Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	23.05.2014 12:32	Eljas Pölhö
		Meinasin unohtaa kommentoida: Reinon listassa on pari ongelmaa, ehkä käsiala ratapihalla kirjoitettuna ei ole paras mahdollinen tai kaikki numerot eivät ole höyryvetureita. Hk3 486 myytiin 16.9.1964, ostaja Leo Karlsson & Salon romuliike. Se romutettiin Pasilassa 14.11.1964. Vaasassa oli Tve 486 (myöhemmin Tve3 486). Hk3 473 romutettiin Iisalmella tai Kuopiossa syyskuussa 1964. Vaasassa oli Tve 473. Kolmas Vaasassa ollut Tve (Tve3) oli 472. Toinen kana oli Vr1 533, jolla oli Vr1 795 hytti ja entinen kattila (ne irrallaan kehyksen päällä). N:o 425 on vaikeampi. Tk2 425 myytiin Karhula-Sunilan Rautatielle kesällä 1959. Vaikea uskoa, että se olisi ollut olemassa 1971, kun siitä ei ole moneen vuoteen ollut yhtään havaintoa missään. Mitään 25-loppuista en Vaasan jonoista löydä, joten olisiko Tve1 425 käymässä konepajalla? Nämä dieselit selittänevät kuvien puutetta (Reinon toisen Vaasan kuvan teksti).
	22.05.2014 22:12	Eljas Pölhö
		103 245 on sijoitettu Müncheniin ja sen pitäisi ajaa tätä junaa maanantai-torstai. 103 113 ja 103 235 on sijoitettu Frankfurttiin ja vetävät IC-junia Reinin laaksossa.
	22.05.2014 21:36	Eljas Pölhö
		En nyt äkkipäätään löytänyt 4xDv12 koeajoja, mutta tässä olisi muutama muu painava: 3xDv12 +3610t 1xDr16 + 2418t 2xSr1 + 4550t https://www.dropbox.com/s/zod2weu9f8c5yls/Dv12x3%20Rhe-Yv%203610t%201988.png https://www.dropbox.com/s/jxm96ahphk3edui/Dr16%20Ol-Rhe%202418t%201987.png https://www.dropbox.com/s/h0r9solp49ed4rr/Sr1x2%20Ol-Kok%204550t%201998.png
	22.05.2014 20:59	Eljas Pölhö
		Höyryvetureiden korjausluokista on täällä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7173.msg52273
	22.05.2014 20:39	Eljas Pölhö
		18.12.1957 tehdyn Vv15-vetureiden hankintasopimuksen 2 ensimmäistä sivua kertovat, että VR ei tiennyt vielä silloin haluaako se Voith- vai SRM-vaihteistolla varustettuja vetureita. Voith oli tässä vertailutilaus (5 kpl) ja loput tämän tilauksen vaihteistoista päätettiin myöhemmin. Tämä on osa Valmetin kanssa tehtyä sopimusta, mutta Lokomon kanssa oli samanlainen. Sopimuksen 2 ensimmäistä sivua linkin takana https://www.dropbox.com/s/e0iv0ngum1m64sl/Vv15%20tilaus%201958-12-18.pdf
	22.05.2014 19:08	Eljas Pölhö
		Jatkan Hr1 Seinäjoen junissa keskustelua täällä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7172.0
	20.05.2014 14:57	Eljas Pölhö
		Alkuperäinen väritys näytti pirteämmältä. Tässä ASEAn tekemä englannienkielinen flyer tästä veturisarjasta (koko 2,6 MB). https://www.dropbox.com/s/iow7og2z3ndcdo3/NSB%20El15%20%28ASEA%29%20flyer.png
	20.05.2014 14:44	Eljas Pölhö
		Alkuperäinen väritys oli nätimpi minusta. Linkin takana ASEAn tekemä 1-sivuinen flyer tästä veturimallista (2,4MB) https://www.dropbox.com/s/iebqmkwnmf3vpz0/JZ%20441%20%28ASEA%29.png
	20.05.2014 12:04	Eljas Pölhö
		Voihan se olla, että mielipiteeni muuttuu, kunhan saan kasaan enemmän materiaalia Tpe-Sk 1957-59. Tällä hetkellä kasassa olevassa matskussa henkilöliikenne on kyllä varsin Hv- ja Tr1 painotteista. Lisämausteena Dm4, Hr11 ja joskus jopa Pr2. No, ehkä Hr1 kuitenkin vähän useammin, mutta on muistettava, että Tampere-Seinäjoki Hr1:llä oli matka Pasilan koneella eikä sellaisen seisottaminen Seinäjoella ollut Pasilan varikonpäällikön toiveissa. Liian vähäinen materiaali saattaa aiheuttaa sellaisen virheen, että jotkut junat jäävät aina huomiotta ja se vääristää mielikuvaa. Pitänee yrittää ehtiä katsoa jääkö minulta jotkut junat kokonaan havainnoitta.
	20.05.2014 11:51	Eljas Pölhö
		T42 oli G12. Lisää http://emdexport.railfan.net/demos1.html
	20.05.2014 09:51	Eljas Pölhö
		Tässä on visio siitä, miltä museaalisesti oikein säilytetty (ilman kaupallisten toimijoiden avustusta) Hr11 tulee aikanaan näyttämään jollakin museopaikkakunnalla, vaikka Turussa, minne ne paljon liikennöivät. Se sopii hyvin paikallisen höyryveturin viereen. https://vaunut.org/kuva/38015
	19.05.2014 22:05	Eljas Pölhö
		1020+1021 keräsivät eniten kilometrejä ajaessaan toinen P71 Kouvola-Kuopio+P76 Kuopio-Kouvola ja toinen P75 Kouvola-Kuopio+P72 Kuopio-Kouvola. Lisäksi Kouvolassa oli joskus täyteajoa. Muutoin Pekkojen varsinainen liikennealue oli Hki-Tampere-Haapamäki-Pieksämäki, Hki-Kouvola-Imatra, Kouvola-Kuopio ja lyhyemmän aikaa Pieksämäki-Joensuu. Muualla käyttö oli lyhytaikaista tai satunnaista, esimerkiksi pysähdysjunissa Seinäjoki-Vaasa 3kk, Iisalmi-Kontiomäki 2-3kk ja yllättävän vähän Haapamäki-Seinäjoki tai Helsinki-Turku.
	19.05.2014 17:55	Eljas Pölhö
		Käsitellään nyt samaan syssyyn myös Å ja Ä. Å oli aluksi varattu höyryturbiinivetureille, joita SJ:lle tuli vain yksi: maan suurin höyryveturi Å 1474. https://www.dropbox.com/s/nfr1kvf83ijml03/SJ%20%C3%85%201474%20Ljungstr%C3%B6m%20turbin.png Myöhemmin Å tunnus annettiin joillekin yksityisradoilta tulleille sivuratojen pienille tankkivetureille. Esim. https://www.dropbox.com/s/oqg0a7b9nibp5zc/SJ%20%C3%8510%20datablad.png Ä tunnus oli aluksi Rakennusosaston normaaliraiteisilla, jotka myöhemmin saivat tunnuksen Q. Sen jälkeen Ä oli kaikkein ensimmäisillä moottorivetureilla. ÄF 10 databladin olen jo aiemmin linkannut. Tässä Ä1 https://www.dropbox.com/s/uci4i52evefognp/%C3%841%20datablad.png
	19.05.2014 17:12	Eljas Pölhö
		Volvo B10M 2-sivuinen nivelbussiesite vuodelta 1980 (1,8 MB) https://www.dropbox.com/s/bei5nu0drpn840e/Volvo%20B10M%20esite.pdf
	19.05.2014 14:11	Eljas Pölhö
		Selostus ruotsiksi http://www.jarnvag.net/index.php/lokguide/lok-littera Siihen voisi lisätä, että vanhemmissa sähkövetureissa pieni g oli yleensä hidas välitys (godståg) ja u oli universal (yleisveturi), esimerkkeinä Dg ja Du. Järjestelmä ei ole kuitenkaan ollut samalla tavalla selkeä kuin Suomessa ja oheinen esimerkkikin taitaa olla omaa arvailuani.
	19.05.2014 13:40	Eljas Pölhö
		Tänään tuli lehti: Trains Special, Big Boy on the Road to Restoration. 100-sivua asiaa Big Boysta, hinta täällä n.115 SEK. Suomessa ainakin Akateemiseen on tullut Trains, ehkä myös näitä speciaaleja. En tiedä onko muualla. Kuvan veturista kerrotaan mm, että toimitusaika oli marraskuu 1941, hylkäys joulukuussa 1961. Elinaikanaan kulki 1,031,205 mailia (1,659,209 km). Tällainen vähän yli miljoona mailia näkyy olleen tyypillinen ajomatka, ei siis mitenkään valtavan suuri. Vuonna 1943 UP lainasi Santa Feltä mittausvaunun ja se kertoi, että täydellä höyryllä Big Boy kulutti 100'000 lbs (45,4 t) vettä ja 22 tonnia hiiliä yhdessä tunnissa. 3.4.1943 veturi 4016 kehitti 6290 hv tehoa vetokoukussa nopeudella 41,4 mph (66,6 km/h). 11,4 promillen nousussa 4200 tonnia liikkui nopeudella 29-32 km/h.
	19.05.2014 13:13	Eljas Pölhö
		Ihmettelen samaa kuin Kimmo, koska kummassakin naapurimaassa käytettiin umpihyttejä. Ruotsissa jopa vanhoihin vetureihin muutettiin umpihyttejä jälkikäteen. Vuonna 1956 VR:llä ajettiin päivittäin 1333 km takaperin vakiojunissa ja 1197 km lisäjunissa. Ajettavien sorajunien määrä on suuresti vaikuttanut jälkimmäisen luvun suuruuteen ja on ollut varsin merkittävää aina höyrykauden loppuaikoihin saakka. Linkin takana on tilastoa vuodelta 1956. https://www.dropbox.com/s/cefidnsbot9dvkp/Takaperinajo%20tenderivetureilla.txt
	19.05.2014 12:41	Eljas Pölhö
		Sanokaapas mistä numerosta tai mistä vuodesta alkaen Valmetin valmistajanlaatta siirrettiin tuohon raidan kohdalle? Siis tuohon https://vaunut.org/kuva/67712
	19.05.2014 11:50	Eljas Pölhö
		Tk3 886 on tässä vaiheessa ollut lähes vuoden toimettomana. Minulla on viimeiseksi käyttöajaksi merkitty 19.7.67 ja 881:lle vähän aiemmin, 8.8.1966. TPL taas ilmoittalee, jos hän tai Kimmo ovat löytäneet uutta tietoa näistä. Kummankin hylkäyspäivä on 7.12.1967 ja kumpikin romutettiin Vaasassa 1976.
	19.05.2014 10:29	Eljas Pölhö
		Hv4 742 viimeinen TK oli Vaasassa tammikuussa 1962. Sen jälkeen se liikennöi Helsingin ja Porvoon välillä syyskuulle 1963, jolloin se jäi pois ajosta. Porvoon junien lisäksi Kemi-Rovaniemi ja alue Tampere-Pori-Haapamäki-Tampere olivat vetureiden ominta aluetta 1960-luvulla. 500-sarjan Hv4:t taasen ajoivat viimeiset ajonsa Iisalmella sekä rataosilla Lahti-Heinola ja Karjaa-Hanko. Linkin takana on Hv4 vetureiden käyttö- ja sijoitustiedot alkuvuodelta 1963. https://www.dropbox.com/s/4ofumsnv32wix15/Hv4%20%281963%29.rtf EDIT: linkki toimii ainakin minulla vain niin, että painaa nappia Download (tekstitiedostona sen koko on mitättömän pieni)
	19.05.2014 10:07	Eljas Pölhö
		Näköjään myös Lokomolla on tehdaskuva, jossa numero 2201 on hytin sivulla https://vaunut.org/kuva/92621 ja Valmetilla tehdaskuva, jossa 2200 on keskellä https://vaunut.org/kuva/92620
	19.05.2014 10:05	Eljas Pölhö
		Vetureiden 2200 ja 2201 numeron alkuperäinen sijoitus muuttui jo varsin aikaisessa vaiheessa veturin keskelle. Löytyykö sellaistä päivättyä kuvaa tai muuta tietoa, joka kertoisi tilanteen jonain tarkasti määrättynä päivänä?
	18.05.2014 22:35	Eljas Pölhö
		Linkin takana on Atlantic Coast Line Railroadin aamiaishinnasto vuosien takaa. Pienellä painetusta selviää, että ravintolavaunun ulkopuolelle viedystä aamiaisesta veloitettiin 1 dollari extraa. Tarjoilija ei saanut ottaa tilausta suullisesti, vaan se piti antaa ruokaseteliin kirjoitettuna. Vastaavasti mitään ei tullut maksaa muuten kuin palautettavaa ruokaseteliä vastaan. Jos joku ruoka (varsinaiselta ruokalistalta) miellytti erityisen paljon, niin maininta siitä tarjoilijalle ja lapulle nimi ja osoite. Silloin yhtiö lähetti reseptin postissa asap. https://www.dropbox.com/s/0gocef18qljdej2/ACL%20Breakfast.png
	18.05.2014 20:45	Eljas Pölhö
		Amerikassa ilmestynyt Popular Mechanics http://en.wikipedia.org/wiki/Popular_Mechanics ja sen ruotsalainen vastine "Populär Mekanik för alla" ovat myös sellaisia julkaisuja, joissa oli niin jänniä juttuja, että oli ihan pakko oppia lukemaan vierailla kielillä. Sitten oli sellainen lehti kuin "Teknikens triumfer i fartens århundrade", ilmestyi 30-luvulla ja kovasti etsin niitä 50-60-luvuilla antikvariaateista. Niissä oli paljon junajuttuja.
	18.05.2014 20:34	Eljas Pölhö
		Olisikohan Martin ajatellut vuosittain ilmestynyttä MMM-kirjaa (Mitä-Missä-Milloin). En kyllä muista olisiko niissä ollut jotain atomivetureista. Ruotsissa ilmestyi koko 50-luvun sellainen tekniikan vuosikirja, jota nykyisin voisi kuvailla "vanhasta tekniikasta kiinnostuneen ukon nostalgialukemisto". Pääasiana siinä olivat autot, lentokoneet ja laivat, mutta aina niissä oli jotain rautateistäkin. Atomijuna olisi juuri sopiva juttu, pitääpä tarkistaa kotona.
	18.05.2014 20:12	Eljas Pölhö
		Lisäyksenä edelliseen: Myös ajetuilla kilometreillä oli vaikutus höyryvetureiden konepajakäyntien tiheyteen. Hr1 1020 ja 1021 kohdalla kilometrit saivat aikaan sen, että konepajakäyntejä sattui joka vuodelle silloin kun veturit olivat täyskäytössä ja vuotuiset kilometrit syntyivät n. 11 kuukauden ajoista. 1940-luvulla Hv3:lla ajettiin vielä suurempia vuotuisia kilometrimääriä jonkun kerran, kun konepajakäynnit sattuivat joulukuulle ja sitten yhden vuoden yli tammikuulle.
	18.05.2014 20:07	Eljas Pölhö
		923:lla oli kattilan TK Kuopiossa ja luultavasti veturin I lk:n korjaus. Nyrkkisääntönä (en osaa ulkoa eksakteja sääntöjä): Kattila oli se rajoittavin tekijä. TK:n jälkeen on käytävä SK:ssa 3,5 vuoden kuluessa ja SK:n jälkeen on kanssa 3,5 vuotta aikaa käydä TK:ssa. Kahden TK:n väli ei kuitenkaan saanut olla enemmän kuin 6 vuotta tasan. Poikkeuslupia myönnettiin joskus harvoin, jos käyttö oli ollut vähäistä. Eli TK:sta on käyttöaikaa tasan 6 vuotta, kunhan käy ainakin kerran SK:ssa siinä kauden puolivälin tienoilla. Muulla osalla veturia käytettiin korjausluokkia I lk täyskorjaus ja II lk välikorjaus ja sitten oli myös muita luokkia eri syistä, kuten vauriokorjaus ym. Ajat menivät samalla tavalla. Koska näitä ajoittain kysytään, niin pitäisi varmaan tehdä 60-luvun ohjesäännöstä/määräyksestä pdf-muotoinen vihkonen. En tiedä ovatko samat 60-luvun säännöt vielä nykyisin voimassa.
	18.05.2014 12:28	Eljas Pölhö
		Viimeinen kuukausi alkaa, kannatti kahlata hangessa. 939 lopetti ajonsa 17.12.1971.
	18.05.2014 12:25	Eljas Pölhö
		918 pääsi vielä kattilan katsastukseen Pieksämäelle ja sai jatkaa liikenteessä maaliskuulle 1974. 919 kattila oli tarkastettu 9.10.1971 Vaasassa, mutta kotimatka näkyy viivästyneen. Tämän tietsikan sivuilta en näe missä 921 oli, mutta se oli ajossa tammikuun loppuun 1973. 923 listasin jo kuvaan https://vaunut.org/kuva/92580 . 1044 oli ajossa maaliskuun lopulle 1975, viimeiset aikansa Pieksämäellä. 1423 loppu on lähellä. Viimeinen ajo oli siirtyminen Kontiomäeltä Iisalmelle 10.12.1971.
	18.05.2014 12:13	Eljas Pölhö
		Tv1 923 oli päässyt Kuopion konepajalta joulukuussa 1969 ja sai työskennellä Kontiomäellä syyskuun lopulle 1972. Vajaa vuosi jäljellä tämän kuvan jälkeen.
	18.05.2014 12:04	Eljas Pölhö
		Tikkareita korvanneet maalatut pallot näkyvät kuvassa https://vaunut.org/kuva/92590
	18.05.2014 11:07	Eljas Pölhö
		Nyt se VR:n jäähöylät -lista on dropboxissa, kun Blogit.fi lopetti palvelunsa. Dropboxissa on jo 80 dokumenttia, joita ei löydä kuin sattumalta, jollen saa johonkin sijoittaa linkkiluetteloa. Onko vapaaehtoista kotisivun omaavaa, joka ylläpitäisi jatkuvasti päivittyvää linkkiluetteloa? https://www.dropbox.com/s/2nv77bfrbpek9q1/VR%20j%C3%A4%C3%A4h%C3%B6yl%C3%A4t.rtf
	18.05.2014 01:31	Eljas Pölhö
		Veturi valmistui 16.2.1940. SJ:lle se tuli numerolla Bk 734 1.7.1948. Lokakuussa 1972 SJ antoi SJK:n tilausmatkan edellä harrastajien maalata veturin alkuperäisiin väreihinsä, mutta syystä mitä en muista, se sai silloin numeron O 210. Matkan jälkeen veturille palautettiin sen SJ:n kyltit, mutta veturi sai liikennöidä alkuperäisvärisenä hylkäämiseensä 1.2.1973 saakka. Veturi luovutettiin Ruoutsin rautatiemuseolle samalla kertaa. Tämä on toisellakin tapaa mielenkiintoinen tapaus: alkuperäinen omistaja BJ (liikenneyhteisön GDG:n osakas) hankki henkilöliikenteeseen perinteisiä D-sarjan kytkintankovetureita, mutta sitten tavaraliikenteeseen näitä silloin poikkeuksellisen nykyaikaisia vetureita: teliveturit olivat vielä harvinaisia ja nyt jopa hitsatut telit ja kevytmetallikori samalla kertaa ja kokonaan uusi reglersystem (mikä se on suomeksi, ajon hallinta/säätö?). Ei ihan helppo selittää, kun sarjaa käsittelevä kirja tarvitsee siihen 18 sivua ja kaavioita. Ajoportaita (körlägen) oli 58 eli lähes portaaton säätö. Lisäksi näissä oli luistonesto, mikä oli silloin uutta. Perustietoa netissä ruotsiksi http://www.jarnvag.net/index.php/lokguide/utgangna-ellok/bk
	18.05.2014 00:48	Eljas Pölhö
		Muutama kilometri Rättvikin ulkopuolella on entinen kalkkilouhos, joka on muutettu ulkoilmateatteriksi/konserttilavaksi nimeltään Dalhalla. Linkin takana on kuvia paikasta höyryjunan, Volvon, kaivinkoneen ja kulttuurin kanssa. Sivu on kopioitu Rättvikin 100-vuotiskirjasta, mutta ehkä antavat anteeksi, jos saan jonkun houkuteltua Dalhallaan. https://www.dropbox.com/s/yb4qiujszglvzve/R%C3%A4ttvik100%20Kalkbrott-Dalhalla.png
	18.05.2014 00:30	Eljas Pölhö
		Linkin takana on SJ:n julkaisena datasivu tästä veturisarjasta. https://www.dropbox.com/s/n0vd8akvsq0bp2p/SJ%20A7%201804-1805%20datablad.png
	18.05.2014 00:03	Eljas Pölhö
		Karttaan merkitty paikka on hivenen liikaa lännessä (kohti Suonenjokea). Pysäkkirakennus oli merkityn paikan ja isomman tien puolivälissä. Jos katseen suunta on tässä kohti Kuopiota, niin silloin entinen ratapiha on kokonaan näkyvillä ja pysäkki oli postilaatikoiden (?) kohdalla.
	17.05.2014 23:48	Eljas Pölhö
		Ensimmäisen Rc1:n (1007) esittelyn piti tapahtua 19.12.1966 klo 19 Stockholm C:ssä, mutta se ei onnistunut. Veturi siirrettiin Falunista Västeråsiin viimeisiin virityksiin 18.12.1966. Vastaanotto tapahtui 19.1.1967. Koeajoja toki suoritettiin jo joulukuussa 1966. Koeajokuvassa 12.12.1966 ei näy tikkareita. Ei myöskään muissa tämän ja muiden vetureiden TÅG-lehdessä julkaistussa hämmästyttävän harvoissa kuvissa vuodelta 1967. Katsoin myös kolmea erilaista Rc1:n esitettä, eikä niistä missään ole tikkareita. Rc2:n esitteessä veturilla 1033 ei ole tikkareita, mutta katon yläkulmiin on toiseen päähän maalattu pyöreä kelta-oranssiraitainen pallo. Sen sijaan uudempia Rb1-3 tikkarikuvia on mm 1001 (1972), 1004 (1972) ja 1006 (1972).
	17.05.2014 23:21	Eljas Pölhö
		Eljas on Malmössä ja koko viikonloppukin menee editoidessa Neuvostoliiton kapearaiteisten rautateiden historiaa (julkaistaan alkusyksyllä). Ihan vielä ei ole huvimatkojen aika. Saan toistaiseksi tyytyä katselemaan kuvia niistä. Parempi sekin kuin ei mitään, joten kiitos kuvista. :)
	17.05.2014 20:22	Eljas Pölhö
		Ne hylättiin aika aikaisin, koevetureita kun olivat: 1001 (1974), 1002 (1976), 1003 (1975), 1004 (1976), 1005 (1975) ja 1006 (1976). Romutus tapahtui 1001-1004 (1985), 1005 (kori 1978, loput 2004) ja 1006 (1976, kolarivaurio 23.3.1976). 1005 kohdalla "loput" tarkoittaa, että 1978 se muutettiin jonkinlaiseksi vetovaunuksi kiskotusjunaan ja se romutettiin 2004.
	17.05.2014 20:09	Eljas Pölhö
		Haukivuori--Aatola--Paanukkala....Mikkeli
	17.05.2014 18:57	Eljas Pölhö
		Hr11 piti tulla matkatavaraosasto siihen keskelle.
	17.05.2014 18:53	Eljas Pölhö
		Myrskylän pohjoispuolella, vähän tämän kuvan ulottumattomissa on VR:n rata myös oikaissut vanhan kapearaiteisen jyrkkää kaarretta. Paikka on noin km 168+000 - 168+500 välillä. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=750mm+linjaus&srs=EPSG%3A3067&y=6729711&mode=orto&x=442347&lang=fi
	17.05.2014 18:31	Eljas Pölhö
		Gks vaunuja oli 605 kpl 1.1.1972 ja muutama oli poistunut vuoteen 1980 mennessä. PDF-muotoiset VR:n vaunuluetteloiden yhdistelmät 1.1.1972 (4 sivua) ja 17.1.1980 (7 sivua) linkkien takana. https://www.dropbox.com/s/o1ej9cuiimqf8hb/Vaunuluettelo%201972.pdf https://www.dropbox.com/s/q4070gd1blcmn42/Vaunuluettelo%201980.pdf
	17.05.2014 18:03	Eljas Pölhö
		Ra 846 mittoja ja teknisiä arvoja: https://www.dropbox.com/s/nc961xc9r2q027r/Ra%20dataa.png
	17.05.2014 02:47	Eljas Pölhö
		Koska tämän raideleveys on 891 mm, niin mahtaisiko kuulua edelliseen (tai seuraavaan) kuvasarjaan. Voisi olla esimerkiksi Anten-Gräfsnäs tai sitten joku muu sen levyinen rata.
	15.05.2014 19:43	Eljas Pölhö
		Säynäjärven oikaisu, siis vanha ratapohja, oli vielä 1993 ajettavissa autolla ihan uudelle linjaukselle saakka.
	15.05.2014 10:54	Eljas Pölhö
		Tuolloin oli rataosan ainoa Pm-Kv-suuntainen Dm7-juna.
	15.05.2014 10:04	Eljas Pölhö
		Mielenkiintoinen ajatus Kimmolta. Harmi, ettei tullut mieleeni silloin kun pyörin tuolla ja vielä jaksoin rämpiä maastossa. Jos jollakin tällä seudulla asuvalla on tekemisen puutetta, niin tässä olisi oivallinen maastotutkimuksen kohde.
	14.05.2014 18:09	Eljas Pölhö
		Alkuperäinen muistikuvani oli, että kuvassa vasemmanpuoleinen raide olisi ollut vanha pääraide. Kun katsoin kuvaan linkkaamaani ilmakuvaa, niin aloin epäillä radan kulkeneen tietä pitkin myös tässä kohdin. Mutta ei se sittenkään tainnut niin olla, vaan tie koukkasi tässä kohdin eroon radasta ja ratalinja palasi tielinjalle risteysalueen kärjen ylittäen ja kuvassa saapuu viistosti ehkä taustan pitkän koivun viertä. Minulla ei ole enää alkuperäisiä piirroksiani alueelta, joten pätkivä muisti vähän tahtoo sekoittaa. Seuraava kävijä voi maastosta katsoa miten se vanha ratapenger oikein meni tässä kohdin, mutta nyt kyllä käännyn Kimmon kannalle: vain yksi leikkaus tässä kohdin. Tuskin minulla kotonakaan olisi mitään asiaan lisävalaistusta tuovaa paperia.
	14.05.2014 01:46	Eljas Pölhö
		Linkin takana vertailuja suurimmista junapainoista veturisarjoittain 1965 (höyryveturit kuljettajan luvalla, eli suurin mahdollinen junapaino): https://www.dropbox.com/s/pysms7rhrwhx6uf/Junapainot%201965-08-15.png Kisko-Kalle ja Otsot eivät tainneet korvata höyryvetureita. Nehän tulivat aluksi Liikenneosastolle ja merkittävä tarkoitus oli nopeuttaa järjestelyjunia tekemällä vaihtotyöt valmiiksi asemapaikoillaan. Vv13-14 tulivat sitä vastoin varikoille ja niillä korvattiin heikoimmat ja vanhimmat vaihtotöissä käytetyt veturit joko suoraan tai siten, että niillä korvattiin Petrin mainitsemissa paikoissa toimineet, jotka sitten korvasivat ne heikoimmat.
	14.05.2014 00:34	Eljas Pölhö
		Hyvä, kiitos, nyt voin verrata muutkin kuin edellä mainitsemani: km 217-218 minulla oli: 217, T pois, 218, silta, jne (taisin ennakoida poiston) km 223, ylik, 224, vh, 225, Karhejärvi sivur myös itäp, vh, alik, alik, 228, ... Km 251, alik, T pois, 252, silta, 253... Km261, rp pää, ÄVPP, 262/vh, Parkano, ... Km 271, alik, 272, 273, ylik, 274 (272+709 en ehkä enää havainnut ex-tasoristeystä) km 286, 287, 288, 289 (287+761 sama kuin yllä) Ihan hyvin ne näköjään sai pikajunastakin poimittua :)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset