Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	06.08.2016 01:19	Eljas Pölhö
		Hectorin kotipaikka on Ruotsissa. Alkuperäinen pääomistaja oli norjalainen, mutta nykyisin kai hollantilainen, jos näillä sijoitusfirmoilla sitten on jotain kotimaata. https://www.eqt.se/Investment-Strategies/Funds/Active-Funds/EQT-Infrastructure-II/
	04.08.2016 13:49	Eljas Pölhö
		Linja 1 toimii vain ajoittain, joskus museokalustolla, joskus jostain muusta poikkeuksellisesta syystä. Linjoilla 2 ja 3 on kahdessa ei kohdassa yhteinen taival, mutta kaikki pääteasemat ovat omien pitkien haararatojen takana. Suunnitteilla on palauttaa keskustan "iso kierros" ja pitkä jatko etelään, mutta näihin menee vielä aikaa ja monta palaveria.
	04.08.2016 13:31	Eljas Pölhö
		Huomatkaa, että aseman toisessa kerroksessa on matkustajakoti (Vandrarhem). Junaharrastajalle sopiva yöpymispaikka. Aseman sisällä on iso kahvila, josta saa aamiaisen.
	04.08.2016 13:29	Eljas Pölhö
		Noita kaksikerrosbusseja käytetään alueliikenteessä lähikaupunkeihin (Linköping, Söderköping ym), mutta ei varsinaisessa keskustaliikenteessä.
	04.08.2016 13:27	Eljas Pölhö
		Onneksi näyttötaulut ovat niin isot, että vaunujen ja ohittavien bussien pääteasemat näkyvät ylikäytävälle saakka (kuvaajan selän takana).
	04.08.2016 13:24	Eljas Pölhö
		Kaikki raitiovaunulinjat ja tästä kulkevat bussilinjat käyttävät kaikki sulassa sovussa tätäkin pysäkkiä.
	04.08.2016 13:22	Eljas Pölhö
		Katutöiden vuoksi linja 2 on poikkeusreitillä eli "oikaisee" Drottninggatania pitkin Söder Tulliin saakka. Selostus näkyy hyvin riittävän suurikokoisissa kaksipuolisissa näyttötauluissa. Helsinki voisi kanssa hankkia tällaiset taulut omien yksipuolisten minikokoisten taulujensa sijaan.
	04.08.2016 13:17	Eljas Pölhö
		Veistonopettajakoulun oppilaat tekivät tämän 1987 kaupungin 700-vuotisjuhlan kunniaksi. "Träskulpturer som denna gjordes av slöjdlärarstudenter i samband med stadens 700-årsjubileum 1987."
	02.08.2016 13:49	Eljas Pölhö
		Pekka Honkanen kaivoi esiin merkintöjä talvelta 1958 välillä Tämpere-Seinäjoki, junapari P67-P68, sama veturi (Hr11) mennen tullen: 5.1.58 = 1954, 16.1.58 = 1954, 27.1.58 = 1954, 7.2.58 = 1950 ja 18.2.58 = 1954. Seuraavilta talvilta ei ole vielä löytynyt havaintoja.
	14.07.2016 10:46	Eljas Pölhö
		P67, P61 ja P63 olivat jo heinäkuussa 1959 pääsääntöisesti Hr12-junia (vaihtoehtona Hr1 ja Nohab). P65 siirtyi Hr12:lle syys-lokakuun vaihteessa 1959, sitä ennen Hr1.
	23.06.2016 04:13	Eljas Pölhö
		Voi sentään, kun muisti ei enää ole entisellään. Sieltähän kuva on, noloa etten muistanut. Perun veikkaukseni Suomen Kuvalehdestä, sillä jos sama kuva on ollut siellä, niin sitten mainintana VR:n uudesta historiikista. Pieni lohdutus on, että nahkaselkäisessä painoksessa kuva on ainoastaan etusivulla, ei kannessa. Nyt nurkkaan häpeämään ja keräämään muistin rippeitä.
	22.06.2016 00:24	Eljas Pölhö
		Veikkaan Suomen Kuvalehteä, tai ainakin sama kuva oli jossain numerossa ehkä 1930-luvulla. Tämä kyllä näyttää enemmän tyylitellyltä kuin se "aito" valokuva, jonka muistan (tai muistelen niissä nähneeni).
	21.06.2016 22:35	Eljas Pölhö
		Niin kuin jo vähän epäilinkin, niin TPL:n tuoreemmat muistisolut muistavat paremmin. 667 oli Imatralla. Vahvistan nyt kotoa käsin, sillä 667 viimeinen kattilan SK tehtiin Imatralla 20.9.1972. Eli Kotkaan jää kuvausaikaan 657, 658, 662 ja 664.
	20.06.2016 23:14	Eljas Pölhö
		Minun muistaakseni tuolloin olivat ajossa 657 Kta->Kv, 658 Kta, 662 Kta, 664 Kta, 667 Kta ja 670 Kv. (TPL korjaa jos erehdyin)
	20.06.2016 20:20	Eljas Pölhö
		TPL soitti ja huomautti päiväyksen tai veturitunnistuksen suhteen, että 665 lähti Kouvolasta kesäkuussa 1971 ja jäi silloin pois ajosta.
	20.06.2016 20:16	Eljas Pölhö
		TPL soitti ja arveli kuvan päiväyksen olevan vähän pielessä, 660 lähti Kotkasta syyskuussa 1971 Kouvolaan omin konein ja se oli sen viimeinen ajo.
	07.06.2016 01:21	Eljas Pölhö
		Surullista, että Suomessa ei kelpaa junakyyti eikä bussikyyti. Onnibussi keksi yhden syyn ja nyt osaamattomat muut ovat äimän käkenä, VR itkuköörin kärjessä. Onnibussi osasi myös mainostuksen kikat ja harvoin näkee vertailuhintoja Matkahuollon piletteihin. Minäkin matkustin tässä kuussa halvemmalla Kuopion Liikenteellä ja Savonlinjalla kuin VR:llä tai Onnilla. Kaikki kunnia Onnille, että osoitti julkisen liikenteen tarpeen, kunhan hinnoittelu on edes "sinne päin".
	07.06.2016 01:09	Eljas Pölhö
		VR Groupin mainokset eivät vastaa todellisessa elämässä tehtyjä päätöksiä. Monissa maissa moinen vääristely kiellettiin jo minun ollessani lapsi, eli ennenkuin useimmat tämän lukijoista olivat edes olemassa. Suomessa höpötys kai sitten sallittiin. Olihan se itse valtio kun höpötti.
	04.06.2016 17:42	Eljas Pölhö
		Tämä taitaa olla viides Pendolinon valmistajanlaatta täällä. Kuten havaitaan, kaikki eivät ole samanlaisia. Hyvää työtä Timo!
	04.06.2016 17:34	Eljas Pölhö
		Moniin höyryvetureihin vaihdettiin 1950-60 luvuilla. Mullerin (u=saksalainen y) paineentasausmäntäluistit. Osassa ohitusputki tulpattiin ja patti jäi, osaan tehtiin uudet suoraseinäiset sylinterit.
	30.05.2016 15:58	Eljas Pölhö
		Heinolan viimeinen Tve3 (468) poistui sieltä 5/80-8/81 välillä. Ensimmäinen Tve4 (501) saapui 30.8.1978. Loviisan viimeinen Tve3 (464) poistui samaten 5/80-8/81 välillä. Ensimmäinen Tve4 (509) saapui Loviisaan 5.6.1979.
	30.05.2016 15:50	Eljas Pölhö
		Heinolassa ja Loviisassa oli kummassakin yksi ajossa, usein myös toinen varalla. Lahdessa oli yksi tai kaksi, mahdollisesti lähinnä varalla. Hämeenlinnassa oli yksi, samoin Lohjalla. Karjaalla en muista olleen säännöllisesti, joten lienee Hangon veturi, ellei sitten Lohjan veturi ollut viikonloppuja Karjaalla? Hyvinkäällä kävi milloin mitäkin Riihimäeltä (Vr1, Vr5, Pr1, Tv1, Vv13, Vv15), tosin havaintoni loppuivat lähes kokonaan kun pääsin koulusta 1968.
	29.05.2016 12:21	Eljas Pölhö
		Näinhän se tosiaan oli kuten Reino sanoo. Porvoon järjestelijäkin ajettiin jossain vaiheessa Otsolla.
	29.05.2016 02:08	Eljas Pölhö
		Keravalla ei ollut Vv13/Tve3 ainakaan 70-luvun alussa. Ri-Ke-Prv-Ke-Psl järjestelijä (Vv/Dv15 -> Sv/Dv12) taisi tehdä työt (ehkä Jorma voi vahvistaa?). Osaako joku tehdä vaihtovetureiden nettisivutiedoston? Siihen sisäänkirjautunut saisi lisätä tietoja sarakkeisiin "liikennepaikka-veturisarja-numero-mistä pvm-havainto pvm-mihin pvm" niin voisi pikkuhiljaa laittaa tietoja kuka haluaa. "Mistä pvm - havaintopvm - mihin pvm" eroteltuna siksi, että osasta on tiedossa tarkat muutospäivät, osasta vain havaintoja. Haku voisi olla ainakin veturisarjalla, numerolla ja paikkakunnalla. Minulla olisi tietoja, mutta en osaa tehdä moista sivua. Sitten kun lähivuosina kupsahdan, niin arkistoni menee Norrköpingin kaukolämpölaitokselle hyödyttämään ainoastaan tämän kaupungin asukkaita ja sen jälkeen mahdollisuus kattavaan historiatiedostoon voi tulla vaikeammaksi.
	25.05.2016 17:13	Eljas Pölhö
		Minun muistaakseni Tuomiojan kolmioraide rakennettiin samassa yhteydessä kun Raahen rata sai raskaat kiskot (oliko se 1963 vai 1964?). Joka tapauksessa kolmioraide oli olemassa vuonna 1968, jolloin kävelin sen päästä päähän.
	20.05.2016 12:22	Eljas Pölhö
		TPL soitti lisätiedon: 1106 oli toki viimeinen Lieksassa työskennellyt höyryveturi, mutta ei viimeinen siellä asustanut tai Uimaharjun ohittanut höyry. Syyskuussa (päivä ei tiedossa) 1975 veturi Tk3 1113 ajoi veturina Joensuu-Lieksa jääden varaveturiksi Lieksaan. Kuun lopulla tuli sitten höyryvetureille työskentelykielto. Veturi 1113 ajoi yksinäisenä veturina Lieksasta Joensuuhun 26.10.1975 (eli siis reilut kolme viikkoa höyrykauden päättymisen jälkeen).
	19.05.2016 12:40	Eljas Pölhö
		Victorian B-sarjasta 1980-luvulla A-sarjaan päivitetyistä taitaa vain yksi olla normaalissa liikenteessä (vuoden 2014 jälkeen) https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cf/New_VLine_Livery_A66.JPG Alkuperäisiä B-sarjalaisia lienee vielä kolme ajossa, tässä yksi niistä https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fc/Cfcla-b-class-melbourne.jpg New South Walesin ja Commonweath Railwaysin Clyde-GM vetureita on museovetureiden lisäksi jokunen vielä ajossa tavaraliikenneoperaattoreilla, esim https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/65/Arg-intermodal-lara-australia.jpg
Kuvasarja: Siuron asemanseutua kuvina	17.05.2016 14:54	Eljas Pölhö
		Canada Works on hankalampi tapaus, ja sitä pitää kaivella pikku palasista: - Industrial Railway Record-lehden numerossa 54 (1974), sivuilla 265-266 on perustiedot tehtaasta ja kartta, joka näyttää sijainnin ja rekennukset (Correspondence: Jim Peden). - James W. Lowe: British Locomotive Builders (Goose and Son, 1975), s. 90-91, on perustiedot aakkostettuna: Brassey & Company, Canada Works, Birkenhead. Tästä teoksesta on otettu useita painoksia, mutta uusinkin on silmämääräisesti tarkastellen sama kuin alkuperäinen, joten en ostanut sitä) - Charles Walker: Thomas Brassey Railway Builder (Frederick Muller, 1969). Sivuilla 89-91 kerrotaan tehtaasta, muutoin rautatierakennuksista. - Brian Cooke: The Grand Crimean Central Railway (Cavalier House, 1990; huomattavasti laajennettu painos 1997). Ainakin uudemmassa painoksessa kerrotaan yhdestä Canada Worksin omistajasta = Sir Morton Peto (ja hänen firmastaan Peto, Brassey and Betts). - Jostakin kyseisistä herroista on vielä yksi kirja, mutta ei satu silmääni juuri nyt. - Muutoin Canada Works mainitaan usein Pohjois-Jyllannin rautatie/veturihistoriassa samoin kuin Kanadan Grand Trunk Railwaytä koskevissa historiakirjoissa (tämä oli tehtaan perustamisen syy ja ensimmäisten 50 veturin kohdemaa ja -rautatie).
Kuvasarja: Siuron asemanseutua kuvina	17.05.2016 14:11	Eljas Pölhö
		Tarkistin vähän: Joe Lloydin teos on 5-osainen, viides osa ilmestyi 2009. R.L. Hills'in tilausnumeroluettelossa "Beyer Peacock Locomotive Order List" on 36 sivua ja sen julkaisija on British Overseas Railways Historical Trust, 1997. ISBN 1901613003.
Kuvasarja: Siuron asemanseutua kuvina	17.05.2016 13:47	Eljas Pölhö
		Beyer Peacocista on tehty kaksi mittavaa historiikkia. Ensimmäinen on R.L. Hills and D. Patrick: Beyer, Peacock locomotive builders to the world, Venture publications 1982; 2. painos 1998. ISBN 1898432058. Siinä on 304 n. A4-kokoista sivua.Jokseenkin kaikki tehtaan tomittamat veturityypit saavat siinä tilaa. Tähän tavallaan liitteeksi R L Hills on tehnyt tilausnumeroiden mukaisen luettelon erillisenä julkaisuna. Toinen on 4-osainen mammuttiteos. Joe Lloyd: A Complete und Fully Illustrated List of Railway Locomotives Built By Beyer Peacock & Co Gorton Foundry. Omakustanne 1999++ (julkaisua on päivitetty uusituin sivuin: kampakierresidonta). Jokaikinen veturi mainitaan ja sekä B1 että B2 sarjoista on tehtaan kuvat ja paljon muuta tietoa. Kumpikin näistä on teossarjan 1. osassa. Kolmanneksi BP on julkaissut mittavan määrän katalogeja, joista Joe Lloyd on julkaissut suuren osan näköispainoksina.
	16.05.2016 13:38	Eljas Pölhö
		Vuoden 1935 alkaessa Tampereen kirjoilla olivat F1-veturit 63 ja 64. Näistä 63 ajoi viimeiset ajonsa helmikuussa 1935 (I = 2098 km, II = 1164 km). Veturi 64 ajoi viimeiset ajonsa maaliskuussa 1935 (I = 0 km, II = 912 km ja III = 2322 km). Aikataulukirjan veturisarjamerkinnät olivat sikäli viitteellisiä, että ne kertoivat minkä sarjan taulukon mukaan aikataulu oli laadittu. Mainituista vetureista kumpikin hylättiin 25.4.1935. Niiden kattilanumerot olivat 8817 ja 9822 eli kummallakin oli alkuperäinen kattilansa. Veturit siis olivat entiset Porvoon radan 3 ja 4, valmistuneet 1888 ja 1898.
	13.05.2016 10:29	Eljas Pölhö
		Veturin omistaa Alpha Trains (ent. Alpha Trains Cargo) ja se on ollut liisattuna luxemburgilaiselle CFL Cargo-yhtiölle. Se sai liikenneluvan Ruotsiin ostaessaan 51% MidCargo AB-yhtiöstä. Veturin entinen numero on ATC 185 620-2. http://www.cfl.lu/espaces/fret/en/group/structure/rail/cfl-cargo-sverige
Kuvasarja: Suomalaista rautatiehistoriaa	05.05.2016 18:27	Eljas Pölhö
		Munkkilatinaa tai ei, mutta odottavan aika on pitkä "Käsittelyajat voivat vaihdella ... Tällä hetkellä on syytä varautua vähintään vuoden käsittelyaikaan...." luki linkin takana. Asian voi ratkaista myös oikeudessa. Niinä vuosina kuin olin Videoliikkeiden Liiton pj, niin jouduin toimen puolesta oikeuskäsittelyissä antamaan lausuntoja kauppiaiden (levittäjä) ja maahantuojien (oikeuden haltija) välisissä skismoissa. Sopimukset kun olivat hyvin vaihtelevia ja oikeus yritti löytää jotain yleistä käytäntöä. Koko tekijänoikeusjärjestelmä on kaikkialla tehty hankalaksi johtuen amerikkalaisten jättifirmojen lobbauksen vuoksi.
	05.05.2016 12:59	Eljas Pölhö
		Veturitilaston mukaan Hangon, Karjaan ja Riihimäen henkilöliikenneveturit muutettiin haloilta hiilille 1907-1909, joten siitä ei ole apua. Aikakausi on vähän aikainen turpeelle, mutta ainahan joku kokeilu on mahdollista. Näihin aikoihin Ruotsissa tehtiin brikettejä skånelaisesta hiilestä, joka muutoin oli paljon huonompaa kuin tuontihiili. En kyllä tiedä kokeiltiinko niitä Suomessa.
	05.05.2016 12:40	Eljas Pölhö
		Näiden T1 vetureiden suurimpina ongelmina mainitaan vetopyörien ympärilyöntiherkkyys sekä lähdössä että jopa suurilla nopeuksilla sekä Franklin-venttiilikoneiston suuret huoltokustannukset. Yhteen veturiin (5547) vaihdettiin Walschaertin luistikoneisto (jota Baldwin oli suositellut alunpitäen), mutta nopeasti edennyt dieselöinti teki muutoksen tarpeettomaksi/taloudellisesti kannattamattomaksi. Pennsylvania RR:n pääratojen suurin sallittu nopeus oli 120 mph (193 km/h), mikä oli myös viranomaisten määrittämä suurin sallittu nopeus junille. Nopein tietämäni epävirallinen mittaustulos on 16 vaunuisella junalla (1000 US-tonnia/n. 900 t) 209 km/h, mutta puheiden mukaan on ajettu kovempaakin. PRR ei näillä elvistellyt, kun oli saanut mittavat sakot valtion tarkastajan käräyttäessä S-1:n vielä suuremmasta nopeudesta.
Kuvasarja: Suomalaista rautatiehistoriaa	03.05.2016 13:37	Eljas Pölhö
		Nämä kaikki ovat tavallisia dokumenttikuvia. "Teoskynnys" ei tarkoita onko kuva korkealaatuinen vai vähän tärähtänyt. Yhdysvalloissa valtion (virkamiesten virkatyönä) valmistama materiaali ei saa lainkaan tekijänoikeussuojaa on vapailla markkinoilla heti ("Public domain"). VR:n kuvat ovat nykyisin pääosin Suomen Rautatiemuseossa. Muutoin olen sitä mieltä, että suoja-aikoja olisi oleellisesti lyhennettävä, esim. enintään 20 vuoteen. Koskee myös itseni viimeisten 50 vuoden aikana tuottamia kuvia, karttoja ja kirjoja.
	02.05.2016 16:35	Eljas Pölhö
		Näin on kuten Niko sanoo. Myös alkupään Pekat olivat aluksi ilman karja-auroja ja saivat ne vasta sodan jälkeen.
	01.05.2016 14:06	Eljas Pölhö
		TPL soitti, että katso upea kuva. Kuin Fordin mainos, esim. "talvella lämmin matkata, vaihtoehtona paleltunut porkkana tai savupesä". Se kylmin talvi oli 1966, mutta toki kuva voi olla yhtä hyvin 1965 tai 1967. Taemmassa höyryveturissa ei ole karja-auraa, joten se lienee Tr1, numerosarjaa 104x.
	29.04.2016 22:33	Eljas Pölhö
		Kuten Jarmo päättelee, niin TH 345 ei jatkanut Pansioon. Sen veturi ja runko jatkoivat Naantaliin junana N5 ja palasivat Turkuun junana N6. Muutoin Naantalin liikenne saatiin hoidettua yhdellä rungolla aamuruuhkassakin, mutta tämä yksi junapari oli lisänä. Tämä T 3206-TH/H 345- H N5-H N6 oli aina Turun mielenkiintoisimpia junia, koska siinä esiintyi vaikka mitä, kuten 50/60-lukujen taitteessa Tk3, Tv1, Hv1, Hv2, Sv11, Vv12 ja Dm4.
	29.04.2016 13:25	Eljas Pölhö
		Hyvä kuvalisäys! Onkohan kaikkien yksiköiden edes jostakin vaunusta joku kuvannut yhden valmistajalaatan? Nyt olisi varmaan korkea aika varmistaa jokaisen vaunun laatan kertoma tieto. Keskustelupuolelle (jos ei jo muualla ole) voisi tehdä vaunuluettolon, jossa on vaunun numero ja ruksin paikat: kuvattu/tieto kopioitu (esim muistivihkoon)/ei laattaa. Vetureiden ja moottorivaunujen laatoissa oli usein eri tieto kuin toimitus-/vastaanottoluetteloissa. Jossakin Sm1-2 yksikössä oli eri tieto eri puolilla vaunua. Tämä olisi vastaisuutta ajatellen tärkeä projekti.
	28.04.2016 01:29	Eljas Pölhö
		En kyllä yht'äkkiä muista, että Turussa olisi ollut "t"-merkinnällä varustettuja junia. Siellä kyllä ajettiin aikatauluun (Turistiin) merkitsemättömiä junia Pansioon/Valmetille, mutta samat rungot tulivat/jatkoivat muualta/lle.
	26.04.2016 18:01	Eljas Pölhö
		Itsepalvelua? Se on vapaaehtoista missä niitä suksia tai muuta isokokoista haluaa kuljettaa. Ruotsissa suosituimmissa makuuvaunuissa, eli 6-hengen lepovaunuissa, ei kyllä 6 henkilöä kuljeta suksiaan, ellei sitten sängyssä vieressään.
	26.04.2016 13:25	Eljas Pölhö
		Ei asioita tarvitse tehdä niin monimutkaiseksi, toimistoja ym (heh, heh, se on suomalaista byrokratiaa). Snälltåget-yhtiöllä on matkatavaravaunu talven lomakeskuksiin matkaavissa junissa. Jokainen kantaa suksensa tms matkatavaravaunun ovelle, siellä sisällä on mies (tai kaksi), joka ottaa maksun ja antaa kuitin, jota vastaan sai tavaransa ulos. Tasaraha 50 kr (5e) niin ei tarvitse leikkiä kolikoilla kuin Finnairin Citybussissa. "På våra vintersporttåg till Åre har vi en resgodsvagn där du mot avgift kan checka in större bagage mot avgift. Resgodsvagnen är öppen för in- och utcheckning i Malmö, Lund, Stockholm, Östersund, Åre och Duved."
	18.04.2016 22:49	Eljas Pölhö
		TPL:n kilometritilasto kertoo, että 1039 oli kuvauskuukautena (6/74) linja-ajossa 454 km ja teki vaihtotöitä 123 km (12,3 tuntia).
	18.04.2016 22:46	Eljas Pölhö
		TPL kertoi, että kesäkuussa 1974 tällä veturilla oli enimmäkseen vapaa-aikaa. Töitä kertyi 59,5 tuntia eli tilastoon syntyi ajokilometrejä 595 km.
	18.04.2016 15:38	Eljas Pölhö
		Kiitos tarkennuksesta. Hyvässä kunnossa ovat kontiomäkeläiset onnistuneet pitämään 920:n, vielä hiiletkin tenderissä, vaikka aikaa on kulunut yli 10 kuukautta viimeisestä työtehtävästä.
	17.04.2016 22:21	Eljas Pölhö
		TPL mainitsi, että hän näki 1039 Pieksäen tallilla 3.7.1975 höyryssä tenderi tyhjänä. Se oli aiemmin samana päivänä käynyt hiiliplaanilla, missä sen tenderi oli lapioitu tyhjäksi ja sitten se oli siirtynyt talliin kylmenemään. Veturi oli ollut kesäkuun ajan varalla koulutusajojunaan Pm-Suonenjoki-Pm, jota vedettiin 1033:lla.
	17.04.2016 22:16	Eljas Pölhö
		Kuten Petri sanoo, niin 763-766 siirrettiin Tampereelle syksyllä 1965. Siten 1965 voisi olla todennäköisempi kuvausvuosi.
	17.04.2016 22:13	Eljas Pölhö
		Vr3 755 oli Kontiomäellä 11.10.1973-22.8.1975 välisen ajan. Se lähti kohti Iisalmea 22.8.1975 klo 5:38 eikä enää palannut. Mahtaako tämä kuva olla otettu samana päivänä Tv1 920+Tr1 1039 kanssa? Se kuva näyttää 1973 tai aiemmalta tilanteelta Tv:n hyvän kunnon johdosta, mutta tämä voi olla vain vuosilta 1974 tai 1975.
	17.04.2016 03:23	Eljas Pölhö
		CC 72000 voidaan mielestäni laskea erääksi maailman onnistuneimmista veturityypeistä. Vuoden 2015 tasolla useat olivat jo ylittäneet 7 milj. km rajan, mihin ei kovin moni muu dieselveturi ole pystynyt, eikä kai yksikään höyryveturi ja vain harva sähköveturi. Dieselpuolella ainoat selvät voittajat ajokilometrien määrässä ovat juuri 40 vuotta täyttävä englantilainen HST-juna ja vetureiden iässä oma Sv12/Dv12-sarjamme. Sarjasta CC 72000 on juuri ilmestynyt uusi kirja (osa 1) "Les CC 72000", mikä kertoo paitsi ajokilometreistä, niin myös muista koeajoista, esim. yli 170 km/h nopeuksilla ja suunnitelmista nostaa nopeutta jopa 200 km/h asti. Käytettyjä vetureita on myyty Ranskasta Marokkoon.
	17.04.2016 00:21	Eljas Pölhö
		Tr1 1039 viikeinen tietääkseni kirjattu juna on Pieksämäellä 29.5.1975, joskin veturi oli höyryssä ainakin aamuun 3.7.1975 saakka. (TPL huom! oliko viimeinen juna jo tuolloin?)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset