Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

Kuvasarja: Tr1 1082	23.12.2018 02:06	Eljas Pölhö
		HUOM! Korjasin kuvauspaikan, se oli n. 700m Lehtoniemeltä Varkauteen päin. Kuvausajon jälkeen juna odotti meitä Lehtoniemen tasoristeyksessä n. 100m liikennepaikalta Varkauden suuntaan. Meillä oli autokuljetus asemalta kuvauspaikalle ja edelleen siitä junalle. Huomasin mokan kun laskin junan nopeudet eri km-väleillä (nyt vasta, melkein 40v myöhemmin).
	22.12.2018 17:27	Eljas Pölhö
		Varkaudessa oli tuona päivänä Tve3 481 ja Tka7 190. Sanoisin, että Tve3 ja joku pieni vaunu sen kuvaajan puoleisessa päässä.
	22.12.2018 17:22	Eljas Pölhö
		Korjattu, kiitos huomiosta. Kun on tottunut Ruotsissa käytettäviin päivämääriin vvvv-kk-pv, niin Suomessa käytettävät vaativat minulta aina erityistä keskittymistä, mutta silti tulee mokia.
	21.12.2018 14:40	Eljas Pölhö
		Esa, onneksi teit virheen joka oli helppo huomata. Pahimpia ovat tavallisesti luotettavien tahojen kirjoitus ym. virheet, joita ei heti huomaa. Jos esimerkiksi olisit kirjannut tiedot ristiin vaunujen välillä, niin sen löytyminen olisi vaatinut onnekasta sattumaa ja sittenkin aiheuttanut epävarmuutta. Dokumentit VR:n vaunuston lisäys (kuukausittain) ja VR:n vaunuston muutokset (kuukausittain) ovat tallella 20-luvulta jonekkin 60-luvun alkupuolelle saakka Mikkelin maakunta-arkistossa, joten tieto on vielä löydettävissä. Kopsasin joskus viereisen vuoden 1955: https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/
	19.12.2018 14:14	Eljas Pölhö
		87 002:sta on aika ajoin kuvia englantilaisissa lehdissä. Se on ainoa 87, joka on tätä nykyä sertifioitu pääratakäyttöön (GBRf:n toimesta ja suojissa). Suuri osa sarjasta (21) löytyy nykyisin Bulgariasta. Museovetureita on 87 002 lisäksi kaksi muuta, mutta kumpikaan ei ole liikennekunnossa.
	19.12.2018 03:08	Eljas Pölhö
		Vuosina 2003-2013 oli joitakin vetureita varustettu vain toisesta päästä automaattikytkimin. Ensimmäiset tällaiset olivat 151 162, 163 ja 165, mutta niitä tuli lisää. Sarjasta 92: Uusien Mk5-makuuvaunujen tulon myötä osaan vetureista asennetaan/on asennettu Dellner T12-kytkimet.
	18.12.2018 01:45	Eljas Pölhö
		Vuonna 1976 vetureihin 151 090-095 asennettiin AK69e automaattikytkimet ja ne sallivat 6000 tonnin kokonaisjunapainon (Gesamtzugmassen) kun tavallisilla kytkimillä on raja-arvona 4000 t. Kytkimien lisääntyminen: 1976: 151 090-095 1977-78: 151 096-099, 114-116 1979-81: 151 089, 117-122 2003 lopulla automaattikytkin oli vetureissa 151 089-122 Ensimmäiset 5000-5600 tonnin junat asetettiin syyskuusta 1976 alkaen reitiille Bremen-Neustadt ->Beddingen (Stahlwerk Peine-Salzgitter) ja 1978 Hamburg-Hansaport -> Beddingen (Stahlwerk Salzgitter). Lähde: EK Special 112 (2014): Sechsachsige Kraftpakete; Die Baureihen 151 und 155 (kirj. M. Benz+C. Ernst+F. Haushälter+J. Hund+O. Martin+S. Metzler+R. Scheller+M. Traube)
	17.12.2018 13:42	Eljas Pölhö
		Verkkosaaren sahalta oli tasamaamatka satamaan. Sen sijaan kartan https://vaunut.org/kuva/130155 vasemmassa reunassa näkyvältä laatikkotehtaalta, jonka pihalle on piirretty kapearaideverkko, oli jyrkkä pudotus satamaan. Työntövaunujen käyttö välivarastoina laiturilla on kyllä sinänsä täysin mahdollinen, ehkä jopa luultavin, tilanne. WAS tai WÅS saattaa tulla Werkkosaaren sahasta, Wallilan snickeri'stä tai huolintaliikkeestä. Mitä isompia sellaisia toimi Sörnäisissä tuohon aikaan? Sekä Verkkosaaren höyrysahan että Vallilan laatikkotehtaan omisti tuolloin Sörnäs Snickeri Aktiebolag (Suomen suurin puulaatikoiden valmistaja).
	16.12.2018 22:59	Eljas Pölhö
		Sitäpä kyllä. Ei tullut esiin kuvaa lisätessä Sörnäs eikä Sörnäinen nimellä. Milloinkahan suomenkielinen liikennepaikkanimi tuli käyttöön, koska se ei esiinny liikennepaikkojen välimatkoissa ainakaan 1904 mennessä? Mutta minusta on hämäävää, että asemia ei löydy niiden omilla nimillä. Ei tämä ole ainoa kerta, kun olen pähkäillyt osiin jaettujen liikennepaikkojen nimien kanssa.
	16.12.2018 22:52	Eljas Pölhö
		Lisäsin vielä kartan vuodelta 1914, jossa sahan ja laiturin välinen yhteys näkyy kokonaan. https://vaunut.org/kuva/130156
	16.12.2018 22:39	Eljas Pölhö
		Lisäsin kartan https://vaunut.org/kuva/130155 jossä näkyy yllä oleva laituri, jolla on yksinomaan lautatarhan työntövaunuja. Tulivatko ne sahalta (Iso Verkkosaari) miesvoimin työntämällä vai miten? Jos tulivat, niin ihanko noin vain SVR:n ratapihan läpi? Onko kukaan selvitellyt asiaa?
	15.12.2018 22:42	Eljas Pölhö
		Kuvan tarkka paikka on Tunsta (mutta se varmaan sano yhtään mitään). Alunperin matkan piti kulkea vain Borlänge-Rättvik-Borlänge, mutta saimme lahjaksi vielä osuuden Rättvik-Mora-Rättvik ilman tavaravaunuja. Rättvikissä SJ oli vetänyt tallista ulos siellä varastoidut kolme höyryveturia (A6, G9 ja J). Matkustajavaunut olivat F5 55011 ja ABo11b 2839.
	11.12.2018 02:15	Eljas Pölhö
		Näkyisipä ratapihan jompaa kumpaa päätä enemmän raiteiston osalta. Ratapihaa nimittäin lyhennettiin 1990 siten, että lähtiset raiteet liittyivät suoraan raiteeseen (R.2) pohjoispäässä ennen itäistä raidetta (R.1). Läpiajettavia raiteita jäi kolme, raide 4 purettiin ja raide 5 päättyi toppariin ratapihan eteläpäässä. Aiemmin läpiajettavia raiteita oli ollut viisi ja toppariin eteläpäässä päättyi raiteen 4 jatke (jatkui siis pitemmälle kuin yhdysraide R.5 ja R.3 välissä). Muutokset oli suoritettu heinäkuun alkuun 1990 mennessä, jolloin piirsin kaavion uudestaan, kun vanha meni sotkuiseksi pohjoispään muutosten takia. Tässä kuvassa voisi melkein väittää, että itäinen raide liittyy ennen läntisiä, jolloin kuva on otettu ennen heinäkuuta 1990. Vanhassa kaaviossa raiteelta 5 pääsi suoraan Rovaniemelle, mutta uudessa yhteys meni raiteelle 2 ja sitten loivaa vaihdetta Rovaniemelle. Jos Reinolla on vielä muita kuvia Laurilasta, niin tarkista ratapihan päädyt, jos näkyvät. HUOM. Raiteiden numerot ovat asemalta lukien, en tiedä miten ne oikeasti laskettiin.
	11.12.2018 01:34	Eljas Pölhö
		Kävin Virroilla 18.7.1978 ja piirsin silloin ratapihakaavion muistivihkooni (putkahti juuri esiin) ja siinä ei ollut enää mitään merkintää veturivajasta (tms). Kaavio vastaa täysin tätä kuvaa. Täten vaja on kadonnut joskus 1968 ja 1976 välillä. Ratapihalla kuitenkin seisoi Tka 297.
	10.12.2018 19:39	Eljas Pölhö
		Kyllä vakinaisten tavarajunien luettelo tuli jo paljon ennen uutta Jt:tä. Tuollakin on yksi vanhempi, mutta ei läheskään vanhin mitä minulla on ollut: https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturikierrot%20ja%20vakinaiset%20junat/1968.11%20Vakinaiset%20Tj%20Hki%20lp.pdf
	10.12.2018 12:43	Eljas Pölhö
		Nopon pysäkin sivuraiteesta (vasemmalla puolen) ja sen jatkeesta entiselle tiilitehtaalle ei ole oikeastaan mitään näkyvää jäljellä. Vasemman reunan levennyksen kohdalla sijaitsi aikojen alussa alkoholiliikkeen pieni tiilitehdas, josta oli vähän perustuksia näkyvillä vielä 50-luvulla.
	10.12.2018 12:39	Eljas Pölhö
		Kyllä on maisema muuttunut sitten 50-60-lukujen. Tiilitehtaan kilometrin mittainen sivuraide sijaitsi tässä oikealla puolen, mutta siitä ei ole kuin muisto jäljellä.
	10.12.2018 02:33	Eljas Pölhö
		Hienoa, kiitos. Hyväksyn Lappeenrannan ja laitan sen kuvauspaikaksi.
	09.12.2018 21:26	Eljas Pölhö
		Kiitos tunnistuksesta. Paikka vaikuttaa varmalta. Olin Lappeenrannassa 23.12.68 junien P21 (Hr13 2354) ja P2 (Hr13 2307) välisen ajan.
	09.12.2018 21:24	Eljas Pölhö
		Tämä on Etv-Rto 80 edellinen ruutu negatiiviliuskalla. Jos se on otettu Lappeenrannassa 23.12.68, niin ainoat paikat missä tämä on voitu ottaa ovat Helsinki, Kouvola ja Lappeenranta. Eli sopiiko tämäkin Lappeenrantaan? Siellä minulla oli vähän aikaa junien P21 (Hr13 2354) ja P2 (Hr13 2307) välissä.
	09.12.2018 15:59	Eljas Pölhö
		1968 ja useina ympäröivinä vuosina kiitotavarajunia lukuunottamatta kaikki tavarajunat oli merkitty "LT:ksi". Säännöllisesti kulussa olevat LT:t oli merkitty julkaisuun "Vakinaisten tavarajunien luettelo", jota päivitettiin tarpeen mukaan.
	05.12.2018 22:24	Eljas Pölhö
		H2 294 putoaa pois, koska se oli koko ensimmäisen vuosikymmenensä Viipurin veturi. Jos kuvan vuosi on oikein muutaman vuoden tarkkuudella, niin 234 oli hiilipolttoinen ja 244 halkopolttoinen.
Kuvasarja: Eßlingenin kilpailija?	05.12.2018 13:00	Eljas Pölhö
		Minulla ei ole tietoja näiden käyttökokemuksista, mutta ne poistuivat tilastoista noin kymmenessä vuodessa. Se kertonee vastauksen kysymykseen.
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä	05.12.2018 00:46	Eljas Pölhö
		Ei siinä paljoa eroa ollut edelliseen matkaani H429:llä (2729+Ei+EFi+Ggi; 28.7.1983 eli 2 Ei kevyempi). Lähtö Lohjalta klo 18:11 (6 min myöh; onneksi Lohjan pysähdys kesti pitempään, että ehdin vaihtaa junaa) Sulkeissa kesämatka: Lohja-Nummela 13'28"+pys 1'20" (13'22"+pys 1'04) Nummela-Ojakkala 7'31"+pys 0'33" (7'22"+pys 0'21") Ojakkala-Otalampi 7'05"+pys 0'50" (6'57"+pys 1'13") Otalampi-Selki 4'38"+pys 0'42" (4'46"+pys 0'24") Selki-Korpi 8'07"+pys 1'37" Korpi-Röykkä 3'20"+pys 2'27" Röykkä-Kiljava 4'06"+pys 0'29" Kiljava-Rajamäki 5'09"+pys 1'54" (Selki-Rajamäki pysähtymättä 19'45")
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä	04.12.2018 23:44	Eljas Pölhö
		Viimeinen päivä, jolloin ajettiin oli lauantai 24.9.1983 ja silloin olivat liikenteessä: H426 veturi 2547 H425 veturit 2714+2750 H432 veturi 2723+vaunut 22388+22283+22771+22320 (1 EFi+3 Ei) H429 veturi 2547+vaunut 1 EFi+3 Ei+1G (ehkä Ggi tai vastaava) Itse matkustin H432 Hy-Lo ja H429 Lo-Rm ja tein niistä kulkuaikataulukot.
Kuvasarja: Eßlingenin kilpailija?	04.12.2018 22:54	Eljas Pölhö
		LHB valmisti 2-vaunuisia moottorivaunuja 1954 Meksikoon SCOP/FC del Sureste-yhtiölle ja valtiolle. Niistä on pitkä esittely useiden kuvien ja mittapiirrosten kera Glasers Annalen-lehdessä 4/1955 (s. 79-86+taitettu piirrosliitesivu), lyhyemmät esittelyt Diesel Railway Traction 2/1955 ja 3/1955 ja maininta yhden kuvan kanssa LOK Magazin 70 (1975). Moottorivaunujunissa oli kummassakin 450 hv Maybach MD 320 ja hydraulinen Mekydro K64-vaihteisto (teho yhteensä 900 hv). Junien suurin nopeus oli 135 km/h, mutta Meksikossa se oli rajoitettu nopeuteen 120 km/h. Yksikön kummankin vaunun päätyteli oli moottoriteli ja sisempi oli juoksuteli (B'2'+2'B'). Vetotelin akseliväli oli 3600 mm, juoksutelin 3200 mm. 2-vaunuisen junan pituus oli 52360 mm ja työpaino 134 t (matkustajineen?). Toisessa vaunussa oli matkatavaraosasto ja 52 istumapaikkaa, toisessa minikeittiö ja 56 istumapaikkaa. Kummassakin vaunussa oli polttoainetila 1150 kg varten (mitä lienee litroissa) ja juomavettä 400 l+500 l. Ilmastointilaitetta varten vesitila oli 650+650 l. FC del Suresten junat liikennöivät 740 km osuutta Allende-Campeche ja valtion junat Mexica City-Vera Cruz.
	04.12.2018 22:22	Eljas Pölhö
		Veturi hylättiin 6.1928, joten lähetys lämmityskattilaksi pitäisi olla 9.1928. Taaempi piste on outo ja voi olla töhry, sillä kattilakirjassa ei missään (muualla?) ole käytetty jenkkipäiväystä kk.pv.vv. Seuraava ongelma olisi löytää kattilarekisteristä sen numero. Jos se pysyi VR:llä (esim. talli tai konepaja), niin uuden numeron pitäisi alkaa arvioidulla valmistusvuodella. Jos se siirtyi VR:n ulkopuolelle, niin se pitäisi löytyä höyrykattilarekisterin K-numero. Onpahan nyt ainakin jotakin, mistä jatkaa etsintää.
	23.11.2018 20:08	Eljas Pölhö
		Petri: Ainakin Norjassa vaurioituivat Gob 199'388 ja Gob 199'393 Narvikin pommituksessa 28.5.1940. Tarkemmat tiedot on Keskustelu -> Ulkomaat -> Suomalaisia säiliövaunuja tuhoutui Narvikissa (alkoi 2.1.2014 ja viimeisin viesti 22.5.2014. Ei ehkä rautatieonnettomuus, mutta lopputulos on samanlainen vaunujen kannalta.
	22.11.2018 23:37	Eljas Pölhö
		Sr12 2707 VR:n vastaanottopäivä oli 18.9.1965, minä päivänä se on otettu Pasilan varikon kirjoille. Syyskuussa 1965 se ehti ajaa VR:llä 3117 km ja lokakuussa 1965 14592 km.
	19.11.2018 13:40	Eljas Pölhö
		Jos otetaan esimerkiksi vuosi 1963, niin Vr11:llä ajettiin tavarajuna pohjoiseen ja järjestelyjuna etelään. Höyryveturilla ajettiin tavarajuna pohjoiseen ja tavarajuna etelään, mutta ei välttämättä Taivalkoskelle saakka. Pääsääntöisesti voidaan ajatella 1963 tilanteessa, että Vr11 hoiti Taivalkosken liikenteen ja Tv1-2 hoitivat Ämmänsaaressa ja Hyrynsalmella kääntyneet tavarajunat. Taivalkoskelle on toki ajettu höyryvetureillakin, mutta vuoden 1962 jälkeen dieselvetovoima on ollut vallitseva Pesiökylän pohjoispuolella. Vähäisten havaintojen perusteella sanoisin, että rakennuskautta lukuunottamatta Tv1-2 on ollut yleisempi kuin Tk3 ja 1960-luvun lopulla Tv1 oli ainoa rataosalla säännöllisesti näkynyt höyryveturi.
	19.11.2018 01:49	Eljas Pölhö
		Listallahan mainitaan kaikki selkokielellä (missä ongelma?): MVSFI = Museoveturiseura r.y. JJKY = Joutjärvi & Joutjärvi Oy KMS = Kesälahden Maansiirto Oy FERT = Fertilog Oy OMTRN = Transtech Oy OTSON = Oiltaking Finland Oy RAILT = Railtek Oy Insa
	17.11.2018 10:04	Eljas Pölhö
		Voihan tätäkin kuvaa yrittää tulkita: Oikeanpuoleinen antaa 200 = 5‰ nousu (1:200 on 5‰), vasemmanpuoleinen antaa mistä tultiin (ei tärkeää; tässä tasamaalta, ilmeisesti ratapiha oli tasamaalla). Pohjoisesta tullessa tieto olisi päinvastoin, eli oikeanpuoleinen siipi näyttäisi tultavan tasamaalle ja vasemmansuoleinen, että lasku päättyy. Keskitolpan luku voisi olla nousun pituus, esim jaloissa.
	17.11.2018 09:41	Eljas Pölhö
		Jos linkki toimii, niin siitä siitä selviää mistä löytyy Åbo-Tammerfors-Tavastehus jernvägsbyggnad: Lutningsstolpar, verstsstolpar... ritning (piirros). Ehkä piirroksessa olisi joku selitys tai selittävä sana. https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-282165.KA_VAKKA-1007521.KA/HierarchyTree?recordID=narc.VAKKA-282165.KA_VAKKA-1007521.KA
	16.11.2018 01:48	Eljas Pölhö
		Tämä sivu on Kokkolasta.
	03.11.2018 16:36	Eljas Pölhö
		Ei ollut Vaasan varikkoa lainkaan. Se oli Nikolainkaupungin varikko. 31.12.1910 siellä oli C5 113, 114; G1 119, 123, 196, 213; G9 314, 315, 316, 317, 318, 319, 320, 321. Seinäjoen varikolla oli 31.12.1910 C5 106, 108; F 132, 133; G1 129, 134, 138; G2 135; G8 262, 263, 264, 265, 266, 267, 268, 269, 270; G9 360.
	01.11.2018 14:10	Eljas Pölhö
		Janis Priedits on julkaissut listoja Ruotsin jäljelläolevista teollisuusvetureista ( https://industribanor.se ) ja SSAB, Luleå kohdalla 2012 käytössä oli kaksi (515 ja 517), kaksi oli osina (513 ja 516) ja Malmbanans Vänner omisti yhden (512) ja se oli Luulajan museossa (Norrbottens Järnvägsmuseum). Ilmeisesti se on edelleen siellä http://www.nbjvm.se/förbränningsmotorlok/industrimotorlok-nja-12
	27.10.2018 11:17	Eljas Pölhö
		Tämä silta on mahdollista ylittää höyryveturin vetämällä junalla (tai kuvata höyryjuna sillä) 2019 ainakin 14/3, 1/8, 8/8, 31/8 ja 7/9. Veturina näinä päivinä on Tornado ja juna ajaa kunakin päivänä menopaluun Edinburgh-Aberdeen (131 mailia yhteen suuntaan).
	19.09.2018 12:27	Eljas Pölhö
		En tiedä maksoiko junista, mutta Kouvolassa, Pasilassa ja Karjaalla vetureille annetusta vedestä, hiilistä ja korjauksista se maksoi.
	18.09.2018 19:25	Eljas Pölhö
		Vuoden 2018 perustelu kuulostaa uskomattomalta, mutta olin itsekin paikalla julkisessa tilaisuudessa, jossa VR:n edustaja sen esitti salin täydelle yleisölle. Perustelu tuntuu sitäkin oudommalle, koska esimerkkijuna odottaa Mäntyharjulla vastaantulevaa junaa kauemmin kuin Haukivuoren pysähdys veisi aikaa. Vaikea ymmärtää miksi valtion omistama firma saa ja haluaa esittää moisia höpö-höpö väitteitä.
	18.09.2018 18:16	Eljas Pölhö
		Tähtelän päässä Rödbrott-nimisellä paikalla oli tuolloin kolmioraide, jonka paikka erottui vielä 1960-luvun lopulla.
	18.09.2018 18:13	Eljas Pölhö
		Yleensä vaihdettiin Tähtelässä ja Kauklahdessa, mutta minulla on englantilainen matkakertomus, jossa veturi vaihdettiin Turusta tultaessa jo Karjaalla, joten sellainenkin vaihtoehto näkyy olleen. Turun pikajunaa vedettiin Helsingin ja Kauklahden välillä Hr1:llä tai Pr1:llä (kumpiakin esiintyy merkinnöissä); Hr1:llä se oli ilmeinen täyteajo ja veturi palasi Pasilaan luultavasti tenderi edellä ilman junaa.
	04.09.2018 13:36	Eljas Pölhö
		Koska edellisen linkin mukaan veturissa on teksti "Eesti", niin valmistustieto löytyy kirjasta: Peeter Klaus with Keith Chester: The Narrow Gauge Steam Locomotives of Estonia (Stenvalls, 2005) s. 124. Lavassaarta edelliseksi paikaksi mainitaan Vapnjarka (Ukraina). Valmistustieto on LKM 15416/1951.
	04.09.2018 13:27	Eljas Pölhö
		36 kuvaa veturista ja sen kunnostuksesta http://www.delfi.lv/tchk/tech/v-latvii-ozhivili-parovoz-gr-319-hronika-odnoj-restavracii.d?id=44612226
	02.09.2018 20:20	Eljas Pölhö
		L-sarjan vetureita valmistettiin suraavasti: Kolomna 1762 kpl (1945-1954), Brjansk 389 veturia (1946-1951), Voroshilovgrad 2048 veturia (1950-1955) eli yhteensä 4199 veturia (yksi vähemmän kuin Hannun mainitsemassa kirjassa). Tämä tieto perustuu Jukka Nurmisen ja muiden Venäjä-spesialistien (UK:ssa ja Itävallassa) laatimaan veturikohtaiseen luetteloon. Vetureiden numeroinnissa on aukkoja (johtuu ehkä äkillisestä päätöksestä lopettaa niiden valmistus tai jätetty tyhjää jonkun rakennemuutoksen jälkeen).
	18.08.2018 13:44	Eljas Pölhö
		Fiat 1100 R Familiare se minusta on. Tai vastaava Neckar. Vrt. esim https://insureyourcaronline.com/gallery/fiat-1100-d-familiare.html
	04.08.2018 16:18	Eljas Pölhö
		Kuva ei voi olla vuodelta 1962, sillä 526 poistettiin liikenteestä syyskuussa 1959 ja 1962 se oli romuveturien jonossa Hyvinkään veturitallin kohdilla. 526:n viimeiset käyttöpaikat olivat Lahti-Heinola ja Karjaa-Hanko.
	29.06.2018 22:14	Eljas Pölhö
		Lisään edelliseen, että hammaspyörät voidaan lisätä akselille myös pelkkää jarruttamista varten esim. lisäturvallisuutena mäkiosuudelle. Se ei kuitenkaan tee veturista varsinaista hammasrataveturia.
	29.06.2018 22:09	Eljas Pölhö
		411.0 ja sukulaissarjat eivät ole koskaan olleet hammaratavetureita. Tsekissä on ollut pari hammasrataosuutta, joilla vetovoimana käytettiin 0-8-4T (D2't) ja 0-8-2T (D1't)-pyörästöisiä tankkivetureita. Rataosuudet avattiin 1895-1900 ja 1901. Jyrkimmät radat, joilla ilman hammasrataa ajettiin junia höyrykaudella olivat yleensä luokkaa 40-45‰. Kaikkein jyrkimmät olivat kuitenkin vielä jyrkempiä, Englannissa 59 ‰ (henkilöliikenteessä), 53‰ Australiassa ja ennätys Ranskassa 90 ‰ (sähkövedolla). Sitähän ei kai mikään estä, etteikö hammasrataosuuden lävitse voisi ajaa ilman hammasratapyöriä vaikka kokeeksi, veturisiirtona tms. syystä.
Kuvasarja: tsekki	29.06.2018 21:35	Eljas Pölhö
		Hammasratojen ja niillä käytetyn vetokaluston "raamattu" on Walter Hefti: Zahnradbahnen det Welt (1971) ja sen täydennysosa (1976). WH teki elämäntyönsä näille radoille kalustoa toimittavissa tehtaissa (kuten SLM). Kirjassa on lueteltu kaikki radat ja rataosat teknisine mittoineen sekä sivupiirroskuvin ja perustietojen kera listattu kaikki veturit ja moottorivaunut, joita minkään tyyppisille hammasradoille oli rakennettu 1960-luvun loppuun mennessä. Sivuja on yhteensä 416. Sarjan 411.0 tai minkään sen sukulaissarjan vetureista yksikään ei ole ollut hammasrataveturi (yhdistetty adhesio/hammasrata) missään maassa. Kiskojen sivulla olevaa hammasrataa ei ole tainnut kukaan rakentaa Blenkinsopin 1812 (ja parina seuraavana vuonna) jälkeen, vaikka kaikkea kummallista on aika-ajoin viritelty.
	14.06.2018 19:12	Eljas Pölhö
		Kannattaa muistaa, että graafikoihin laadittiin kulkuajat myös eri määräyksestä kulussa olleille tavarajunille. Itse asiassa niitä olivat vuosikymmenet kaikki ja vakinaisista junista julkaistiin eri luettelo, jota päivitettiin pitkin aikatauluvuotta tarpeen mukaan. Jossain vaiheessa Haapamäeltä Poriin oli yksi tavarajuna ja paluumatkalla kaksi junaa (malmivaunut tyhjinä). Sitten siellä oli pari jakelijaa. Tämä näin pitkäikäisen harrastelijan kommenttina. On täällä mukana tuon ajankohdan ammattilaisiakin, jotka voivat tarvittaessa tarkentaa. Mutta koskaan eivät kaikki viivat olleet yht'aikaa käytössä.
	17.05.2018 14:45	Eljas Pölhö
		Shetlannin rautatiet jakaantuvat käyttötarpeen mukaan: Kalastus (laiturilta varastoon tai tehtaalle) 46 kpl, louhos 5 kpl, kaivos 2 kpl, rakennusurakointi 4 kpl, sotilaallinen kohde 2 kpl, majakka 2 kpl, puutavaravarasto 2 kpl, hiilivarasto 1 kpl, telakka 1 kpl. Päälle sitten tuntematon määrä "boat slipways" eli veneiden maihinvetoratoja. Saarikohtaisesti radat ovat jakaantuneet: Mainland 25, Balta Island 1, Bressay 8, Fair Isle 2, Hildasay 1, Muckle Flugga 1, Out Skerries 1, Unst 20, Whalsay 2, Yell 4. Vetureita on ollut yksi Lister-merkkinen moottoriveturi. Pisin rata on ollut 2250 m ja sillä oli hevosveto.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset