Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.01.2013 12:33 Joni Lahti  
  Nettitietojen mukaan tämä piippu-ukko on vuodelta 1935 Johannes Dietzen käsialaa. Ukon nimi on Alterburgilainen talonpoika tai lyhyemmin Malcher. Ukko symbolisoi matkalle lähtevää varakasta talonpoikaa, joka pystyy maksamaan matkansa kuten muutkin. Työ on n. 2 m korkea ja painaa 700 kg.

Hyvä kuva työstä löytyy mm osoitteesta http://geo.viaregia.org/testbed/index.pl?rm=obj&objid=40
kuva 04.01.2013 11:42 Joni Lahti  
  Yhdellä jalalla seisten ja yhdellä kädellä yksin työntäen https://vaunut.org/kuva/38100?u=1414
kuva 31.12.2012 22:33 Joni Lahti  
  Anteeksi, mutta mikä oli idea?
kuva 03.12.2012 20:21 Joni Lahti  
  Saksalainen on tarkka veturiensa väreistä. Tässä vielä kerran linkki DB:n ja muiden saksalaisten yhtiöiden värikartoista värinimineen RAL normien kanssa: http://tinyurl.com/6ryeju9 - Lisänä myös ÖBB:n ja BLS:n värimääritelmiä. - Lisäys: Tuon veturin väri kromioksidinvihreä on RAL 6020. Luettelo kertoo, että "Neuer Farbton von Elektrolokomotiven bis 120 km/h Höchstgeschwindigkeit und von Reisezugwagen ab 1959 bis 1974, für schnellere Elektrolokomotiven und 1. Klasse-Wagen wurde weiterhin kobaltblau verwendet." Eli väri oli kaytössä uusissa sähkövetureissa nopeuteen 120 km/h saakka vuosina 1959-1974. Nopeampiin vetureihin ja 1. lk vaunuihin käytettiin lisäksi koboltinsinistä.
kuva 25.11.2012 23:22 Joni Lahti  
  Yhtälailla Savossa säikäyttää kuulla, että asemalta "pittää hakkee raatoja"...
kuva 20.11.2012 13:32 Joni Lahti  
  Läpeensä militarisoidussa DDR:ssä - kuten Kimmo jo totesi - oli lukematon määrä byrokratiaa ja sotilaallisesti organisoituja toimijoita. Tällaisia uniformu/poletti –organisaatioita olivat mm. Kasernierte Volkspolizei (vuoteen 1956), Kasernierte Volkspolizei See (vuoteen 1956), Volkspolizei, Transportpolizei, Nationale Volksarmee NVA, Luftstreitkräfte der NVA, Volksmarine, Deutsche Reichsbahn ja Kampfgruppen der Arbeiterklasse der DDR. Rautateiden virkajärjestelmä muistutti todellakin arvomerkkeineen yms tunnuksineen kansanarmeijan vastaavaa.


Pahin kokemukseni oli aikoinaan Suhlissa, jossa kansainväliseen tapahtumaan toi ns. rauhanviestin aseistettu Neuvostoarmeijan partio! Siinä maassa ei vain uskaltanut itkeä eikä nauraa näinkään falskissa tilanteessa. Samalla reissulla yritin ostaa Berliinin Alexanderplatzin reunassa olleesta tavaratalosta PIKOn H0 –kalustoa. Löytyi yksi veturi. Helsingissä sain Pilailumuodista jopa kolme eri PIKO -veturia ja vaunuakin löytyi sieltä sekä muista kaupoista. Miksi? Siksi, että DDR pyrki viemään valuutan puutteessa lähes kaiken teollisen tuotantonsa ulos, kotimarkkinoille ei tavaraa riittänyt. Muuten, PIKOt olivat aivan mukavia laitteita. Niissä käytetty muovi vain ei kestänyt ajan hammasta vaan hapertui ja murtui.
kuva 16.11.2012 23:27 Joni Lahti  
  Vastaava ylimaalaamaton valmistajakilpi näkyy tässä kuvassa http://tinyurl.com/coqyeww Oikeassa yläkulmassa on Ammerdorfin tehtaan logo ja vasemmassa kulmassa taas on Vereigigter Schienenfahrzeugbau der DDR –organisaation logo. Tämä organisaatio oli Itä-Saksan yhdistyneiden raideliikennevälineiden valmistajien katto (vienti?) -organisaatio (paremmin saksaa osaavat keksikää parempi käännös). Organisaation tarkempaa rakennetta taikka suhdetta tehtaisiin en tiedä. Sama Ammerdorfin tehtaan logo oli ja on kai edelleenkin käytössä palloseura BSG Motor Ammendorfin tunnuksessa. Se oli/on jonkinlainen Upon palloseura tai Lokomotiv Jaroslavl.

Muuten mielenkiintoista oli, että DDR:ssä yritykset nimettiin ”kansan omistamiksi” ei valtionyrityksiksi. Samoin kollektiivitilat olivat nimeltään kooperatiiveja eli osuuskuntatiloja. Sitä oli itäsaksalainen poliittinen retoriikka.
kuva 15.11.2012 22:20 Joni Lahti  
  Kun firman nimen edessä on kirjaimet VEB (Volkseigener Betrieb = kansan omistama yritys), kysymyksessä on täysiverinen DDR –yritys. Tässä on ollut todellakin asialla VEB Waggonbau Ammendorf.
kuva 15.11.2012 10:37 Joni Lahti  
  Näin muuten on. Kuva on julkaistu vielä vuonna 1943 tässä asussa. Kuva uudesta aseman sijainnista löytyy mm. vuoden 1950 asemakaavakuvasta ja vuoden 1970 kartasta kirjassa Urbes Finlandiae. Asema on ollut jossakin Myllytien-Tehtaankadun nykyisellä teollisuusalueella. Rata kulki noiden katujen suuntaisesti. Virhe on lähteessä myös Kokkolan (Gamlakarleby) kuvassa. Siinä nimittäin ei ole lainkaan etelään lähtevää rataa, joka kääntyy välittömästi Vaasantien sillan jälkeen jyrkästi etelään. Tulee sellainen vaikutelma, että Seinäjoelle olisi kuljettu Ykspihlajan kautta!
kuva 11.11.2012 18:03 Joni Lahti  
  Colt iskee miehen katuun.. ei kun makuun!
kuva 08.11.2012 18:57 Joni Lahti  
  Pituuspiiri 30 ⁰ itäistä kulkee Joensuun itäpuolella, ehkäpä Hammaslahti on juuri niillä tienoilla. Sillä kohtaa puolipäivä on normaaliaikana juuri 2 tuntia edellä GMT:ea. Tämä on nyt meidän normaaliaika, jota koko maassa noudatetaan Itä-Euuroopan aikana. Ylämyllyllä, joka on taas Joensuun länsipuolella, aurinkoaika poikkesi jo jonkin verran normaaliajasta. Sen huomasi mittauspuuhissa.

Muuten kuulun siihen porukkaan, joka ei kannata mistään hinnasta älyvapaata kesäaikaa, ei varsinkaan, kun se venytettiin kestämään lokakuun loppupäiviin! Mitä etua siitä on ollut meille täällä pohjolassa? Säästyykö energiaa oikeasti? Ehkäpä vain Finnair on hyötynyt, kun on voinut pitää tunnin etumatkan Keski-Eurooppaan. Mattimeikäläiset lähtevät kylmään aamuun tuntia liian aikaisin, mutta mitään hyvää en keksi.
kuva 03.11.2012 10:58 Joni Lahti  
  Panssarijunan operatiivinen merkitys oli pientä viime sotien aikana. Toisin asia oli vuosien 1914-20 sodissa. Suomen kansalaissota vuonna 1918 oli rautatiesota. Kaikki operaatiot keskittyivät ratojen mukaan. Keskeisiä osuuksia olivat Haapamäki-Tampere, Helsinki-Tampere, Pori-Tampere, Riihimäki-Pietari sekä myös Hanko-Hyvinkää. Rautatiet kun olivat lähes ainoa keino kuljettaa tavaraa ja joukkoja rintamille.

Kuuluisa juna oli punaisten suuri asejuna Pietarista, jota johtivat Jukka ja Eino Rahja. Eino Rahja kunnostautui vielä panssarijunallaan Korkeakosken taistelussa Juupajoella. Eino Rahja yritti vielä myöhemmin tunkeutua panssarijunalla Helsingin suunnasta Tampereelle, epäonnistuen yrityksessään. Punakomentaja Mikko Kokko kunnostautui panssarijunallaan Kangasalan viivytystaisteluissa. Myös Viron vapaustaisteluissa panssarijunilla oli suuri operatiivinen merkitys, ehkä vielä suurempi kuin Suomessa.
kuva 03.11.2012 08:57 Joni Lahti  
  Sama kuva löytyy myös sivulta http://www.jukkajoutsi.com/syvari.html Lisätietoja ei kuitenkaan ole.
kuva 03.11.2012 08:55 Joni Lahti  
  Kuvia ja karttoja Syvärin aseman tienoolta Podporožjen kyljessä löytyy sivulta http://www.jukkajoutsi.com/syvari.html Siellä ovat myös nämä kaksi tänne laittamaani kuvaa eri lähteestä. Tietoja niistä ei ole. Tällä lohkolla oli kesällä 1944 JR34, ei enää JR50, joka oli etelämmässä.
kuva 01.11.2012 15:36 Joni Lahti  
  Sähköteekkarit ainakin protestoivat tulevaa veturikauppaa julkilaumalla, jonka he toimittivat mm pääministeri Koivistolle http://sik.ayy.fi/oldwww/sik75/muut/sveturi.htm
Tässä julkilausuma:

”SÄHKÖINSINÖÖRIKILLAN JULKILAUSUMA 8.11.-68
Sähkötekniikan opiskelijoina tunnemme aiheellista huolestuneisuutta kotimaisen sähköteollisuuden tilasta. Neljän syyn perusteella vaadimme sähkövetureiden tilaamista kotimaiselta teollisuudelta.
Nämä syyt ovat:
1. Eduskunnan periaatepäätös ja sen perusteella tehty kallis kehitystyö.
2. Sähköteollisuuden työllisyystilanteen parantuminen.
3. Ulkomaistenkin asiantuntijalausuntojen mukaan Suomessa kehitetty sähköveturi on huippuluokkaa. Sillä on myös perustellut vientimahdollisuudet.
4. Tavanomaisten trukkien valmistamisella ei ole samaa kilpailuasemia vahvistavaa vaikutusta kuin uudenaikaisen sähköveturin kehittämisellä.
5. Ulkomailta ansiota hakevat insinöörit ovat kohta huomattava vientiartikkelimme, jos valtiovalta ei tue teollisuden laajentamispyrkimyksiä.

Olemme syvästi huolestuneita valtiovallan sähköalan teollistamisohjelmasta, mikä lyhyesti on seuraava:
• Valtion rautateille: Sähköveturit Neuvostoliitosta
• Yleisradiolle: Televisiolähettimet Ranskasta
• Posti- ja lennätinlaitokselle: Puhelinkeskukset Ruotsista
• Valtion teollisuusyhtiöille: Teollisuusautomatiikkalaitteet USA:sta
• Valtion ja kunnan sairaaloille: Elektroniset hoito- ja tutkimuslaitteet Länsi-Saksasta
• Työttömyyskortistoihin: 1970-luvulla valmistuvat suomalaiset insinöörit
Tätäkö vaatii kansallinen etumme?

Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan Sähköinsinörikilta”
kuva 31.10.2012 09:05 Joni Lahti  
  Timo, hyvä ajatus. Mielestäni tutkimusasetelmaan voisi ottaa koko idänkaupan omalaatuisuudet veturihankinta kärkenä. Veturihankinta oli kirsikka mädän oravannahkakaupan kakussa. Kauppaa käytiin tavaravaihdolla eli bilateraalisesti, jossa hinnat laskettiin ns. clearingruplan avulla, joka toimi niin, että Neuvostoliiton keskuspankki määräsi ruplan markkakurssin eräänlaisen korin pohjalta. Kun ruplan markkahinta ja sen vaihtelut olivat N-L:n hallussa, se valvoi ruplan kurssin avulla Suomen itäviennin hintoja.

Puhdasta clearingkauppaa käytiin aina 1980-luvun puoleen väliin, jolloin syntyi sekajärjestelmä. Tyypillistä oli, että Suomi oli kaupassa saamamiehenä saldoylijäämänsä vuoksi. Tästä syystä on ymmärrettävää, että N-L yritti työntää kauppaan mukaan ns. korkeampaa teknologiaa ja Suomi halusi kuitata saamisiaan näillä tavaroilla. (Tämä on kuitenkin vain hypoteesi.) Myöhemmin N-L otti etuja nopeasti nousevista öljyn hinnoista.

Tiedämme harvinaisen vähän varsinkin veturikaupasta. Poliittisena tekona se kuitenkin on ainutlaatuinen, sillä sen synnyttämiseksi tarvittiin Suomen parlamentin nöyryyttämistä ja epäparlamentaarisia keinoja. Mahdollinen tutkimusote voisi olla poikkitieteellinen - historiallinen, taloustieteellinen ja valtio-opillinen yhtä aikaa.
kuva 29.10.2012 17:56 Joni Lahti  
  Olen aikaisemmin kommentoinut Sr1 –hankintaa vahvasti poliittiseksi teoksi. Olen edelleen samaa mieltä. Asia on edelleen tabu, jota ei oikein haluta tai uskalleta käsitellä avoimesti. Ainoa tuntemani selvitys on Tuomas Vaaramon (2008): Matkalippu Moskovaan. - Eduskuntahan päätti vuonna 1962 periaatteesta, että tulevat sähköveturit hankitaan kotimaasta. Eduskunnan talousvaliokunta päätti sitten vuonna 1967 tilata sähköveturit Suomesta ja se oli voimassa kunnes pääministeri Mauno Koivisto ilmoitti palattuaan Moskovasta 5.11.1968, että Suomen kansalliset – ei siis taloudelliset - edut edellyttävät vetureiden tilaamista Neuvostoliitosta. Koivisto perusteli päätöstä myös sillä, että Suomesta ei saataisi kuitenkaan vientiä aikaiseksi. Alkoi tapahtua nopeaan tahtiin. 13.11.1968 puna-vihreä hallitus pyysi valtuuksia eduskunnalta neuvostovaihtoehdon tutkimiseksi. Pääministerin puolueen ryhmä SDP oli ollut tähän saakka tiukasti tukemassa kotimaista työtä ja vetureiden hankintaa kotimaasta, mutta nyt se käänsi takkinsa täysin. Hallitus saikin 28.12.1968 valtuudet äänin 117-51 ja siitä seuranneen prosessin tuloksena meille Sr1 tilattiin. Sitten sitä mentiin. - Koivisto oli pääministerinä asian muodollinen primus motor, mutta todellinen sylttytehdas oli varmastikin talouskomissio, jonka työstä parhaiten tiesivät herrat Patolitshev ja Karjalainen. Myös herrat Kosygin ja Kekkonen olivat asiasta hyvin perillä. Prosessi tehtiin parlamentaariseen tapaan kuulumattomalla kiireellä ja eduskunta asetettiin seinää vasten sekä sitä painostettiin perumaan aiemmat periaatepäätöksensä. Maan tapaan.
kuva 29.10.2012 17:33 Joni Lahti  
  Mitä konduktöörin kaluunat viestivät? Ylikondukööri vai jotakin muuta?
kuva 28.10.2012 20:48 Joni Lahti  
  Tilastot kertoivat myös, että esim. viljasta saattoi kadota jopa kolmasosa ylipitkien transportaatioiden aikana. Selitykset katoamiselle vaihtelivat tavaran putoilusta, pilaantumisesta ja tavaran voitelurahana käytöstä. Ja sitten se suurin emävale: Paikallinen kommunistilehti kertoi, että kylän kolhoosin traktorikanta kasvoi vuoden aikana 100 %. Sen ensimmäisen traktorin kaveriksi kun saatiin toinen.
kuva 24.10.2012 22:14 Joni Lahti  
  Kuljettajalla oltava putkinäkö.
kuva 22.10.2012 17:21 Joni Lahti  
  Pirkko, en ollut itsekään toipua meillä pidetyistä kutsuista noin 20 v. sitten! Hm, sanat ja nimet saavat uusia merkityksiä eri yhteyksissä eri ihmisten mielissä. Mutta sanan kanta on varmasti tuossa tuotemerkissä, joka aiheuttaa miespuolisissa kansalaisissa hikoilua, tärinää, käsien vapinaa sekä pitkäaikaista allergiaa.
kuva 21.10.2012 10:56 Joni Lahti  
  Hiukan tarkennusta. Tupperware on kansainvälinen brändi ja ennen kaikkea ideologia. Tuotteet ovat kyllä (pääosin?) muovia, mutta niiden myyntiin liittyy tietyt menot ja riitti. Myynti perustuu siihen, että emännät kutsuvat kotiinsa tupperwarekonsultin ja joukon tuntemiaan naisia (ja miksei miehiäkin, en tosin ole kuullut sellaisesta). Sitten pidetään kahvikutsut ja konsultti esittelee tuotteet, joita kutsujen osallistujat saavat tilata. Tilaukset toimitetaan jälkikäteen. Kauppa käy siis siinä kutsujen sivussa. - Nimimerkki "Aivan läheltä seuraamaan joutunut"
kuva 18.10.2012 12:35 Joni Lahti  
  Mikä on tuo kiepillä oleva letku portaikon edessä? Aivan kuin se lähtisi kaasupullo(i)sta. Mahtaako olla valaistukseen käytettyä kaasua ja mitä se kaasu olisi ollut siinä tapauksessa?
kuva 17.10.2012 22:32 Joni Lahti  
  Legenda kertoo, että tällä reissulla Moskovaan Stalin kehui suomalaisille, että hän pistää tuplamiehityksen tarvittaessa vastaan. Paasikivi kuulemma urahti tapansa mukaan:"Pitää sähköttää Heksinkiin, että antavat pojille toisenkin patruunan... "
kuva 12.10.2012 20:58 Joni Lahti  
  Kyllä viron -ga sijamuoto on komitatiivi viroksi kaasaütlev, joka viron kielessä on vahva. Suomen komitatiivi autoineen, vaimoineen jne on vähän käytetty sijamuoto. Viron kielen substantiivien taivutus on periaatteessa helppo, sillä genetiivimuodosta syntyvät kaikki loput muut sijamuodot. Käytännössä asia on hiukan monimutkaisempi, sillä on vain tiedettävä miten genetiivi menee. Esim ankur - ankru, kallas - kalda, vilgas - vilka, ratas - ratta jne. Sitten on aivan toinen asia, mitä sijamuotoa käytetään missäkin yhteydessä. Siinä suhteessa suomi ja viro poikkeavat toisistaan jopa dramaattisesti.
kuva 12.10.2012 12:05 Joni Lahti  
  Tunnelimatka alkoi Kauklahdesta veturin vaihdolla ja päätyi Tähtelään, jossa vaihdettiin jälleen suomalainen veturi. Veturin vaihtoihin oli laskettu 6-10 minuutin aikoja. Matka huputettuna oli yhteensä 41 km ja kesti tuollaiset 46 - 50 min, jopa yli tunnin. Väli Helsinki-Turku saattoi kestää kaikkiaan 4 h 35 minuutista aina 5 h 30 minuuttiin. Sellaista vuokralainen sai aikaan.
kuva 11.10.2012 16:12 Joni Lahti  
  Porkkalan "tunneli" aukesi suomalaisille kädenväännön jälkeen vasta 1947 eikä siitä saanut ajaa kuin rajoitetun määrän junia. Neuvostoliitto asetti läpiajolle muitakin kovia ehtoja: vaunujen ovet lukkoon, ikkunat luukuin umpeen, veturiksi vain neuvostoveturi ja korvaukseksi junalta vuokralainen laskutti vielä 50 dollaria! Tavarajuniahan kulki Helsingistä Turkuun Hyvinkään kautta, mutta matkustajaliikenteelle se oli kohtuuton lenkki. Hyvinkään lenkki tehtiin sekä kulkurajoitusten että kustannusten vuoksi. Olipa ilmassa jopa suunnitelma vetää uusi linja Espoosta Hangon radalle.
kuva 11.10.2012 09:35 Joni Lahti  
  Reijo, olihan niitä ennen, isäkin nuorena Kannaksella 1939. Ei ollut kuitenkaan Aimo! Nyt ei ole enää ketään. - Aihe liittyy kuljetuksiin ja rautateihin sillä tavoin, että Saksa oli Neuvostoliiton liittolainen Molotov-Ribbentrop -sopimuksen lisäpöytäkirjan perusteella. Suomi osti Italiasta merkittävästi materiaalia mm 20 mm ittykkejä, Fiat G.50 hävittäjiä ja noita surullisen kuuluja kivääreitä. Saksa esti tavaran kauttakulun omilla rautateillään ja satamissa. Näinpä vain osa tarvikkeista saatiin maahan kiertotietä. Kiväärit jäivät tulematta.
kuva 10.10.2012 11:56 Joni Lahti  
  Carcano "Terni" -kivääreitä ostettiin Italiasta 100 000 kpl. Maahan tuli kesällä 1940 Italian pyssyjä 94,500 kpl eli talvisotaan ne eivät ehtineet, onneksi. Ternissä oli kiinteät tähtäimet, joten se ei kelvannut etulinjaan. Suokeluskuntalaisilla oli syksyllä 1939 pystykorvia m/28 kivääreitä, olihan se nimeomaan Suojeluskuntien ase. Armeijalle riitti niitä 65 000 kpl. Sen lisäksi käytössä oli ruotsalaisia ja japanilaisia kivääreitä, mutta suurimmalla osalla kenttäarmejaista oli aseena m/91 kolmen linjan vintofkan eri versioita esim m/27-36. Mosin Nagantin versiot olivat merkittävässä roolissa myös jatkosodassa, jolloin saatiin myös uusin versio Ukko-Pekka m/39 käyttöön. No, meni off topicin puolelle...
kuva 08.10.2012 19:12 Joni Lahti  
  Neuvosto-Virossa trofeevedur tarkoitti sotasaalisveturia. Trofee tulee kreikan sanasta tropaion = sotasaalis, saalis, muisto yms. Nykyään sana liittyy lähes yksinomaan metsästykseen. Trofeevetureita olivat mm. vanhat 233 N3406 Krauss ja 267 H4505 Borsig. PT-4:stä käytettiin sen sijaan ilmaisua reparatsioonivedur. Saksalainen Gr –sarja oli myös korvausvetureiden sarja. Eli sotasaalis- ja sotakorvausveturit ovat eri asioita, joskin samasta syystä.
kuva 08.10.2012 14:21 Joni Lahti  
  Mehis Helme käyttää kirjassaan ”Eesti kitsarööpmelised raudteed 1896-1996” muotoa PT-4. Veturin kylkeen oli maalattu esim. ПТ-4-088. Muista vastaavista vetureista Helme käyttää merkintöjä Kv-4, Kp-4 ja Kč-4. Toisin sanoen toinen kirjain merkiinnee muunnelmaa tai alkuperämaata näiden muiden kuin Tampellan veturin kohdalla.
kuva 07.10.2012 16:44 Joni Lahti  
  Mahtaako kuvassa olla normaaliraiteisten vaunujen kuljetuslavetteja 3 kappaletta?
kuva 07.10.2012 15:45 Joni Lahti  
  Göhrener Viaduktin perustukset laskettiin vuonna 1869, jolloin pituudeksi tuli 381 m. Saneerauksessa 1982-86 vuosina sen pituudeksi tuli 512 m. Viadukti kesäasussaan http://tinyurl.com/8nnkywa - Komea kahden veturin juna kannella.
kuva 06.10.2012 15:56 Joni Lahti  
  Muistelen, että isoja mäntämoottoreita on käynnistetty myös räjähdepanoksilla. Coffman engine starter tai myöhemmin Breeze patruunajärjestelmiä käytettiin panssarivaunujen, lentokoneiden ja traktoreiden moottoreiden käynnistykseen. Räjähteenä käytettiin savutonta kordiittia. Erityisesti Britannian RAF käytti moottoreita, jotka voitiin käynnistää panoksilla. Mutta onko junien polttomoottoreita käynnistetty koskaan ruutipanoksella, sitä en tiedä. Tietääkö kukaan, miten on?
kuva 24.09.2012 21:05 Joni Lahti  
  Suomihan on tosiasiassa radiotoiminnan pioneerimaa, sillä Aleksandr Stepanovitš Popov muodosti vuonna1900 Suursaaren ja Kymin Kuutsalon välille yhden maailman varhaisimmista radioyhteyksistä pelastustöitä varten. Vai meneeköhän kunnia sittenkin Venäjän keisarikunnalle?
kuva 23.09.2012 14:24 Joni Lahti  
  Siis tämä? http://tinyurl.com/d32t52f
kuva 23.09.2012 11:54 Joni Lahti  
  Jounin näkeys on oikea. Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta (1940-1956) oli stalinistisen politiikan tuote. Kartassa vuodelta 1940 näkyy, että siihen kuului Laatokan-Karjalan lisäksi osa kannasta http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/85/Karelo-Finnish_SSR_1940.jpg Jatkosodan jälkeen 1944 Itä-Karjalan lounaisosa Laatokan, Suomenlahden ja Suomen rajan välillä liitettiin osaksi Venäjän neuvostotasavallan Leningradin aluetta, johon nyt tuli siis kuulumaan koko Karjalankannas. Karjalan kannakselle generoi Moskovan nimitehdas sitten pääosin aivan uuden nimistön. Nimet vedettiin hatusta, ne liittyivät vallankumousmystiikkaan tai paikan sijaintiin. Virossa neuvostomiehityksen aikana nimet kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin. Esimerkkejä näistä ovat Таллинн-Вяӣkе (Tallinn-Väike), Йыхви (Johvi), Мыйзакюла (Mõisaküla) ja Пярну (Pärnu).
kuva 22.09.2012 18:34 Joni Lahti  
  Ei tämä johdu niinkään laiskuudesta, vaan Neuvostoliiton poliittisesta historiasta. Asiasta käytiin laaja keskustelu kuvan https://vaunut.org/kuva/54297 yhteydessä. Linkistä http://www.afanas.ru/maps/kar-ind.html saa nykyisen Karjalan tasavallan karttasivuja, joista voi havaita, että näitä suomenperäisiä nimiä on runsaasti.
kuva 20.09.2012 20:06 Joni Lahti  
  Jotakin lisätietoa puolalaisista Pafawag -vaunuista. Kokonaispituus oli 15,2 m, leveys 226 cm, taara 16,9 t, korkeus 295 cm, teliväli 9 m, akseliväli telissä 130 cm ja pyörien halkaisija 60 cm.
kuva 19.09.2012 20:07 Joni Lahti  
  Ostin silloin joskus pikkuveljelle pellistä väännetyn jalkapallopelin, jossa oli piikkitähti -stanssaus. Enpä vielä silloin tiennyt, että peli tuli vankileirien saaristosta. NKDV ja muut sen ilmiöt, olivat muiden tehtäviensä lisäksi valtion hankintaorganisaatioita kuten meillä Vapo ja Valtion hankintakeskus, jos rinnastus sallitaan. Ero oli siinä, että meillä ei kuitenkaan käytetty poliittista vankityövoimaa klapien hakkaamiseen.
kuva 19.09.2012 14:16 Joni Lahti  
  Pitkäskarainen piikkitähti oli muistaakseni NKDV:n antama "laatumerkki" tuotteille, jotka orjatyövoima oli puuhastellut kasaan työleireillä. Jos kaapistasi sellaisia löytyy, luovu niistä heti epäeettisenä tuotteina!
kuva 19.09.2012 14:00 Joni Lahti  
  Joitakin detaljeja Tu2:sta. Kokonaispituus oli 10,74 m, telien väli 5 m, akseliväli 1,7 m kokonaiskorkeus 3,270 m. Maksiminopeus oli 50 km/h, teho 350 hv, moottori ID12, sähköinen voimansiirto, vetopyörien halkaisija 90 cm, kokonaispaino 32 t ja polttoainemäärä 700 kg. Tuossa vielä kerran linkki filminpätkään vuodelta 1957, jolloin TU2 veti uusia puolalaisia Pafawag –vaunuja Tallinnasta Pärnuun http://filmi.arhiiv.ee/video/19efa998.wmv Kuvissa erottuu matkatavaravaunu ja matkustajavaunuja.
kuva 19.09.2012 11:51 Joni Lahti  
  Lisää kuvia tästä hauskasta "kiirabi" -rata-autosta http://forum.automoto.ee/printthread.php?tid=17966 Moottori ja vaihteisto oli GAZ-21 tyyppiä sekä keula ja jäähdytin GAZ-51:stä kotoisin.
kuva 15.09.2012 09:35 Joni Lahti  
  Off topic -tarkennus. Valokki -nimeä käytetään Keski-Pohjanmaalla ainakin yhden entisen kunnan alueella yleisesti. Sanan käytön laajuutta en tiedä, mutta sillä murrealueella sitä käytetään, jossa sanoihin pukkaa tulemaan ylimääräinen h-äänne kuten esim. "nousimma junan kyythiin". Rakkaalla lapesella tai tässä tapauksessa himoitulla saaliilla on monta nimeä.
kuva 14.09.2012 20:19 Joni Lahti  
  Suolla kasvaa mielestäni valokki eli muurain. Eipä taida kuitenkaan löytyä valokkilikööriä taikka muutakaan valokkijuotavaa?
kuva 10.09.2012 22:52 Joni Lahti  
  Kaikkein eniten viljeltiin erilaisten ajopelien kyljissä huudahdusparia За Родину! За Сталина! Kaikenlaista muutakin oli maalattu, kuten eri kombinaattien tai kolhoosien nimiä iskulauseineen, kun nämä olivat osallistuneet ponnistuksillaan sota- ja kulkupelien hankintaan.
kuva 09.09.2012 18:00 Joni Lahti  
  Taitaa olla tämän velipoika https://vaunut.org/kuva/59998?u=1414&paik=Turku
kuva 09.09.2012 14:18 Joni Lahti  
  Datsun Bluebird 1300 - Vuoden Valinta 1965 kirjoittaa Tuulilasi: http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/datsun-bluebird-1300-vuoden-valinta-1965 - Tosi hieno kuva. Ajan liikennekulttuurista kertoo se, että aikuinen mopoilija(t) ajelee/ajelevat avopäin, samoin kyydissä oleva(t) lapsi/matkustajat! Armeijan harmaissa olevalla marssijalla päällä kenttäpuku m/65.
kuva 30.08.2012 15:00 Joni Lahti  
  Jonkin verran jo aiheesta ohi, mutta nuo talot ovat niin mallitalojen näköisiä. Esimerkiksi nuo päädyn kolmiosaiset ikkunat ovat samaa mallia kuin Tallinnassa Sõpruse Puiesteen varrella olevissa paneelmajoissa. Neuvostoarkkitehtuurin omalaatuisin ajatus oli se, että wc oli täysin eri kopissa kuin lavuaari taikka muu veipiste ja kylpyhuone esikseen. Hygieniaa neuvostomalliin
kuva 29.08.2012 19:20 Joni Lahti  
  Onpa hrustsovilaisissa sateliittiannenneita! Mitähän niillä katsotaan, Putin -showta vaiko länsikanavia?
kuva 23.08.2012 19:32 Joni Lahti  
  Tuosta junasta viaduktilla vielä. Kysymyksessä näyttäisi olevan jonkinasteinen erikoisjuna Löbausta veturinaan itä-saksalaista perua olevat dieselhydrauliset 112 565-7 ja 112 331-4.