Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02.2014 22:39 | Joni Lahti | ||
| Kyllä. Vörösmarty tér ↔ Mexikói út -linja valmistui vuonna 1896. | ||||
|
|
15.02.2014 18:38 | Joni Lahti | ||
| On. Budapestin keltaisen linjan M1 asema. | ||||
|
12.02.2014 18:05 | Joni Lahti | ||
| Jo värikin tuo mieleen IFA:n http://tinyurl.com/obf6klb | ||||
|
09.02.2014 16:30 | Joni Lahti | ||
| Neuvostoliittoon jäi kaikkiaan noin 2000 trofee- tai sotaveturia. Suurin osa näistä muutettiin tietenkin 1524 mm raideleveydelle, mutta raja-alueille jätettiin reserviin joukko vetureita, joissa säilytettiin raideleveys 1435 mm. Tämä tehtiin sotilaallisista syistä, olisihan ollut helpompi operoida eurooppalaisilla radoilla välittömästi omilla vetureilla. Tällaisten vetureiden määrää ei kuitenkaan Tehnika Maailman jutussa ”Kolm ajaloolist vedurit” kerrota http://tinyurl.com/nek9k3j Todennäköisesti se jäi sotasalaisuudeksi. Kaikki neuvostoliiton sotaveturit saivat sarjan ensimmäiseksi kirjaimeksi T:n (T niin kuin trofee). Kirjaimella Э viitattiin saksalaisiin (50 ja?) 52 vetureihin. Osa näistä vetureista kulkeutui Neuvostoliittoon välikäsien kautta eli ne olivat olleet Itäeurooppalaisten sateliittimaiden käytössä. Virossa muistomerkkinä olevan TЭ-3368:n historia itävaltalaisen lähteen mukaan oli seuraava: KrMa 16494/43 -> 52 3368 -> ÖstB -> 07.06.1945 -> MÁV; 06.04.1948 -> CFR; xx.10.1950 -> MPS, ´52> TЭ-3368, ´84 -> 1042 238; ´91 -> EVR, ´05 ´-> Museum Haapsalu. Linkissä http://tinyurl.com/nbqa3pa on luettavissa itävaltalaisten 52:ten kohtaloista matkalla neuvojen maalle. |
||||
|
|
06.02.2014 17:03 | Joni Lahti | ||
| Virossa tehtiin vuonna 1930 tilaus kymmenestä kapearaiteisesta veturista, jotka suunniteltiin käyttämään palavakiveä (põlevkivi). Sarjamerkintä oli Sk. Vetureita valmistui kaikkiaan 16 kpl (Sk-150-165). Hieno kuva veturista löytyy postimerkissä vuodelta 1996 http://tinyurl.com/lzl4mpt SK tenderiveturin työpaino oli 32 tonnia, suurin nopeus 35 km/h ja polttoainemäärä 8 tonnia sekä pyörästöjärjestelmä 2-8-0. Sarjan loppupään vetureiden paino ja nopeus olivat hiukan toiset. |
||||
|
05.02.2014 21:03 | Joni Lahti | ||
| Esko, sitäkin, mutta itse lentokenttään löytyy tarkempaa tietoa fsnordic.net -sivuilta http://tinyurl.com/o5wodzo Ilmakuvat edesmenneestä kentästä ovat erinomaisia, kannattaa katsoa! |
||||
|
04.02.2014 10:40 | Joni Lahti | ||
| Entä DDR (double data rate)? | ||||
|
|
04.02.2014 07:00 | Joni Lahti | ||
| Komeasti on neuvostolan lyhenne CCCP - Союз Советских Социалистических Республик - veturin nokalla. Nykyisin on tuokin lyhenne saamassa uusia merkityksiä, esimerkiksi CCCP - Combined Community Codec Pack. Vanha merkitys painuu unholaan. | ||||
|
03.02.2014 22:09 | Joni Lahti | ||
| Metsähallitukselle tehdyssä Suomen yleiskartassa vuodelta 1943 näkyy hyvin Eskolan metsäradan eli ns. Pikkuradan reitit. Rata kulki valtion metsiä pitkin (vihreät alueet) ja jakautui kahdeksi reitiksi, joista toinen meni Lestijärvelle ja toinen Reisjärvelle https://vaunut.org/kuvasivu/37033 | ||||
|
|
03.02.2014 20:35 | Joni Lahti | ||
| Porkkalasta lähtivät viimeiset hyyryläiset vuoden 1956 alkaessa oikein komeasti teräsrunkoisilla vaunuilla Su -sarjan veturin vetämänä http://tinyurl.com/nfpmxg7 Silloiset rauhanjunat kuljettivat myös raskaita sotavälineitä kohti suurta isämaata. Rauhanomainen tykistö, jota junilla vietiin, olisi ulottunut Helsingin keskustaan. Ei kuitenkaan ammuttu. Rauhanomaiset raskaat panssarivaunut turvasivat puolustuksellisesti Neuvostoliittoa Porkkalasta käsin. Nekin lähtivät kaikki kotiin. Mutta moniko muistaa, että tukikohdassa oli myös sotilaslentokenttä varusteineen? Kenttä sijaitsi Friggesbyn peltoaukealla pohjois-etelä suuntaisesti. Aukea erottuu vieläkin Google Earthissa. Kiitorata oli n. 1500 metriä pitkä ja se oli ns. puolikestopäällysteinen, osittain myös teräslevyillä katettu. Kentän reunoilla oli runsaasti suojia ja bunkkereita. Kentällä on täytynyt olla myös runsaasti teknistä kalustoa, joka rahdattiin myös kotimaahan. Vietiinkö kalusto junilla vai vesitse, siitä ei ole tietoa. Asiakirjojen mukaan kentältä operoi myös ”reaktiokäyttöisiä” koneita. Ne ovat voineet olla peräti Mig-15 koneita. Huikeaa historiaa. |
||||
|
03.02.2014 10:34 | Joni Lahti | ||
| Voisi olla Su-85. Sen alusta oli T-34:stä ja kun ei sitä näy, on vaikea arvata. Toisaalta Su-85 oli matala profiililtaan, sehän oli torniton rt. JS -vaunut tehtiin taas KV (Klim) -tyyppisille alustoille ja niiden profiilit olivat tornin takia korkeahkoja, kuten tässä kuvassakin. Nyt tarvittaisiin asiantuntijoita, meikäläisen tiedot loppuvat tähän! | ||||
|
03.02.2014 10:24 | Joni Lahti | ||
| Ilkka, kolmas mies/nainen oli Neuvostoliitossa solun tai työyksikön puoluesihteeri tai vastaava puoluelinjan edustaja. Näin ainakin tarinoissa kerrottiin :) Tosiasiassa ainakin neuvostokouluissa oli aina yksi tai kaksi apulaisrehtoria ja toinen heistä oli puoluelinjan edustaja. Toinen oli siinä tapauksessa pedagoginen johtaja. | ||||
|
|
02.02.2014 21:33 | Joni Lahti | ||
| Pahus, en ole enää täysin varma JS-vaunusta, sillä kuvassa ei erotu suujarrua. Saattaa se ollakin, mutta ei näy noiden vaaleiden läikkien vuoksi. | ||||
|
02.02.2014 21:03 | Joni Lahti | ||
| Tästä on vaikea sanoa muuta kuin, että kyydissä on 152,4 mm eli 6 " haupitsi. Malli voi olla m/37? | ||||
|
|
02.02.2014 20:56 | Joni Lahti | ||
| Upeita kuvia Joonas! Pressun alla voisi olla putken pituuden perusteella JS-3 tai 2 (Josef Stalin vaunuja) http://tinyurl.com/psbrnsu Laite oli järeä taisteluvaunu, 3:ssa jopa 122 mm tykki. |
||||
|
02.02.2014 19:33 | Joni Lahti | ||
| 1004 ajoi Hangon radalla kesällä 1985, tarkemmin ottaen taisi olla heinäkuu tässä (kehnossa) kuvassa https://vaunut.org/kuva/36320 Hyvinkään Veikkarissa. Voisi olla juuri unikeonpäivä. maisema näyttää kuivalta Hyvinkäällä. Säätilastojen mukaan kesäkuun ja sitten heinäkuun puolenvälin tienoilla oli lämmintä. Siitä johtui varmaankin ennen aikainen kellastuminen. | ||||
|
31.01.2014 20:03 | Joni Lahti | ||
| Itse asiassa Huopalahdesta suunniteltiin uuden rantaradan korvaavan yhteyden alkupistettä Porkkalan vuokra-aikana. Rata olisi kulkenut Ojakkalan kautta Saloon. Porkkalan yllättävä palautus vuonna 1956 lopetti suunnittelun ja rantarata otettiin täysimääräisesti käyttöön. Olisiko ollut sitten parempi, jos uusi rata olisi ehditty rakentaa? | ||||
|
31.01.2014 12:21 | Joni Lahti | ||
| Tai IL-28 ilman etuosan lasitusta. | ||||
|
|
31.01.2014 09:16 | Joni Lahti | ||
| Edelleen tulee muotoilusta mieleen pommikone. | ||||
|
30.01.2014 20:21 | Joni Lahti | ||
| Nimen Kitai Gorod voi ymmärtää helposti merkitsemään Moskovan Chinatown'ia. Siitä ei alun pitäen ole kuitenkaan kysymys, sillä sana kita viittaa ilmeisesti Kremlin muuriin tai ehkä tarkemmin sen rakenteeseen ja rakentamistapaan. Joistakin kepeistä tai vitsaksista saattaa olla kysymys? | ||||
|
30.01.2014 11:32 | Joni Lahti | ||
| Tor, olihan se eri maailma tuo itäinen Berliini. Suurin yllätys oli se, että länsiliittoutuneiden sotilaat saivat lomailla itäpuolella suhteellisen vapaasti. Mm "Paavin koston" eli televisiotornin ravintolassa näin ranskalaisia sotilaita viettämässä vapaa-aikaa ilman "päällystakkia" tai ehkä päällystakki oli jossakin näkymättämissä. Sitä ei voinut tietää. | ||||
|
27.01.2014 17:13 | Joni Lahti | ||
| Maitojunalla palannut pääsi diplomialikersantiksi. | ||||
|
26.01.2014 17:27 | Joni Lahti | ||
| Tässä kuvassa http://tinyurl.com/nsvmshn ajetaan hiroshimalaista ratikkaa toisesta päästä ja ovet näyttävät olevan molemmilla puolin tai sitten ei? . |
||||
|
|
26.01.2014 12:56 | Joni Lahti | ||
| Kumpi on etupää ja kumpi vastaavasti takapää, vai ajetaanko vaunua molemmista päistä? Kuvassa kuljettaja on vasemmassa päässä. Tällöin uloskäynti on takaa ja sisäänkäynti keskeltä noiden ovissa olevien merkkien mukaan. | ||||
|
24.01.2014 20:11 | Joni Lahti | ||
| Kadun vanha neuvostoajan nimi oli Aleksandr Matrossovi tn. Matrosov oli neuvostoliiton sotasankareita, todennäköisesti vain myytti, mutta kadun sai nimiinsä. Tallinnan katuverkko on käynyt todella suuren nimenmuutosprosessin sitten miehitysvuosien. Näin tehtiin myös Helsingissä vuoden 1918 jälkeen, ei kuitenkaan samassa määrin. |
||||
|
19.01.2014 16:10 | Joni Lahti | ||
| Kikugawa 菊川 on sekin japanilaisittain runollinen nimi. Suomeksi se merkitsee jotakuinkin samaa kuin Krysanteemijoki. Hieno on maisemakin. | ||||
|
17.01.2014 19:04 | Joni Lahti | ||
| Katsokaapa tarkemmin tätä Eliel Saarisen signeeraamaa Suur-Helsingin asemakaavaluonnosta vuodelta 1918: http://tinyurl.com/m9m3gr9 Päärautatieasema olisi siirtynyt Pasilan tienoille. Sompasaari olisi jo kiinni mantereessa, Vanhankaupunginlahdelle olisi tullut satama ratoineen, Herttoniemeen valtaisa ratapiha ja Lauttasaareen samoin satama-alue ratapihoineen. Muutenkin rataverkko olisi ollut tämän mukaan merkittävä esikaupunkiratoineen päivineen. Hyvä vai huono skenario, mene ja tiedä. |
||||
|
15.01.2014 19:44 | Joni Lahti | ||
| Raideleveys oli erikoinen 500 mm. 500 mm ratoja löytyy tietenkin historian saatossa muitakin. Mansfelder Landissa Vatteroden puistoradalla sellainen on tai oli entisen DDR:n jäljiltä. Toinen vastaavan levyinen lienee Nürbergissä? | ||||
|
|
15.01.2014 12:58 | Joni Lahti | ||
| Upea kuva menneestä! Kiitos Jorma. - Nyt muisti pätkii, enkä muista, kulkiko vuonna 1934 Kuritushuoneen pistorata tuossa kuvan keskivaiheelta oikealle? Linkissä topografikartta alueesta vuodelta 1938 https://vaunut.org/kuva/51391 | ||||
|
14.01.2014 13:13 | Joni Lahti | ||
| Oletan, että tämä on juuri se Sitsin mäki, jossa pienet venäläiset höyrykoneet tuppasivat hyytymään. | ||||
|
|
13.01.2014 13:39 | Joni Lahti | ||
| Kopliin kulki aikoinaan aivan oma, muusta verkosta irrallinen 1524 mm raitiotie. Rata lähti Telliskivi kadulta ja kulki Balti-Vene tehtaalle Kopliin n. 4,5 km pituisena. Radalla käytettiin aluksi pieniä höyryvetureita. Tarina radasta löytyy https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6408.0 | ||||
|
13.01.2014 13:25 | Joni Lahti | ||
| Viipurissa oli ainakin Linnansillan kupeessa, jossa satamarata ja raitiotielinja leikkasivat . | ||||
|
12.01.2014 19:59 | Joni Lahti | ||
| ”Plumpe” sijaitsi muistaakseni ranskalaisella sektorilla. Alun pitäen se oli tietenkin neuvostojoukkojen käsissä. Englantilaiset ottivat ensin alueen haltuun, jonka jälkeen ranskalaiset tulivat solmupiteen herroiksi. | ||||
|
11.01.2014 22:43 | Joni Lahti | ||
| Pohjanmaan maakunnan kunnista suomenkielisiä ovat Isokyrö ja Laihia. Suomen kielinen enemmistö on Vaasassa ja Kaskisissa. Muutoin kunnissa lienee ruotsinkielinen enemmistö. On se Keski-Pohjanmaakin vielä olemassa! | ||||
|
|
11.01.2014 21:27 | Joni Lahti | ||
| Kunnan nimihän on nykyään Pedersören kunta - Pedersöre kommun, jossa 89,9 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Kunnan nimi oli ennen kuntaliitoksia 1977 suomeksi Pietarsaaren maalaiskunta. Tuolloin kuntaan liitettiin Ähtävä (Esse) ja Purmo. Kunnan toinen rautatieasema on Kolppi/Kållby (ei Kolppi ruotsiksi kuten aiemmin kirjoitin; korjattu). Kolpissa pysähtyivät silloin joskus myös henkilöjunat. | ||||
|
10.01.2014 18:28 | Joni Lahti | ||
| Mutta silloin, kun neuvostoveturi (CY tai muu) veti suomalaista junaa Porkkalan tunnelissa, suomalaista luotsia ei tainnut olla seurana? | ||||
|
08.01.2014 12:54 | Joni Lahti | ||
| Muurahaishappo eli metaanihappo on yksinkertaisin karboksyylihappo, jonka rakennekaava on HCOOH. Sitä käytetään todellakin AIV:ssa. Poikasina teimme muurahaistikkuja pistämällä kuoritun pajunvitsan muurahaispesään. Tottakai ne suihkuttivat happoa tunkeilijaan! Sitten tikku ylös. Nuolimme tikut puhtaiksi, oli muuten mukavan kirpeä välipala. Seurasiko tästä vakavia oireita? Ei ehkä, elossa ollaan, mutta saattoihan nuoleskelu aiheuttaa joitakin pieniä juttuja.... | ||||
|
07.01.2014 19:34 | Joni Lahti | ||
| - Hei! Miksi sinun kotsassa on lippa ja minun ei! - Mutta lippahan on vanha venäläinen miehisyyden symboli, ei sovi sinulle. |
||||
|
06.01.2014 19:50 | Joni Lahti | ||
| Muistatteko mitä oli Juvel, jota tuossa sinisen vaunun ovensuussa markkinoidaan? Se oli E-liikkeen vehnäjauhomerkki. | ||||
|
06.01.2014 16:32 | Joni Lahti | ||
| Tuolta löytyy http://tinyurl.com/oqevh6u mielenkiintoinen juttu gyrobussien tekniikasta ja historiasta. Belgialaiset ovat olleet mieltyneitä tekniikkaan. Vanha kunnon Gent on vieläkin melkoinen liikenteen solmu. Mahtava tavara-asema ja toimiva kanavajärjestelmä Hollannin kautta Pohjanmerelle. |
||||
|
06.01.2014 13:56 | Joni Lahti | ||
| Tuukka: Varmasti i on pitkä tuossa etutavussa ja suomalaiset ovat sen sellaisena kuulleetkin. Mitenkähän liiviläiset ovat nimen aikoinaan lausuneet? Kirjoitettaessa nykysuomen mukaan pitkä etutavu merkitään kahdella vokaalilla, kuten virossakin. Jälkitavujen pitkät vokaalit ovat alkutavuja uudempia suomessa kuten muodossa Riikaa. Suomalaisten korvissa ja suissa soinnillinen g on muuttunut soinnittomaksi konsonantiksi. Juju on siinä, että ko. erisnimi on tullut hyvin varhain itämerensuomalaisten korviin ja että se on lähtenyt ainakin suomen kielessä tai se on alistettu meille tyypilliseen astevaihteluun Riian>Riikaa>Riiassa>Riiaan>Riiasta jne. Monet uudemmat vieraat nimet tai lainasanat eivät enää lähde yhtä herkästi astevaihteluun, lieneekö sitten hyvä tai huono asia. Hups jälleen, mentiin taas sivuun, mutta tarkoitetukseni oli sanoa, ettei ns. äänne- tai astevaihteluvirheet ole kauhean vakavia erisnimissä, koska niissä on sitä kuitenkin. |
||||
|
|
05.01.2014 20:44 | Joni Lahti | ||
| Mielestäni näihin paikannimien kirjoittamiseen ei kantata keskittyä liikaa, sillä vaihtelua ilmenee kielestä toiseen riippuen paikan tai asian yhteydestä omaan kieleen tai peräti murteeseen. Riga > Riika > Riian muutos johtuu yksinkertaisesti Itämeren suomalaisten kansojen pitkästä yhteydestä balttien kanssa ja nimen äänneasun sopeutumisesta oman kielemme äännejärjestelmään sekä sitten myös astevaihteluun. Nykyään on selvästi suuntaus pyrkiä säilyttämään erisnimien äänneasu mahdollisimman alkuperäisenä, joka on tervetullut muutos. Nimen taivuttaminen saattaa tienkin tuottaa ongelmia. Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan lähde mukauttamaan vaikkapa nimeä Zagreb paremmin suomen kieleen istuvaksi! Jännä tilanne on nimen Georgia (georgiaksi საქართველო eli Sakartvelo) kohdalla. Maa tunnettiin aiemmin suomessakin nimellä Gruusia sen ollessa neuvostotasavalta. Mutta entä nyt, Sakartvelo, Gruusia vai Georgia? Mikä on oikein? Virolaiset eli eestiläiset taitavat puhua edelleen Gruusiasta ja georgialaiset eli gruusialaiset itse Sakartvelosta. Nämä tilanteet ovat tietenkin hankalia tapauksia, mutta olisihan se hyvä, että valtiolla olisi kaikkialla tunnettu tunnus, nimi. |
||||
|
05.01.2014 20:15 | Joni Lahti | ||
| Maxin kanssa pääsee myös maalaamaan ja pelaamaan pelinurkassa. Sain työkalujen keräilyssä peräti 60 pistettä! Siis en pelaa enää. | ||||
|
03.01.2014 22:43 | Joni Lahti | ||
| Epäillään vahvasti, että muoto Mankby olisi saanut nimensä talon isännän nimen mukaan, joka oli Nils Mancke | ||||
|
01.01.2014 17:45 | Joni Lahti | ||
| Tarkkaan ottaen valmistaja taisi olla VEB Lokomotivbau Karl Marx Babelsberg (LKM). Näitä kansaomistamia Karl Marx -nimisiä tehtaita oli muitakin, mm. Erfurtissa ollut elektroniikkatehdas. - Sivulla http://tinyurl.com/pe6k3ks lisää näistä LKM:n pienistä vetureista. |
||||
|
01.01.2014 12:26 | Joni Lahti | ||
| Tässä ilmeisesti ajellaan 750 mm radoilla? Onko tuo höyry alun perin saksilainen? | ||||
|
30.12.2013 12:49 | Joni Lahti | ||
| Hauska on myös kepin päässä oleva varoitus "CAUTION SHORE LINE" . Onkohan niin, että konduktööri laittaa ilmoituksen esille aina junan seistessä asemalla? Tuskinpa laite on automaattinen vinkkari. | ||||
|
22.12.2013 14:31 | Joni Lahti | ||
| Näin oli. DDR:n kanavat 5, 6, 8 ja 11 olivat kuvan ja äänen lähettämisjärjestelmältään yhteensopivat läntisen järjestelmän kanssa. Kun eri värijärjestelmät otettiin käyttöön, voitiin itäpuolella kuitenkin katsoa länsitelevisiota mustavalkoisilla aparaateilla. Itäkoneisiin sai myös PAL-moduulin ja kaksoisjärjestelmävastaanottimia sai virallisestikin joulukuusta 1977 alkaen. Jonkinlaista lientymistä siis oli ilmassa. | ||||
|
|
22.12.2013 11:50 | Joni Lahti | ||
| Katoilla näkyy mahtavia "konkurssiharavoita". Stassfurt on sen verran lähellä entistä rajaa, että siellä pystyi katsomaan lännen hapatusta TV:ssa. Lähetyssysteemi oli sama kuin lännessä, Berliinissä varsinkin pystyi seuraamaan lännen lähetyksiä vaivatta. Tietenkin harrastus oli riskialtis, sillä joku kiltti naapuri saattoi käydä kertomassa asiasta Stasille. Sitä en muista, ottiko DDR käyttöön SECAM vai PAL värisysteemin? | ||||
|
21.12.2013 20:21 | Joni Lahti | ||
| On joku jo ehtinyt värittää Vectran VR:n vihreää kuosiin http://tinyurl.com/qzlpnq9 Toivon kyllä hiukan ilmeikkäämpää asua. | ||||
|
21.12.2013 19:55 | Joni Lahti | ||
| Toimisiko tämä linkki JAK-40 junaan? http://www.flickr.com/photos/austin7nut/5376313802/ | ||||