128-74695 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.10.2013 13:42 Eljas Pölhö  
  Suurin osa nelkuista purettiin Töölön ratapihalla. Sinne niitä hinattiin muutama kerrallaan esim. Kouvolasta ja osa taisi tehdä kierroksen Pieksämäen kautta. Turkulaiset vaunut hävitettiin eri puolilla Varsinais-Suomea. Viimeisiä kuvia eri yksilöistä löytyy todella "vähän sieltä ja täältä".
kuva 11.10.2013 00:55 Eljas Pölhö  
  Enemmän kuitenkin tilaa kuin siinä lentokoneessa, jolla Savonradan lakkautetun yöjunan matkustajien oli mahdollista matkustaa (tai aamuyöllä Kajaanista lähteneessä Pendossa, joka taisi sittenkin jäädä aika tyhjäksi*).

*Sorry, ei ole todellisia lukuja, koska VR:n silloisen henkilöliikennejohtajan mukaan sellaisia ei ole koskaan laskettu. (ilmeisesti Savonradan junat olivat kriittisiltä vuosilta ainoita, joissa ei matkustajia laskettu).

Silloin vielä kun minulla oli kaikilla radoilla kelpaava lippu Suomessa, niin yöjuna oli halvin "hotelli". Viimeksi käytin tätä yöpymistä joskus 2004 (Oulu-Pieksämäki yhdessä vaunussa ja sitten Pm vaihto ja toisessa makuuvaunussa takaisin Ouluun). Koskaan en saanut omaa hyttiä, joten kyllä niitä joku muukin käytti.
kuva 11.10.2013 00:39 Eljas Pölhö  
  Auts, mikä nostalgiapläjäys. Itse en tainnut koskaan kuvata näitä Hyvinkään konepajalla. Tarjosin näille sijoituspaikkaa Nopon tiilitehtaan raiteelta, kun ne kuulemma tukkivat konepaja-alueen. Jostain syystä ne menivät Nopon ohi Nummelaan asti ja siellä ne sitten pilkottiin, myös museolle ajateltu vaunu.
kuva 10.10.2013 23:02 Eljas Pölhö  
  Henkilökohtaisesti en ole parivedon ystävä ja pariveto = "hyvä, sen voin jättää väliin". Kuitenkin on hyvin suuri joukko muita eurooppalaisia, jotka ovat täysin eri mieltä kanssani. Parivetoon "mukaan, maksoi mitä maksoi".

Valitettavasti Suomi on tässä asiassa niin markkinamielinen takapajula, että vain harvalla on on edes teoreettinen mahdollisuus osallistua. Suomalaiset on kaikki upporikkaita, näkeehän se jo ruokakauppojen hinnoista. Mutta eikö silti pieni ja vaatimaton lisätulo olisi kuitenkin kiva juttu? Ulkomaalaisia, etenkin ryhmiä ajatellen, olisi minimi tiedonsaantiraja jotain puolisen vuotta. Tarkka aika ei tarvitse olla tiedossa, kunhan olisi edes suunnitelma, että "silloin ja silloin on tarkoitus ajaa". Olisi kalenterissa jotain mitä kytätä (siis niille jotka haluaa matkustaa junalla myös vapaa-ajallaan).
kuva 09.10.2013 18:20 Eljas Pölhö  
  Ovatkohan turvallisista päätöksistä vastaavat henkilöt huomioineet, että tämä huomiovärikeulaisuus jää puolitiehen kolmestakin syystä.
1) Turvallisuus. Autoja on paljon enemmän. Kyllä niidenkin keulaan on saatava joku turvaväri.
2) Työllisyys. Junien keulat eivät vielä paljoa työllistä. Autojen keulat työllistäisivät enemmän. Vielä parempi, jos otettaisiin huomioon todellinen turvallisuus (kohta 3).
3) Todellinen turvallisuus. Kyllä nyt pitää Suomessa palata vanhaan englantilaiseen käytäntöön 1800-luvun alusta. Jokaisen mekaanisesti liikkuvan kulkuneuvon edellä juoksee henkilö, joka heiluttaa lippuja ja töräyttelee torvea.

Kuka on valinnut värin? Onko se onnistunutta piilomainontaa?
kuva 08.10.2013 13:57 Eljas Pölhö  
  Googlen kuvahaku "Parma filobus" tuo esiin paljon erinäköisiä trollikoita.

Näkyiko liikenteessä jo noita kuvahaussa näkyviä uusia punaisia busseja? Entä mitään vanhempia malleja?
kuva 06.10.2013 14:39 Eljas Pölhö  
  Juolahti mieleeni, että mikäli takaisin ostetut H7:t korjattiin Viipurissa, niin silloin niiden koeajot olisi tehty Viipuri-Antrea-välillä heinä-lokakuussa 1923.

Viipurissa vuonna 1913 oli veturit 519-523, joskaan eivät Karjalan rataa varten.
kuva 06.10.2013 13:56 Eljas Pölhö  
  Kyllä taitaa Ilkka olla oikeassa. Kun näin, ettei H7 esiintynyt Karjalassa lainkaan 20-luvulla, niin silmä lakkasi huomaamasta sitä puoltavia detaljeja. Sylinteristä en olisi varma, sillä H4/H5:ssä syntyy kaukaa katsottuna samanlainen valo/varjo-efekti juuri käyntisillan alapuolelle. Epäkeskotanko onkin sitten toinen juttu, jos sitä markkeeraava viiva näyttää alkuperäisessäkin kuvassa kuuluvan veturiin, niin H7 jää ainoaksi mahdollisuudeksi.

Jarmo vaikuttaa varmalta paikan suhteen, joten seuraava mahdollisesti muutettava tunniste voisi olla ajankohta. Kuva on joko 30-luvulta tai sitten autonomian ajalta. Alkuvuosinaan H7 käytettiin runsaasti Viipurin ja Pietarin välillä (joskin pääasiassa Pietarin paikallisliikenteessä), mikä myös selittää miksi niin moni veturi jäi Venäjälle/Neuvostoliittoon rajan sulkeutuessa. Vaikkei vetureita taidettu käyttää Karjalan radalla (Veturikatsahdus 1912...18 kertoisi oliko niitä Karjalan varikolla), niin satunnaisempikin käyttö olisi ollut paljon todennäköisempi kuin 20-luvulla Tampereelta tai Seinäjoelta käsin.

1936 kesäkuusta lähtien muutama vanhemman pään H7-vetureista oli Elisenvaarassa, joten silloin H7 Pölhöjoen sillalla olisi voinut olla yleisimmillään. Vaunuston takia pitäisin aikaisempaa ajankohtaa kuitenkin luultavampana.
kuva 05.10.2013 20:33 Eljas Pölhö  
  H7/Hv4 oli korkeampi vasta veturista 524 alkaen, mutta se ei sinänsä muuta mitään. H4/H5 (Hk3) liikkui Karjalan radalla tuohon aikaan ja sikälikin se lienee oikeampi tunnistus.
kuva 05.10.2013 18:56 Eljas Pölhö  
  Lisäsin blogiini http://poelhoe.blogit.fi/ H7 (Hv4) sarjan sijoittelu ja ajokilometritiedot vuosilta 1920-1929 (kunkin vuoden heinäkuu). Blogin oikeassa reunassa "Sivut" ja siellä aika alhaalla Vetureiden sijoittelu.

Keräämistäni tiedoista käy aika yksiselitteisesti ilmi, että yhdistelmä 1920-luku - Pölhöjoen silta - H7 ei toimi, jotain pitää muuttaa. Ehkä todennäköisin muutos voisi olla veturisarja. Sarjat H4 ja H5 (Hk3) toimisivat kyllä ja tässä koossa niiden erottaminen H7:stä ei ole helppoa.
kuva 04.10.2013 18:28 Eljas Pölhö  
  Onko apporttiomaisuutena lähes upouutena saatujen salonkivaunujen homehduttaminen muutamassa vuodessa asianmukaista omaisuuden hoitoa?
kuva 04.10.2013 18:19 Eljas Pölhö  
  F 3575 on hylätty 1942 ja K5 855 on käynyt III lk:n (vaurio?)korjauksessa tammikuussa 1942. Pohjois-Suomen sanomalehtien selailu tammikuun kolmen ensimmäisen viikon ajalta voisi olla antoisa urakka, etenkin pienemmät uutiset pitäisi vilkaista.
kuva 04.10.2013 16:12 Eljas Pölhö  
  Joskus tuntuu, että suomalaisten päättäjien tyhmyydellä ei ole mitään ylärajaa.

Onko kilpailijoiden pelko niin suuri, että näitä tosiaan voitu myydä edes tilausjunaliikenteeseen Pietarin ja Lapin välille? Ai niin, Suomen rautatieverkko on niin tukossa, ettei sinne mahdu yhtään lisää liikennettä ja uusia liikennöitsijöitä.
kuva 04.10.2013 13:45 Eljas Pölhö  
  Kurkistin junahavaintoja aikataulukaudelta 1965-66 ja niissä Pitäjänmäen junien vetureina esiintyi Vv15 (yleisin), Hr12 (joskus) ja Hr13 (harvoin). Myöhempinä vuosina muistelisin linjavetureiden käytön lisääntyneen.

EDIT:
Pasila-Kela-Pasila järjestelijässä samaan aikaan esiintymistiheys oli Sr12, Vv15, Pr1. Juna ajoi koko matkan Kelaan/Båtvikiin saakka vain tarvittaessa, mutta sitä en pysty tarkistamaan.
kuva 04.10.2013 13:29 Eljas Pölhö  
  Ehkä Brunfeldt?
kuva 04.10.2013 13:22 Eljas Pölhö  
  Varsin irlantilaiselta näyttää
http://farm1.staticflickr.com/33/90163332_cc4cba18da_o.jpg
kuva 04.10.2013 12:02 Eljas Pölhö  
  1983 oli Kouvolan junissa harvakseltaan Dr13. Minulla on vuosilta 1981-1983 ainakin kolme havaintoa:

1981-08-04 P 75 Hki-Kv 2343 + 36 aks
1983-11-08 P 25 Hki-Kv 2333 + 20 aks
1983-12-13 P 75 Hki-Kv 2344 + 28 aks
kuva 04.10.2013 10:42 Eljas Pölhö  
  Pölhöjoen sillasta listataan kaksi postikorttia, mutta minulla ei niitä ole, joten en voi verrata
http://www.netti.fi/~kpaanane/rese.htm

Työkoneellani ei ole 20-luvun sijoituslistoja, joten H7 (Hv4) todennäköisyys jää huomiselle tarkastelulle. Pari vuotta aikaisemmin (1916) Karjalan radalla ei liikkunut noin raskasta vetokalustoa ja seuraava tällä koneella oleva lista kertoo, että 1937 Viipurissa ei ollut H7/Hv4 vetureita.
kuva 02.10.2013 22:04 Eljas Pölhö  
  Pietarin vanhimmista raitiovaunuista löytyy paljon kuvia ja tietoja http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?p=86773146

Siitä eteenpäin ja taaksepäin selaten muualtakin naapurin alueelta.
kuva 02.10.2013 21:45 Eljas Pölhö  
  Amstedamin koeajot 2007 tehtiin kahdella vaunulla ja ne tulkittiin onnistuneiksi. Vaunuja laskettiin tarvittavan reilut 50, jotta niillä saataisiin aikaan tehokas ja riittävän tiheäliikenteinen jakeluverkosto. Suunnitelma kuitenkin haudattiin 2009 rahan puutteeseen, vaunuinvestointia ei pystytty tekemään.

Tarkemmin hollanniksi http://nl.wikipedia.org/wiki/Vrachttram
kuva 02.10.2013 12:30 Eljas Pölhö  
  Jarmo voi olla ihan oikeassa. Uudessakin kuvassa voi aistia samanlaisen taustan, kun kuvakulma on jokseenkin sama https://vaunut.org/kuva/25825 tai https://vaunut.org/kuva/35147

Vuonna 1937 Kemistä lähti 14-15 maissa henkilöjunia Tornioon, Rovaniemelle ja Tervolaan, joten valaistuskin varmaan sopisi. Onkohan tilanne ollut sama 1930-31 aikatauluissa?
kuva 30.09.2013 22:28 Eljas Pölhö  
  Ehkä olisi turvallisempaa veikata ajaksi 1932-34, jos vaikka vanhan mallinen piippu olisi mennyt vaihtoon vasta ensimmäisessä täyskorjauksessa. On se tietysti voinut vaihtua aiemmin tai myöhemminkin, kun pelkkää spekulaatiota tämä vielä on.

Iisalmea ajatellen minulla ei ole vuotta 1937 vanhempaa aikataulua. Siinä 13-14 välillä lähti postijuna 71 Kontiomäelle ja postijuna 604 Ylivieskaan. Jälkimmäinen sopisi hyvin. Voisiko joku, jolla on 30-luvun alkupuolen aikataulu, tarkastaa millaiset vaihtoehdot siitä/niistä löytyy?
kuva 30.09.2013 21:35 Eljas Pölhö  
  Move 51 valm. n:o 565 meni Valkeakoskelta Simpeleelle. Siellä YP:llä oli ennestään valm. n:o 549 (ja Lokomo 12 (2. sarja)/1937.
kuva 30.09.2013 20:33 Eljas Pölhö  
  Kappas vain, olin liian pessimistinen Deutzin suhteen. YP:llä oli Jämsänkoskella ja Kaipolassa yhteensä kaksi tuollasta Valmettia. Itse olen Kaipolassa törmännyt vain valmistusnumeroon 566, mutta teoriassa kumpi tahansa (valm. n:o 548 tai 566) on kai siellä voinut olla.
kuva 30.09.2013 20:07 Eljas Pölhö  
  Nolo juttu, mutta olen lukenut sijoituslistaa jotenkin hassusti ja se muuttaa mahdolliset esiintymispaikat:
1935 Iisalmi
1936 Iisalmi
1937 Iisalmi
1939 Iisalmi, edelleen elokuussa 1939

Eli Pieksämäki jää pois ja Elisenvaarassa esiintyminen muuttuu todella sattumaksi.

Huomasin virheeni, kun aloin katsoa sarjan henkilöliikennekilometrejä.
Pari esimerkkiä:
Tammikuu 1932, keskimäärin veturia kohti (vetureita oli 100 kpl, joten kokonaiskilometrit on helppo laskea):
Yhteensä 3599km, henkilöjunissa 64km, sekajunissa 666km, tavarajunissa 1968km, järjestelyjunissa 394km ja vaununvaihdossa 331km (muu ajo 176km).
Koko sarja ajoi siis henkilö- ja sekajunia yhteensä n. 73'000 km eli 2355 km/pv

Maaliskuu 1939, keskimäärin veturia kohti (vetureita oli 100 kpl):
Yhteensä 4925km; henkilöjunissa 64km, sekajunissa 376km, tavarajunissa 2416km, järjestelyjunissa 893km, vaununvaihdossa 1018km (muu ajo 158km).
Koko sarja ajoi siis henkilö- ja sekajunia n. 44'000 km eli 1419 km/pv.
kuva 30.09.2013 19:33 Eljas Pölhö  
  Mitähän tuossa yllä tapahtui, kun lisäsin kaksi viimeistä Hv4-päivää jälkikäteen ja riviväli harveni kaikissa?

K5 826 kuuluu 13 veturin tilauryhmään, jonka tilausvahvistuksesta kopioin seuraavat tiedot:
13 kpl K5 815-827
Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osakeyhtiö, Tampere
Tarjous: H 6858 12.3.1927
Tilaus: 19.3.1927 1069/2310
Vahvistus: 24.3.1927
Toimitus: Tampereelle 31.7.1928 mennessä
Koeajo: 50 km kuormassa ja ilman kuormaa
Varusteet: Kuparinen tulipesä, Friedmann-Metcalfe poistohöyryinjektori LF N:o X/8, Aga valaistus, Friedmann esilämmitin, Deuta nopeusmittari 80 km/t.
kuva 30.09.2013 18:40 Eljas Pölhö  
  Viimeiset tiedossani olevat havainnot Porvoon henkilöjunista Tk3 vedolla ovat vetureittain (siis HAVAINNOT, ei välttämättä oikeasti viimeinen, lähteenä Tapani Kilpisen kirjanpito):
Tk3 893 23.02.1963
Tk3 894 14.05.1964
Tk3 895 21.03.1964
Tk3 896 29.02.1964
Tk3 897 26.09.1964 (tämä oli viimeinen havaittu Tk3 ajo)
Tk3 898 01.02.1964
Tk3 899 16.10.1963

Hv4 osalta löytyy seuraavat viimeiset havainnot Porvoon junissa:
Hv4 742 25.09.1963
Hv4 743 24.07.1963
Hv4 744 05.09.1964
Hv4 745 11.09.1964
kuva 30.09.2013 18:03 Eljas Pölhö  
  Veturin 566 kyljessä luki Move 51h, tässä lukee Vv13. Tekeekö se veturista numeron 548? Vai olisiko tunnus muutettu? Haapamäelle siirtyi 566. Siten kummastakin kuvan veturista lienee jäljellä muisto vain.
kuva 30.09.2013 17:50 Eljas Pölhö  
  Yritetään sitten vastata knoppiin: San Franciscossa on tai on ollut Milanon numero 1811.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Sf_streetcar_1811.jpg
kuva 30.09.2013 13:13 Eljas Pölhö  
  Eikös Kerava-Porvoo (ar) yksi junapari tullut Tk3:lle vielä Hv4:n jälkeen, vai muistanko nyt ihan väärin. Vv15 muistaakseni aloitti ensin vain lauantain junaparissa. Yritän etsiä dokumentit ja korjaan sitten, jos tarvetta.

En laske veturirikkojen ja vastaavista johtuvia muutoksia säännölliseksi käytöksi. Sen sijaan juhlapyhien lisäjunista ja kiskoautojunien korvaamisista veturijunilla tehtiin omat dokumentit, joissa lueteltiin vaunustot ja suunnitellut veturisarjat päivittäin. Nämä minä katson aikataulunmukaisiksi juniksi/matkustajakäytöiksi.

Jossain toisessa ketjussa olen tuonut esiin Joensuun seudun muutoksia juhlapyhinä (kesälätsy H 867A ajossa, muita muutettu veturijuniksi eri suuntiin) ja siellä oli viimeiset tällä tavoin "vakinaiset" Tk3-ajot.
kuva 30.09.2013 03:09 Eljas Pölhö  
  Näiden vanhojen ratapihakaavioiden parasta antia ovat asemilta erkanevat sivuraiteet. Vielä 60-70-lukujen taitteessa moisia raiteita oli paljon jäljellä, eikä koskaan tiennyt etukäteen mitä sellaisten varrelta löytyi.

Tässäkin kaaviossa sellaisia raiteita on Kolpissa (Kållby), Kruunupyyssä (Kronoby) ja Kruunupyyn tiilitehtaalla, missä on piirretty myös osa kapearaiteisesta rataverkosta. Kruunupyyn 520 m:n sivuraide on sikäli huomionarvoinen, että sillä näyttää olleen oma silta. Raiteen loppupää oli siis joku tärkeä paikka.
kuva 30.09.2013 02:52 Eljas Pölhö  
  30-luvulla ei valokuvia räpsytelty niinkuin nykyisin."Veturimiehistö on saanut uuden nimikon", voisi ehkä jo olla syy otattaa valokuva.

30-luvulla Turku oli oma päävarikko (konepiiri) ja Tampereen veturit pääsivät siellä käymään vain muutaman kerran vuodessa. Sikäli Turku vähän epäilyttää. Myöskin lähtöraiteet Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin sijaitsivat erilaisessa paikassa kuin kuvassa.

Jostain kumman syystä oletin kuvan löytyneen Oulusta; hassuja on mielikuvat. Löytöpaikkana Turku vahvistaa epäilystäni, että veturi olisi todella tuore eikä vain konepajassa tuunattu. Kuten Ilkka jo mainitsi, niin halkolasti viittaa junan lähtöasemaan. Jos kuva on otettu veturimiehistöä varten, niin silloin ollaan Tampereella tai sen alavarikolla (edelleen mahdollisia myöa Oulu ja Pieksämäki alavarikkoineen).

Virasoja/Imatra on mielestäni ollut sellaisen mutkan takana 30-luvulla, ettei Pieksämäen veturi olisi sinne eksynyt.

Onnistuisiko Porin uusi asema sopimaan maiseman ja raiteen kaartumisen suhteen?
kuva 28.09.2013 21:35 Eljas Pölhö  
  Tulipas komea sattumakuva. Juuri sopivaa nostalgiaa omilta nuoruusvuosilta. Hv1:t romutettiin Turussa marras-joulukuussa 1968. Viimeinen oma havaintoni 547:stä on 2.12.1968 (ilman tenderiä). Vain se ja 548 olivat jäljellä ja museiointia varten varattu 555. Seuraava tilannekatsaukseni 13.12.1968 kertoi sen karun tosiasian, että 555 ikkunat rikottuna oli sarjansa ainoa edustaja Turussa. Kyseisenä päivänä 547:n jäänteet lastattiin pariin Hdka vaunuun ja yhteen Scania Vabis kuorma-autoon.
kuva 28.09.2013 21:08 Eljas Pölhö  
  Mitenkä olisi Kemi tai Rovaniemi (kakkonen)? Sijoittaisin edelleen kuvan 20-30-lukujen taitteeseen pikemmin kuin myöhäisempään aikaan. Piipun mallia lukuunottamatta minulla ei ole muita "järkeenkäypiä" perusteluja.
kuva 28.09.2013 21:01 Eljas Pölhö  
  Aikataulukirja kertoo, minkä sarjan mukaan aikataulu on suunniteltu. Monasti käytäntö oli hieman toinen. Esimerkiksi "moottorivaunu" välillä Nurmes-Kontiomäki, peittää alleen sen tosiasian, että Nurmeksessa oli nimikko Sk1 (G1-2) tätä junaa varten, koska motti oli välillä poissa kuukausikaupalla. Turun paikallisliikenteessä Piikkiön ja Paimion paikallisjunat olivat vanhaan aikaan aikataulukirjassa usein Vk2 ja/tai Hk5. Käytännössä Tk3 oli yleinen vaihtoehto aina 60-luvun alkupuolelle saakka (kuten myös Tv1, Vv12 tai Sv11). Lisätavarajunat eri puoililla maata olivat 60-luvun loppuun saakka melko varmasti merkitty jollekin sarjoista Tv1, Tr1 tai Tr2, mutta mitä niissä todella käytettiin, pitää selvittää muulla tavoin.

Jos K5/Tk3 esiintyy vaikka joka neljännellä rataosalla yhdessä junassa, se on yleinen. Myöhempi vertailu sarjaan Hv3 kertonee minun pointtini: Hv3 oli jäljellä enää Sk-Vs 2 junaparia ja Imr-Sl 1 junapari. Silti siitä ei sanota, että se oli olemattoman harvinainen
kuva 28.09.2013 20:19 Eljas Pölhö  
  Pitikö maksaa veroa ylimääräisestä ruokaedusta ;) Lienet sieltäpäin maata, että osasit nauttia tuoreesta savuankeriaasta.
kuva 28.09.2013 19:57 Eljas Pölhö  
  Kuten Teppo sanoo, niin Saksassa ja Sveitsissä ruuhka-ajan lisävaunut usein liitettiin veturin "väärälle" puolelle. Muistelin nähneeni tällaisen kuvan Vorgissa, mutta en keksinyt sopivaa h a k u s a n a a sen esille saamiseksi (edelliseen viestiini).
kuva 28.09.2013 19:03 Eljas Pölhö  
  Veturi 836 oli talvet 1935-1939 Pieksämäellä ja siellä edelleen elokuussa 1939. Se toisi luovutetulla alueella mahdolliseksi lähinnä Elisenvaaran. Muut mahdolliset isot asemat olisivat 30-luvun jälkipuolella Mikkeli, Savonlinna, Varkaus, Kuopio, Iisalmi, Kontiomäki, Jyväskylä ja Haapamäki.

K5/Tk3 käytettiin suhteellisen runsaasti myös henkilöjunissa ja VR:n henkilöjunien veto tällä sarjalla taisi päättyä vasta 1967/68.
kuva 28.09.2013 18:30 Eljas Pölhö  
  Veturi keskellä on ikivanha englantilais-GWR:läinen tapa ajaa keveitä paikallisjunia.

http://www.disused-stations.org.uk/g/greenwich_park/greenwich_park(c1910alsop)old1.jpg
http://www.swanagerailway.co.uk/apmw/obit/obit013.jpg
http://www.disused-stations.org.uk/s/staines_west/staines(jec_collection1930s)west_old55.jpg
kuva 27.09.2013 22:55 Eljas Pölhö  
  Näiden 1044-sarjan vetureiden erinomainen käyttövarmuus 80-luvun puolivälin jälkeen peittää alleen sen tosiasian, että niiden uran alkutaival (1974-1981) oli yhtä ongelmaa. Sarja ehti jo saada firman sisäisen lempinimen "Katastrof". Vetureiden pyöränrekaat hajosivat, ajomoottorit paloivat ja irtolumi oli mitä tehokkain liikkumisen este. Alkuvuosina suurin osa vetureista oli jatkuvasti pois liikenteestä ja ajoittain koko sarja oli ajokiellossa.

Tilanne korjaantui vasta kun Wien West varikolla vietettiin syyskuussa 1980 veturin 1044.31 liikennekelvottomuuden yksivuotisjuhlia, veturi koristettuna asianmukaisella 1-vuotiskyltillä, ja kuva "juhlaveturista" vuoti lehdistölle. Kuva sattui myös valtakunnan kanslerin silmiin ja hän vaati selitystä ÖBB:n johdolta. Raukkamaiset johtajat syyttivät kuvan vuotajia ja aloittivat tutkimuksen kuka oli ollut mukana juhlissa, mutta onneksi mitään ei koskaan selvinnyt. Ei se ole duunareiden vika, jos johtajat vastaanottavat vetureita samoine vikoineen kun aiemmin korjaamattomat. Selvisi, että veturitehtaat vain työnsivät uusia vetureita ÖBB:lle (ja saivat maksun niistä), mutta kapasiteetti ei riittänyt korvaamaan aiemmissa ilmenneitä perustavaa laatua olleita vikoja. Skandaalin takia uudet toimitukset keskeytettiin lähes vuodeksi kunnes vanhat oli korjattu takaisin liikennekuntoon. "ÖBB-Leaks" toimi kaikkien parhaaksi, vaikka johto sai olla posket punaisena häpeästä.

Talviongelmien ratkaisemiseksi vetureita vuokrattiin monista maista, mm Norjasta. Norjan El 16 oli oikeastaan liian hyvä ja sille asetettiin ylimääräinen nopeusrajoitus: lumikelilla aseman sai ohittaa vain 60 km/h nopeudella (El 16 selvitti silti kaikki junat aikataulussaan). Syy oli veturin tehtäväänsä soveltuva lumiaura, joka heitti lumet kauas raiteilta. Asemien kohdalla se tarkoitti, että junan kulkua vahtiva junanlähettäjä sai aina täyden satsin lunta päälleen ennen nopeusrajoitusta.

Tiedot on poimittu aiemmin mainitsemastani KIRUBA Classic julkaisusta "Die Reihe 1044".
kuva 27.09.2013 19:44 Eljas Pölhö  
  Heikki: Harmillista, kun asun kansankodissa, ja kaikki tieto on yhteiseksi hyväksi. Meni miljoonat sivu suun.
kuva 27.09.2013 19:10 Eljas Pölhö  
  Jos katson oikeaa kuvaa, niin Bristol 412 vieressä on Bristol 406 tai 407 (juuri ja juuri jää pimentoon se kohta mistä minäkin osaisin ne erottaa toisistaan eli koristelistan loppuminen joko oveen tai lähes takalamppuun).
kuva 27.09.2013 18:36 Eljas Pölhö  
  Sampo Rapeli kirjoitti minusta hyvin tunnisteista. Niin kyllä kaikki muutkin, mutta erityisesti Sampo.

Virheiden korjaaminen mahdollisimman aikaisin on vain hyvä asia. Lisätunnisteita ei pitäisi "vaatia", kuvaaja kertoo mitä tietää ja haluaa kertoa. Lisätiedot ovat kyllä kaikki vain hyväksi pitkän päälle, mutta voisiko olla joku muu tapa kuin tehdä niistä uusi viesti? Joku osoite, johon voisi selvissä tapauksissa vain kirjoittaa kuvan numeron+lisätunnisteen, oli se mitä tahansa, ja joko ylläpito tai erikseen luvan saaneet "apulaiset" (=ylläpidon harjoittelijat) sen tekisivät diskreetisti ilman kohua ja ärsytystä kuvan hyväntahtoiselle lisääjälle.

Kimmo näkyy perehtyneen amerikkalaiseen tyyliin, missä kaikki mahdolliset puolustelut on kerrottava etukäteen. Tekisi mieli sanoa, että ei niitä mahdollisia puutteita täällä arvostella, mutta voin luvata vain omasta puolestani. Ei niitä mun ikäiselle sopivia kuvia tänne liikaa tule.
kuva 27.09.2013 17:56 Eljas Pölhö  
  Spekulaatioita: Veturi näyttää varsin uudelta. Voi olla myös hyvin putsattu tai konepajan jäljiltä. Uutuuden puolesta puhuu savupiipun malli (verratkaapa vai uudempiin turbiinipiipun kuviin). Tammi-maaliskuussa 1929 sijoittelu oli Tampere. Lunta maassa, niin hypätään seuraavaan talveen: tammi-maaliskuussa sijoittelu oli Oulu. Sitten pitää hypätä talveen 1932, jotta päästäisiin muualle, eli Iisalmelle. Sen jälkeen tämä piippu taisi jo olla menneen talven lumia (oletko Ilkka samaa mieltä?).

Edit: Unohtui antaa kiitosmaininta luovutetusta veturista löytyneestä kuvasta. Näitä on vähän. Upea löytö ja hieno ele laittaa yleiseen jakeluun.
kuva 27.09.2013 00:48 Eljas Pölhö  
  Ruotsissa valtiollinen tavaraliikenneoperaattori on juuri avannut tai alkamassa ajaa rekkajunaa Trelleborgista Osloon, joten kyllä tällaista ilmeisesti yritetään täällä Pohjolassakin, missä välimatkat tietenkään eivät ole samanlaiset kuin Itävallassa. Se juna kulkee kolmena päivänä viikossa. Olisi luullut, että pitäisi olla viitenä päivänä ollakseen kunnon vaihtoehto, mutta kai valtion pojjaat tietää paremmin.

Rekat on tuossa varmaan sillälailla kuin Enska sanoi, että norsut jonossa.
kuva 26.09.2013 15:06 Eljas Pölhö  
  TU3:t lopettivat ajonsa Pietarin pioneerirautatiellä 1988/89. Niistä 001 siirrettiin varastoon museointia varten ja 002 lähetettiin Eestiin noin 1989/90.
kuva 26.09.2013 13:35 Eljas Pölhö  
  Amazonin ensiesittely tapahtui helmikuussa 1956 ja valmistus alkoi kesällä 1956. Satuin juuri eilen illalla vilaisemaan tanskalaisen Volvo Amazon historiikin uutta painosta vuodelta 2011 (Kim Frandsen, Olle Callesen: Volvo Amazon - En fest för øjet i linjer og farver..."
kuva 25.09.2013 22:24 Eljas Pölhö  
  Vähän matkaa Talman entiseltä pysäkiltä (Kerava-Porvoo) kohti sorakuoppaa (siis entisellä sorakuopan raiteella) oli joskus 70-luvulla tämän näköinen lastaussilta ja sen päällä lyhyt työntörata ja yksi vaunu. Jospa se olisi nykyisin näin pöheittynyt?
kuva 25.09.2013 21:24 Eljas Pölhö  
  Veturin luovutustilaisuus on Luleå C (Luulajan keskusasema) asemalla perjantaina 27.9.2013 klo 13. Linkin takana on kutsu. Jos joku käy, niin yritä katsoa KUMMALTAKIN puolelta miten nimi kirjoitetaan nykyisin, Oskar vai Oscar. http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=134281
kuva 25.09.2013 12:30 Eljas Pölhö  
  Tuukka sanoi, että "...muilla ei saa ajaa Venäjälle". Uusi 2TE116-kirja https://vaunut.org/kuva/86014 sanoo, että Eestissä pidetään neljä 2TE116-veturia Venäjän liikennettä varten, koska amerikkalaisilla vetureilla ei saa sinne ajaa. Tietokannasta löytyy (jos oikein ymmärrän kun venäjänkieli vähän tökkii) 2TE116-368/384/402/591. Onko sinulla tai Jounilla tietoa mistä kielto johtuu? Amerikkalaisten suuresta akselipainosta vai jostain muusta amerikkalaisten, venäläisten tai virolaisten määrittelemästä syystä?
kuva 24.09.2013 15:22 Eljas Pölhö  
  Kuvan veturi on alkuperäisvärityksessä numeroille 1044.01 - 1044.110. Kori on Blutorange RAL 2002, raidat ovat Elfenbein RAL 1014, katto on myös RAL 1014. Kehys ja telit ovat Tiefschwarz RAL 9005.

1044.111-126: Kori oli Blutorange RAL 2002, raidat olivat Elfenbein RAL 1014, katto, kehys ja telit olivat Umbragrau RAL 7022.

Seuraavana tuli viiteen veturiin (1044 201-203 ja kolarivaurioituneet 1044 092 ja 117) nk Schachbrettdesign, joka oli kuin seuraava perusmaalaus, mutta leveä vaalea raita ja punainen vaihtoivat paikkaa keulassa.

Uusi perusmaalaus https://vaunut.org/kuva/28394 tuli uutena veturista 1044 204 alkaen ja vanhat 1044 002-126 saivat sen vuosina 1987-1995. Sen nimi oli Bauchbindendesign. Korin pääväri oli Verkehrsrot RAL 3020 ja vaalea raita oli Achatgrau RAL 7038, veturista 1044 2041 lähtien Grauweiß RAL 9002 (myös linkin kuvassa). Tummemmat harmaat osat olivat edelleen Umbragrau RAL 7022. Vetureissa 1044 256-290 oli korin yläosassa ohut Umbragrau RAL 7022 raita.

Sarjan vetureissa on myös esiintynyt tilapäisesti koko poikkeavia maalaustapoja ja kuvioita. Myös numeroiden koossa, sijainnissa ja kirjoitustavoissa on esiintynyt erilaisia versioita.
<<   >>