Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.02.2019 12:59 | Eljas Pölhö | ||
| Talvella 1966 hyytyivät Dm8/9-rungot. Jyväskylän kiitojuna MK94 peruttiin ajalla 11.2.66-1.4.66. Jyväskylän vaunut puuttuivat Vaasan junasta MK55, mutta Hpk-Jy taidettiin ajaa korvaava Dm7-juna (voi muisti pettää). Vaasan junat MK55/MK56 ajettiin Dm4-kalustolla 14.2.66-31.3.66/15.2.-1.4.66. Jo sitä ennen ajettiin sekarunkoyhdistelmillä (Dm8 Vaasaan ja Dm9 Jyväskylään) 2.2.1966 alkaen. Sekarunkoja, joissa samassa yksikössä oli eri yksiköihin kuuluvia vaunuja alettiin ajaa 5.2.66 alkaen. Tuona päivänä MK55 oli 5021x5017 (Jyväskylän osuus puuttui kokonaan). Kun liikenne palautui ajettiin Jyväskylän osuus aikataulukauden loppuun asti Dm9-yksiköllä. Junissa MK77/MK78 (Kuopion juna)+Joensuun osa MP87/88 (Pm-Jns-Pm)+Savonlinnan osa MP7/MP8 (Kv-Sl-Kv) jätettiin Joensuun ja Savonlinnan osuudet pois 7.2.66 lähtien. Joensuun osuus palautettiin 25.3.66 ja Savonlinnan osuus 5.4.66. Savonlinnan osuus ajettiin Dm9:llä aikataulukauden loppuun. Viimeistään 11.2.66 alettiin Kuopion osuus ajaa 1-2xDm4 (5.3.66 oli peräti 4xDm4). Dm8 palasi 25.3.66. Tampereen kiitojunassa MK57/MK58 siirryttiin höyryveturivetoon ajalle 5-14.2.66 (paitsi 7.2.66 oli Dm4) ja 15.2.66-1.5.66 veturi oli Sr12 ja sen jälkeen aikataulukauden loppuun Dm9 (Dm9 oli ollut usein korvaaja jo joulukuun puolivälin jälkeen). |
||||
|
31.01.2019 03:51 | Eljas Pölhö | ||
| VR Käskylehti 38/64. 2 Ha-sarjan autonkuljetusvaunut n:ot 105903-105910 Liikenteeseen on asetettu kahdeksan kappaletta autonkuljetusvaunuja, sarja Ha, n:ot 105903-105910. Näissä vaunuissa kuljetetaan henkilöautoja kahteen rinnakkaiseen riviin kuormattuna. Autot tuetaan kuljetuksen ajaksi vaunun reunan puoleisia pyöriä vasten asetetuilla pyöränvastimilla, joita tulee yksi pyörän kummallekin puolelle ja siis yhteensä 4 kpl autoa kohti. Pyöränvastimen paikalleen asetus ja kiinnitys tapahtuu seuraavassa järjestyksessä: Pyöränvastin asetetaan reunapalkille ja tynnetään reunapalkissa olevaa ohjausuraa pitkin pyöränrengasta vasten. Tämän jälkeen vastimessa oleva lukitsintappi sijoitetaan lähimpään ohjausuran reunassa sijaitsevaan loveen. Lukitsintappi varmistetaan paikalleen painamalla sen yläpäässä oleva salpa alas kiristysruuvin viereen. Kiristysruuvilla puristetaan lopuksi pyöränvastin autonrenkaaseen kiinni. Jotta pyöränvastimet tulevat oikein kiinnitetyiksi paikalleen ja kuljetusvarmuus tältä osalta turvattua, kehoitetaan kuormausta valvovaa rautatiehenkilökuntaa pitämään huolta siitä, että pyöränvastimet on sijoitettu ja kiinnitetty oikein paikalleen ja että sekä lukitsintapin että kiristysruuvin varmistussalvat on käännetty kiinnipitoasentoon. Lisäksi on valvottava, että autojen käsijarrut on kiinnitetty. Vaunuja käytetään autojen kuljetukseen ja on ne palautettava tyhjinä lähtöasemilleen, joina yleisimmin ovat Hki, Hnk ja Tku. Vaunuilmoituksissa on vaunut selvästi ilmaistava omalla tunnuksellaan, joka on Ha. (Kut n:o 785, 11.9.1964). |
||||
|
30.01.2019 18:25 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin kansioon "Asemat ja rataosat" vuoden 1981 rataosaselostuksen ryhmistä 2.1-2.3 ja se on 24 sivuinen PDF. Huomaa, että tämä on eri vuodelta kuin aiemmat. Ryhmiin kuuluvat rataosat: Kouvola-Pieksämäki, Kouvola-Kuusankoski, Kouvola-Imatra T, Luumäki-Vainikkala, Simola-Lappeenranta, Kouvila-Kotka ja Inkeroinen-Hamina (kaikki molempiin suuntiin). https://rautatiearkisto.info/epolho/Asemat%20ja%20rataosat/ |
||||
|
29.01.2019 13:59 | Eljas Pölhö | ||
| Joitain selityksiä on nyt https://vaunut.org/kuva/130952 | ||||
|
|
28.01.2019 22:12 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin kansioon "Asemat ja rataosat" vuoden 1983 rataosaselostuksen ryhmistä 5.1-5.2 ja se on 21 sivuinen PDF. Se sisältää rataosat Oulu-Kelloselkä, Laurila-Äkäsjoki, Niesa-Rautuvaara, Tornio-Haaparanta, Haukipudas-Martinniemi, Tuira-Toppila, Kontiomäki-Oulu, Kontiomäki-Taivalkoski, Pesiökylä-Ämmänsaari ja Kontiomäki-Vartius-Passazhirskaja. Minä en näe mistään katsooko näitä kukaan tai kuinka moni niitä katsoo, mutta tulevatpahan tallennetuiksi. https://rautatiearkisto.info/epolho/ |
||||
|
|
26.01.2019 17:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tein arkistoon uuden kansion: "Asemat ja rataosat" ja sen sisällä on 1983 rataosaselostukset ryhmistä 4.1-4.3 (Sk-Ol, Sk-Hpk, Sk-Ksk, Sl-Vs, Yv-Ilm ja Pohjanmaan haararadat). Se on 20-sivuinen pdf-tiedosto. Sk-Ol-väli on muuttunut niin paljon, että tämä saattaa olla kiinnostava vertailuna nykyiseen. https://rautatiearkisto.info/epolho/ |
||||
|
26.01.2019 04:43 | Eljas Pölhö | ||
| USRA Mikadoista: Mikadot olivat suurilukuisin USRAn veturityypeistä (46% kaikista). Jos jaetaan veturit keveisiin ja raskaisiin (kuten jokseenkin kaikki USRAn versiot), niin USRA Light Mikado oli suurilukuisin (625 veturia) ja USRA Heavy Mikado oli kolmanneksi suurilukuisin (233 veturia). Great Northernilla oli 9 Heavy-mallia. Ero keveään oli suht’vähäinen, kevyt n. 290800 lb (131,9 t) ja raskas n. 320000 lb (145,1 t) ilman tenderiä. Malleilla oli paljon yhteisiä osia. Great Northern suoritti mittausajoja vertailuksi pari vuotta vanhempaan O-1 malliin, joka oli paperilla marginaalisesti vahvempi. Käytännössä mittausten mukaan linjalla USRA malli (O-3) oli tehokkaampi ja sillä oli pienempi polttoaineen kulutus. USRAn Mikadojen kovin ennätys tehtiin melko tasaisella Texas&Pacific yhtiön Louisiana Divisionin radalla kun yksi kevyt Mikado veti 126 vaunuun kasvatetun 10100 short tonnin (9160 metrisen tonnin) aikataulunmukaisen junan toisen maailmansodan aikaan. |
||||
|
|
25.01.2019 22:48 | Eljas Pölhö | ||
| Toki voin skannata niitä mitä minulla on jäljellä, mutta laitan mieluummin arkiston puolelle, niin ei tarvitse miettiä dokumentin kokoa niin paljoa. Onko toivomusta rataosasta tai rataosista? Kaikkia ei saa kerralla tai kahdella, ainakaan minulta (skannaus on liian tylsää duunia). Vai olisiko jollain muulla jo valmiiksi skannattuja...? Asemien ja rataosien tiedot eivät ole juuri kiinnostusta herättäneet ja tekemäni rataosittaiset korjaukset/lisäykset on korjaamatta Resiinan luetteloon ainakin 26.10.2018 jälkeiseltä ajalta. Se ei innosta jatkamaan tästä aiheesta. |
||||
|
25.01.2019 14:33 | Eljas Pölhö | ||
| Juolahti mieleeni, että ehkä SVR halusi vähän takaisin 57:n kalliista valmistumiskustannuksista saamalla siitä vuokraa rautatierakennukselta. Mitään liikenteellistä pakottavaa tarvetta SVR:llä ei ollut 1874 uudelle veturille, etenkään talvea vasten. | ||||
|
|
25.01.2019 14:26 | Eljas Pölhö | ||
| Ajattelinkin ehdottaa, että joku kaivaisi esiin veturin valmistumisjuhlan ajankohdan, jotta nähtäisiin millä ajalla SVR:n kilometrit on ajettu. Muut vastaavat ajoivat noin 30-40'000 virstaa vuodessa. Vähän intensiivisempi käyttö heti alussa, niin kilometrien puolesta veturi on tosiaan voitu lainata ratatyömaalle. 1875 sen kilometrit (virstat) ovat alle A3-sarjan, mitä olen arvellut alkuvaikeuksiksi. Työmaalla työskentely osan vuodesta selittää kyllä yhtä hyvin. 1876 kilometrit olivat A3-sarjan keskitasoa eli "normaalit". | ||||
|
|
24.01.2019 23:08 | Eljas Pölhö | ||
| Minä puolestani voisin ehdottaa, että kumpikin työveturi on sarjaa E1. A5 57 ajoi SVR:llä 1874 2980 virstaa matkustajajunia ja 415 virstaa yksin. Miksi SVR:n uusin veturi lainattaisiin Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatierakennukselle ja etenkin kun se on mahdollisimman epäsopiva työveturiksi. Lisäksi se oli hankittu Riihimäen-Pietarin rautatierakennuksen toimesta. B1 9, 10 ja 53 olivat vuoden 1874 tilaston tekstiosan mukaan "uteslutande" ainoastaan Pietarissa, Viipurissa ja Helsingissä päivystystyössä. Niiden tuntimäärät ovat kullakin niin suuret, ettei mikään niistä ole joutanut olemaan paria kuukautta rautatietyömaalla, jonka tunnit ja kilometrit eivät tule SVR:n tilastoon. B1 54-56 toimitettiin Englannista vasta vuonna 1875. Beyer Peacockin toimituskirjat ovat olemassa ja niistä on koostettu useita kirjoja, laajin on 4-osainen, jokainen monisatasivuinen. Valmistusnumerot sopivat hyvin vuodelle 1875, eikä edes vuoden alkuun. Kai nyt joku olisi kirjoittanut toimitusvuodeksi 1874, jos se niin olisi. Sen sijaan E1 valmistajalta Carelsilta ei ole säilynyt toimitusluetteloa, vaan se on koostettu jälkikäteen tunnetuista tiedoista. Vetureiden valmistusvuosi 1875 on sopimattoman myöhäinen, mutta perustuu SVR:n vastaanottoaikaan. "Höyryveturit Valtionrautateillä" -kirjassa pohditaan olisivatko ne voineet olla tarkoitetut muualle, mutta jääneet toimittamatta. Parempi ratkaisu on, että ne tulivat rautatierakennukselle jo 1874 ja sieltä aikanaan kirjattiin SVR:lle. Helsingin konepajassa koostettu voi yhtä hyvin tarkoittaa siellä Carelsin osista koottua veturia (ihan kuin A1 sanottiin koostetun Helsingin konepajassa). Toinen on ehkä sitten koottu lopulliseen kuntoon vasta Tampereella. |
||||
|
23.01.2019 14:59 | Eljas Pölhö | ||
| Kilometrisatsit ovat väärissä ryhmissä, alemmat kilometrit samassa järjestyksessä kuuluvat suuntaan Kouvola-Kotka ja ylemmät samassa järjestyksessä suuntaan Kotka-Kouvola. Karhulasta tuli sittemmin Kymi. | ||||
|
22.01.2019 14:04 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin savutorvi on mallia, joka poistettiin käytöstä 30-luvulla. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joku yksittäinen poikkeustapaus voisi löytyä vielä 40-luvulta. Saisikohan nykytekniikalla skannattua isomman kuvan? | ||||
|
16.01.2019 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| FEF-1 (800-819) oli erilainen tenderi. Veturi ei ole Mallet, enkä äkkiä muista muita, joissa olisi kehys piipun ympärillä. Minäkin luulin dieseliä E2:ksi ja etsin siitä tiedot. Mutta sitten huomasin numeron veturin kyljessä. Voi hyvin olla vanha E2 kuva, jolle on annettu yhtiön uusimman dieselveturin numero. | ||||
|
15.01.2019 03:51 | Eljas Pölhö | ||
| 1.1.1981 säiliöitä oli: Ss24 = 203 kpl, Ss25 = 19 kpl, Ss26 = 361 kpl, Ss27 = 179 kpl, Ss30 = a) 3 kpl (724000-002, nesteenkuljetussäiliö tärpätin ja mäntyrasvahappojen kuljetukseen) ja Ss30 = b) 20 kpl (724004-023, nesteenkuljetussäiliö syövyttävien liuottavien ja III-luokan palavien nesteiden kuljetukseen (valmistettu haponkestävästä teräksestä). Rautatiearkistosta löytyy tämä ja muita vuosia kanssa vaunuluetteloista. Linkki tähän vuoteen https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1981.0101%20VR%20vaunuluettelo%20(8s).pdf Sisällysluettelon pääotsikot https://rautatiearkisto.info/epolho/ |
||||
|
12.01.2019 02:22 | Eljas Pölhö | ||
| Fauni Ltd hankki veturit 1967 ja möi ne 1971. Lokomo 123 meni Linnanmäelle, jossa se oli vuoteen 1994. Muistelen käyneeni Peikkometsässä niitä katsomassa vain kerran, 24.7.1969, ja silloinkin ne seisoivat pihalla vierekkäin olematta mitenkään erityisesti asetetuksi rekvisiitaksi. Se suunnitelma ei ehkä toteutunut, vai onko jollain toisenlaisia havaintoja? | ||||
|
11.01.2019 01:14 | Eljas Pölhö | ||
| Kun etsin muuta, niin eteeni tuli vakinaisten tavarajunien luettelo neljännessä liikennejaksossa (Tampere) 31.5.1959 alkaen. Eli ainakin jo 1959 laadittiin vakinaisten tavarajunien luetteloita. Tämä on 4 sivuinen (A4-kokoa) moniste. Käytetyt veturisarjat silloin eri väleillä (junapareja): Tpe-Tl = Tr1 (4, etelään 5), Tr2 (5), Tv1 (2) ja Hv1 (1) Sääksjärvi = Tpe pv 7 i; Viiala ja Lempäälä = Tl pv 2 Tl-Wi = Tk3 (3) Tpe-Hpk = Tr1 (8) Tpe-Jsk = Tv1 (2) Tpe-Ly = Tk3 (MKP) Wp-Hpk = Tk3 (1) Kolho = Hpk pv 3, Messukylä+Vehmainen = Tpe pv 4 i, Mänttä ja Koivio = Vlp pv Tpe-Pri = Tr1 (1), Vv15 (1) ja Hv1 (1) Tpe-Ra = Vv15 (1) Tpe-Pej = Vv15 (1) ja Tv1 (2, joista toinen vain Tpe-Vala) Pej-Pri = Tv1 Pej-Ra = Tk3 (2) Pej-Hva = Tk3 (1) Tpe-Noa = Vv15 (1) Lielahti+Santalahti = Tpe pv 2a ja 7 i Pri-Mn = Tk3 (2), Tv1 (2) ja Vv15 (2) Pri-Hpk = Tv1 (2) Pri-Pko = Tv1 (1) |
||||
|
Kuvasarja: Junamatkailua |
03.01.2019 15:06 | Eljas Pölhö | ||
| Keskiviikkona 17.4.1957 minä olin koulussa. Amerikkalainen firma, jolta ostan valokuvia kerran-pari kuukaudessa, laittaa aina kuoreen mukaan tällaisia ekstroja. Se on erityisen ilahduttavaa, koska täällä Ruotsissa joutuu USA:sta tehdyistä ostoksista (koskee kovitettuja kirjelähetyksiä) maksamaan moms:n (alv:n) postille, joka tilittää sen tullille. Minimimaksusta suurin osa on käsittelymaksua ja käsittelymaksun veroa. Täten n. 120-150 SEK (12-15€) ylimääräinen maksu ei tunnu niin pahalta. | ||||
|
03.01.2019 14:44 | Eljas Pölhö | ||
| Kesällä 1956 oli kulussa MP357 ja MP358 Turku-Haapamäki-Turku. Haapamäen ja Jyväskylän välillä juna kulki henkilöjunana M933/M934 (suor1a 1. ja 2 lk:n vaunuja Turku-Jyväskylä-Turku ja 2. lk:n vaunu Tampereelta Jyväskylään ja takaisin). | ||||
|
01.01.2019 15:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä telit ovat 3-akseliset. Vertaapa tähän kuvaan, portaat ovat aina vähän tiellä. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/75/FCMU_Diesel-engine_2.JPG | ||||
|
31.12.2018 23:37 | Eljas Pölhö | ||
| Linkitin edellä väärän kuvan. Tässä kaksi uutta korvaavaa kuvaa ovat https://vaunut.org/kuva/130500 ja https://vaunut.org/kuva/130499 | ||||
|
31.12.2018 23:34 | Eljas Pölhö | ||
| Joo, tämä ei ollut Herralasta. En näin yht'äkkiä muista mistä olisi voinut olla ja koska kuvattu. Korvaavat kuvat ovat https://vaunut.org/kuva/130500 ja https://vaunut.org/kuva/130499 | ||||
|
|
31.12.2018 23:01 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla on kyllä useita kuvia Herralan veturista, joten pitää verrata olenko kirjannut tähän kuvaan oikean paikan. Herralan veturissa oli O&K Montania-valmistuslaatta. En kyllä usko, että se lähti siitä minnekkään muualle kuin romuliikkeeseen. Eurajoella Satoturpeella oli useita vetureita kahdella eri radalla, jotka eivät olleet yhteydessä toisiinsa. Melkein kaikki olivat liikenteessä 1971, joten sieltä on varmaan joku mennyt Tankavaaraan. | ||||
|
|
31.12.2018 19:24 | Eljas Pölhö | ||
| Toinen kuva Katilan Tiili Oy:n veturista https://vaunut.org/kuva/130459 . Tehtaalla oli siirrytty autokuljetukseen 1964. Vuonna 1972 otetussa kuvassa veturi vaikuttaa pienemmältä tai ainakin konepeltiä on lyhennetty ja syyläri poistettu. | ||||
|
|
31.12.2018 19:22 | Eljas Pölhö | ||
| Savi oli kuljetettu kuorma-autoilla vuodesta 1964 alkaen. Onko kuvassa https://vaunut.org/kuva/130448 sama veturi? Jos on, niin syyläri on poistettu ennen vuotta 1972 ja muutenkin linkin kuvan veturi vaikuttaa isommalta tai sitten konepelti on tässä selvästi lyhyempi. | ||||
|
31.12.2018 02:10 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt löytyi kuva, missä näkyy maski kanssa https://www.flickr.com/photos/72213853@N03/7845631406 Chevrolet 1931. |
||||
|
31.12.2018 01:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä näkyy tunnistetun aika uudeksi veturiksi, Vulcan Iron Works 4528/1944 (John Middleton, matkakertomus 31.3-10.4.2008). | ||||
|
|
31.12.2018 01:53 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä näkyy hyvin eteläamerikkalainen tyyli korvata etuakseli lyhytakselivälisellä telillä. Museon sivu näyttää väittävän, että Buick 1938, mikä tämä ei ole. N:o 1 oli Buick, n. 1935 ja N:o 5 oli Buick n. 1938. Tämä on ilmeisimmin entinen N:o 3, mikä oli ajossa vielä 1997. Kaikista on kuva C.Walker+D.Binns: Railways of Bolivia, mutta valitettavasti kolmonen on tunnistamatta. Eikä kyllä onnistu minultakaan. Buick n. 1928-30 on mahdollinen vaikka Buickeissa oli pitkälle eteen menevä sivuritilä. Saman ikäluokan Cadillac voisi myös olla mahdollinen. Näistä kun ei edes varmuudella voi sanoa kuinka monesta autosta vuosien mittaan on sovitetettu eri osia. | ||||
|
31.12.2018 00:59 | Eljas Pölhö | ||
| Voisikohan olla entinen n:o 13, joka oli VIW 4236/1938? Näitä oli FCMU:lla toinenkin, n:o 14, jonka valmistusnumero minulta puuttuu. | ||||
|
|
31.12.2018 00:47 | Eljas Pölhö | ||
| Näyttää olevan Vulcan Iron Works, vm. 1938. Korea valmistelaatta kimmaltelee niin, etten saa selvää numerosta, jonka pitäisi olla 4200-luvulta. | ||||
|
|
31.12.2018 00:41 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa veturilla on numero 2, mutta se lienee melkoisella varmuudella jompikumpi entisistä numeroista 20 (II) tai 21. Ne olivat GE:n 70-Ton mallia, valmistusnumerot 29294 ja 29295, kumpikin valmistunut 3.1948. Veturi on 6-akselinen, toisin kuin useimmat 70-tonniset, teho 600 hv. | ||||
|
31.12.2018 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyy olleen erityisen mielenkiintoinen ja harvinaisuuksia täynnä ollut matka. Näitä on ollut kaksi, toimittaja Sulzer. Veturit koottiin MFO:lla (Oerlikon), joka valmisti sähkölaitteet. Veturissa lienee jäljellä kummankin valmistajanlaatta. Ensimmäinen valmistui 1952. Sillä suoritettiin perusteelliset koeajot Rhätische Bahnilla Sveitsissä ja niistä on paljon seikkaperäisiä tietoja aikalaisjulkaisuissa. Veturi sai numeron 20, joka myöhemmin muutettiin numeroksi 22. Koska veturi toimi luotettavasti, tilasi yhtiö vielä toisen, joka sai numeron 24, joka muutettiin myöhemmin numeroksi 23. Veturit olivat 6-akselisia, ratamoottoreita oli kaksi, kytkintangot kahdelta sokkoakselilta ja akselipaino oli 12 t, suurin nopeus 60 km/h, pienin kääntösäde 70 m ja moottorin nimellisteho oli 815 hv, joka paikallisissa olosuhteissa oli laskettu arvoon 645 hv @ 700 kierr/min (siis 4000 m korkeudessa). Veturit täyttivät vaatimukset vetää 250 tonnin junaa 20 ‰ nousussa, vetää 100 t matkustajajuna pääteasemien välin (96,0 km) kolmessa tunnissa ja 150 t tavarajuna aikaan 3 h 30 min tai 250 t juna neljässä tunnissa. Machacamarka oli 3700 m merenpinnan yläpuolella, radan korkein kohta n. 4400 m ja Uncia 3900 m korkeudella. Päärata oli siis 96,0 km, mutta kilometriltä 93 oli 6,2 km:n haararata Catavi-nimiselle paikalle. |
||||
|
28.12.2018 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| TVH 1 (Krauss 2863) oli Nokian omistuksen jälkeen TVH:lla mm. Keiteleen kanavareitillä. Kirjassa "Helsinki ennen meitä" sivulla 178 on kuva satamaradan työmaasta, missä näkyy höyryveturi ja vaunuja Marian sairaalan kohdilla. Jossain muussa lähteessä, jota minulla ei ole, on ollut etuviistokuva veturista suht'läheltä jostain samoilta kulmilta. | ||||
|
27.12.2018 23:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kovasti samaa näköä kuin Sentinel-Cammell höyryvaunusta muunnettu. Jos tässä oli Volvon moottori, niin sitten se oli sellainen (n:o 0261 oli ajossa 2005). | ||||
|
27.12.2018 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Tacna-Aricalla on ollut useita Wickham- ja Sentinel-moottorivaunuja (muutettu höyrymoottorivaunusta) ja pari sellaista, joiden alkuperä ei ole selvillä. En näe tämän numeroa missään. | ||||
|
27.12.2018 23:32 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Baldwin 32983 vuodelta 1908. | ||||
|
27.12.2018 23:31 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö tämä ole n:o 9, Alco (Rogers) 44954, 1/1908, ent. Ilo-Moquegua 1. Tacna-Arica n:o 2 on Baldwin 32983, 10/1908, mutta siinä soittokello on kupujen välissä. Se oli alkujaan Ilo-Moquegua 2. | ||||
|
27.12.2018 23:22 | Eljas Pölhö | ||
| Alco 82990, 9/1958. Alkujaan FC del Sur (Peru), n:o 300. | ||||
|
27.12.2018 23:18 | Eljas Pölhö | ||
| Museolle on listattu (esim. W.F. Simms 1978) kaksi numerotonta Chevrolettia, voisiko olla toinen?. Penkki peittää näkymän etuakselille. Jos siinä on pieni teli, niin myös Ford tulisi vaihtoehdoksi (Letukoissa oli yksi akseli). | ||||
|
27.12.2018 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| N:o 16 on kirjallisuudessa aina mainittu Chevroletiksi, vm. n. 1928. Radalla oli ainakin neljä Chevrolettia väliltä 1928-1940. Pitää muistaa, että tuolla päin maailmaa rata-autoja/kiskobusseja ym on vuosien mittaan muunneltu sellaisten osien kanssa mitä on ollut saatavilla. | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 19:03 | Eljas Pölhö | ||
| 1082 varastoitiin suojakäsiteltynä syyskuussa 1976 ja siirrettiin Ohenmäen varastoalueelle. Sieltä se vedettiin Kuopion konepajalle tammikuussa 1981. Tämä koeajo oli VR:n järjestämä ja matkalle osallistui VR:n henkilökunnan lisäksi tiedotusvälineiden edustajia. 1004 ja 1082 olivat koeprojekteja, kun haluttiin selvittää vetureiden kunnon säilyminen varastoinnissa ja bonuksena VR sai kaksi pääratojen liikenteeseenkin sopivaa veturia yleisötilaisuuksia varten. Varkauden asemalta alkava nousu päättyy vähän ennen tasoristeystä. Minulta puuttuu vuoden 1981 Rautatieuutiset (vesivahinko), joten jos jollakin on lehden artikkeli tästä, se olisi kiva nähdä. Oma raporttini (6-sivuinen pdf) kulkuaikoineen ja extroineen (kuvat, rataprofiilit, Tv1-2 kulkuaikamitoitus) on arkistosivullani nimellä Tr1 1082 koeajot 1981. https://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/ |
||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 02:06 | Eljas Pölhö | ||
| HUOM! Korjasin kuvauspaikan, se oli n. 700m Lehtoniemeltä Varkauteen päin. Kuvausajon jälkeen juna odotti meitä Lehtoniemen tasoristeyksessä n. 100m liikennepaikalta Varkauden suuntaan. Meillä oli autokuljetus asemalta kuvauspaikalle ja edelleen siitä junalle. Huomasin mokan kun laskin junan nopeudet eri km-väleillä (nyt vasta, melkein 40v myöhemmin). | ||||
|
22.12.2018 17:27 | Eljas Pölhö | ||
| Varkaudessa oli tuona päivänä Tve3 481 ja Tka7 190. Sanoisin, että Tve3 ja joku pieni vaunu sen kuvaajan puoleisessa päässä. | ||||
|
22.12.2018 17:22 | Eljas Pölhö | ||
| Korjattu, kiitos huomiosta. Kun on tottunut Ruotsissa käytettäviin päivämääriin vvvv-kk-pv, niin Suomessa käytettävät vaativat minulta aina erityistä keskittymistä, mutta silti tulee mokia. | ||||
|
21.12.2018 14:40 | Eljas Pölhö | ||
| Esa, onneksi teit virheen joka oli helppo huomata. Pahimpia ovat tavallisesti luotettavien tahojen kirjoitus ym. virheet, joita ei heti huomaa. Jos esimerkiksi olisit kirjannut tiedot ristiin vaunujen välillä, niin sen löytyminen olisi vaatinut onnekasta sattumaa ja sittenkin aiheuttanut epävarmuutta. Dokumentit VR:n vaunuston lisäys (kuukausittain) ja VR:n vaunuston muutokset (kuukausittain) ovat tallella 20-luvulta jonekkin 60-luvun alkupuolelle saakka Mikkelin maakunta-arkistossa, joten tieto on vielä löydettävissä. Kopsasin joskus viereisen vuoden 1955: https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/ | ||||
|
19.12.2018 14:14 | Eljas Pölhö | ||
| 87 002:sta on aika ajoin kuvia englantilaisissa lehdissä. Se on ainoa 87, joka on tätä nykyä sertifioitu pääratakäyttöön (GBRf:n toimesta ja suojissa). Suuri osa sarjasta (21) löytyy nykyisin Bulgariasta. Museovetureita on 87 002 lisäksi kaksi muuta, mutta kumpikaan ei ole liikennekunnossa. | ||||
|
|
19.12.2018 03:08 | Eljas Pölhö | ||
| Vuosina 2003-2013 oli joitakin vetureita varustettu vain toisesta päästä automaattikytkimin. Ensimmäiset tällaiset olivat 151 162, 163 ja 165, mutta niitä tuli lisää. Sarjasta 92: Uusien Mk5-makuuvaunujen tulon myötä osaan vetureista asennetaan/on asennettu Dellner T12-kytkimet. | ||||
|
|
18.12.2018 01:45 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1976 vetureihin 151 090-095 asennettiin AK69e automaattikytkimet ja ne sallivat 6000 tonnin kokonaisjunapainon (Gesamtzugmassen) kun tavallisilla kytkimillä on raja-arvona 4000 t. Kytkimien lisääntyminen: 1976: 151 090-095 1977-78: 151 096-099, 114-116 1979-81: 151 089, 117-122 2003 lopulla automaattikytkin oli vetureissa 151 089-122 Ensimmäiset 5000-5600 tonnin junat asetettiin syyskuusta 1976 alkaen reitiille Bremen-Neustadt ->Beddingen (Stahlwerk Peine-Salzgitter) ja 1978 Hamburg-Hansaport -> Beddingen (Stahlwerk Salzgitter). Lähde: EK Special 112 (2014): Sechsachsige Kraftpakete; Die Baureihen 151 und 155 (kirj. M. Benz+C. Ernst+F. Haushälter+J. Hund+O. Martin+S. Metzler+R. Scheller+M. Traube) |
||||
|
17.12.2018 13:42 | Eljas Pölhö | ||
| Verkkosaaren sahalta oli tasamaamatka satamaan. Sen sijaan kartan https://vaunut.org/kuva/130155 vasemmassa reunassa näkyvältä laatikkotehtaalta, jonka pihalle on piirretty kapearaideverkko, oli jyrkkä pudotus satamaan. Työntövaunujen käyttö välivarastoina laiturilla on kyllä sinänsä täysin mahdollinen, ehkä jopa luultavin, tilanne. WAS tai WÅS saattaa tulla Werkkosaaren sahasta, Wallilan snickeri'stä tai huolintaliikkeestä. Mitä isompia sellaisia toimi Sörnäisissä tuohon aikaan? Sekä Verkkosaaren höyrysahan että Vallilan laatikkotehtaan omisti tuolloin Sörnäs Snickeri Aktiebolag (Suomen suurin puulaatikoiden valmistaja). | ||||
|
16.12.2018 22:59 | Eljas Pölhö | ||
| Sitäpä kyllä. Ei tullut esiin kuvaa lisätessä Sörnäs eikä Sörnäinen nimellä. Milloinkahan suomenkielinen liikennepaikkanimi tuli käyttöön, koska se ei esiinny liikennepaikkojen välimatkoissa ainakaan 1904 mennessä? Mutta minusta on hämäävää, että asemia ei löydy niiden omilla nimillä. Ei tämä ole ainoa kerta, kun olen pähkäillyt osiin jaettujen liikennepaikkojen nimien kanssa. | ||||
|
|
16.12.2018 22:52 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin vielä kartan vuodelta 1914, jossa sahan ja laiturin välinen yhteys näkyy kokonaan. https://vaunut.org/kuva/130156 | ||||
