Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 13.04.2011 00:43 Eljas Pölhö  
  Kai vaunujen siivouskin vie jonkin aikaa ja onko Hesan asemalla siivousporukkaa? Malmössä 6-vaunuisen X2000 siivous vie 5-hengen porukalta vähimmillään puolisen tuntia, joten n. 35min on minimi kääntöaika, vaikka juna olisi kuinka myöhässä. Olen kyllä SJ:n kanssa samaa mieltä, että siivotussa junassa on mukavampi matkustaa, vaikka lähtö vähän myöhästyisikin.
kuva 11.04.2011 23:58 Eljas Pölhö  
  Voin kyllä olla väärässäkin ja muistaa radan toista päätä. Siitä alkaa olla nelisenkymmentä vuotta kun kävin siellä. Radasta oli artikkeli ja kuvia jossakin lehdessä 60-luvulla, olisiko ollut Sisu-uutiset (en kyllä muista miksi juuri siinä olisi ollut).
kuva 09.04.2011 11:20 Eljas Pölhö  
  Tästä veturista on oma nettisivu http://www.oerm.org/pages/up942.html Veturissa on aika nopea välitys (gear ratio), kun huippunopeus on peräti 117mph (188km/h). Hyvä vauhti 50-luvun alun tuotteelle. Ja on kyllä hyvän näköinen.
kuva 08.04.2011 23:45 Eljas Pölhö  
  Kuvasta näkee hyvin kuinka sekalainen seurakunta junan P30 vaunusto oli. Siitähän oli puhetta kuvan https://vaunut.org/kuva/68715 yhteydessä.
kuva 08.04.2011 23:40 Eljas Pölhö  
  120km länteenpäin, eli oliko ne Sottungan vai Föglön Pikaraitiotiet, kun sähisivät jo tuolloin?
kuva 08.04.2011 22:50 Eljas Pölhö  
  Totta kai Ilkka on oikeassa. Sylinteriblokissa taitaa lukea 31 D 14, mikä tekee tästä Baldwinin veturin. Se on ollut joskus hyvässä säilössä joko maan tai veden peittämänä. Raideleveys 762mm. Museolla on ollut neljä 2-akselista satulatankkiveturin raatoa, joista kolme on ollut brittejä ja yksi jenkki.
kuva 08.04.2011 21:30 Eljas Pölhö  
  Koetin etsiä netistä vanhempia kuvia. Tässä näyttää olevan numero 3 (?) http://www.automotriz.net/images/museo-del-transporte/ferrocarriles-3_2.jpg , jolloin tämä olisi Baldwin (pyöräösto B2't eli 0-4-4T). Ei kyllä näytä amerikkalaiselta, vaan Nasmyth Wilson olisi uskottavampi (pyörästö C1't eli 0-6-2T). Kummassakin tapauksessa takateli taitaa puuttua nykyoloissa. Näyttää toinen kupukin saaneen kyytiä.
kuva 08.04.2011 21:04 Eljas Pölhö  
  Olisiko sama veturi höyryssä http://img223.imageshack.us/img223/2070/78489173.jpg
kuva 08.04.2011 19:49 Eljas Pölhö  
  Näyttää epäilyttävästi moottoriveturilta, joka yrittää naamioitua höyryveturiksi. Minulta ei löydy mitään veikkausta, mikä siellä sisällä voisi luurata. Hytti näyttää aika modernilta ja onko siinä kaksoiskattokin pitämässä liian aurinkolämmön poissa.
kuva 08.04.2011 19:41 Eljas Pölhö  
  Tämän on oltava jenkkivehje. Museon listalla on kolme Baldwinia, mutta tarvittaisiin pyörästöjärjestys tarkempaan veikkaukseen. Tai sitten kuvassa näkyvän laatan tiedot.
kuva 08.04.2011 19:38 Eljas Pölhö  
  Näyttää saksalaiselta. Jos kytkintangoissa on numero 13105, niin sitten on Orenstein&Koppelin valmistama. Raideleveys 914mm.
kuva 08.04.2011 19:36 Eljas Pölhö  
  Ei mitään näkyviä tunnisteita? Onko tässä 2 vai 3 akselia?
kuva 08.04.2011 19:29 Eljas Pölhö  
  Tämä näyttää niin englantilaiselta kuin olla ja saattaa. Jos sylinteriblokista löytyy numero 475, niin sitten tämä voisi olla Hunslet'in tuotantoa. Raideleveys silloin 1067mm. Edellinen havainto Hunsletista on bussiasemalta, joten voisi olla ehkä Black, Hawthorn. Pitäisi saada joku engelsmanni kertomaan eroista.
kuva 08.04.2011 19:26 Eljas Pölhö  
  Tubize 755/1889, raideleveys 914mm. Venezuelassa oli koko joukko eri raideleveyksiä, koska radat olivat enemmäkseen toisistaan erillään ja palvelivat vain paikallista tarvetta.
kuva 05.04.2011 22:36 Eljas Pölhö  
  Norrköpingistä ne lähetetään Puolaan.
kuva 05.04.2011 22:09 Eljas Pölhö  
  Kai sähköperämoottorilla saa ajaa? Sellaisella auton akusta voimansa ottavalla. Sehän on ihan äänetönkin, vain pieni potkurin pulputus kuuluu. Jossain leffassa (olisiko ollut Umur) oli kohtaus joltain veneensiirtoradalta, täältä ehkä?
kuva 05.04.2011 22:00 Eljas Pölhö  
  Koska kyseessä ovat lainavehkeet, ei niiden numeroita saa poistaa. Toisaalta ei haluttu pitää väärässä numerosarjassa olevia vaunuja liikenteessä. Tässä joustava ratkaisu, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä. Koeajoilla numeron tilalla oli tosin muu teksti.
kuva 05.04.2011 21:27 Eljas Pölhö  
  Toisissa kaupungeissa on paljon linjoja ja toisissa vähän... ;)
kuva 04.04.2011 20:13 Eljas Pölhö  
  Kyllähän kapearaidemallli on enemmän suomalaistyylinen, koska se on Hilding Carlssonin piirustuspöydältä, kuten myös Dm6-7 (perusta). Sen sijaan ruotsalaiset normaaliraiteiset ovat ihan muiden suunnittelemia.
Kuvasarja:
Museo del Transporte - Caracas, Venezuela
 
30.03.2011 00:57 Eljas Pölhö  
  Tämä oli mielenkiintoinen ja harvinainen kuvakokoelma, kiitos. Useimmat kuvista ovat parhaimmat mitä kyseisistä vehkeistä olen nähnyt.
kuva 30.03.2011 00:56 Eljas Pölhö  
  Mitähän tuossa nokkalaatassa lukee? Voisikohan tämä olla Shellin käyttämä Bell 209?
kuva 30.03.2011 00:40 Eljas Pölhö  
  Hibberd - Planet 3267 vuodelta 1948. Ensimmäisen kerran näen kuvan tästä!
kuva 30.03.2011 00:34 Eljas Pölhö  
  Sanotaan olevan A Barclayn valmistetta, mutta eipä ole näkynyt varmaa tunnistusta.
kuva 30.03.2011 00:31 Eljas Pölhö  
  Baldwin 59637 vuodelta 1926.
kuva 30.03.2011 00:29 Eljas Pölhö  
  Lukeeko nokikaapin päässä mm Glover? Silloin tämä on Glover 121645 vuodelta 1925. Gloverin valmistusnumero tulkitaan siten, että tämä on 45. veturi, jonka sylinterimitat ovat 12x16 tuumaa. Veturi teki leipätyönsä Puerto Ricossa, sitten se osti yksityinen keräilijä ja joidenkin mutkien kautta veturi päätyi museoon Venezuelassa.
kuva 29.03.2011 22:56 Eljas Pölhö  
  Kello on jotain 18:30 luokkaa, koska aikataulunmukainen lähtö Selänpäästä (Konkasta seuraava pysähdys) oli 18:33. Kyllä Dm4 sopi hyvin suomalaiseen maisemaan. Kiitos kuvasta ja paikkakuntakin on useimmille harvinainen, minullekin tuttu vain sikäli mitä ohikulkevasta junasta näkyi (minun suosikkijunani, postijunat, ajoivat pysähtymättä ohi).
kuva 29.03.2011 22:02 Eljas Pölhö  
  H369 oli entinen postijuna ja samalla paluujunansa H364 kanssa viimeinen junapari, missä käytettiin Hv1-sarjan vetureita. Keväällä 1967 oli juna jo puolet kerroista Dm4 ja Hv1:t pudotettiin lopullisesti pois muistaakseni toukokuun lopulla 1967 (Hv1 556 viimeisenä sarjansa aktiivisena edustajana Turussa). H369 ajat olivat keväällä 1968 Tku 16:15-Toijala 19:00 ja H364 Tl 9:30-Tku 12:13. Vain 10 minuuttia H369 perään lähti joka veräjällä pysähtyvä H373 Loimaalle (16:25 Turusta-18:19 Loimaalle, se taisi olla tähän aikaan Vv15-vetoinen, kulussa ma-pe).
kuva 28.03.2011 17:08 Eljas Pölhö  
  Kiitos. Juna on tosiaan karttalinkin osoittamassa paikassa tai niillä main.
kuva 28.03.2011 12:05 Eljas Pölhö  
  Konetoimiston PM:ssä 25.5.1950 (laatinut V. Laaksonen) listan otsikko on Salonkivaunut. Itse tekstissä ilmaisut salonkivaunu ja virkavaunu esiintyvät kumpikin. Puhutaan virkavaunuista ja virkavaunutarpeesta ja pohditaan virkavaunujen sijoittelua ja mahdollisuutta vähentää niitä, koska käyttötarvetta kullakin on kovin vähän. Toisaalta kun puhutaan yksilöidysti eri vaunuista, käytetään ilmaisua salonkivaunu, myös kaksiakselisista. PM:n vaunuluetteloon on joku lisännyt lyijykynällä vaunujen korjausmerkinnät vuosilta 1948-1952, eli PM on ollut hyvässä käytössä.
kuva 27.03.2011 21:54 Eljas Pölhö  
  Kimmolle ja Topille: Mutta mitä jos ne erehtyy kysymään norjalaisilta, miten Siemensit pärjäsi pohjoismaisissa olosuhteissa? Mutta ehkä Suomessa on erilainen pakkanen ja erilainen lumi. (NSB + Di6 kertoo kuukkelissa jotain). Ehkä joku Siperiassa kokemusta saanut valmistaja olisi sittenkin jotenkin varmempi...
kuva 27.03.2011 21:33 Eljas Pölhö  
  Minulla taitaa olla vain yksi nopeustaulukko tavarajunista tuolla rataosalla ja sekin toiseen suuntaan. Veturi Tr1 1039, juna T5903, junapaino 394 tonnia (60 aks) Yv (Ylivieska)-Krv (Kiuruvesi), Krv-Ilm (Iisalmi) vähemmän ja päivä 5.2.1973. Nopein kilometri Yv-Phä -välillä oli 67km/h, Phä-Krv 82km/h ja Krv-Ilm 95km/h. Keskinopeus Km 578-Km 553 oli 84,2km/h. (Krv on Km 584 ja Ilm Km 550, ajon mittasi tunnettu nimim. SKS)
kuva 27.03.2011 21:14 Eljas Pölhö  
  Jos katsellaan näitä mun nopeustaulukoita, niin 1972 P30 oli esim seuraavia versioita:
24.4.1972: Hr12 2215+Gbk+EFit+Eit+Eikt+CEit (veikkaan käänteistä vaunujärjestystä, muistikirjassa vaunut siinä järjestyksessä kuin kopsasin vaunujen taarat)
10.5.1972: Hr12 2205+Gbk+EFit+Eit+Eikt+CEit (sama huomio kuin yllä)
Mutta tosiasiaksi jää, että P30 oli arkisin lyhyt. Sunnuntaisin pitkä välillä Karjaa-Helsinki, kun siihen lisättiin 4 vaunua Hangosta.
kuva 27.03.2011 20:16 Eljas Pölhö  
  Lähinnä oikea paikka kysellä Sr2-vetureita voisi olla CLW (Chittaranjan Locomotive Works) Intiassa, koska se on käyttänyt LOK2000 (Sr2 esi-isä) komponentteja WAP 5 ja WAG 9-sarjoissa. (LOK 2000 - Re 460/465-modernste Elektrolok der Schweiz, kirj. Hans-Bernhard Schönborn, GeraMond 2001, ISBN 3932785517, mukaan: ...Auch für die...WAP 5 und WAG 9 ... kamen elektrische Komponenten der Lok2000 zur Verwendung....)
kuva 27.03.2011 19:47 Eljas Pölhö  
  P30 kokoonpano esim 8.4.1970 oli Sr12 2734+Po+CEit+Eik+Eit+Fo.
kuva 27.03.2011 19:39 Eljas Pölhö  
  Laitoin blogiini tiedot salonkivaunuista n. vuonna 1950 korjausmerkintöineen.
kuva 27.03.2011 18:48 Eljas Pölhö  
  Vaunun 38 sarja C minun listallani perustuu Tapani Kilpisen vaunukirjanpitoon, mutta en tiedä mikä hänellä oli lähteenä. Minulla on tai on ollut 30-luvulla tehty luettelo Rautatiemuseolle siirretystä kalustosta siirtokirjelmien numeroineen, mutta en ole ainakaan vielä saanut paikallistettua sen listan sijaintia.
kuva 27.03.2011 14:34 Eljas Pölhö  
  Kaikki numerot 28-90 eivät olleet käytössä, vuonna 1935 välille sijoittui 6 kpl 4-aks ja 8 kpl 2-aks salonki/virkavaunuja. Olisivatkohan 2-akseliset olleet samat 8 kuin vuonna 1950: 42, 49, 50, 52, 53, 55, 56 ja 60. Kaikki olivat eri liikennejaksojen päälliköiden käytössä.
kuva 27.03.2011 14:16 Eljas Pölhö  
  Komentosillan jutun kuva "Orraintaipaleelta" http://www.komentosilta.net/orrainrata.html näyttää epäilyttävästi Honkataipaleen itäpäältä, vrt vaikka kuvaan https://vaunut.org/kuva/68690 Orraintaipaleella oli muistaakseni ihan eri näköistä, mutta pitänee löytää kuvat sieltä asian varmistamiseksi.
kuva 27.03.2011 14:11 Eljas Pölhö  
  Tämä kuva on otettu Ratavuoren alarinteellä istuen: https://vaunut.org/kuva/68688
kuva 27.03.2011 04:20 Eljas Pölhö  
  Sinne sivuraiteen juttuun voisi täsmentää, että poistettiin käytöstä joulukuussa 1964 ja numeromuutos 1725 -> 1703 tehtiin 1.6.1958 (ja myös käyttötietoja voisi lisätä tuolta yleiskommenteista).
Kuvasarja:
Vanhoja dieselvetureita
 
27.03.2011 01:31 Eljas Pölhö  
  Sekä Vv12 että Sv11 käyttöhistoria on varsin samanlainen. Tiedossa olevat tavarajunat/järjestelijät ovat kummallakin Pasila-Sörnäinen-Hakaniemi, Turku-Kyrö, Turku-Paimio, Turku-Pansio, Turku-Naantali ja Turku-Uusikaupunki. Henkilöliikenteessä kummaltakin sarjalta on tiedossa käyttö rataosilla Turku-Loimaa, Turku-Paimio ja Turku-Naamtali. Siirtoajot Pasila-Tampere, Turku-Tampere ja Turku-Hyvinkää tapahtuivat ilmeisesti yksinäisinä vetureina tai toista veturia hinaten.
Kuvasarja:
Vanhoja dieselvetureita
 
26.03.2011 17:50 Eljas Pölhö  
  Eipä Sv11:llä ja Vv12:lla tässä vaiheessa ollut muuta toivoa kuin kuin pikainen romutus. Ne oli siirretty Turusta Hyvinkään konepajalle seuraavasti: Vv12 1700 = 25.3.1965, 1701 = 4.5.1965, 1702 = 8.12.1964 ja Sv11 1703 8.12.1964.
kuva 25.03.2011 22:52 Eljas Pölhö  
  Välissä? Ne olivat Dm4+Dm4+vaunut. Väkisinhän toinen Dm4 on "välissä", mutta ei siinä vaunuja ollut välissä.
kuva 25.03.2011 21:10 Eljas Pölhö  
  Tuolta voi luntata lisätietoja https://vaunut.org/kuva/19318
kuva 21.03.2011 23:31 Eljas Pölhö  
  Ilkka, sun muistisi pettää jollain lailla. Tapani Kilpinen kirjasi junan P31 (lähtö Helsingistä 14:55) toukokuussa 1-27. pv 1961 18 kertaa. Tilanne 1.5.61 = Hv1 554 (viimeinen Hv1-2), 2.5 = Hr11 1952, 4.5 = Hr11 1952, 5.5 = Hr11 1950, 6.5 = Hr11 1950+Dm4 1616 jne. Toukokuussa Hv1 = 1 kpl, Hr11 = 11 kpl ja Hr11+Dm4 = 6 kpl. Itse olen kopioinut Turun tallipäiväkirjasta samalta ajalta, että 1.5 = Hv1 554, 2.5 = Hr11 1952, ja kaikki muut koko kuukauden joko Hr11 tai Hr11+Dm4. Koko kesäkuun 1961 oli joko Hr11+Hr11, Hr11+Dm4 tai Dm4+Dm4. (edit typo)
kuva 19.03.2011 10:11 Eljas Pölhö  
  Saksassa taidetaan museojuniin suhtautua asiallisesti osana liikennettä.
kuva 17.03.2011 23:37 Eljas Pölhö  
  Tr1:t ovat käyneet Turussa Pasilasta käsin (junapari T1031-T1032) Vr11 ja Hr12 välissä. Sitten Riihimäeltä tai Karjaalta (muistaakseni) junaparissa T2035-T2036. Silloin kun matkustin pari kertaa viikossa Helsingin ja Turun väliä, niin yhden tavarajunaparin veturikierto oli sellainen, että Tr1 tuli Karjaalta, kääntyi Salossa takaisin, ja Vv15 (yleensä) veti junat Turku-Salo-Turku. Tavarajunien vetureiden sinksaus sattui niihin aikoihin kun pikajunani ohitti Salon.
kuva 17.03.2011 10:01 Eljas Pölhö  
  Ruotsalaisissa lepovaunuissa on erilliset pesutilat, BC2-tyypissä kummassakin päässä ja BC4-tyypissä 2kpl toisessa päässä. Ei WC:ssä tarvitse peseytyä. Makuuvaunuissa on suihkuhuone tai kaksi tyypistä riippuen, joissakin osassa hyteistä on oma wc/suihku.
kuva 17.03.2011 00:18 Eljas Pölhö  
  Hr11 tavarajunakäyttö oli kyllä aika vähäistä, joskin säännöllistä niiden loppuvuosina. Tiedossa olevat junat olivat kevyehköjä (300-360t) tai keveitä. Havaintoja tai merkintöjä on seuraavista junista: Turku-Paimio (ennen T3206, sitten T2038), vei aamun ensimmäisen paikun vaunut Paimioon ja palasi siinä Turkuun. Turku-Salo-Turku tavarajunapari T3206-T3207 (kulussa epäsäännöllisesti, lähti Turusta n. klo 7). Turku-Aura- tarvittaessa Kyrö-Turku järjestelijä J3401-J3402, lähti Turusta 10-11 välillä (kulussa 2-3 kertaa viikossa, useimmiten Vv15, aikaisempina vuosina junassa esiintyivät Hv1-2, Tv1, Tk3, Sv11, Vv12 ja KDh2). Naantaliin junaparissa T3005B-T3006B (lähti Turusta klo 16 jälkeen ja palasi klo 19 jälkeen). Turku-Uusikaupunki-Turku tavarajunaparit T3007-T3008 (lähti aikaisin, paluu klo 14 aikoihin), T3009-T3010 (edellistä myöhemmät ajat) ja T3011-T3012 (lähti n. klo 8 ja palasi alkuillasta). Mikään Uudenkaupungin tavarajunistajunista ei ollut päivittäinen ja vaihtoehtona oli Vv15.
kuva 16.03.2011 23:41 Eljas Pölhö  
  En muista miten meni, koska käytäntö ei ollut jokaviikkoinen. Tarkistan ensi viikolla Kilpisen muistiinpanoista, koska minulla ei ole vuoden 1962 Turun varikon listoja. Varhemmista ilmenee, että ennen Hr11 tuloa sunnuntain P30 veturi (Hv1-2) palasi maanantaina H33:ssa ja maanantain P29 veturi (yleensä Dm4) tuli sunnuntain P30A:sta. Muina päivinä P30 oli koko vuoden1960 miltei aina Dm4.
kuva 16.03.2011 09:01 Eljas Pölhö  
  23 tonnin akselipaino olisi tainnut estää pääsyn monille rataosille, minne sillä toisella pääsi. Ja olisi saattanut olla nopeusrajoituksia siellä, minne olisi voitu kelpuuttaa. Hepoja olisi kyllä ollut enemmän kuin siinä toisessa.