3116-81496 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.02.2014 13:12 Eljas Pölhö  
  "Maan rajojen ulkopuolella" tarkoittaa entisen Pietarin varikon vetureita, jotka jäivät sille puolen rajaa. H-vetureiden suuri määrä selittyy sillä, että niitä käytettiin Pietarin paikallisliikenteessä, joka oli kasvanut niin suureksi, etteivät paikallisliikenteeseen suunniteltujen tankkivetureiden teho enää riittänyt. Pietarin merkitys ilmenee myös siinä, että yhdellä paikkakunnalla oli kuusi L-sarjan (myöh. Vr1) veturia.

Pietariin jääneet veturit hylättiin VR:n kirjanpidosta alkuvuonna 1920. Osa vetureista saatiin sittemmin muutamaa vuotta myöhemmin ostaa takaisin kahdessa erässä ja silloin ne tulivat käyttöön entisillä numeroillaan.
kuva 15.02.2014 15:13 Eljas Pölhö  
  W = "Vedenottopaikka"-merkin alla ja talliraideiden välissä? Se on "Puu- ja hiilivarasto"-merkki.
kuva 09.02.2014 17:47 Eljas Pölhö  
  Se on "Benelux"-hondekop. Niitä oli alkujaan 12 tuolla värityksellä. Erona muihin ne olivat kulkukelpoisia sekä 1500V että 3000V järjestelmissä.
kuva 09.02.2014 15:57 Eljas Pölhö  
  Jukan kuva Paltasen soraraiteelta https://vaunut.org/kuva/82355
kuva 09.02.2014 15:55 Eljas Pölhö  
  Lisää radasta kommenteissa kuvaan https://vaunut.org/kuva/90101
kuva 09.02.2014 15:34 Eljas Pölhö  
  Juha: Kiitos! Taisit olla ensimmäinen, joka luki tekstini. Tulipa minulle nolo moka, joka ei taatusti ollut Tapsan aikoinaan minulle toimittamassa paperissa.
kuva 09.02.2014 11:40 Eljas Pölhö  
  Huomatkaa kuinka pitkä soraraide Paltasessa oli. Onko kukaan kävellyt sitä päästä päähän ja tarkastanut mitä sen varrelta voisi löytyä? Minulta se jäi tekemättä tämän raiteen osalta.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=soraraide&srs=EPSG%3A3067&y=6910404&mode=orto&x=494063&lang=fi
kuva 08.02.2014 18:50 Eljas Pölhö  
  Voihan niitä tietysti kutsua sotatoimikalustoksi, mutta ne olivat saksalaisten sotasaalista (tai vallatulla alueella haltuunotettua kalustoa).

Olavi Kilpiö kirjoitti Resiinaan (olisiko ollut 1987: 2) luettelon vetureista. Olen töissä, joten en voi muutamaan päivään tarkastaa oliko mukana myös ne veturit, jotka eivät saaneet VR:n numeroa vai vain VR:n numeroimat. Jukka Nurminen kirjoitti 80-luvulla Rautatiemuseon vuosikirjaan artikkelin Eesti Raudteen vetureista. Siinä saattoi olla listausta sieltä Suomeen toimitetusta kalustosta.
kuva 08.02.2014 16:22 Eljas Pölhö  
  Totta kai hellästä huolenpidosta, varastoinnista ja kahdensuuntaisista matkoista, metallimäärästä ym seikoista piti maksaa. Ei DDR mitään kehitysapua Moskovasta saanut.
kuva 08.02.2014 16:17 Eljas Pölhö  
  Aika kallis viisumi. Tukholmassa turistiviisumin hinta on ollut SEK 350 (n. 40€) tai SEK 200, jos matkalle osallistuu ainakin 10 henkeä. Mutta paperisota on tehty kunnioitusta herättävän monimutkaiseksi.
kuva 08.02.2014 15:57 Eljas Pölhö  
  "...mihin mahtoivatkaan jäädä ne suuret määrät Baltian maista vapautuneita vetureita maiden 1435 mm -muutoksen jälkeen, neljää Henskeliä ei voi pitää suurena määränä?"
Vastaus: Suomi oli suurin saaja. Suomessa oli noin 300 sotasaalisveturia, joista viidennes saatiin sotatoimialueilta ja loput laivattiin Virosta ja Latviasta. Kaikkia ei ehditty saada ajoon (kerrallaan suurin määrä ajossa oli 117 veturia), osa käytettiin varaosiksi ja kaikki palautettiin sodan jälkeen Neuvostoliittoon.
Suomalainen numero ehdittiin määrätä 128 veturille. Vetureiden numeroinnista ja sarjamerkeistä annettiin erilliset määräykset kirjelmillä 2210/4928 31.7.1941 ja 2886/7883 27.11.1941 ja nämä täydennettiin yleisessä sarjamerkkimuutoksessa 8.10.1942.
kuva 07.02.2014 19:51 Eljas Pölhö  
  Ei kai tasoristeys aiheuta nopeusrajoituksia (kuten jyrkät kaarteet), vaan niitä varten Suomessa luodut säännöt. Tänäänkin työmatkajunani Norrköping C:ltä Malmö C:lle ylitti monta tasoristeystä nopeuksilla 180-200 km/h, mutta ei tehnyt yhtään puolenvaihtoa yli 100 km/h nopeudella.
kuva 07.02.2014 15:51 Eljas Pölhö  
  Siis onko tässä kuitenkin 11 osastoa eikä 8. Siemens rakensi Itävallassa 2012 FPK:lle WLABmz-vaunuja, joissa oli 8 kpl 4-hengen osastoja. Vaunu esiteltiin InnoTrans messuilla Berliinissä syyskuussa 2012.
kuva 07.02.2014 13:30 Eljas Pölhö  
  32 jaettuna kahdeksalla on neljä ja 32 ei mene tasan kolmella. Vanhanaikaisella matikalla laskettuna. Vieläkö nykyään voi ostaa paikkoja neljän hengen hytteihin Suomen ja Venäjän yhdysliikenteessä?

EDIT: Tai meneehän tuo tasan myös 4 kuudenhengen ja 4 kahdenhengen osastoa. Miten se ---AB-- tässä sitten tulkitaan, erilaisia hyttejä vai eritavoin myytyjä hyttejä?
kuva 07.02.2014 01:04 Eljas Pölhö  
  Insinööri V.J. Äijälän johtama valtuuskunta teki ainakin kaksi matkaa Baltian maihin (salaiseksi luokitellun matkakertomuksen allekirjoitti eversti C.G. von Kraemer). 27.4.1942 Libaun konepajan johtaja Zimmermann sanoi, että viimeinen leveäraiteinen osuus Libau-Mitau (nyk. Liepāja-Jelgava) on tarkoitus sulkea leveäraiteiselta liikenteeltä 31.5.1942. Suomalaisille esiteltiin Eesti Raudteelle valmistettuja K k/k 2 sarjan tankkiveturista, akselisto 2-3-2 (saksalaisittain 2C2). Niistä kaksi on jo purettu osiin ja lastattu tavaravaunuihin. Kaksi muuta olivat vielä ajossa kyseisellä välillä, mutta vapautuisivat pian. Saksalaiset ajattelivat lähettää ne Smolenskin alueelle ja toisena vaihtoehtona "Zweigstelle Ost" halusi muuttaa ne normaalille raideleveydelle. Suomen valtuuskunta ilmaisi kiinnostuksensa vetureihin ja Suomeenhan ne sitten päätyivät. Uudemman kerran suomalaiset kävivät Libaun konepajalla Zimmermannin vieraana 14.5.1942 ja tarkastivat siellä korjattavia sotasaalisvetureita.

Aiemmassa 1.2.1942 päivätyssä ins. Tammisen laatimassa salaisessa muistiossa lueteltiin suomalaisteen toiveet Saksalle. Ensisijaisena toiveena oli saada Saksassa rakennettua (sulkeissa minun lisäämäni lisätieto):
12 veturia sarjaa R1 (Tr1)
8 veturia sarjaa P1 (Hr1)
40 veturia sarjaa K3 (Tv1) ja
40 veturia sarjaa K5 (Tk3)

Mikäli tämä ei ollut mahdollista lyhyellä valmistusajalla, annettiin vaihtoehtoinen toive:
30 veturia sarjaa 50 "riisuttu malli" (eli Ilkan mainitsema 50üK)
8 veturia sarjaa 03
12 veturia sarjaa 41
50 veturia Turkille valmistettavista 1-5-0 (1E) akselista vetureista (akselipaino 14 t).

Kiskomateriaalia haluttiin etenkin tyyppejä IIIa ja Ia.

Saksalaiset vastasivat pian tämän jälkeen, etteivät he voi toimittaa Suomeen uusia vetureita, mutta Baltian maista vapautuu suuri määrä leveäraiteista käytettyä veturi- ja vaunukalustoa.
kuva 05.02.2014 23:57 Eljas Pölhö  
  Näin hienon dokumentin ja sen antaman todistusaineiston julkaisemisesta pitää antaa kunniamaininta!
kuva 05.02.2014 23:49 Eljas Pölhö  
  Pr2 käytöstä Latviassa on niinkin luotettava kirjallinen dokumentti, kuin suomalaisten sotasaalisvetureiden tarkastajien raportti. He itse kävivät Latviassa katsomassa millaista kalustoa Suomeen voidaan ottaa, kun saksalaiset eivät suostuneet toimittamaan 50 tai 52-sarjojen vetureita. Ne olivat suomalaisten toivomuslistan ykkösiä. Jollen ihan väärin muista, niin kaikki neljä kiersivät Henschellin kautta ja niihin tehtiin joitakin muutoksia. Alkujaan ne olivat Suomessa kivihiilipolttoisia. Halkopolttoisia ne eivät olleet koskaan.

Pr2:lle ei koskaan annettu vanhaa tunnusta. Trumannit ja Vr5:t ovat myös ilman vanhaa tunnusta.

Yritän kaivaa dokumentin kopion esille tässä lähipäivinä.
kuva 05.02.2014 00:23 Eljas Pölhö  
  Suomessa oli joskus sellainen hys-hys-aika itään, nyt sitten vastakkaiseen suuntaan. Jorma saattaa ajatella Riihimäellä 29.4.1962 raivonnutta tulipaloa. Kaupunki ei meinannut palaa, mutta Riihimäen Tiilitehdas (Paloheimo-yhtymä) meni muistoiksi vain. Koko se tuhoutunut tehdas oli suunniteltu kiskosysteemien varaan. Ratoja oli savikuopalle, tiilet kuivaamoon, sieltä uuniin ja valmiina uunista pois. Saviradan veturissa oli A-Fordin moottori ja sitä pidettiin erittäin nopeana. Tyypillinen lasti oli 12 vaunua. Harmi, että tehdas paloi, ennenkuin todella kiinnostuin moisista pikkuradoista vierailla paikkakunnilla.
kuva 05.02.2014 00:02 Eljas Pölhö  
  Markus, suuret kiitokset Sinulle. Nykyisin minun on kovin vaikea saada näitä tietoja kerättyä itse. Asuinmaa ja ikä asettavat rajoituksia. Jos minulta kysyttäisiin, niin tällainen kuva pitäisi olla jokaisesta vaunutyypistä. Harmi, ettei minulta kysytä. Joudutte nuoremmat sitten joskus vuosikymmenten jälkeen metsästämään näitä tietoja.
kuva 04.02.2014 23:46 Eljas Pölhö  
  Haminassa asuminen oli selvästi erilaista kuin Nurmijärvellä (tai sen yhdessä nurkassa) asuminen tietojen saannin kannalta. Minä hain kirjastosta, Tapio teki havaintoja käytännössä.

Äitini sai puhuttua minulle luvan käydä VR:n kirjastossa joskus 1960, jolloin olin 11 vuotias. Joka lomapäivänä koulusta (silloin oli suunnilleen yksi vapaa maanantai joka kuukausi) lähdin klo 6.50 kotoa, ehdin klo 7.10 bussiin ja sillä junaan H 210 Hyvinkäältä klo 7.35. Odotin 10 minuuttia Helsingin asemalla ja sitten VR:n kirjastoon lukemaan lehtiä ja kirjoja. Kun kirjasto meni kiinni, niin klo 16 paikulla Hyvinkäälle ja 17+risat bussilla kohti Noppoa ja kotiin tulin klo 18 jälkeen. Pitempi päivä kuin koulussa ja muistivihkossa varmaan kymmenkertainen määrä täytettyjä sivuja. Silloin aloin käydä koulussa 7 kilometrin päässä yksin bussilla jo 7 vuotiaana, joten pidemmätkään matkat eivät olleet järkyttäviä itselleni tai vanhemmilleni. Aika muuttuu.
Siitä lähtien, niin kauan kuin Suomessa asuin, oli VR:n kirjasto minulle yksi maailman tärkeimmistä paikoista. Kirjastonhoitaja insinööri Hilkka Väyrynen opetti minulle paljon, enemmän kuin kukaan muu, miten tietoja etsitään sekä kirjallisuudesta että VR:n sisältä.

EDIT. ajatusvirhe. Hesaan junalla H 210. H 209 oli se, jota katselin Hyvinkään asemalla odottaessani junaa kotiin koulun jälkeen.
kuva 04.02.2014 22:35 Eljas Pölhö  
  Joko tänne kaikkien iloksi tai itselleni lisätiedoksi eljaspolho @ mac.com (välit pois). Joku paremmin tietävä voi sanoa, onko noilla välien poistoilla enään mitää merkitystä. Ainakaan toistaiseksi, ansiosta tai toisesta, en juuri koskaan enää saa tarjouksia (vanhoille miehille sopivista?) lääkkeistä tai yhden jutun kasvattamisesta.
kuva 04.02.2014 22:00 Eljas Pölhö  
  Joo, minäkin laitoin joskus yhden kuvan sieltä https://vaunut.org/kuva/80446 E 03:lla sai matkustaa ees-taas matkan, jolla saavutettiin 200 km/h nopeus. Taisi olla ensimmäinen kerta Euroopassa, kun suurelle yleisölle tarjottiin sellaista vauhdin hurmaa kiskoilla.
kuva 04.02.2014 21:29 Eljas Pölhö  
  Minäkin muistelen, että olisin kirjoittanut aiheesta jotakin. En kyllä enää muista koska ja missä yhteydessä. Varmaan kyseessä oli E44 tai E94. Tässä ensimmäinen uusi linkki, joka tuli eteen http://www.e94114.de/E94-Geschichte/E94_DR-Ost.htm

Jollen väärin muista, niin jossain linkissäni on enemmän. Tässä yksi vaunut.orgin kuva, johon olen kommentoinut https://vaunut.org/kuva/15011
kuva 04.02.2014 21:07 Eljas Pölhö  
  Aah, yksi mun vanhinpia ulkomaisia kapsumuistojani. Isä otti minut ja veljeni mukaansa vuoden 1965 Münchenin liikennemessuille ja Garmisch-Partenkirchen kuului pojille näytettäviin kohteisiin. Olin yllättynyt, kun juna oli veturivetoinen (muisterlen veturin olleen vihreä) ja olin VR:n kirjaston lehdistä nähnyt, että siellä oli hienoja sinivalkoisia moottorivaunuja. Vaihto tapahtui Eilbseessä ja loppumatka oli niissä "hienoissa" junissa. Zugspitzen huipulla käytiin syömässä ja isän mielestä vain joku hapankaalijuttu oli siedettävän hintaista. Onneksi hänkään ei saanut kaikkea alas, niin ei hävettänyt niin paljoa jättää jotain lautaselle.

Garmisch-Partenkirchenin vierailu ei tapahtunut junan takia, vaan isä tahtoi näyttää paikan, missä Kalle Jalkanen toi 1936 olympialaisissa Suomelle viestihiihtokultaa. Siitäkin huolimatta, että oli viimeiselle osuudelle lähtenyt kauas kärjestä ja matkalla pudottanut tekohampaansa. Onneksi löysi ne nopeasti ja hiihti voittoon. Se oli isäni nuoruuden muistoja.

Taidan olla tulossa vanhaksi höppänäksi, kun muistan tällaisia juttuja. Yritän pysyä asiassa ensi kerralla.
kuva 04.02.2014 20:28 Eljas Pölhö  
  Ei ole Pohjankuru. Lisävinkki veikkauksen johdosta: Kapsu jatkuu aika pitkälle kuvassa alaspäin (etelään tai kaakkoon), olisikohan ollut kilometri tai sinnepäin. Pohjankurussa ei enää 1971 tainnut olla kapearaiteista käytössä ja eteläpuolella oli merenlahti vastassa. Pohjankurun kapsuihin liittyvät firmat Fiskars Oy ja Åminneforin sulatto (Ovako). Kummallakaan ei ole mitään tekemistä piirrokseni radan kanssa. Åminneforsin konttorin vierellä oli museohöyryveturi (O&K 12982), joka sittemmin siirtyi MFH:lle. Kumpaakaan piirrokseni radan vetureista ei tietääkseni ole säilytetty.
kuva 04.02.2014 20:11 Eljas Pölhö  
  Alex: Teippimäärärahat käytetty vihreisiin teippeihin? ;)
kuva 04.02.2014 19:12 Eljas Pölhö  
  Entä päätös asiasta? Vai onko se yrityssalaisuus? Hämätään ulkomaan eläviä, kuten minua ;)
kuva 04.02.2014 18:08 Eljas Pölhö  
  Saksasta en tiedä, mutta Ruotsissa sattuu olemaan niin, että SJ joutuu maksamaan Arlandan kentän aseman käytöstä ekstraa. Saatta olla, että Malmö-Uppsala olisi joskus halvempi lippu kuin Malmö-Arlanda. Tämä ei ollut vinkki hintatietoisille matkustajille, kunhan vaan pohdin lentokenttien ihmeellisyyksiä.
kuva 04.02.2014 18:00 Eljas Pölhö  
  Wau, nopea vastaus. Muste ei ehtinyt kuivua! Lisäkysymys: kirjoitetaanko viimeinen kirjain "E" nykyisin aina isolla (esim. knp:ssa käynnin yhteydessä) vai onko se sattumanvaraista?
kuva 04.02.2014 17:57 Eljas Pölhö  
  "Työvaunut työssä" on hyvä kuvauskohde, aina. Saatko linkkaamastasi kuvasta sellaisen osasuurennuksen, jossa kaikki BXHe:n alla olevat tekstit näkyisivät?
kuva 04.02.2014 17:53 Eljas Pölhö  
  Vaunun tunnus näyttäisi olevan BXHF. Onko se oikeasti niin, vai onko "E" BXHE:ssä vai vähän kulunut?
kuva 04.02.2014 16:46 Eljas Pölhö  
  Täytyy ihailla Jarmon tietämystä VR:n rakennuksista. Vaikka asuin Turussa jonkun vuoden opiskeluaikanani 60-70-lukujen taitteessa, niin ei edes juolahtanut mieleeni, että Turun satama-aseman rakennus olisi olemassa. Luulin kait laivaterminaalin aiheuttaneen hävitystyön. Mutta että olemassa vielä 2013, se oli junapuolen suurin yllätys pitkään aikaan.
kuva 04.02.2014 16:35 Eljas Pölhö  
  Niin, tarvittiinhan sinne Vorkutan radalle kiskoja ja sähköistystäkin. Tasapainon vuoksi myös vastakkainen mielipide: DDR:n talous ei olisi kestänyt kaikkien muuttohalukkaiden BRD:n asukkaiden virtaa, jotain rajoittavia tekijöitä oli pakko keksiä. No, totuus on varmaan jotain siltä väliltä (= tarvittiin niitä kiskoja muuallakin).
kuva 04.02.2014 13:42 Eljas Pölhö  
  Olisikohan Probstzella sittenkin sopivampi? (Erfurt-Banberg-välille kun on tulossa uusi ratalinja)
kuva 04.02.2014 12:48 Eljas Pölhö  
  Eilsleben (b. Magdeburg)?
kuva 03.02.2014 17:07 Eljas Pölhö  
  Olipa hyvä, että tämä Tr2:sta poistettu yksityiskohta on tallennettu näin selkeästi. Itseltäni en löytänyt mitään näin hyvää esitystä. Neuvostoliiton ja Ruotsin välissä Suomi muodostaa ovettomien tenderiveturien keitaan. Kun Ruotsissa "vanhoihin romuihinkin" jälkirakennettiin umpinaisia hyttejä, niin olisi luullut Suomen seuraavan perässä, eikä toimivan jopa päinvastoin. Kai siihenkin on joku järkevä selitys.
kuva 03.02.2014 13:15 Eljas Pölhö  
  27.11.1969 junasta Tapio Keränen lähetti minulle aikoinaan kulkuaikatietoja, kun tiesi minun keräävän niitä:

Tr1 1084 + 13 Ei
Hamina lähtö klo 17:02, Salmenkylä 17:08, Metsäkylä 17:19.30, Inkeroinen 17:34-17:36, Myllymäki 17:48.10-17:54.40, Kouvola pääopastin 18:16.40 (pysähdys 75 s), Kouvola 18:21
kuva 03.02.2014 13:02 Eljas Pölhö  
  Jyväskylää lähinnä olevalla soraraiteella (470 m kaaviossa) oli 27.5.1978 Vr2 957 ja 958 sekä Vr3 754 odottamassa kohtaloaan.
kuva 02.02.2014 19:17 Eljas Pölhö  
  Hyvä, että meitä on monta ukkoa tutkimassa papereita, ja katsellaan eri asioita. Minä en ensi hätään muista kiinnittää huomiota onko tulen vai veden koskettama tulipinta. Jos nopeus on Henschellin antama, niin lieneekö se tehtaan oma rakenteellinen nopeus, suunniteltu nopeusrajoitus Eestin VR:lle vai Latviassa käytetty arvo (siellä veturit tekivät vähän aikaa työtä ennen Suomeen muuttoaan).

Vertailussa käytetyn Baureihe 62:n suurin vika oli hytin irtoaminen kattilan yhteydestä. Aiheutti kuulemma ikävää ääntä heiluessaan omaa tahtiaan ja tietysti ei innostanut kuljettajaa ajamaan kovempaa. Vesi- ja polttoainetilat olivat myös alimittaiset suunniteltuun työhön nähden. Muutoin veturia pidettiin tehokkaana ja sopivana useasti pysähtyviin pikajuniin (Eilzug).
kuva 02.02.2014 17:21 Eljas Pölhö  
  Kirotusvirhe on kirotusvirhe virallisessakin dokumentissa. Tai ehkä se on tuplasti kirottava, koska virheen korjaaminen hyvällä omallatunnolla vaatii muita dokumentteja.

Yksi sopiva on VR:n lakana 124B/14321 (alkujaan 124/1680): Valtionrautatiet Koneteknillinen toimisto. Veturien suurin sallittu nopeus. Alkuperäinen piirros on tehty 5.5.34. Se on tarkastettu ja hyväksytty 7.5.34. Uusien nopeusrajoitusten ja uusien sarjojen mukaan siihen on tehty muutokset: a) 16.5.34; b) 4.1.35; c) 20.11.42; d) 2.12.47; e) 16.12.53 (tällöin muutettu Tr2:n nopeusrajoitusta; minulla on tämä versio). Piirroksessa on mallikirjaimet ja numerot, niiden korkeudet ja sijainti hytin kyljessä millin tarkkuudella sekä vanhojen että uusien tunnusten mukaisesti (ok, loppuu nollaan, ehkä 1 cm riittää). Taulukko-osassa on kaikkien sarjojen nopeudet, jolloin vanhentunut on yliviivattu ja korvattu uudella rajoituksella. Pr2 kohdalla on vain yksi nopeus: 100 km/t.

Ilkan dokumentissa kiinnittyy huomio myös kahteen muuhun seikkaan, jotka osoittavat ettei dokumentti ole VR:n oma. 1) Nopeusmerkintä on km/h, kun VR tuolloin käytti merkintää km/t. 2) Vetovoima on esitetty saksalaisen vakion mukaan (0,75), kun VR käytti kerrointa 0,65. Pr2 kohdalla VR:n käyttämä vetovoima oli 10530 kg ja Hr1:n vetovoima oli 11610 kg.
kuva 01.02.2014 20:03 Eljas Pölhö  
  Pioneers of Electric Railroading (ed. John R. Stevens, Electric Railroaders' Association, 1991) listaa seuraavia pioneereja:
1835 Thomas Davenport, Boston, MA (Battery, on board)
1836 Sibrandus Stratingh, Groningen, Holland (Battery, on board)
1842 Robert Davidson, Edinburgh, Scotland (Battery, on board)
1847 Moses Farmer, Dover, NH (Battery, on board)
1847 Gardiner Q. Colton, New York, NY (Battery, running rails)
----- vielä neljä muuta Battery ennen kuin tulee Dynamo:
1879.05.31 Ernst Werner Siemens, Berlin, Germany (dynamo, 3rd rail)
1879.05 Chrétien/Felix, Sermaize, France (dynamo, system not known)
1880.05.13 Thomas Alva Edison, Menlo Park, NJ (dynamo, running rails)
---- seitsemän välissä, ennen kuin tulee uusi systeemi
1881 (spring) Siemens & Halske A.G., Paris, France (dynamo, slotted tube)
---- kaksi välissä ennen uutta systeemiä
1882.04.29 Siemens & Halske A.G., Charlottenburg, Berlin, Germany (dynamo, overrunning trolley)
1882.04.29 Siemens & Halske A.G., Halensee, Berlin, Germany (dynamo, overrunning trolley)
---
ensimmäinen "underrunning trolley" tuli vuonna 1883

Jos ei oteta lukuun "Experiment" tai "Exhibition", niin kaksi vanhinta olivat:
1880 Clovis Dupuy, Breuil-en-Auge, Liseux, France (battery, on board)
1881.05.16 Siemens & Halske A.G., Lichterfelde, Berlin, Germany (dynamo, running rails)

Näistä Clovis Dupuy oli teollisuuslaitos "bleachery" (valkaisulaitos)
kuva 31.01.2014 14:21 Eljas Pölhö  
  Huopalahden asemalta lähti pitkä sivuraide länteen ja se saattoi mennä vanhaa ratapohjaa pitkin hivenen pohjoisempana kuvan ratalinjaa (jyrkempi mutka). Raide päättyi aika lähelle Vihdintietä, mutta ei mennyt sen alitse (mikäli muistan oikein). Rautatiemuseo sijaitsi 50/60-lukujen taitteessa vielä Helsingin asemalla ja sisäänkäynti oli torin puolelta. Sama ovi varmaan, mitä käytetään SRHS:n kokouksissa. Silloinen museonhoitaja Bore Boström kertoi mota kertaa junista innostuneelle pojalle tästä raiteesta. Hän elätti toivoa ja ehkä oli saanut puolittaisia lupauksiakin, että siitä raiteesta tehdään Suomen Rautatiemuseon kalustoraide. Näin ei sitten koskaan tapahtunut.
kuva 31.01.2014 01:07 Eljas Pölhö  
  Heikki: Ei liene eli ei ole. Kartta on ajalta, jolloin julkisten liikennevälineiden reitit sai esittää tavallisissa kaupunkikartoissa. Minä olen jo unohtanut kuka kielsi ja miksi. Älyvapaan kiellon laatija lienee jo poistunut keskuudestamme, mutta kieltomentaliteetti on jäänyt voimaan.
kuva 31.01.2014 00:10 Eljas Pölhö  
  Sattumakuvaksi tuli erittäin ajankohtainen aihe!!
Tässä kun ollaan syysturistissa 1961, niin vetureina oli:
P 29 = Hr11
P 31 = Hr11 tai 2xDm4. Erikoisuutena 27.11 = 1009 (+1952 ei käynnissä)
H 33 = 2x Dm6/Dm7
P 35 = Hr11
MP 37 = Dm4 (erikoisuuksia oli Hv3 781 Kauklahti-Tku (7.9) ja 2212+1618 (24.9)
P 39 = Dm4
kuva 30.01.2014 23:34 Eljas Pölhö  
  Non niin. Pieleen olisi mennyt, jos olisin väittänyt mitä mieleni teki. Olisi pitänyt suosiolla vilkaista Ilkan satulatankkiveturikirjasta, että mitä siellä Lapuanjoella oikein käytettiin, niin ei tarvitsisi täällä arvuutella. Siinä kirjassa on muuten niin paljon teknistä tietämystä (historian täytteeksi), että kuuluu kaikkien vanhasta tekniikasta kiinnostuneiden kirjahyllyyn. Ehdottomasti suositeltava teos. Ja heti korjasi minunkin kuvatekstiäni. Ja kuvan vuosikin meni pieleen. Se on 1913.

Lapuanjoen perkausesta löytyy kuvia ja tekstiä ainakin julkaisuista XIX Suomen Virallinen tilasto: Tie- ja vesirakennukset. Vuosittain ilmestynyt. Pyydä lähintä kirjastoasi tekemään sinulle kaukolainauksen, mikäli niitä ei siellä ole. Tärkeimmät vuodet ovat 1910-1917. Vuonna 1913 perattiin Jungarån ja Kepon haarat ynnä 12,5 km pääjokea, Kepon saaresta ylöspäin. Siltä alueelta kuvakin ilmeisesti on.
Kuvasarja:
Huomio! Teippauksia.
 
 30.01.2014 19:24 Eljas Pölhö  
  Poliisien päättävässä tahossa ei taida olla Vihreän puolueen jäseniä, koska sen värinen teippi ei ole päässyt huomioväriksi uuteen autoon. http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288647818584.html
kuva 30.01.2014 18:31 Eljas Pölhö  
  Tässä kuvassa näkyy hyvin Tr2-veturin alkuperäinen nopeusrajoitusmerkintä. Merkintä 60 km/t muutettiin merkinnäksi 65 km/t VR:n koneteknisen toimiston kirjeellä Ktt 73/2391 (17.12.53). Asian käsittely alkoi ilmeisesti kirjeen Ktt 73/2301 (9.12.53) lausuntojen perusteella. Nopeusmerkinnän muutoksesta laadittiin piirustus 124B/14321 "Veturien suurin sallittu nopeus", jossa kyseinen muutos osoitettiin muutosmerkinnällä e).
kuva 30.01.2014 16:18 Eljas Pölhö  
  S--keli. Olenko "mennyt halpaan". Martinin kuvaamassa vaunussa olen aina ostanut ruokaa ja punkkupullon, tai kaksi. Tavallisessa snabbtågin bistrossa selviää aina halvemmalla ja nopeammin.
kuva 30.01.2014 15:52 Eljas Pölhö  
  Firmoissa, missä Ruotsin valtio on mukana, ei saa (saisi, hih) ottaa bonuksia tai sellaisia. Vähintään pitää olla innovatiivinen mielikuvitus toimenpiteen uudelleennimittämiseksi. Johto voi keskittyä firman tuloksen parantamiseen, jotta saisivat vastakaikua palkankorotusneuvotteluihin. Pelkällä potkujen jakamisella ei oma tili kohene Ruotsissa. Sympatiapisteet eivät myöskään lisäänny ruotsalaisten irtisanomisella, joten suomalaisia ajatellen lähtökohdat eivät ikävä kyllä ole kovin hyvät.
kuva 25.01.2014 16:20 Eljas Pölhö  
  Sarake 2 kertoo tuloraiteen. Mikäli liikennepaikalla oli vain pääraide (lp yleensä seisake), niin tuloraidetta ei merkitty. Huomatkaa kuinka monella liikennepaikalla oli sivuraide.

VR:n nykyjohdolta ja tiedottajilta voisi odottaa sen verran historiantuntemista, että tietäisivät sivu- ja kohtausraiteita voitavan rakentaa tarvetta vastaavan määrän. Kaksoisraide ei ole *ainoa* vaihtoehto.
kuva 24.01.2014 22:48 Eljas Pölhö  
  Lisää infoa Vauclain kompoundeista. https://vaunut.org/kuva/89710
<<   >>