylle raiteella investoitaisiin sähkökääntöinen vaihde? Eiköhän sen raiteen loisto ole kaukana menneisyydessä, jopa tämän kuvan ottamista edeltävällä ajalla.

Tämä kuva onkin mennyt minulta ohi, kerrassaan upea näky Alsthom tällä paikalla. Näky pysyi muuttumattomana aina viime vuosikymmnen loppuun saakka, kunnes valtatietä vasten oleva metsä sai väistyä. Valtatietä ajettaessa näkee nyt pitkän osuuden raidetta kuvaajan selän takana. Ehkäpä uuden Prisman takana avautuu niin ikään täysin uusia kuvauspaikkoja tänne päin.
kuva 08.01.2021 22:14 Olli Aalto  
  Vaskiluotoahan tämä on ja taitaa tuokin pönikkä olla edelleen jäljellä samalla paikalla. Näkyvät Myrgrundin siltaa Vaskiluodon päässä edeltävässä kurvissa.
kuva 05.12.2020 23:14 Olli Aalto  
  Näissä EFi-vaunuissa 22371 - 22381 on/oli ikään kuin kaksi erillistä lämmitysjärjestelmää, 1500/220 V vaunumuuntajan kautta syötettävät suoran sähkölämmityksen konvektorit ja samassa kotelossa myös nestepatterit, jotka saivat lämpönsä kattilahuoneessa joko puukattilasta tai vastavirtakojeen läpi pihisevän höyryn kautta. Jälkimmäisen lauhde valutettiin hukkaan radalle. Eli sähkövedon tapauksessa päällä oli sähköpatterit, nestepatterit taas Sr12/Hr12- tai höyryvedossa vastavirtakojeen lämmittämänä ja muissa tapauksissa itse puukattilan lämmittämänä. Poikkeuksiakin toki mahtuu joukkoon: ei ollut tavatonta, että sähköveturin ja tällaisen vaunun välissä oli vaunuja, joista puuttui läpimenevä 1500 V johto, tällöin sähköpattereita ei voitu käyttää. Ja olihan niitä höyrylämmitysvaunuja, siis vaunuja, joissa höyrykattila syötti lämmityshöyryn junan höyryjohtoon (muistaakseni Fol, Gå).
kuva 07.08.2020 22:09 Olli Aalto  
  https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/3106552812746928/?sfnsn=wa&d=w&vh=i

Käsijarrua ei tokikaan tarvitse laittaa päälle, eikä sitä miehittää, kuten videolla hienosti nähdään.
kuva 04.08.2020 01:43 Olli Aalto  
  Vr5 on luotettavan lähteen mukaan varmuudella 1415.
kuva 30.05.2020 00:10 Olli Aalto  
  Muistaakseni Haapamäen XT-vaunussa on oikeat terveysikkunat eli ulkopoka on saranoitu yläreunastaan ja se on kytketty mekanismilla alhaalta saranoituun sisäpokaan.
kuva 25.05.2020 12:30 Olli Aalto  
  Nuo rautateiden omatekoiset akustonvaraajat ovat täysiä susia. Sellainenhan keitti kesällä 2014 CEmt 24040:n akut pilalle. Vaihtoon menivät sekä varaajat että akut.
kuva 25.05.2020 12:28 Olli Aalto  
  Käytönjohtajan puuttuessa museokalustossa onkin juuri siitä syystä ollut 1500 V käyttökiellossa. Rkt- ja Rt-vaunuissa ei ymmärtääkseni akselinpäägeneraattoria ole koskaan ollut, sillä ainakin Rkt on akkukäytöllä varsin hengetön: vain keittiön loisteputket ja matkustamon säästötuikut palavat, edes lämmitys ei toimi, virtaa saa vain dieselin käynnistykseen. Eli muut loisteputket ja lämmitys toimivat suoraan verkkovirralla eikä niillä ole vaihtosuuntaajia missään. Rbkt-vaunuissa on akselinpäägeneraattorit Eikt-ajan peruna, sillä 60-luvulla Hatzista ei ollut tietoakaan vaan sen paikalla oli kaasupullokaappi.
kuva 25.05.2020 02:35 Olli Aalto  
  1500 V lisäksi tässä on yleisen sähköverkon 230/400 V ulkosyöttö, jonka pistokytkin on kuvassa kytketty nurkkakaappiin (punainen pistokytkin). 1500 V on oikealla sokkorasiassa, eikä se siis ole kytkettynä. Tuossa kuvassa se ei tosiasiassa ladannut akkuja ollenkaan, sillä vaunun mahan alla oleva akustonvaraaja, joka lataisi akkuja 400 tai 1500 V ollessa kytkettynä, on sökö. Eli vaunu on akselinpäägeneraattorinsa ja dieselinsä varassa, jos akut ovat päässeet tyhjenemään, on niitä ensin ladattava liikkeessä ollessa tai sitten seisonnassa boosterilla ennen Hatzin käynnistystä. Aggregaatissa on sekä 230/400 VAC että 28 VDC generaattorit.
kuva 25.05.2020 02:28 Olli Aalto  
  Ei kummankaan vaan Hatz 3L40C.
kuva 10.02.2020 18:31 Olli Aalto  
  Jimi: ei saa.
kuva 10.02.2020 18:30 Olli Aalto  
  ()
kuva 06.01.2020 14:50 Olli Aalto  
  Uusi tulo-opastin ja tasoristeys tuolla tosiaan näkyvät. Siipitulo-opastin oli valotulo-opastinta huomattavasti lähempänä ratapihan tulovaihteita. Ilmeisesti uudella sijoituspaikalla on haluttu estää tasoristeyksen tukkiutuminen ratapihalle pääsyä odottavan junan pysähtyessä tulotolpalle.
kuva 15.12.2019 01:29 Olli Aalto  
  Petriltä viisaita sanoja – kyllä vihreässä vallankumoukselle piilee Suomelle suuri mahdollisuus tuottoisaan bisnekseen, eikä ole mitään syytä pelätä, että ilmastotoimet elämäämme kurjistaisivat.

Sähkön päästöissä on kuitenkin varottava yhtä sudenkuoppaa: puhuako tuotannon vai kulutuksen päästöistä? Tuotannon osalta Suomi näyttää vihreältä, mutta sähkönkulutuksen päästöjen tutkiminen, joissa on otettu huomioon myös sähkön tuonti ulkomailta ja joka siten antaa todellisuudesta oikeellisen kuvan, tilanne muuttuu rumemmaksi. Suuri ongelma on edelleen päästökaupan ulkopuolisen kaasulauhteen tuonti Venäjältä (kirjoitushetkellä 12 % kulutuksesta), ja päästökaupan kiertääkseen suomalaiset oikein rakensivat vielä niinkin myöhään kuin vuosituhannen vaihteessa Pietarin luoteislaitoksen, jonka kaasukombinaateista toinen on kytketty ja tahdistettu suoraan Suomen sähköverkkoon omalla linjallaan. https://en.wikipedia.org/wiki/North-West_Thermal_Power_Plant

Vielä viime talvena Suomeen tuotiin runsaasti palavalla kivellä tuotettua sähköä Narvasta, mutta tänä vuonna tilanne Virossa on kääntynyt päälaelleen ja palava kivi on nyt kriisissä. Nähtäväksi jää, miten paljon tuontia tänä talvena tulee olemaan. Samaten maahamme tuodaan Ruotsin kautta puolalaista hiilisähköä (kirjoitushetkellä 6 % kulutuksesta, marginaalisähkön periaate).

Koska Petrin selostaman päästökaupan ansiosta sähkömarkkinoilla suuripäästöinen tuotanto on kallein muoto, muodostuu siitä siten ns. marginaalisähkö, jota tarvitaan talvella lämmityssähkön kysynnän paikkaamiseksi. Ts. lämmityssähkö on aina likaista fossiilisähköä, joten sähkölämmityksen päästöt voivat olla 1500 grammaa hiilidioksidia kilowattitunnilta silloin, kun palavakivisähköä tuodaan. Rajoittamalla sähkölämmitystä kyseistä tuontia tuskin oltaisiin koskaan tarvittu.

Näin ollen tässä riittää vielä melkoisesti työnsarkaa, eikä OL3:n valmistuminenkaan riitä yksin ratkaisemaan kaikkea. Naapurimaalla Ruotsilla tuulivoimatuotanto on vuosittain aivan eri todellisuudessa, joten aivan yhtä hyvin mekin voimme ottaa heidät kiinni siinä. Heillä on polttamiseen perustuvan tuotannon osuus niin ikään huomattavasti pienempi, ja IPCC patistaa luopumaan nimenomaan polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta. Puusähkö Pekkarisen risuvoimaloissa ja Kymijärvi kolmosessa ei johda kuin ojasta allikkoon johtuen siitä, että nyt on kiire, eikä hiilidioksidi sitoudu uudelleen kasvaviin puihin riittävän nopeasti. En siis halua nähdä yhden yhtäkään uutta risuvoimalaa ensi vuosikymmenellä.

Kiinteistöjen lämmityksen siirto päästökauppaan EU:ssa on tervetullut asia: suomalaista yhteistuotantoa on kohdeltu päästökaupassa epäoikeudenmukaisesti, kun Keski-Euroopassa on surutta saatu polttaa maakaasua huonolla hyötysuhteella kiinteistökohtaisissa kattiloissa tarvitsematta osallistua päästökauppaan. Se on myös tehnyt sikäläisten kaasu- ja hiilivoimaloiden hukkalämmön hyödyntämisestä houkuttelemattoman tavan lämmittää kiinteistöt.
kuva 14.12.2019 21:26 Olli Aalto  
  Asia on juuri näin, kuten Tuukka kirjoitti. Ja väestönkasvu kyllä on ilman muuta edelleenkin kipukohta paitsi ympäristön niin myös ruokahuollon kannalta, mutta vauraammissa, paljon kuluttavissa ja päästävissä väestönsosissa se on jo pitkään ollut pysähtyneisyyden tilassa. Väestönkasvu keskittyy nimittäin maapallon köyhimpiin väestönosiin, joiden elintapa ei ole päästöpommi. Siksi en osta Eljaksen kirjoitusta.

Kunnianhimoa päästövähennyksiin tarvitaan, koska aika alkaa tässä loppua kesken. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt meille enemmän kustannuksia kuin mitä sen torjunta vaatii: https://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutoksen-kustannukset-suomelle-ovat-miljardiluokkaa/
kuva 14.12.2019 17:55 Olli Aalto  
  Kiitos tiedostasi, mutta edelleenkin: kuinka suuri osuus niistä on länsimaalaisten kulutuksen aiheuttamia, ja vastaavasti sikäläisten ihmisten elämämisen aikaansaannoksia? Päästöjään kun ei voi ulkoistaa toisten vastuulle, vaan se vastuu pitää kantaa, vaikka ne fyysisesti tapahtuvat muualla: https://www.verkkouutiset.fi/lansimaat-ovat-ulkoistaneet-paastonsa-kiinaan/ Kylmä ilmasto ei myöskään ole mikään tekosyy päästää enemmän, ja lämmityksen voi hoitaa nykyistä vähemmin päästöin. Niin ikään energiatehokkuuden parantamisessa maallamme on vielä paljon tehtävää edessä, eikä nykyinen energiankulutuksen taso ole mikään "pakko" tai syy olla tekemättä mitään. https://yle.fi/uutiset/3-9435708 On myös syytä muistaa ne kunnianhimoiset projektit näissä kahdessa maassa, joita uusiutuvan energian eteen tehdään. Suomelta vastaava kunnianhimo on siirtynyt heikommin tekoihin asti.
kuva 14.12.2019 15:07 Olli Aalto  
  Täälläkin vilahtaneet Kiina/Intia-kortit ja viittaukset suomalaisten häviävän pieneen osuuteen alkavat olla melko kulunut tekosyy olla tekemättä mitään. Ratkaisevaa globaalissa taistelussa ovat päästöt per capita, jotka ikävä kyllä suomalaisilla ovat moninkertaiset kiinalaisiin ja intialaisiin nähden. Jos kaikki maailman asukkaat päästäisivät yhtä vähän kuin keskiverto kiinalainen tai intialainen, olisi tämä ongelma ratkaistu. Eli päästöjen vähentämisen suurin vastuu on niillä toiminnoilla ja yksilöillä, jotka päästävät eniten, eikä keinotekoisesti rajatuilla ryhmillä. Pitää myös muistaa, miten suuri osuus Kiinan päästöistä liittyy länsimaalaisten kerskakulutukseen menevien tuotteiden valmistukseen. Saksa on jo ilmoittanut sulkevansa maansa hiilivoimalat 2030-luvulla, samaten Puolakin taipui viimein tämän vuoden lopulla hiilivoimansa alasajoon. Suomi ei kuitenkaan ole antanut mitään konkreettista lupausta turpeestaan luopumiseksi, vaikka kyseinen fossiilipolttoaine on kivihiiltäkin pahempi saasta. Ilmastonmuutos uhkaa luoda Suomeenkin paljon enemmän työttömyyttä, kuin mitä turpeen kiellosta seuraisi siitä elantonsa saavalle muutamalle tuhannelle ihmiselle.
kuva 14.12.2019 14:56 Olli Aalto  
  Kymijärven voimalaitos on tosiaan tyypiltään väliottolauhdutuslaitos, jossa sähköntuotannon parantamiseksi osa lämmöstä valuu lauhteena Joutjokeen. Höyryn kiertohan on aina suljettu, mutta lauhdevesi otetaan Vesijärvestä. Pääkaupunkiseudun hiilivoimalat taas ovat puhtaasti vastapainevoimalaitoksia, joissa lauhdelämpöä ei mereen valu, vaan sähköntuotannon osuus vaihtelee kaukolämmön paluuveden kylmyyden mukaan. Niissä sähkö on ollut sivutuote, kun taas väliottolauhteisia voidaan ajaa sähköntuotanto maksimoiden. Kaukolämpöakku mahdollistaa voimalan ajon sähkö etusijalla ilman tarvetta lauhduttaa kaloille.
kuva 07.12.2019 14:39 Olli Aalto  
  Tämä iltarusko komeili laajalti Suomessa ja muualla Itämeren alueella tuona iltana.
kuva 07.12.2019 14:37 Olli Aalto  
  Nyt se sitten on syksyn mittaan tapahtunut: tämä vanha Rautarouva on saanut väistyä tässäkin kohdassa seuraajansa tieltä ja tämä SA on kytketty uuteen johtoon: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11520
kuva 02.07.2019 23:20 Olli Aalto  
  Ossi on oikeassa. Tämä on tosiaan EPV:n tytäryhtiö EPV Alueverkko Oy:n 110 kV johto Seinäjoki–Lapua, radan suuntainen johto on haara tästä johdosta Itikkaan. Taka-alalla Fingridin 400 kV (atomirenkaan osa Seinäjoelta Alajärvelle) johdon takana taas erottuu heikonlaisesti Fingridin vanha 220 kV Seinäjoki–Alajärvi, joka muutama vuosi sitten muutettiin 110 kV käytölle 220 kV jännitetason poistuessa täältä päin Suomea. Vaasan radan ylittää Munakan länsipuolella myös toinen samanlainen 220 kV rakenteinen 110 kV johto Seinäjoelta Kokkolan Ventusnevalle. Niiden pylväät ovat selkeästi järeämpiä sekä korkeus- että leveyssuunnassa, niiden rinnalla tämä vanha 110 kV pylväs näyttää melko kevyeltä.
kuva 11.03.2019 21:52 Olli Aalto  
  Kuvissa https://vaunut.org/kuva/79214 ja https://vaunut.org/kuva/58532 näkyy hyvin, miten tämän kuvan mukainen korkea ja kapea patterikotelo puuttuu kummassakin porkkanasarjassa.
kuva 11.03.2019 21:39 Olli Aalto  
  Oikealla ikkunan alla pilkistävä saksalaisvaunumallinen patterikotelo sekä vihertävä penkinpäällyskangas ja niskatyyny ovat yhdistelmä, joka viittaa enemmänkin siniseen vaunuun. Vihreydestä ei kuitenkaan tämän kuvan tapauksessa voi mennä takuuseen värien olemattomuuden takia. Porkkanoissa oli kanavoitu ilmalämmitys, jonka hajottimet sijaitsivat alhaalla lattiatasossa kotelon ollessa samaa korkeusluokkaa kuin IC-vaunujen sähköpatterikotelot nykyään ovat. Lisäksi niskatuki oli Dm9-kalustossa huputettu valkoisella kankaalla, mutta Dm8-kaluston toisessa luokassa esiintyi toisaalta tuollaisia sinivaunumallisia istuimia niskatyynyin. Vorgin kuvissa ne ovat kuitenkin sinisiä tai harmaita verhoukseltaan. Vihreää kangasta on varmuudella ollut ainakin CEit-sarjan 2. luokassa. Näiden kalustojen aikakautta elämässään eläneet saavat mielellään täydentää vastaustani.
kuva 10.03.2019 19:37 Olli Aalto  
  Satunnaisarvonta. Käänetään samalla kertaa kuvateksti vielä paikalliselle kielelle: "Ska vi snack svensk hison gangon? Nu je vi i KNärpes, som ji in ienspraatji kommun fram ti januari 2016, beliäge i Österbotten å tenn svenska je majoritetsspraatje. Hison gangon ha vi shenn in halvbommsanliäggning som häitär Finnbyijin tvoå. Om tu skådar noga så kan tu sie att hison järnviegsuövägangon har tillåme tvoå ljusienhäitär."
kuva 10.03.2019 12:23 Olli Aalto  
  Kuulostaapa hyvin erikoiselta väitteeltä, jonka oikeellisuutta epäilen vahvasti. Ensinnäkin epäilyn perustana oleva asiavirhe: IC-vaunuissa on sähkökäyttöiset ulko- ja päätyovet, jotka saavat käyttövoimansa akuston 110 VDC jännitteestä. Kun viimeksi kävin Kolarissa, olivat veturit kyllä sammuksissa seisonnan ajan. Joskus poikkeustapauksissa olen kyllä kuullut toisen veturin jätetyn käyntiin vastaamaan 1500 V syötöstä päivän ajaksi.
kuva 10.03.2019 02:33 Olli Aalto  
  Vai että De vielä vara-varalla ja toinen Dr16 varalla. Kaikkea sitä joutuukin täällä lukemaan. Juttu on niin, että Dr16-kaksinajossa 1500 V syötetään aina johtoveturista. Jos johtoveturi vikaantuu siinä määrin ettei syöttö enää onnistu, on apuveturia mahdollista käyttää 1500 V syöttöön vain, jos molempia vetureita ajetaan erikseen ja niiden välinen moniajo-ohjaus puretaan. Koska matkalle lähtee pääsäntöisesti tasan yksi pätevä kuljettaja, ei tällainen kikkailu tule kysymykseen, vaan siinä tapauksessa De:n 1500 V kaapeli irroitetaan apuveturin pistorasiasta ja aggregaatti pöräytetään käyntiin.

Kuten Petteri sanoi, on De:n tehtävä huolehtia IC-vaunujen seisontalämmityksestä ja sinisten vaunujen sähkölaitteiden virransyötöstä. Väylä ei tähänkään päivään mennessä ole hankkinut Kolariin 1500 V syöttökeskusta varten tarvittavaa keskijänniteliittymää. Siitä seuraa, että Edm-vaunujen päästöt seisontalämmityksessä ovat CEmteihin nähden moninkertaiset, joten se siitä ympäristöystävällisyydestä.
kuva 09.03.2019 20:01 Olli Aalto  
  Lari, sepä siihen auttaisi täsmälääkkeenä. Jostain syystä ohituvirtausventtiiliä ei vain muisteta kääntää kiinni, kun lämpötila on noussut toivotulle tasolle. On myös ollut tilanteita, joissa "uudemman sadon" konduktööri on todennut, ettei ole kuullutkaan pannuhuoneen venttiileistä ja niiden käytöstä yhtään mitään, sekä sitten kiitellyt tiedosta kerrottuani niiden toimintafilosofiasta. Siksi käytin sanoja "viitseliäisyys" ja "tietotaito".
kuva 09.03.2019 01:08 Olli Aalto  
  Tosiaan tämä on syntyjään 23507 vuodelta 1967 ja koki Eifet-muutostyön vuonna 1988. Kiitos Jorma muistutuksesta, Kaipiotahan nuo ovat. Pitää lisätä se kuvateksteihin.
kuva 08.03.2019 20:06 Olli Aalto  
  Mieleeni hipsi sama kysymys, kuin Teemulla.
   >>