Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	27.11.2017 22:41	Eljas Pölhö
		Veturi 14 (Baldwin 19347/1901) oli alkujaan Guayaquil & Quito Railway Companyn veturi. Vuodesta 1944 omistaja EFE Ferrocarriles Ecuatirianos ja 1970 alkaen nimi oli ENFE Empresa Nacional de Ferrocarriles del Estado. Se siirrettiin Ibarraan turistijunia varten alkuvuonna 1994. FC Quito & Esmeraldas, sitten FC Quito & San Lorenzo, vuodesta 1970 ENFE avattiin pätkissä vuosina 1929-1957. Radalla oli kaksi Borsigin veturia (1926), yksi uusi Baldwin (1931) ja kolme muilta radoilta siirrettyä Baldwinia (vuosilta 1914-16). Lisäksi yksi Moyse'n moottoriveturi (1953). Kun rata viimein saatiin auki koko pituudeltaan (373 km) 28.7.1957 sen päävetovoimana oli viisi uutta (1957) Alsthomin nivelöityä dieseliä (N:ot 151-155, Bo-Bo-Bo, 2x610 hv Sulzer, 84 t, 70 km/h). Lisäksi siellä(kin) oli linja-automaisia kiskobusseja.
	27.11.2017 22:15	Eljas Pölhö
		Mahtaako tämä olla ajantasalla olevaa tietoa ja aikataulu: https://rail.cc/en/train/latour-de-carol-to-barcelona
	27.11.2017 21:43	Eljas Pölhö
		Pekka Honkanen tarkasteli tilannetta ja kuvien mukaan Seattlesta lähti Pacific-vetoisia höyryhenkilöjunia vielä 1949, joten vuosi 1948 lienee oikein. Seuraavina vuosina veturit siirrettiin muihin tehtäviin hetkeksi ennen hylkäystään.
	26.11.2017 21:32	Eljas Pölhö
		Vähän nipotuksen makua, mutta Fordin kuorma-autopuolen muutos 1948 oli amerikkalaiseen järjestelmään nähden poikkeuksellisen myöhäinen ja 1948 mallien kaupallinen esittely tapahtui vasta 16.1.1948. Kyseessä oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri muutos niin ulkonäön, tekniikan, moottoreiden että mallimerkintöjenkin suhteen.
	26.11.2017 14:56	Eljas Pölhö
		Henriksdal on pääteasema noin vuoteen 2025, jolloin Slussenin uuden aseman pitäisi avautua. http://www.sll.se/verksamhet/kollektivtrafik/aktuella-projekt/Saltsjobanan/
	23.11.2017 20:52	Eljas Pölhö
		Sama ukko ajaa koko työpäivän sitä väliä. Se on kannattavampaa kuin ajaa vai yksi vuoro aamulla ja toinen iltapäivällä. Edellyttää, että on matkustajia, joiden liput maksavat polttoaineen. Vaunun vuosittainen poisto on ihan sama seisooko se koko vuoden vain ajetaanko sillä mahdollisimman paljon.
	23.11.2017 19:31	Eljas Pölhö
		Raideleveys tällä radalla on 610 mm. Saarilla on ollut myös 2ft 6in (762 mm) ratoja, mutta ne olivat vähemmistönä. Kaikkiaan saarilla oli jäljellä 645 km kiinteää rataa vuonna 1988 (Fidžin ratojen parhaan historiikin "Cane Train" mukaan).
	23.11.2017 03:01	Eljas Pölhö
		Jos Cadillac on sinun autosi Jari, niin laita vähän enemmän näkymään johonkin kuvaan (on hieno vuosikerta!). Minä olen jotenkin täkäläisen (Ruotsi) kuva-arvostuksen mukaisesti oppinut ihailemaan junakuvia, joissa on myös joku auto. Voi olla oma lehmä ojassa, kun aina itse tykkäsin asemakuviin tökätä kulloisenkin autoni (muut mukanaolijat vaativat auton siirtämistä ennen omia kuviaan).
	19.11.2017 12:57	Eljas Pölhö
		Tämä on oikeastaan parempi puoli kuvata (minun mielestäni). Laivakin ihan vieressä. Yleensä julkaistut kuvat ovat vastakkaiselta puolelta, missä on esittelytauluja (?, laatikoita, joissa näyttää olevan valokuvia).
	18.11.2017 22:27	Eljas Pölhö
		Englanninkielinen Wiki tuntee vähän useampia ratatiesuunnitelmia alkaen 1900-luvun alkupuolelta: https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Iceland Industrial Railway Record julkaisi artikkeleita näistä radoista ja rautatiesuunnitelmista useammassakin lehdessä 1970-luvulla tai 1980-luvun alussa. Sittemmin niitä on ollut tanskalaisessa Tipvognen -lehdessä.
	18.11.2017 15:52	Eljas Pölhö
		Tämän kuvan kommenteissa on muutama rautatie lisää http://vaunut.org/kuva/99384 Tieto vain kahdesta veturista Reykjavikissa ja että se olisi ollut ainoa rata on niin sitkeään juurtunut, että se voittaa todellisen tilanteen mennen tullen.
	17.11.2017 22:08	Eljas Pölhö
		Suoralla savutorvella varustettu veturi on sarjaa I3 (mahdollisuus 7/9) tai I2 (mahdollisuus 2/9). Kaikki olivat hiilipolttoisia ja kaikissa oli kuvassa näkyvä ulkoneva ikkunalokero tähystyksen helpottamiseksi.
	17.11.2017 20:27	Eljas Pölhö
		Koko Suomessa höyryvetureiden halkojen kulutus vuonna 1910 oli 656'034 m3.
	17.11.2017 20:23	Eljas Pölhö
		Pasilan varikolle sijoitettujen vetureiden halkojen kulutus vuonna 1910 oli 35'000 m3.
	16.11.2017 21:11	Eljas Pölhö
		Nohab toimitti VR:lle 1928 K3 (Tv1)-veturit 900-909. Ne oli jo uutena maalattu tumman vihreiksi, kuten VR:n toimittamasta maalausohjeen (n:o 325/1928) käännöksestä ilmenee. Laitan ohjeen (5 sivua) ja muita VR:n ohjeita Nohabille arkistosivulleni (heti kun juuri nyt vaivaava tiedostojen latausongelma poistuu).
	15.11.2017 20:09	Eljas Pölhö
		Käsinojien päädyissä on metallilevyt, joissa on pystysuuntainen aukko. Aukot eivät olleet kolikoita varten, vaan niihin asetettiin irtopöydän aisat, jos aterioinnin tai muun syyn takia halusi pöydän eteensä. Pöytiä säilytettiin edessä olevan istuimen selkänojan taskussa.
	15.11.2017 19:57	Eljas Pölhö
		HKR 4 valmistui 26.7.1911. Jos kuva on myöhäisempi, veturi voi olla HKR 3 tai 4, muutoin HKR 3.
	15.11.2017 17:46	Eljas Pölhö
		Kuvan teoskynnys ei ylity sillä kuka on valokuvaaja. Veturin tyyppikuva ei missään tapauksessa tee sitä. Junakuvista ajatellen voisi kuvitella O. Winston Link'in yökuvien tekevän sen, koska kuvauksen avuksi oli aseteltu useita eri valonlähteitä ja siten kuva ei voinut olla "kenen tahansa mahdollisesti ottama".
	13.11.2017 21:55	Eljas Pölhö
		Kun rautatierakennuksen johtokunta sai samoille määreille tehtyjä tarjouksia 19 veturitehtaalta, niin ei ole lainkaan yllättävää, että kaikki (ainakin englantilaiset) olivat keskenään mitoitukseltaan ja yleisilmeeltään samanlaisia. Eri tehtaiden tuotteet erotti erilaisista yksityiskohdista, kuten hytin ikkunaratkaisuista, käyntisillan muodosta jne. Tarjouskilpailun voittaja Dübs oli veturitehtaana suurempi kuin Canada Works ja siten saattoi mahdollisesti tarjota lyhyempää toimitusaikaa ja ehkä halvempaa hintaa. Henry Dübs oli vain muutama vuosi aikaisemmin jättänyt tunnetun veturitehtaan Neilson'in ja houkutellut mukaansa sen tehtaan pääsuunnittelijan. Dübs markkinoi itseään hyvin aktiivisesti 1866-67 tienoilla ja sai nopeasti paljon tilauksia eri puolilta maailmaa ja hyvän maineen.
	13.11.2017 21:39	Eljas Pölhö
		A3 n:o 11 oli 1906-1907 (ja viereisinä vuosina kanssa) Viipurin varikolle sijoitettu veturi. Sen vierailu Tampereella olisi melko yllättävää. A-sarjojen käyttämät konepajat olivat Helsingissä ja Viipurissa, joten konepajamatkakaan se ei voi olla. Kannatan Viipuria kuvauspaikaksi.
	13.11.2017 21:25	Eljas Pölhö
		Lisäsin arkistosivuilleni määräyksen Ktt 325, maaliskuu 1928, kolme sivua maalausohjeita, joista näkyy mitä väriä mihinkin kohtaan on käytettävä pohjana ja pintaan. Esim. hytin seinät ja ovet "tumman vihreä". Ne ovat kansiossa Yhteenvetoja vuoden 1928 kohdalla.
	13.11.2017 16:30	Eljas Pölhö
		709 siirrettiin Kouvolaan vasta vaurion jälkeen ja esiintyy 1. kerran Kouvolan listalla syyskuussa 1943. Minulla ei ole koko maan listaa tuolta ajalta, joten en osaa nyt sanoa mistä se siirrettiin. Vanha savotorven malli näkyisi olevan niissä Tv1:ssä, mitkä muutettiin haloille sodan kuluessa. Kaivettiin varmaan vanhoja piippuja esille.
	13.11.2017 15:01	Eljas Pölhö
		Erkki tuossa yllä ehdottaa ajaksi 1930-luvun puolivälin jälkeen. En huomannut ketjusta miksi se veturin ulkonäön kannalta todennäköisin aika eli kesät 1929-33 ei kelpaisi. Siis täyskorjauksesta 10/1928 ennen seuraavaan täyskorjaukseen menoa kesäkuussa 1934. Luulisi, mutta en tiedä tämän veturin kohdalla, että savutorvi vaihdettaisiin uudempaan malliin juuri isomman konepajakorjauksen yhteydessä. Seuraava vastaava mahdollisuus sitten taas vajaan kuuden vuoden kuluttua. 18.2.1943 annettiin ohje, että kaikki kaidetangot ja muut normaalisti kiilloitetut osat on peitettävä ohuella mustalla värikerroksella, mikä esti niiden pilaantumisen. Kuvasta on kai vähän vaikea arvioida onko näin tehty.
	12.11.2017 21:01	Eljas Pölhö
		Jos lähdetään siitä, että lampuissa olisikin joku valon taittumisilmiö, niin kuva sopisi parhaiten ajalle kesä 1929-1930-luvun alkupuolisko. Ino oli käytössä liikennepaikkana koko 1930-luvun. Veturin savutorven muoto viittaa enemmän 1920-lukuun ja 30-luvun alkupuoleen kuin sota-aikaan. K3 605 oli lokakuusta 1928 koko 1930-luvun sijoitettuna Viipuriin. Sodan sytyttyä se siirrettiin ensin Pieksämäelle ja sitten Joensuuhun/Sortavalaan ja esiintyminen Inossa olisi oudompaa. Tunnisteeseen on lipsahtanut väärä sarja; se on joko K3 tai Tv1 kuvausajankohdasta riippuen.
	12.11.2017 01:03	Eljas Pölhö
		Alkujaan H7-veturit asetettiin valtakunnan tärkeimpiin juniin reiteillä Helsinki-Viipuri-Pietari ja Riihimäki-Toijala (laivajuna Pietari-Turku). Täten ei ole yllättävää, että monet (7 kpl), jäivät Pietariin rajan sulkeutuessa 1918. Uusi Neuvostoliitto tarvitsi rahaa ja uusi Valtionrautatiet vetureita, joten ei myöskään ole yllättäväöä, että veturit ostettiin takaisin ensimmäisessä kaluston vaihdon kauppatilaisuudessa. Yksi näistä Neukuissa tilapäisesti olleista vetureista oli juuri n:o 523. Sen liikennekäyttö loppui kesäkuussa 1960 Haapamäellä, mutta hylkäys (3.1964) ja romutus tapahtui vasta neljä vuotta myöhemmin. Oletettavasti veturin viimeinen liikennekäyttö oli henkilöjunissa Haapamäen ja Parkanon välillä.
	12.11.2017 00:08	Eljas Pölhö
		Riihimäen veturi, joka lopetti ajonsa noin 1973. Kuva on siinä mielessä kesäkaudelta, että savutorven päällä on sihti. Ihan henkilökohtaisena muistelona, että nimenomaan sihti savutorven päällä erotti aina suomalaiset veturit muista. Se oli minusta hieno lisä, ihan kuin esim. Englannin GWR:n savutorven reunus.
	11.11.2017 22:39	Eljas Pölhö
		Silloin kun minä olin lapsi, niin rautatiekalusto oli pääasiassa puhdasta (ei ainakaan töhryjä). Rahaa oli yleisesti ottaen paljon vähemmän kuin nykyisin, mutta ammattiylpeyttä oli niin VR:llä kuin yksityiselläkin puolella. Nykyisin ilahduttaa aina, kun näen kuvissa vanhaa kalustoa siistissä kunnossa, vaikka kiitos kuuluu usein harrastajille eikä firmoille. Täällä Ruotsissa etsitään värejä, joita ei tarvitsisi koskaan pestä (ympäristöyställisyys mainitaan syyksi). Silti, kaunis väri sellaisena kuin se on tarkoitettu, antaa tiettyä mainosarvoa kantajalleen. Tai sitten olen vain liian vanha nykyaikaan.
	11.11.2017 22:14	Eljas Pölhö
		Sattumakuva. Minusta on aina ollut hienoa, kun asiakaspalvelussa ollut virkamies (henkilö) tai vastaava on ollut tyylikkäästi pukeutunut. En tiedä mitään asianomaisten omasta kannasta, mutta asiakkaana minä olen tykännyt. Jo lapsena se oli minusta se oli hieno näky, kun Pohjolan Liikenteen Karjaa-Riihimäki-busseissa oli rahastajaneito (siis henkilö), jolla oli uniformu. Linja-autokuljettajilla on tietysti pitänyt olla myös vähintään koppalakki ja kravatti. Niin ja myös takseilla. Oi, se oli aikaa. Sairaanhoitajan asu sulatti minut heti, mutta hups, nyt alkaa mennä off-topicin puolelle.
	11.11.2017 20:19	Eljas Pölhö
		Vesan kysymykseen: Ainakin joissakin oli vintti, jonne oli kerätty vanhoja aikatauluja, määräyksiä, lehtiä ja kaikkea muuta sellaista, mikä kiinnosti vain joitain hassuja. Kaikki usein talvehtineiden lintujen jätöksillä ym kuorrutettuna, mutta muutoin aarreaittoja niille hassuille.
	11.11.2017 19:08	Eljas Pölhö
		Tampellan antama littera oli LT (myöhemmin muutettu Hb68:ksi). Samanlainen n:o 3 oli valmistunut 1910. Eikö kuvausvuosi ole nelosellekkin 1911, jos kuva on julkaistu jo 1911?
	11.11.2017 18:00	Eljas Pölhö
		Veturi 1 oli sijoitettu Helsinkiin vuosisadan alussa. N:o 2 oli Riihimäellä, 4 oli Lahdessa sekä 3, 5 ja 6 Turussa. N:o 1 siirtyi Lahteen 1907, ja 1905-1907 n:o 5 Kouvolan kautta Lahteen. Sarjan vetureilla oli siksi vähän linja-ajoa 1900-luvulla, että olisi melkoinen sattuma kuvata joku kaukana varikkopaikkakunnaltaan. Lahden varikon vanhoja päiväkirjoja on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ja niistä näkee, että A1-sarjan vetureiden ajojen päätyttyä Lahdessa ne vielä ajettiin veturina tai ylimääräisen junan kanssa Pasilaan. Täten 1911-12 veturit on voitu jälleen kuvata Pasilassa.
	07.11.2017 20:36	Eljas Pölhö
		VW paku sai takapuskurin 1955 alkupuolella.
	07.11.2017 13:36	Eljas Pölhö
		Juu, vahvistan, että kehyksessä lukee T1816.
	06.11.2017 20:46	Eljas Pölhö
		Kokemäki sopii hyvin, koska mukana on kuvia Raumalta. Lisään tunnisteen.
	06.11.2017 20:43	Eljas Pölhö
		Lisäsin paikan. Hauska huomio tuo mainostarra.
	06.11.2017 20:38	Eljas Pölhö
		Olivatko Neuvostoliittoon menneet ja sieltä tulleet junat näin pitkiä säännöllisesti? Vrt. myös sarjan toinen kuva.
	06.11.2017 20:30	Eljas Pölhö
		Tästä junasta löytyy kaksi muutakin kuvaa ja toisessa on teksti raamissa: 2754+2545 T1818 (Lappohja 840803). Lisään tunnisteet.
	06.11.2017 15:28	Eljas Pölhö
		Vuosi on tieto dian kehyksestä ja toisaalta tiedossa on milloin Frank on käynyt Suomessa. Muistikirja vain kateissa, joten pitää yrittää vähän saada kiinnekohtia kuvien paikkoihin. Pieksämäki sopii hyvin, koska samana vuonna on kuvia Savonlinnasta ja Savonlinnan ja Pieksämäen väliltä.
	05.11.2017 15:54	Eljas Pölhö
		Jos tarkoitat niemeä, jossa näkyy valkoinen venelaituri (Vanhanpaikanlahden länsireuna), niin siellä ei ole ollut rataa eikä olisi ollut mitään syytäkään sellaiseen. Olin 50-luvulla kesäasukkaana siitä parinsadan metrin päässä. Sen sijaan, jos tarkoitat lähinnä olevaa niemeä, edelleen näkyvästä laiturirakenteesta lahdelman takana seuraavaa, missä häämöttää tummaa pohjaa vaaleamman veden takana, niin siinä on ollut laituri ja rillirataa. Haukivuoren sahalla oli aikoinaan varsin laaja rataverkko varasto- ja puutavaran tapulointialueellaan.
	05.11.2017 14:35	Eljas Pölhö
		Trafik-Nostalgiska teetti yhdestä tai kahdesta kiiltokuva-arkista uusintapainoksen. Lisäksi oli joku muu ulkomainen valmistaja, joka teetti juna-aiheita (esim. saksalaisia vetureita ja Pennsylvanian S-2 höyryturbiini oli minulla). Viime vuosina olen saanut ZTF:n auto- ja eläinaiheita. Viikko sitten keksin norjalaisen keräilysivuston, joka listaa eri valmistajien tuotteita. http://www.glansbilder.info/
	05.11.2017 13:59	Eljas Pölhö
		Minulla oli kolme Walesinspringeriä (Sampo oli Jaskan ja Vilman pentu). Kaikki vilkkaita ja ihmisystävällisiä. Eivät oppineet kulkemaan nätisti hihnassa (huono opettaja?). Kovia uimaan ja innokkaita pääsemään autoajelulle. Kaikki oppivat avaamaan ovet oli kahvan avautumissuunta ylös tai alas tai oli siinä haka. Tulivat hyvin toimeen parin kissan kanssa. Maaseutuasuminen ja iso piha oli niille selvästi mieluisa ratkaisu kun muutin esikaupungista maalle. Jaska kiersi kesällä 1971 minun kanssani jokseenkin kaikki Suomen turvesuot ja tiilitehtaat, jolloin kulki entisiä ja olevia ratalinjoja paljon pidemmän matkan kuin minä.
	05.11.2017 00:40	Eljas Pölhö
		Sampo oli Walesin springerspanieli. Hieman kevytrakenteisempi ja vaaleamman ruskea kuin Englannin springerspanieli.
	04.11.2017 00:30	Eljas Pölhö
		Kyllä vain Jorma, samasta "käsipäivää ja rapsutusta" herrasta on kyse.
	02.11.2017 23:16	Eljas Pölhö
		Kuvan http://vaunut.org/kuva/97877 keskustelusta ilmenee, että halkopiippuinen oli G10 347. H1 234 oli sijoitettu Karjaalle ja sillä oli vain 178 työpäivää vuonna 1910. G10 347 oli Pasilaan sijoitettu veturi ja oli vain 146 työpäivää vuonna 1910. Vetureiden korjaus vei oman aikansa. Onnettomuuspäiväksi ruotsalainen Hvar 8 Dag lehti mainitsee 13.6.1910.
	02.11.2017 23:12	Eljas Pölhö
		Kuvasta http://vaunut.org/kuva/123035 näkyy, että H1 oli Karjaalle sijoitettu H1 234. Lisäsin sen tunnisteisiin.
	31.10.2017 09:57	Eljas Pölhö
		Tämä tapahtui Karjaalla 24.2.1973.
	30.10.2017 21:44	Eljas Pölhö
		Saksan Kirowin historia on niin monitahoinen, että lienee helpompi antaa Wikin linkki https://de.wikipedia.org/wiki/Kirow_Ardelt Pääkohtina on, että 1880 perustettu tehdas tunnettiin aikanaan (1899-1937) parhaiten nimellä Peniger Maschinenfabrik und Eisengießerei AG. Toisen maailmansodan jälkeen se oli venäläisomistuksessa ja sodanjälkeinen nimi Maschinenfabrik Unruh & Liebig muutettiin vuonna 1952 Kirowin tehtaaksi. Vuonna 1954 omistus annettiin DDR:lle ja tehtaasta tuli VEB Schwermaschinenbau S.M. Kirow. Saksojen yhdistymisen jälkeen tehtaalla on ollut monta nimeä, mutta tunnetaan parhaiten nimellä Kirow-Ardelt GmbH. Sen sanotaan olevan maailman suurin rautatienosturien valmistaja. Neuvostoliitossa oli ja on myös Kirov-niminen raskaan teollisuuden tehdas. Aikaisemmalta nimeltään se oli Putilovin veturitehdas. Nykyisin se on Kirov Plant (Kirovskiy Zavod eli Кировский Завод).
	29.10.2017 18:08	Eljas Pölhö
		Suomalaiset antoivat tarvittaessa polttoainetta ja vettä sekä tekivät pienempiä korjauksia. Näistä kolmesta toiminnasta on jonkun verran laskujäljennöksiä, jotka ovat paras tuntemani lähde Suomessa käyneiden vetureiden numeroiden selvittämiseksi. Mitään kovin kattavaa listaa näistäkään ei kyllä saa.
	27.10.2017 02:28	Eljas Pölhö
		Anna Kareninan (1997) kuvauspaikat ovat kaikki Venäjällä IMDb:n mukaan. Kävivätkö nämä vaunut siis Venäjällä filmauksissa Tk3 1151 mukana? Katsoin äsken filmin DVD:ltä ja vaikka veturin tunnisti helposti Tk3:ksi, niin numeroa en havainnut (pitänee vielä kokeilla pysäytyskuvilla). Vahvistus veturin numerosta on ainakin Nigel Sill'in The Telegraph-lehdelle 2004 antamassa haastattelussa. Ehkä se oli aikanaan 1996-97 myös Resiinassa, mutta en muista oliko.
	26.10.2017 14:35	Eljas Pölhö
		RENGAS-kahvin junia oli ainakin 20 kpl Ilmarinen (A1) Hangon radan veturi (A4) Hv3 Hr1 Pr1 Pr2 Tk3 Tr2 Vr1 Vr2 Sv11 Dm4 Dm6 (kuvassa lukee Dm4) LV (venäläinen höyry) Rocket Amerikkalainen EMD:n veturi E18 Saksasta Ganz valmistama kiitojuna Neukuissa Riippurata Wuppertalissa Yksikiskoinen Alweg-juna
	25.10.2017 21:51	Eljas Pölhö
		Vaikea löytää tälle veturille aikaa Pohjanmaan radan varrelta. Jokseenkin ainoa aika olisi 1923-1925 Iisalmi-Ylivieska-radan rakennusaikaan. Silloin alueella Eskola-Ylivieska. Tätä ennen veturi toimi Savon radalla ja sen jälkeen Turun seudulla.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset