2359-61415 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

Kuvasarja:
Aikakauden loppu
 
 22.04.2014 14:10 Eljas Pölhö  
  Romutuskuvat ovat vuodelta 1967 (99% varmuudella, 1% voi tulla muistikatkosta). Perustelut Tk3- ja Tv1-kuvissa.
kuva 22.04.2014 14:07 Eljas Pölhö  
  Niinkuin Martin kirjoittaa, niin Riihimäen jonoissa ei ollut Hv1 vetureita. Kaikki olivat Schwartzkopffin Hv2 vetureita. Niitä romutettiin Riihimäellä vuosina 1967 ja 1969. Riihimäen viimeiset Trumannit vietiin pois lokakuussa 1969, joten kuva on sitä vanhempi.
kuva 22.04.2014 13:55 Eljas Pölhö  
  Takimmainen on Tk3 ( https://vaunut.org/kuva/91809 ). Vuosi 1967 sopisi hyvin tähänkin kuvaan ja edessä voisi olla Riihimäellä 1967 romutetut Tv1 739 ja 740. Toukokuussa 1969 Riihimäellä romutettiin Tv1 693 ja 694, mutta ne olivat Lokomon koneita (erilainen laatan jälki) ja ei kait yhtään Tk3:a. (695 romutettiin jostain syystä Kuopiossa 1970). Ainoat halkopiippuiset Hv:t Riihimäen seudulla olivat sarjaa Hv4, ja niistä viimeisin oli näihin aikoihin jo ilman piippua. Lisäksi käyntisillalla näkyisi "lokasuojat".
kuva 22.04.2014 13:43 Eljas Pölhö  
  Onko varma, että kuva ei ole vuodelta 1967, jolloin Riihimäellä romutettiin mm 879, 880 ja 884? Loput neljä Lahdessa seisonutta Tk3-veturia siirrettiin kesäkuun alkupuolella 1970 Lahdesta Riihimäen kautta Vaasaan romutettaviksi.
kuva 22.04.2014 12:45 Eljas Pölhö  
  En ole kirjannut tällaista haaveria, mutta aina voi vähän veikkailla. Photoshopilla leikkimällä näyttää, että VR:n liikemerkin alla on teksti Tka 000 (en saa numeroista selvää). Koska merkinnästä Tka-Lko-00 (kaksi numeroa) luovuttiin toukokuussa 1970 ja saatiin muutettua pääosin seuraavina kuukausina. Tka 294-305 saivat uuden tunnuksen jo uusina (luovutuspäivät 13.5.1970-29.7.1970). Kuvan ajoitus sopii hyvin kuvioon.

Rata ei vaikuta ihan tutulta, mutta kyseessä voisi hyvin olla Tampere-Uusi-Parkano-Seinäjoki tai Parkano-Uusi-Parkano-Kihniö (joko vanha linjaus tai uusi linjaus). Hyväkytään paikkakuntakin, etenkin kun alkuperäinen kuva on Parkanossa.

Parkano (sittemmin Kairokoski) ja Uusi-Parkano (sittemmin Parkano) eivät olleet kesällä 1970 kovin monen vierailun kohteena, koska pikajuna ajoivat vielä Haapamäen kautta. Ainoa havainto on kesäkuun puolivälistä, jollon Upko:ssa oli vaihtoveturina Tka 256, joka on vanhempaa mallia kuin kuvan veturi.

Siirrytään tilastoihin:
Sijoitukset 1.9.1970: Tka 294 oli Tampereella (havaittu 24.6.1970 Valkeajärvellä Hpk-Sk välillä ja samana päivänä 256 oli Haapamäellä). Tka 295 Vammala, Tka 296 Parkano, Tka 297 Virrat, Tka 298 Myllymäki. Epäilyt kohdistuvat tähän ryhmään, koska se oli Tampereen seudulle sijoitettu uusien vaunujen satsi (Tka 286 ei Peipohjalla).

Ajokilometrit 31.11.1970 mennessä: Tka 286=36716km, Tka 294=2257km, Tka 295=14956km, Tka 296=11874km, Tka 297=11206km ja Tka 298=6436km. Jos haaveri aiheutti korjaustarvetta, niin Tka 294 on pienine kilometreineen suurin epäilty.

Tämä oli vain teoreettista hakuammuntaa, mutta tarjosi joitakin "epäiltyjä".
kuva 18.04.2014 23:41 Eljas Pölhö  
  Ruotsissa valtion yhtiöiden johto ei saa ottaa bonuksia tai sellaisia henkilökohtaisia lisukkeita, joihin heidän asemansa saattaisi vaikuttaa. Palkan eteen kuuluu tehdä töitä firman eduksi, ei omaksi edukseen. Siksi.
kuva 08.04.2014 14:13 Eljas Pölhö  
  Järjestelmän keskimääräinen paino kannatintolpat mukaanlukien on 1100 kg/m, josta kiskon ja siihen liittyvien osien paino on 142 kg/m. Jos sillat tukirakenteineen ilman kiskoja painavat alle 960 kg/m, niin silloin olin väärässä.
kuva 08.04.2014 14:02 Eljas Pölhö  
  Vuoteen 1976 mennessä oli ajettu 222 500 000 km ja onnettomuuteen mennessä ehkä 300 000 000 km, joten kyllä se antaa turvallisen vaikutelman. Kevyt muusta liikenteestä riippumaton roikkuvaunu tuntuu ajatuksena turvallisemmalta kuin kevyt muun liikenteen joukossa huristava raitiovaunu. Korkean paikan kammo tms voi tietenkin muuttaa näkemystä.
kuva 08.04.2014 03:09 Eljas Pölhö  
  Tuukka on nyt kyllä liian pessimistinen riippuradan järeysvaatimuksissa. Rakenne on niin kevyt, että hyvä kun kelpaisi kevyen liikenteen väyläksi.

Järjestelmän suurin takaisku tuli vuonna 1895 syksyllä, kun sen kehittäjä Carl Eugen Langen kuoli yllättäen 62 vuoden ikäisenä. Ensimmäisen riippuratansa hän oli rakentanut 30 vuotta aikaisemmin sokeritehtaalleen. Vähitellen syntyi ajatus käyttää erinomaisesti toimivaa järjestelmää myös ihmisten kuljettamiseen. Pitkällisen työn tuloksena patenttihakemus yksi- ja kaksikiskoiselle riippuradalle hyväksyttiin 1893 ja koerata rakennettiin vaunutehdas van den Zypen & Charlier alueelle keväällä 1893. Toisaalla Wuppertalin kaupunki oli jo vuonna 1887 asettanut komitean tutkimaan mahdollisuutta rakentaa "Hochbahn". Monien mutkien jälkeen "Hochbahn" muuttui suunitelmaksi rakentaa "Schwebebahn" ja kuvassa taitaa olla vaunu tyyppiä GTW 72 (Gelenk-Triebwagen Baureihe 1972.

Kimmo mainitsee Otton kanssa perustetun moottoritehtaan. Se oli itse asiassa maailman ensimmäinen polttomoottoritehdas, avattu vuonna 1864 nimellä "Firma N.A. Otto & Co." Carl Eugen Langen oli yhdessä Nikolaus August Otto'n kanssa kehittänyt polttomoottorin vuonna 1862 ja pearin vuoden testien jälkeen olivat valmiit aloittamaan sen teollisen tuotannon.
kuva 08.04.2014 02:48 Eljas Pölhö  
  Eikö tämä pikemminkin pitäisi konkurssin kaiukana? Silloin kun riippurata rakennettiin, niin vertailussa 1 miljoonalla rakennettu riippuradan pätkä olisi tullut maksamaan 2,7 miljoonaa siltaratana (Hochbahn, sellainen jenkeistä tuttu lähiliikennerata, joka kulkee silloilla katujen päällä) tai 6 miljoonaa tunneliratana (metrona). Tosin vaikea sanoa mitään kustannuksista nykyään, kun tällaista ei ole rakennettu viimeiseen sataan vuoteen.

Etuna on tasoristeysten puute, keveys (pienet energiakustannukset) ja helppo sopeuttaa maaston muotoihin (mäkiä voi tasata korkeammilla tai lyhyemmillä jaloilla). Varmaan haittojakin on, koska näitä ei ole muita. Lähinnä tulee mieleen yhteensopimattomuus muihin kulkuneuvoihin. Tosin, eipä Helsingin raitiovaunut tai metro ole nekään täysin yhteensopivia minkään muun kanssa. Toinen on ulkonäkö (haitta maisemalle). Mutta kun nykyisin voidaan kauniitkin maisemat pilata tuulimyllyillä, niin ei kai tällainen riippurata olisi kohtuuton kaupunkikuvassa.

Tämä lienee maailman turvallisin kulkuneuvo. Jollei muistini petä, niin radalla on ollut vain yksi kuolemantapauksiin johtanut onnettomuus sen yli 100-vuotisen historian aikana.
kuva 04.04.2014 23:09 Eljas Pölhö  
  Kuva on aseman eteläpuolelta. Tämä oli tiilitehtaista läntisin eli jokseenkin suoraan aseman kohdalla. Kuvassa katseen suunta on kohti Riihimäkeä. Tiilitehtaalla oli pienempi savikuoppa tehtaan itäpuolella, sen ja Renlundin tiilitehtaan välissä.
kuva 03.04.2014 22:57 Eljas Pölhö  
  Vaasan rata oli ensimmäisiä jatkuvakiskoraiteisia rataosuuksia (Lahti-Kouvola ja Turku-Toijala olivat ne kaksi muuta vanhaa). Aluksi Vaasan radalla hitsattiin kiskot 50 metrisiksi (1962-63) ja sitten 150 metrisiksi ja jatkuviksi 1964 alkaen.
kuva 02.04.2014 22:17 Eljas Pölhö  
  Taisin jossain aiemmassa ketjussa ehdottaa, että Pr1-vetoinen laivapikajuna Pasila-Tallink Silja-Kauppatori-Viking Line vetäisi enemmän turisteja kuin Guggeli, jonka talo pian peittää osan entisestä radasta.
kuva 29.03.2014 02:16 Eljas Pölhö  
  Nikkarilan ja Pieksämäen välisestä kaksoisraiteesta https://vaunut.org/kuva/91134
kuva 28.03.2014 00:41 Eljas Pölhö  
  Näistä kansojen siirroista ja sanojen merkityksistä en voi olla siteeraamatta Amerikkalaisille Diego Garcialle saapuville sotilashenkilöille jaettavaa esitettä: Welcome to the atoll of Diego Garcia, the ‘Footprint of Freedom!’

Vapauden jalanjälki DG on osa British Indian Ocean Territorya (BIOT), jonka englantilaiset tyhjensivät kaikista (100%) alueen (saariryhmän) asukkaista 1966-71 voidakseen vuokrata DG:n Yhdysvalloille sotilastukikohdaksi. Saarelaiset tökättiin Mauritiuksen saarelle ja jäljellä olevat yhä pyrkivät takaisin, mutta kansainvälinen oikeus on hidas. http://en.wikipedia.org/wiki/British_Indian_Ocean_Territory
kuva 27.03.2014 15:37 Eljas Pölhö  
  Vaihtoehtoinen termi lyhynnykselle olisi "platformi" ja se näyttää käsittävän matkustajaliikenteelle avatut laiturivaihteet ja laiturit (plattformväxel ja plattform). Asemat ja pysäkit (station ja hållplats) on vasemmalle tasatussa sarakkeessa. 1923 ei vielä ollut seisakkeita (haltpunkt). Aluksi niitäkin kutsuttiin VR:n vanhoissa dokumenteissä "ylikäytäviksi" ja vasta muutaman vuoden jälkeen seisakkeiksi.
kuva 26.03.2014 17:32 Eljas Pölhö  
  Träsk järvennimenä Ruotsissa on lähinnä pohjoisruotsalainen ilmiö. Samoin se esiintyy joskus muissakin maan etäisemmissä kolkissa (Gotlanti, Finland aikoinaan). Muualla se on niinkuin Martin sanoi.
kuva 26.03.2014 02:44 Eljas Pölhö  
  Meitä selvästi nuoremmille sellainen lisähuomautus, että junan H/P 82 puuvaunun penkki ei ollut puupenkki. Siinä junassa oli 60-luvulla ihan mukavat puuvaunut. Minäkin olin aikuinen ennenkuin kuulin termin "porkkana", kyllä se tosiaan oli "kiitojuna" eikä mummon kasvimaan tuote. Kesällä 1966 H/P 81:ssä oli kaksi makuuvaunua. Lisävaunuja saattoi olla, mutta retkeilyvaunu kuulostaa juhannuksen lisävaunustolta. Tai ehkä se oli LP 83?

Jos menopäivä oli 23.12.68, niin silloin P 1 veturi oli Hr13 2304 (minä istuin Utissa vastaantulleessa Hr12 2307 vetämässä P 2:ssa Lappeenrannasta Kouvolaan). Kouvolasta jatkoin Sr12 2706 vetämällä LP 17:llä Pieksämäelle.
kuva 26.03.2014 01:25 Eljas Pölhö  
  Nohabin 909 suoritti viimeisen ajonsa toukokuussa 1967, suurinpiirtein 8. pv paikkeilla Kuopiossa tai Kuopioon. Täsmennetään, jos viimeisten ajojen rekisteriä pitävä Timo-Pekka haluaa korjata tai täsmentää. Sinänsä olisi voinut olla hyvä knoppi, että missä oli tämännäköinen kaksoisraide. Erinomainen otos tuon ajan tunnelmasta ja huomatkaa kuinka sorapohjainen ratakin osattiin pitää rikkaruohoista vapaana. Se on kadonnutta taitoa.
kuva 26.03.2014 01:04 Eljas Pölhö  
  Just kotiin viikon matkalta, mutta pitää nyt kommentoida ainakin tätä niillä tiedoin kuin käteen sattuu: huhti-toukokuussa MK77 lähti Helsingistä järjestyksessä Savonlinnan vaunut-Kuopion vaunut-Joensuun vaunut. Pääsääntöisesti Savonlinnan osa oli Dm9 ja muut Dm8. Muutaman kerran oli poikkeus, jolloin Savonlinnaan meni Dm8 ja Joensuuhun Dm9. Kuopion osasta ei ole muita havaintoja kuin Dm8.

Kuvanottopäivänä Joensuun paluujuna saapui Pieksämäelle 8:48 ja Kuopion osa 8:50. Kauden kesäkuu 66-toukokuu 67 havaintoja ei ole koneellani.

MP 79 kulki kesällä 1967 Dm9:llä ja paluujuna MK 78 saapui Helsinkiin järjestyksessä Dm9+Dm8, joten silloin Pieksämäen kohdalla Dm8 oli etummaisena.
kuva 24.03.2014 21:40 Eljas Pölhö  
  Vaikea sanoa onko tuossa Nohabin vai Lokomon laatta (pystyykö alkuperäisestä tunnistamaan paremmin?) eli kyseeseen voi tulla 900-920. Ennen kuvauspäivää viimeisen ajonsa olivat ajaneet vain 903, 904, 906, 907 ja 915. Jäljellä on vielä 16 vaihtoehtoa. Puolitoista vuotta myöhemmin vuoden 1967 päättyessä liikenteessä niistä olivat vain 916 ja 918-920.
kuva 22.03.2014 19:52 Eljas Pölhö  
  Säiliön etupään täyttöputken venttiili ja ohut putki taitavat olla vastakkaisilla puolilla kuin nykyisin. Senkin mukaan voisi olla peilikuva.
kuva 21.03.2014 21:17 Eljas Pölhö  
  Teknikern 23 februari 1910, N:o 661, s. 62: Karhula Osakeyhtiö: I de Aktieboget Karhula tillhöriga industriella inrättningarna under kalenderåret 1909 ha icke tillkommit andra förändringar än att samtliga banor i bangården blifvit ombyggda och att därstädes införts lokomotivdrift för transport of trävaror m.m. medels ett 16 hk. petroleummotorlokomotiv. De förra banorna af plank hafva ersatts med nya af grus direkt på marken. Sågen har försetts med en femte ram och ett par gamla ramar hafva ersatts med nya af modern typ.
kuva 21.03.2014 11:27 Eljas Pölhö  
  Täytyy kyllä sanoa, että onneksi keksittiin 24 tunnin systeemi. Juna 366 jatkanee ohi Järvenpään. Se näyttää ohittavan junan 310a (lauantaijuna) Korsossa. 310a ilmeisesti odottaa Korsossa, että 366 on saapunut Keravalle.

Kaikki paikallisjunat ajettiin tässä vaiheessa sarjoilla I1-I3 (Vk1-Vk3).
kuva 20.03.2014 21:48 Eljas Pölhö  
  Gks vaunuja tuli Saksasta 50-luvun lopulla 5 kpl ja Suomessa niitä rakennettiin 1963: 24 kpl, 1964: 224 kpl, 1965: 152 kpl ja 1968: 200 kpl.

1.1.1986 vaunuja oli jäljellä enää 141 kpl.

Saksalaisvalmisteiset olivat numeroiltaan 43001-43005 ja suomalaisvalmisteiset 43101-43700.
kuva 20.03.2014 21:36 Eljas Pölhö  
  1.1.1968 Gks vaunuja oli 405 kappaletta. Varattu numerosarja oli 43001-43700.

1.1.1972 Gks vaunuja oli 605 kpl.

21.1.1980 Gks vaunuja oli 598 kappaletta tavallisia ja seinät lukittuja oli 4 kpl (43520, 43629, 43654 ja 43691). Varattu numerosarja oli edelleen 43001-43700.
kuva 20.03.2014 14:43 Eljas Pölhö  
  VR:n höyryvetureista mustia ovat olleet Tr2, Vr4-5 ja luultavasti Hr2-3. Lopuissa varsinaisissa liikennekoneissa on ollut minun elinaikanani sinistettyjä osia ja mustia osia ja osassa punaisia osia, mutta tumman vihreä oli se "merkittävin" väri. Historiallisemmin ajatellen on ollut myös mm. ruskeita ja sinisiä vetureita ja 1800-luvulla vielä suurempi värikirjo. Noin 1920-1970-luvuilla oli tarkat piirrokset, joihin oli merkitty mikä väri tulee mihinkin paikkaan, ml. tekstien väri ja koko. Käytäntö on varmasti jatkunut myöhemminkin ja ehkä alkanut aikaisemmin, mutta en itse ole nähnyt tai kopioinut sellaisia dokumentteja. Turvateipin asettelu on tainnut mennä vähemmän tarkkojen ohjeiden mukaan.
kuva 20.03.2014 11:11 Eljas Pölhö  
  Maailman nopein tankkiveturi (höyryveturi, jossa ei ollut irtotenderiä), sn 175 km/h, oli esimerkki raidallisesta kuvioinnista (harmaa-kerma-violetti) ja minusta selvästi tyylikkäämpi toteutus kuin tämän kuvan suomalaisen suunnittelun taidonnäytteet (kelta-puna-viherkuviointi). http://www.tee-usa.com/store/product40050.html
kuva 20.03.2014 10:58 Eljas Pölhö  
  Höyryveturit mustia? Ei kai nyt sentään? Ehkä loppuaikoina etenkin teollisuusradoilla ja Ruotsissa. Suomessa päävärinä oli tumman vihreä (ei sellainen vaaleahko). Etenkin Englannissa käytettiin kaikkia mahdollisiä värejä, keltaista ruskeaa, sinistä, punaista jne. Lisäksi koristeraidat olivat hyvin tyypillisiä, jopa mustissa vetureissa. Jos höyryveturille annetaan vain yksi väri, niin silloin pitää sanoa vihreä.

Englantilaiset harrastajat väittelevät siitä pitäisikö jonkun museoveturin olla vihreä vai sininen vai punainen ja minkä sävyinen (eri vuosikymmenillä käytettiin eri värejä). Monet vetureiden omistajat ovat ratkaisseet asian niin, että höyryveturi saa olla yhden värinen muutaman vuoden ja sitten vaihdetaan toiseen veturin aikanaan kantamaan väriin. Ja useimmat ovat tyytyväisiä kun saavat vaihtelua kuviinsa.

Lyöpä Googleen sanat steam locomotive livery, niin sieltä tulee joitakin värejä. Ei niin paljoa kuin höyryvetureiden värioppaissa, mutta jotain kuitenkin.
kuva 19.03.2014 20:08 Eljas Pölhö  
  Kyllä yksityinen kuljetusliike on voinut kirjoittaa autoonsa W.R. osoittamaan, että se ajaa V.R:n kuljetuksia. V.R. ei kuitenkaan niin ole tehnyt ainakaan tarkoituksellisesti. Yhtälailla VR:n kotiinkuljetusnumero voi olla yrittäjän autossa, jos yrittäjällä oli vain yksi auto ja V.R. täytti kokonaan tai pääosan auton kapasiteetista. Eiköhän kaikki tilaukset menneet V.R:n tavaratoimiston kautta. Pidetään vaan mahdollisuuksia auki.
kuva 19.03.2014 00:12 Eljas Pölhö  
  Timo-Pekka Lange kertoi saaneensa tiedon joltakin vanhalta veturinkuljettajalta, että H7 (Hv4) 751 oli pitkät ajat Simolan-Elisenvaaran postijunan nimikko. Katsoin nopeasti vuoden 1937 kuukausitilastoista veturin ajot. Sen sijoituspaikka oli Elisenvaara (siellä oli myös kaksi muuta 500-sarjan H7-veturia, mutta huomattavasti pienemmin kilometrimäärin).

Veturin 751 kilometrit marraskuussa 1937 olivat 11830 km ja joulukuussa 1937 13669 km. Koska höyryvetureilla harvoin tuli yli 28 työpäivän kuukausia, niin päivittäiset ajomatkat olivat yli 400 km/pv. Varmahko kierto on H 856-H 207-H 210-H 851. Sen lisäksi veturi olisi ehtinyt tehdä yli 20 päivänä vielä toisen keikan eli junat H 852-H 217-H 214-H855 tai vaihtoehtoisesti käynti Savonlinnassa (2x106 km). Viipuri-Joensuu-junat ajettiin pääsääntöisesti Viipurin vetureilla Sortavalaan saakka, joten ne eivät ele kovin todennäköisiä säännöllisiksi juniksi tälle veturille.
kuva 18.03.2014 19:58 Eljas Pölhö  
  Koko liikenne oli hoidettavissa yhdellä veturilla ja vaunustolla. Vetureita oli kuitenkin kaksi Helsingin paikallisliikentessä, joten kattilapeut ja korjaukset eivät välttämättä aiheuttaneet erityisiä poikkeusjärjestelyjä. Kuva tuonaikaisesta paikallisliikenneveturista https://vaunut.org/kuva/46604
kuva 18.03.2014 18:50 Eljas Pölhö  
  Jos kjuvan paikkakunta on oikein, eli Oulu, ja ajoitus on edes "sinne päin", niin kuvassa ei ole VR:n oma auto vaan yhdysliikenteen harjoittajan auto. VR aloitti oman autoliikenteen Oulussa vasta 1.8.1935. Kuten Kimmo huomauttaa parikin kertaa, niin W.R. ei kuulunut VR:n käyttämiin kirjainyhdistelmiin. Lähinnä samankaltainen oli Wr = varikko.
kuva 18.03.2014 17:40 Eljas Pölhö  
  VR:n vahimpia kuorma-autoja olivat:
A) Varasto-osaston autot
Vo T 1 Ford 1923 (Hki 1923, Tku 1927, Hyl 1.3.35 Turussa)
Vo T 2 (konekortti poistettu mapista), hylätty 27.3.1950 Helsingissä
Vo T 3 Brockway, hylätty 26.4.1945 Helsoingissä (ollut aiemmin mm Riihimäen lennätinkonepajalla)

B) Liikenneosaston autot:
Vs 1 - T 1 - Lko K 1 (konekortti poistettu mapista; ensimmäinen sijainti viittaa Vaasaan)
Vs 2 - T 2 - Lko K 2 Ford 1,5 ton, 1929, Vaasa, hylätty 8.8.1951
Tku 1 - T 3 - Lko K 3 Ford 1929, Turku, hylätty 6.7.1945
Tku 2 - T 4 - Lko K 4 Ford 1929, Turku, hylätty 11.5.1950
T 5 - Lko K 5 Ford, hylätty 23.5.1948 Pietarsaaressa
T 6 - Lko K 6 Ford AA, 1930, hylätty 5.4.1946 Vaasassa
T 7 - Lko K 7 Ford AA, 1930, hylätty 5.4.1946 Oulussa
T 8 - Lko K 8 Ford AA, 1931, hylätty 23.8.1946 Kuopiossa
T 9 - Lko K 9 Ford, hylätty 3.1.1947 Seinäjoella
T 10 - Lko K 10 Ford 4, 1931, hylätty 25.5.1945 Helsingissä
T 11 - Lko K 11 Sisu S-322, hylätty 5.4.1946 Helsingissä
T 12 - Lko K 12 Ford, hylätty 25.5.1948 Riihimäellä
T 13 - Lko K 13 Studebaker, hylätty 3.1.1947 Helsingissä
T 14 - Lko K 14 Sisu, 1931, hylätty 8.8.1951

Vuoden 1932 autoja olivat järjestyksessä Volvo, Studebaker, Studebaker, Volvo L-68, Volvo LV-68D

Henkilöautoista ja linja-autoista oli omat listansa, mutta ne ovat eri asia kuin kuvan auto.
kuva 17.03.2014 07:29 Eljas Pölhö  
  Heikki: Voi itkut. Olen vielä vanhenpi kuin haluaisin. !960-luvun lopulla "tiesin-jo-kaiken". En muistanut mainitsemiasi kirjoja ilman muistutusta! Dementiaa taitaa pukata päälle. Laitoin otteen omasta vanhasta lähteestä tänne https://vaunut.org/kuva/90898
kuva 17.03.2014 06:58 Eljas Pölhö  
  Ote vuoden 1901 veturikatsahduksesta https://vaunut.org/kuva/90897
kuva 17.03.2014 05:41 Eljas Pölhö  
  Isoisälläni taisi olla hankalampi matka (Mäntyharju-Haukivuori) kuin minulla https://vaunut.org/kuva/90880 . Tiedä sitten tuntuiko matka niissä oloissa pitkältä vai lyhyeltä.

Tavarajunamatka Kouvolasta Kuopioon olisi varmaan ollut junaharrastajan unelma. Yli vuorokausi ja asemilla aikaa valokuvaamissen. Vetokalusto matkalla oli aika yksioikoista, vain tulevaa Sk1-sarjaa (mutta silloin kahta eri sarjaa G1 ja G2). Suonenjoki oli tärkeä liikennepaikka yhden pilttuun veturitalleineen. Muutamaa vuotta myöhemmin kuin kuvan aikataulu se sai ikioman F1-sarjan veturin Iisveden liikenteen hoitamiseen.

Tuohon aikaan Mikkeli ja Kuopio olivat itsenäisiä varikkoja. Kumpaankin oli sijoitettu 4-5 G1-2 sarjan veturia. Kuopio sai aika pian vaihtoveturiksi myös yhden C5-sarjan veturin, mutta Mikkeli sai vielä monta vuosikymmentä tulla toimeen linjaliikennevetureillaan.

Pieksämäki oli vain yksi pysäkki muiden ohella aina vuoteen 1913 saakka. Kuvan vuotena ei ollut tietoakaan tulevasta suuruuden ajasta risteysasemana ja varikkopaikkakuntana. Maailman kauneimmat asemat Hiirola, Kalvitsa ja Haukivuori ovat säilyneet valtiota ymmärtäväisempien omistajien ansiosta, mutta miten lienee Kantalan käyneen?
kuva 16.03.2014 21:33 Eljas Pölhö  
  Anteeksi tämä oman kuvan esilletuominen. Minä vain testailen, että mitä pitää tehdä saadakseen oma kuva näkymään jollakin hakumoottorilla.

Jotta tästä mun kokeilusta olisi edes jotain iloa muillekkin, niin laitan kilometrit 31.12.1981 mennessä alkupään vetureille:
1851 = 791999; 1852 = 781350; 1853 = 600514; 1854 = 575522; 1855 = 596705, 1856 = 631347; 1857 = 606334 ... 1874 = 630016 km.

Kaksi vanhinta olivat tavallaan testissä. Muilla km-luvut ovat selvästi pienemmät.
kuva 16.03.2014 19:24 Eljas Pölhö  
  Totta kai Suomella oli jotain annettavaa, Termi "Kylchap" lienee tuttu höyryveturiharrastajille. Se oli Suomalainen keksintö, jota Chapelon kehitti edelleen. Katso https://vaunut.org/kuva/90882 missä suomalaisissa vetureissa sitä käytettiin.
kuva 16.03.2014 18:28 Eljas Pölhö  
  Kuvia on, kunhan löydän. En tahallaan panttaa niitä. Kävin kesällä 1971 yli 400:lla turvesuolla ja tiilitehtaalla. Paperit (havainnot) on tallennettu kunnolla, mutta kuvat ei. Ne on kaikki yhdessä klöntissä ilman aikaa tai järjestystä. Silloin luulin muistavani kaiken, mutta aika tekee kaiken vaikeammaksi. Seuraa tätä kuvasarjaa on paras vinkkini.
Kuvasarja:
Maaliskuinen kuvausreissu Tampereella ja Siurossa 02.03.14
 
 16.03.2014 15:01 Eljas Pölhö  
  Tästä Leevin mainiosta kuvasarjasta juolahti mieleeni ajatus:

Silloin kun minä olin nuori, niin joskus me harvat yhteyttä pitävät silloiset nuoret järjestimme risteysasemien päivystysyön ja 24 tunnin ajan kirjasimme Suomessa ja Ruotsissa kaikki nähdyt junat ylös. Nyt kun on mahdollista, niin jos sovitaan viikko, jolloin jokainen kuvaa junia koti- tai työpaikka- tai suosikkiasemallaan, niin saataisiin varmaan aika näyttävä otos siiitä millaista liikennettä rataverkolla juuri nyt on. Voisi olla aiheellista avata kokonaan oma sivusto sitä varten, jotta kuvat eivät hukkuisi tarjonnan suureen määrään. Onko halukkaita sivuston järjestäjiä? Tehdään siitä vuosisivusto. Voidaan kukin maksaa ylläpitäjälle pieni korvaus, jottei homma muodostu taloudelliseksi rasitteeksi. Tai ruotsalaiseen tapaan ylläpitäjä tekee pylväsdiagrammin, joka osoittaa paljonko rahaa puuttuu ja joku yli-innokas voi maksaa isommankin potin pylvään kasvattamiseksi.
kuva 16.03.2014 14:33 Eljas Pölhö  
  Uusi kuvauspäivä täyttää kaikki minun toiveeni merkinnän ja haettavuuden suhteen. Kiitos!
kuva 16.03.2014 13:54 Eljas Pölhö  
  WAU! Tässä on tyyliä! Juna täynnä puutavaraa ja kiskojen välissä ei ole rikkaruohoja.
kuva 16.03.2014 03:28 Eljas Pölhö  
  Oliko ongelma sama kuin ruotsalaisilla vetureilla Itävallassa? Lumi lensi liian kauas radasta. ASEAn valmistamien kokeiltavina olleiden vetureiden nopeutta rajoitettiin asemilla, jottei junanlähettäjä saanut lumikylpyä.
kuva 16.03.2014 03:21 Eljas Pölhö  
  Olen lievästi Jorman kannalla päiväyksen määrittelyssä. Meillä (asuin silloin joskus maalla) oli kaatuneiden muistopäivä kyllä liputuspäivä, kuten oli myös äitienpäivä. Minusta kaatuneiden muistopäivänä ei liputettu yleisesti kaupungilla (Hyvinkäällä), mutta muisti saattaa pettää ja etenkin muistikuvat ovat monelta vuodelta eivätkä miltään nimenomaiselta vuodelta. Eroja saattaa olla myös paikkakunnittain.
kuva 16.03.2014 03:04 Eljas Pölhö  
  Vanha kuva oli kivempi, mutta makuasia. Oletko listannut kuinka monta junaa ohittaa nykyisin tasoristeyksen Malmön ja Lundin välillä? Minusta siellä menee yli 30 junaa tunnissa, mutta ruuhkan takia junien nopeutta on rajoitettu. Junasta katsoen ei näe miltä maantiellä näyttää nykyisin (on varmaan yli 10 vuotta kun ajoin autolla siitä yli). Itse olen joskus kuvannut junia lähellä Norrköpingin tasoristeyksiä ja täälläkään ei vanhuuteen kuole junia odotellessa. Autoilijat ovat kyllä erittäin kurinalaisia täällä, todella ihmetyttää kun kuulee kommentteja puomien rikkomisista Suomesta.
kuva 16.03.2014 02:43 Eljas Pölhö  
  Ajat muuttuvat. Nyt hoonosti soomea taitavat soomalaiset ovat vallanneet koko informaatiokentän. Hävettäisi olla tiedottajana firmassa, joka kutsuu itseään nimellä Outo Kumpu tai Liik enne vir asto. Mutta kaipa se työttömyyden voittaa. Ei kai sille mitään voi, jos päättävät tahot ei enää osaa muuta kuin hoonoa enklantia.

Tämän aikataulun aikaan elettiin ihan toisenlaisen oikeinkirjoitusopin mukaan niin Suomessa kuin Ruotsissakin. He saattoivat kirjoittaa silloin aivan oikein. Samaa ei voi sanoa nykyisistä virastoista Suomessa.
kuva 16.03.2014 02:25 Eljas Pölhö  
  Ensin äärimmäisen ärsyttävä OT. Kun tekstiään muokkaa, niin miksi muillekkin kuin minulle tulee extra rivejä??? Yrittäkää korjata, niin ympäristö siistiintyy kun korvista ei nouse savua.

Tämän sarjan vetureissa on pohjolaa ajatellen hassun pieni muoto. En tiedä miten nykyään, mutta alkujaan, niissä oli liikaa desibelejä myös ohjaamossa. Englantilaisten vaunujen kanssa tämä näyttää minusta sutjakalta, mutta muualla Euroopassa jotenkin vajaakokoiselta. Ihan mielipide vain; nätti mikä nätti kokoonpuristettunakin ;)
kuva 16.03.2014 02:03 Eljas Pölhö  
  No jaa. Eilen (15.3.2014) klo 16:11 Malmöstä lähteneessä snabbtågissa vaunut avattiin 12 min ennennen junan lähtöä. Saksalainen perhe ehti jo olla paniikissa ja perheen pää (touhottava rouva) ei uskonut minua ja lähti kysymään muualta neuvoa (ressukka ei ymmärtänyt minun olevan parempi lähde kuin kukaan muu). Päätyivät lopulta samaan vaunuun minun kanssani, mutta 5 minuuttia myöhemmin :) Kun kerran näyttötauluissa on tilaa vaikka mihinkä, niin kai niissä voisi keroa milloin ovet avataan; siis Ruotsissa ja Suomessa (ei kai teillä siellä jo kerrota...?).

No, se ei ollut ongelma 1943. Silloin, ja ainakin 30 vuotta myöhemminkin, vaunuihin saattoi nousta jo silloin kun niitä työnnettiin lähtölaiturille. Ainakin hyväjalkaiset nuoret, joille istumapaikka oli tärkeintä; tai sitten sai olla gentlemanni ja antaa paikkansa jollekkin mummelille (kääk, nuorempi kuin minä nykyään).

6.2.1944 pommituksessa tuhoutunut kalusto on sinänsä kyllä listattu vaunun tarkkuudella ja käsitti useammankin junan vaunuston. Koska tiedossani ei ole mitään sivustoa, mihin silloisia rautatiedokumentteja voisi ladata, niin pitänee odottaa aiheeseen sopivaa kirjaa.
kuva 15.03.2014 22:18 Eljas Pölhö  
  Palkkaamalla minut tasoristeyksen valvojaksi niistä vastuullinen säästäisi pitkän pennin verrattuna eritasoristeykseen, paitsi jos minä elän odotuksien vastaisesti yli 748 vuotiaaksi.
kuva 15.03.2014 21:25 Eljas Pölhö  
  Nyt sitten laskukone raksuttamaan, että onko tällainen näkyvästi merkitty tasoristeys halvempi vai kalliimpi kuin Suomessa vaadittu eritasoristeys. Tästä tosin puuttuun suomalaisten vihreiden turvaväri, mutta se tuskin lisää kustannuksia kovin paljoa.

Jos tästä ajaa läpi puomien ollessa alhaalla, niin se ei voi olla vahinko vaan tarkoituksellinen teko.
<<   >>