Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.04.2021 17:14 | Oskari Kvist | ||
| Ei ole. Onkohan hävinnyt sähköistyksen yhteydessä? | ||||
|
02.04.2021 17:11 | Oskari Kvist | ||
| Mukava nähdä että sivuraiteestakin on kuvia otettu. Näyttää siltä että sivuraide on ollut läpiajettava, vaihteet molemmissa päissä. Onko vaihteessa ollut jonkinlainen lukitus, kun kyseessä on pääraiteen vaihde? | ||||
|
08.08.2019 23:40 | Oskari Kvist | ||
| Konun tasoristeyksessä on nykyään myös varoituslaitos. | ||||
|
08.07.2019 06:06 | Oskari Kvist | ||
| Montako tonnia tässä junassa on hiiltä? Lieneekö luokkaa n. 45 tonnia per vaunu x 60 vaunua = 2700 tonnia? Montako tonnia hiilidioksidia junallisesta hiiltä vapautuu poltettaessa? (jos CO2 = 3,667 tonnia per tonni 100% hiiltä, kivihiilestä noin 85% hiiltä ja loput rikkiä yms, niin noin 140 tonnia CO2 per vaunu), eli 60 x 140 tonnia = n. 8400 tonnia CO2? Montako tonnia hiilen mukana on elohopeaa, rikkiä ja muita aineita, jotka hiiltä poltettaessa vapautuvat ilmaan, leviävät ympäristöön ja osa jäävät tuhkaan? n. 2700 tonnia x 0,15 = 405 tonnia. Minne kaikki kivihiilituhka loppusijoitetaan kun hiili on poltettu? Montako tällaista hiilijunaa Suomen läpi kulkee vuodessa, ja mikä on niissä kuljetetun hiilen laskennallinen CO2-ilmastovaikutus? https://cleantechnica.com/2019/07/07/this-is-exactly-why-clean-coal-is-a-joke/ |
||||
|
21.06.2019 01:03 | Oskari Kvist | ||
| Onhan siellä Kelloniemen radalla kulkenut liikennettä remontin jälkeen. HVM1009 kävi muutaman kerran pyörähtämässä Kelloniemessä, en muista tarkkaan milloin, mutta tänä tai viime vuonna. Varsinaisesta kaupallisesta liikenteestä ei ole tietoa, puitteethan sille kyllä ovat olemassa. | ||||
|
Kuvasarja: Yötön yö Pyhäsalmella |
20.06.2019 21:54 | Oskari Kvist | ||
| Hyvää dokumentaatiota. Ei pelkästään Pyhäsalmen kaivoksen liikenne, mutta myös muu dieselliikenne jäänee suurelta osin historiaan tällä rataosalla sähköistyksen jälkeen. | ||||
|
20.06.2019 21:49 | Oskari Kvist | ||
| Tämä on muuten varoitusvalolaitos tai tasoristeysvalolaitos, ei huomiovalolaitos. | ||||
|
20.06.2019 21:48 | Oskari Kvist | ||
| Kohta vähenee dieselliikenne merkittävästi tälläkin rataosalla, kun Iisalmi-Ylivieska ja Siilinjärvi-Ruokosuo sähköistetään, sen jälkeen tämäkin juna kulkee sähköllä. Nyt on vielä aikaa jäljellä kuvata näitä. | ||||
|
10.10.2018 00:13 | Oskari Kvist | ||
| Hieno kuva. Vielä ei ole linjasuojastusta käytössä, eikä sähköistystäkään. Limppuvaihde päätiellä kertonee siitä että täällä on ollut varmistuslukko-ja opastinturvalaitos tuolloin. Linjasuojastus, releasetinlaite ja sähköistys tuloillaan. Tuo kilkatinlaitos oli kuitenkin jo tuossa tuolloin, se sai sinnitellä aika pitkään, noin luokkaa 35 vuotta kuvanoton jälkeen.. | ||||
|
20.05.2018 00:59 | Oskari Kvist | ||
| Kuvasta tulee mieleen: http://vaunut.org/kuva/30061 ja http://vaunut.org/kuva/6693 | ||||
|
08.02.2018 23:36 | Oskari Kvist | ||
| Tässä on kyseessä pidemmällä aikavälillä tehty "aikavalotus". Sähköverkon taajuus kyllä näkyy tuossa valokaarien muodostamassa katkoviivassa. Jos junan nopeus on esim. 120 km/h, niin 50 Hz taajuudella yhden jakson aikana edetyksi pituudeksi tulee 0,66 metriä. Koska vaihtovirrassa on positiivinen ja negatiivinen puolijakso, valokaari syttyy kaksi kertaa jakson aikana. Puolijaksolla taas pituus on 0,33 metriä josta vaihteleva osa prosentteina (riippuen esim. ympäristöolosuhteista ja kuormitusvirrasta) sytyttää valokaaren. | ||||
|
05.01.2018 19:28 | Oskari Kvist | ||
| Mitä tarkoittavat nuo ratajohdoissa olevat oranssit merkit? | ||||
|
22.12.2017 00:58 | Oskari Kvist | ||
| Hyvin suojastusopastimen kaltainen järjestelmä, mutta hiukan laajemmalla toiminnallisuudella, on käytössä Sveitsissä: https://en.wikipedia.org/wiki/Swiss_railway_signalling#N_Type | ||||
|
06.12.2017 17:55 | Oskari Kvist | ||
| Tai vaihtoehtoisesti apuveturi toisinpäin. :) | ||||
|
11.11.2017 19:25 | Oskari Kvist | ||
| Mitkä telit tässä on? Jotkut uudentyyppiset? | ||||
|
28.10.2017 20:12 | Oskari Kvist | ||
| Tämä on kyllä ollut sangen eksoottinen kuljetus, sähköllä hinattu höyryä. | ||||
|
28.10.2017 20:12 | Oskari Kvist | ||
| Otavan tähtikuvio Otavassa. Hieno kuva. | ||||
|
Kuvasarja: Ruskaa Haapajärven radalla |
21.10.2017 01:43 | Oskari Kvist | ||
| Mahdetaankohan Saarijärvi-Haapajärvi-välille tehdä isompaa remonttia (päällysrakenne+kiskot) jossain vaiheessa, kun Äänekoski on yllättäen lisännyt tämän rataosan liikennettä merkittävästi? Sinänsä miellyttävää nähdä, että näin on käynyt ja rataosalla näyttää olevan positiivinen tulevaisuus edessä, raakapuuta kun Äänekoski tarvitsee jatkossakin ja paljon. Oma osansa rataosan käyttöön on varmasti myös sillä että Iisalmi-Ylivieska ei ole sähköistetty rataosa (sähköllä joutuisi kiertämään todella pitkän matkaa Ylivieskasta Äänekoskelle), ja Haapajärveltä pääsee näppärästi Äänekosken suuntaan. | ||||
|
20.10.2017 22:31 | Oskari Kvist | ||
| Human error? | ||||
|
20.10.2017 22:27 | Oskari Kvist | ||
| Menevätkö ne ns. läpikulkevana suoraan Haapajärvi-Äänekoski-suuntaan? | ||||
|
16.10.2017 20:12 | Oskari Kvist | ||
| Artikkeli kyseisestä S-mersusta, 600 SEL. https://www.hs.fi/autot/art-2000005376951.html | ||||
|
30.09.2017 20:40 | Oskari Kvist | ||
| Yksi tekijä rekkajunien ajolle 100 km/h nopeudella taitaa olla akselipainoraja, joka rekkavaunuilla on 100 km/h nopeudelle suurempi kuin 120 km/h. | ||||
|
15.09.2017 21:16 | Oskari Kvist | ||
| Tässä menee kyllä täysin käyttökelpoisia vaunuja valitettavasti pilalle. Eikö olisi vähemmän ilkivaltaista säilytyspaikkaa? | ||||
|
22.08.2017 22:06 | Oskari Kvist | ||
| Valmetin tuotteet vetävät seuraajansa Valtran tuotteita. | ||||
|
23.07.2017 00:48 | Oskari Kvist | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
13.07.2017 02:00 | Oskari Kvist | ||
| No niin, olisiko tuosta yhtään osviittaa? https://www.youtube.com/watch?v=jIGSJqS8qXc | ||||
|
|
13.07.2017 01:53 | Oskari Kvist | ||
| Youtubea tarpeeksi pitkään selaamalla asia selvinnee.. Muistan että joskus olen jonkun vilkkuesiön nähnyt siellä, mutta en nyt muista kyseistä videota. Varmaan useampikin löytynee. | ||||
|
07.07.2017 01:40 | Oskari Kvist | ||
| Kannattikohan niitä kaikkia puunlastauksia sittenkään keskittää. | ||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
02.07.2017 13:28 | Oskari Kvist | ||
| Lavetillahan tämä on ollut liikkeellä. Kuinkahan paljon yhteneväisyyttä tällä on Dr18:n pohjalla olevaan S200-veturiin? | ||||
|
01.07.2017 00:39 | Oskari Kvist | ||
| Iisvedelle mahtuisi varmaan myös. Kunhan ei sielläkään tukkisi tasoristeystä makasiinin kohdalla. | ||||
|
30.06.2017 22:08 | Oskari Kvist | ||
| Tasoristeyksen nimeksi voisi korjata kuvaan Piepponen. | ||||
|
25.06.2017 21:52 | Oskari Kvist | ||
| Jos puut raivaisi pois, niin tuostahan voisi jonkun työkoneen ajaa (kunnossapidon/ratatöiden käyttöön tms) avovaunun kyytiin/sieltä pois. | ||||
|
25.06.2017 21:47 | Oskari Kvist | ||
| Oho, no tämä on uutinen. | ||||
|
14.06.2017 18:46 | Oskari Kvist | ||
| Kuvassa kiinnittää huomion se, että on kaksi H-tunnuksellista opastinta samassa päätä ratapihaa. | ||||
|
14.06.2017 18:22 | Oskari Kvist | ||
| Jorma: ÖBB tilaa 6-akselisia Vectroneita, taitaa olla ensimmäinen joka niitä tilaa (ei ole aiemmin ollut). http://www.railjournal.com/index.php/locomotives/obb-selects-siemens-for-electric-locomotive-order.html | ||||
|
14.06.2017 18:11 | Oskari Kvist | ||
| Pistää kolmannen kaveriksi niin ei jää mäkeen. Noitahan luulisi kohta riittävän kolmekin tähän junaan, sitten kun vetureita on enemmän. | ||||
|
11.06.2017 02:36 | Oskari Kvist | ||
| Miksiköhän tähän tunneli piti laittaa? Korkeammistakin kallioista on louhittu leikkauksia läpi. Päällä ei näytä olevan kovin paksua kalliokerrosta. | ||||
|
03.06.2017 15:12 | Oskari Kvist | ||
| Nuuvi, Paansuu ja Suihkola ovat edelleen olemassa. Kansanedustaja Markku Rossin aloite vuodelta 2014: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/taa_388+2013.pdf "Maaoikeus on päättänyt, että Suihkolaan on rakennettava eritasoristeys Liikenneviraston ajamien halvempien tiejärjestelyjen sijasta. Tämä tarkoittaa alikulkusillan rakentamista. Tähän ei ole kuitenkaan varattu rahoitusta, vaikka luonnollisesti oikeuden päätöstä tulee noudattaa." Ja samassa aloitteessa on 600k€ mainittu eritason hinnaksi. Nyt on noin viisi vuotta kulunut tästä, ilmeisesti rahaa ei vaan ole laittaa tuohon. |
||||
|
26.05.2017 18:46 | Oskari Kvist | ||
| R i n n a k k a i s r a t a. Onneksi (?) näitä ei ole Suomeen tarvinnut rakentaa, vaikka Mr. Rajamäki muuta väittikin. | ||||
|
20.04.2017 20:20 | Oskari Kvist | ||
| Nyt jos vielä vaihdettaisiin mitäänsanomattomat Ekstra ja Eko luokat 1. ja 2. luokkiin. | ||||
|
27.03.2017 21:12 | Oskari Kvist | ||
| Mikähän tämän oikeanpuoleisten kylttien merkitys on. Onko tuossa niin lähellä sähköratarakenteet vai.. | ||||
|
08.03.2017 19:13 | Oskari Kvist | ||
| Jotenkin tässä on ehkä enemmän F:n näköä kuin Di3:n. | ||||
|
25.02.2017 13:11 | Oskari Kvist | ||
| Aika jämäkkä "käynnistysmoottori" hurussa, tehoksi tulee äkkiseltään laskettuna 197V x 3500A = 689,5 kW. Toisaalta akusto ei varmasti jaksa puskea 197V koko käynnistysyrityksen ajan, vaan jännite kyykkää kuormitettaessa noin suurillla virroilla lyijyakulle tyypillisesti (kuten valojen himmentymisestäkin voi päätellä) ja tällöin tietysti tehokin on alhaisempi kuin mitä tuo laskenta. No heitetään että jotain luokkaa 130V = 455 kW, kyllä muuten edelleenkin on aika kovan luokan startti. Mites muuten Dv15/Dv16? Oliko niissä paineilmastartti, moottori kun oli "hurun puolikas"? |
||||
|
|
25.02.2017 12:19 | Oskari Kvist | ||
| Linkataanpa reilun viiden vuoden takainen uutinen: http://yle.fi/uutiset/3-5459891 | ||||
|
|
25.02.2017 11:55 | Oskari Kvist | ||
| Tosin ei tainnut kuormattuna tuolloinkaan olla kuin 100 km/h maksiminopeus rekkajunille, vaikka vaunukalusto itsessään sallii 120 km/h. Mistähän syystä? Jarrut? Veturi ei jaksa tehoiltaan vetää 120 km/h asti? Muut syyt? Jos jarrut ovat ongelmakohta, olisiko teknisesti mahdollista korottaa rekkajunien nopeutta esim. sähköohjattuja jarruja (kuten IC2-kalusto) käyttämällä? Olisiko teknisesti mahdollista tehdä esim. 160 km/h kulkeva rekkajuna? Tuleeko kuorman painopisteen kanssa ongelmia vs. 100 (120 km/h), radan kaarteista tms johtuen? |
||||
|
|
25.02.2017 11:50 | Oskari Kvist | ||
| Toisaalta "ei ihmekään" että yhdistetyt rautatiekuljetukset ei pärjää, kun maanteillä rekat pääsevät ajamaan kovempaa kuin rautateillä kalusto yhdistettyjen kuljetusten kalusto sallii (120 km/h): http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/KSML-Osa-rekoista-ajaa-j%C3%A4rkytt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-ylinopeutta-%E2%80%93-jopa-130-kmh/937565 | ||||
|
|
25.02.2017 11:46 | Oskari Kvist | ||
| Sen näemme seuraavassa jaksossa. Mikä sitten jaksoksi ikinä määritelläänkään. | ||||
|
|
24.02.2017 21:17 | Oskari Kvist | ||
| Valitettava maan tapa junia pyörille, kun pitäisi pyöriä junille. Vai mitenkäs se menikään...? | ||||
|
|
24.02.2017 18:21 | Oskari Kvist | ||
| Kenties Pohjanmaan radan remontin valmistumisen jälkeen, ainakin infran puolesta olisi mahdollisuus jatkaa näitä kuljetuksia. Ratatyöthän olivat yksi syy miksi asiakkaat hävisivät junista (ei voinut kuljettaa aikatauluherkkää tavaraa). | ||||
|
07.02.2017 22:57 | Oskari Kvist | ||
| Olisiko noista äänivaroituslaitteista kuvaa? | ||||
|
17.01.2017 21:13 | Oskari Kvist | ||
| Ns. "putsausmoodi" eli ajetaan molemmat virroittimet yhtä aikaa ylhäällä, toinen sähköisesti piiristä poiskytkettynä (erotusjaksot ym.). Kulkusuuntaan nähden ensimmäinen putsaa suurimmat kuurat ajolangan pinnalta. | ||||