175-107642 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.04.2011 20:33 Eljas Pölhö  
  Laitoin blogiini tietoja 4-aks puumakuuvaunuista 1898 alkaen ja mukana myös vuoden 1901 numeromuutos.
kuva 28.04.2011 16:14 Eljas Pölhö  
  4075 saapui Turun konepajalle 22.2.1971 ja viimeinen näköhavaintoni siitä siellä oli 28.4.1973. Sitten minulle tulikin pitkä tauko Turussa käynteihin, joten tarkempaan siirtoaikaan Myllyojalle en pysty. Myllyojalla Kuusakoski Oy:n romuttamolla kävin 9.8.1973 ja 4075 oli isossa kasassa Dm6-7 -moottorivaunuja ja liitevaunuja. Kasaa kiertelemällä sain seuraavat numerot: 4000, 4005, 4006, 4008, 4011, 4012, 4013, 4014, 4050, 4075, 4102, 4210, 11501 ja 11503, mutta lista ei ole täysin kattava. Samana päivänä oli kulussa Enso-Gutzeit Oy:n tilausjuna H323 Lahdesta Heinolaan. Sen kokoonpano oli Tk3 1170 - Eikt 23609 - F 3711. Paluu Heinolasta Lahteen tapahtui tyhjävaunujunana H324 (kokoonpano Tk3 1170 - F 3711 - Eikt 23609). Heinolan vaihtoveturina oli Tve3 462.
kuva 28.04.2011 00:45 Eljas Pölhö  
  Jossain aiemmin, vuosi-pari sitten, kun Ruotsissa oli tällainen puurakenteinen laituri, niin sitä epäiltiin turvattomaksi ja kaikkea muuta kamalaa sen lisäksi. Maksaako tällaisen tekeminen miljoonia euroja, vai onko se vain se vain se valuutan muutossuhde, että 1mk = 1 € ? Tällainen olisi varmaan ihan riittävä, vaikka lyhyempänä, esimerkiksi Lylyn matkustajille https://vaunut.org/kuva/69225 On se muuten luojan lykky, että höyryveturikaudella pysähdykset eivät hidastuttuneet aikataulua 5min/pysähdys. Olis tullut äitiä ikävä monella reitillä.
kuva 28.04.2011 00:17 Eljas Pölhö  
  Mihinkä perustuu vuosi 1920? Jos se on suunnilleen oikein, niin mahdollisuudet ovat minun suosikkijärjestyksessäni Ylivieska-Iisalmi, Turku-Uusikaupunki ja Matkaselän itäpuolella. Kari otti vapauden vuodesta ja siinä mielessä Relletti olisi kai esitetyn radan ainoa vaihtoehto. Onko täällä rakennustyylin tuntijoita? Minne päin maata rakennukset viittaavat?
kuva 27.04.2011 16:58 Eljas Pölhö  
  Mikko, se on helppoa kun hoksaa miten se tehdään eikä vaadi mitään teknistä osaamista. Kertokoon ylläpito, jos tykkää ideasta. Minusta pitkä teksti on näin helppolukuisempi.
kuva 27.04.2011 16:17 Eljas Pölhö  
  Jatkoa:


Olen jo melko varma että olen oikeassa asian suhteen :-) Löysin metacafesta saksalaisen uutisfilmin Hitlerin matkasta Suomeen.



Sama ilmavoimien eveliina on kentällä vastaanottamassa Hitleriä ja hän vilahtaa useaan otteeseen taustalla. Hitlerin vastaanottaessa komppanian tervehdyksen, hän kävelee heti Hitlerin takaa ohitse. Myös matkalla tapaamaan Mannerheimiä hän kävelee mukana, jakamasi kuvat ovat ilmeisesti juuri tuolta samalta kävelyretkeltä.



Tervehtimisten aikana hän vie käpälää suikkaan eikä tee kertaakaan natsitervehdystä. Suomalainen hän on mutta rooli ja henkilöllisyys jää hämäräksi. Sama kuva muuten löytyy monestakin paikasta netistä ja "Rytin takana kävelee lentäjä" on jonkun arvaus. Hitlerin lentäjä se ei ole, Bauer tuskin seurasi mukana Kaukopäähän. Yksi mahdollisuus olisi luonnollisesti jompikumpi Rytin adjutanteista mutta he molemmat olivat maavoimista. Kaikista villein arvaus vois ollakin että molemmat adjutantit olivat estyneitä ja lentäjä evl on saanut pikakomennuksen Immolaan. Rytin adjutantteja kun ei näy mailla eikä halmeilla.



Jos aika ja kaistaleveys ja nopeudet riittävät niin filkka on tässä:



http://www.metacafe.com/watch/2217613/adolf_hitler_visits_cic_mannerheim_on_his_75th_birthday_on_4th_of_june_1942/



Huvittava yksityiskohta filmissä. Koneessa istuu "kenraali Kalvila", eli siis Paavo Talvela..:-)



T. Ari
kuva 27.04.2011 14:18 Eljas Pölhö  
  Katso myös keskustelu kuvassa https://vaunut.org/kuva/69088
kuva 27.04.2011 14:17 Eljas Pölhö  
  Sain lisäyksen:
Morjens Eljas,



Toi seuraava kuva https://vaunut.org/kuva/69089 löytyi siitä linkistä jonka alunperinkin lähetit.



Veikkaan että tää ilmavoimien hemmo on LeR3 komentaja evl. Einar Edvin Nuotio. Magnusson se ei ole, sen tiedän taatusti kun olen Joppe Karhusen kirjat lukenut moneen kertaan. Nuotiosta ei löytynyt kuvan kuvaa.



Ainoa selitys Nuotin mukana olemiselle on se että Aatun Condor laskeutui Immolan kentälle ja hän oli paikallisista ylin. Kuva on muutenkin "mielenkiintoinen". Mukana koneessa oli esim Talvela - ei esiinny näissä kuvissa ollenkaan. Ellei sitten ole noiden oikealla olevien joukossa jotka näköjään on saapumassa paikalle jostain.



T. Ari
kuva 27.04.2011 13:22 Eljas Pölhö  
  Nyt minulla on kommentti välitettäväksi tähän keskusteluun:

Terve Eljas,


Kiitokset mielenkiintoisesta linkistä ja aiheesta.


Se tumma (sininen) univormu Rytin takana on mielestän suomalainen lennoston upseerin univormu. Joka tapauksessa hän on suomalainen, seuraa protokollan mukaisesti jonossa Rytin takana, saksalaiset ovat Hitlerin takana.


Pari asiaa on erikoista tässä kuvassa. Upseerilla on suikka vaikka hänellä on yllään "suntispuku", noh, ehkä sota-aikana sai käytää suikkaa suntispuvun kanssa. Muuten olisi pitänyt käyttää koppalakkia. Upseerin taskun yläpuolella (missä pitäisi olla kunniamerkkinauhat) on iso lentäjän merkki, en tunnista tätä. Pitänee tarkistaa kirjallisista lähtistä. Varsinainen suomalainen lentäjämerkki näkyy taskun alapuolella, rähinäremmin vieressä. Kun kyseessä on tämän tason vierailu, niin merkki vois olla vaikka joku saksalainen merkki.


Ehkä kiinnostavin kysymys kuuluu, kuka tämä lentäjä on ja miksi hän on Rytin seurueessa. Näyttäis olevan evl. arvoinen, jonkun arvaus että kyseessä olis Eka Magnusson on varmaan "paras arvaus" mitä tähän kohtaan vois heittää. En kyllä tunnista tätä henkilöä Magnussoniksi. Mutta siis selkeesti, kaveri on suomalainen, everstiluutnantti ja lentäjä.


T. Ari
kuva 26.04.2011 21:20 Eljas Pölhö  
  Oli niitä muitakin tuttuja irtotenderivetureita, joilla sai ajaa tenderi edellä kovempaa kuin 50km/h. Äkkiseltään tulee mieleen Ruotsin sarja B (70km/h), Saksan sarja 50 (80km/h) ja Wendezug-käyttöön muutetut 38.10-40 (Preussin P8), joilla sai ajaa 85km/h junaa työntäessään (Wendezug on siis sellainen, jossa veturi on toisessa päässä ja toisessa päässä on ohjausvaunu. DB muutti 1955-57 Wendezug-käyttöön 40 vanhaa preussilaista P8-veturia. Niihin vaihdettiin takaperinajoon paremmin sopiva hytti, tenderi ja muutettiin veturin ja tenderin välistä kytkentää.
kuva 26.04.2011 00:44 Eljas Pölhö  
  On myös unkarilainen vientituote. Näitä valmistettiin myös Kreikkaan ja Tunisiaan.
kuva 26.04.2011 00:29 Eljas Pölhö  
  Trumannit olivat yllättävän nopeita tarvittaessa. Nurmisen Jukka kellotti niitä Hki-Ri nopeassa klo 16:n paikussa ja suurimmat kilometritolppien väliset nopeudet olivat 500-600 tonnin junan kanssa luokkaa 85-90km/h. Niillä ajettiin myös juhlapyhien lisäpikajunia, viimeksi kai 23.12.1960 LP45 Hki-Tpe(-Pri) ja aina silloin tällöin Hki-Kv välillä koko matkan tai osan matkaa vakinaisia pikajunia varsinaisen veturin hyydyttyä. 1960-luvun pikajuna-aikataulut se selvitti ihan kunnialla näissäkin tehtävissä. Muistelen, että Trumppa olisi ainoa höyryveturi, joka päihitti Katajiston Jussin auton. Jossain täällä on sellainen kommentti.
kuva 22.04.2011 12:28 Eljas Pölhö  
  CC10002 kuva ja vähän tietoja on täällä http://www.passiondutrain.fr/les-prototypes/cc-10002.html
kuva 21.04.2011 21:18 Eljas Pölhö  
  Jos hernekeittopäivä oli 1973, niin tarjolla oli 3 x Dm6: 4002, 4003 ja 4007. Jos onnistuit, niin oli hyvä tuuri. Viimeisen kerran (nykytietämyksen mukaan) ne esiintyivät Toijalassa 27.5.1974, 17.6.1974 ja 21.6.1974 (numerojärjestyksessä).
kuva 21.04.2011 20:43 Eljas Pölhö  
  03 ja 50 taitavat olla melko lähellä Hr1- ja Tr1-suoritusarvoja, noin käppyröiden valossa. Niissä taisi olla vähän paremmin suunnitellut poistohöyrykanavat, mutta sinnepäin. 01 ja 44 olivat eittämättä hienoja koneita. Ei niin nopsia kuin engelsmannit, mutta rakenne salli paljon tehokkaamman käyttöajan vuorokaudessa. Sikäli ei ollut ihme, että 01.10-sarjan parhaat yksilöt päihittivät suomalaisten bravuurinumeron Hv1:n käyttökilometreissä, vaikka käyttöikä oli paljon lyhyempi. Toki 03-sarjallakin ja etenkin 03.10-sarjalla ajettiin kuukausittaisia kilometrejä, mistä Suomessa voitiin unelmoida edes dieselkaudella. Neukut olivat yhtä vieraskoreita kuin suomalaiset ja lisäsivät uusien Ye-vetureiden tunnukseen kirjaimen "A" (Amerikanskii), kertomaan, että veturissa oli amerikkalaisia osia. Kuitenkin vasta YeM oli se aito venäläinen (M=modernizirovannyi), joka sai sarjan kukoistamaan suoritusarvojen valossa ja hakkaamaan perusneukut (30-luvun E-sarjat).
kuva 21.04.2011 19:02 Eljas Pölhö  
  Tuota noin, Kimmo. Mitähän jalosukuista ajattelit? Sillä kaikkein jalosukuisimmalla (05 002) kun mitattiin indikoiduksi tehoksi 3400hv (2500kW), eli ihan muita lukemia. Muutoin olen kyllä samaa mieltä, että YeA:n teho vaikuttaa kovalta, mutta onhan se väistämättä enemmän kuin Tr2:lla (jossain VR:n julkaisussa oli heppoja 1700+hv). Kun nyt löytyisi se neukkujen YeA tehokäppyrä, niin olisi jotain muutakin kuin pelkkä lukuarvo. Joka tauksessa se ensimmäisen maailmansodan Ye jäi yllättävän kauas jälkeen omassa tehokäppyrässään (tai päinvastoin, se 2. maailmansodan versio yllättävän ylös). Se vanha Ye oli 1070hv (787kW @ 22km/h) ja vetovoima 16 t (157kN @18km/h).
kuva 20.04.2011 21:29 Eljas Pölhö  
  Tuolla aiemmin oli epäilevä kysymys tuliko Tr2 mukana vararakattiloita. Vastaus on: 1 varakattila, kattilan numero 4811. Alkuperäiset kattilat olivat 4611-4620 (Tr2 1300-1309) ja 4703-4712 (Tr2 1310-1319). Varakattilan 4811 viimeinen sijoituspaikka oli Tr2 1308 ja sen veturin viimeinen käyttöpäivä oli 1.2.1967.
kuva 18.04.2011 22:51 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1956 Locomotive Cyclopedian mukaan E8 ja E9 vaihtoehtoiset välitykset olivat: 52:25 (117mph=188km/h), 55:22 (98mph=158km/h), 56:21 (92mph=148km/h) ja 57:20 (85mph=138km/h). Vastaaville tavarajunavetureille F7:lle ja F9:lle oli tarjolla 8 eri välitystä. Niistä nopein oli 56:21 (102mph=164km/h) ja hitain 65:12 (55mph=88km/h). Vetovoima oli sitten tietysti kääntäen verrannollinen välityksen nopeuteen ja F8:lle jatkuva vetovoima oli nopeimmalla välityksellä 19500lb =8845kg ja hitaimmalla 27000lb=12250kg eli ehkä yllättävänkin alhaiset arvot. Ei ihme, että tyypillisessä kaukojunassa oli 2-4 veturia (A+B), (A+B+A) tai (A+B+B+A), missä A on ohjaamollinen veturi ja B on veturi ilman ohjaamoa.
kuva 15.04.2011 19:36 Eljas Pölhö  
  Höyryistä on joskus hankalaa löytää keskenään täysin verrannollisia tehotietoja. Vertailun vuoksi vastaavat venäläiset arvot esim:

TE (Saksan kevyempi sotaveturi, sarja 52) = teho 1104kW @ 45km/h, vetovoima 196kN @ 14km/h.

Er (uusin E-malli) = teho 1104kW @ 27km/h, vetovoima 206kN @ 15km/h.

L = teho 1648kW @ 61km/h, vetovoima 217kN @ 21km/h.

SO = teho 1648kW @ 43km/h, vetovoima 223kN @ 18km/h.

L ja TE löytyvät Haapamäeltä, SO:sta on Vorgissa kuva Imatrankoskella.


Saksalainen sotaveturikirja antaa sarjan 52 tehoksi 1620hv (=1192kW, indikoitu teho, mittauksiilla saatu). Raskaammalle sotaveturisarjalle 42 (joka suhteessa pienempi kuin YeA (ja Tr2), paitsi korkeampi kattilapaine, kattila maksimiteho (Spitzenleistung) oli 2200ihv (PSi, =1618kW). 10‰ nousussa sarja 52 tulos oli 1075 t nopeudella 20km/h ja sarjalla 42 samalla nopeudella 1200 t.
kuva 14.04.2011 14:57 Eljas Pölhö  
  Venäläisten antama max teho Ye:lle pyörän kehällä on 1546kW @ 40km/h (cut-off 0.6). Ye oli hivenen painavampi kuin Tr2, eli 100,4-101,7 t (Tr2 98,5 t), kitkapaino 90,0-90,3 t (Tr2 86,9 t). Työpaine 14kp/cm2, Suomessa 12,5kp/cm2.
kuva 14.04.2011 12:14 Eljas Pölhö  
  Venäläiset antoivat 1944-45 Ye-vetureille (suunnilleen sama kuin Tr2) vetovoimaksi 204kN @ 20km/h.
kuva 14.04.2011 12:05 Eljas Pölhö  
  Kurkistappas Kari tänne https://vaunut.org/kuva/46852 Edit: Olitkin jo käynyt siellä, mutta unohtanut...
kuva 13.04.2011 00:43 Eljas Pölhö  
  Kai vaunujen siivouskin vie jonkin aikaa ja onko Hesan asemalla siivousporukkaa? Malmössä 6-vaunuisen X2000 siivous vie 5-hengen porukalta vähimmillään puolisen tuntia, joten n. 35min on minimi kääntöaika, vaikka juna olisi kuinka myöhässä. Olen kyllä SJ:n kanssa samaa mieltä, että siivotussa junassa on mukavampi matkustaa, vaikka lähtö vähän myöhästyisikin.
kuva 11.04.2011 23:58 Eljas Pölhö  
  Voin kyllä olla väärässäkin ja muistaa radan toista päätä. Siitä alkaa olla nelisenkymmentä vuotta kun kävin siellä. Radasta oli artikkeli ja kuvia jossakin lehdessä 60-luvulla, olisiko ollut Sisu-uutiset (en kyllä muista miksi juuri siinä olisi ollut).
kuva 09.04.2011 11:20 Eljas Pölhö  
  Tästä veturista on oma nettisivu http://www.oerm.org/pages/up942.html Veturissa on aika nopea välitys (gear ratio), kun huippunopeus on peräti 117mph (188km/h). Hyvä vauhti 50-luvun alun tuotteelle. Ja on kyllä hyvän näköinen.
kuva 08.04.2011 23:45 Eljas Pölhö  
  Kuvasta näkee hyvin kuinka sekalainen seurakunta junan P30 vaunusto oli. Siitähän oli puhetta kuvan https://vaunut.org/kuva/68715 yhteydessä.
kuva 08.04.2011 23:40 Eljas Pölhö  
  120km länteenpäin, eli oliko ne Sottungan vai Föglön Pikaraitiotiet, kun sähisivät jo tuolloin?
kuva 08.04.2011 22:50 Eljas Pölhö  
  Totta kai Ilkka on oikeassa. Sylinteriblokissa taitaa lukea 31 D 14, mikä tekee tästä Baldwinin veturin. Se on ollut joskus hyvässä säilössä joko maan tai veden peittämänä. Raideleveys 762mm. Museolla on ollut neljä 2-akselista satulatankkiveturin raatoa, joista kolme on ollut brittejä ja yksi jenkki.
kuva 08.04.2011 21:30 Eljas Pölhö  
  Koetin etsiä netistä vanhempia kuvia. Tässä näyttää olevan numero 3 (?) http://www.automotriz.net/images/museo-del-transporte/ferrocarriles-3_2.jpg , jolloin tämä olisi Baldwin (pyöräösto B2't eli 0-4-4T). Ei kyllä näytä amerikkalaiselta, vaan Nasmyth Wilson olisi uskottavampi (pyörästö C1't eli 0-6-2T). Kummassakin tapauksessa takateli taitaa puuttua nykyoloissa. Näyttää toinen kupukin saaneen kyytiä.
kuva 08.04.2011 21:04 Eljas Pölhö  
  Olisiko sama veturi höyryssä http://img223.imageshack.us/img223/2070/78489173.jpg
kuva 08.04.2011 19:49 Eljas Pölhö  
  Näyttää epäilyttävästi moottoriveturilta, joka yrittää naamioitua höyryveturiksi. Minulta ei löydy mitään veikkausta, mikä siellä sisällä voisi luurata. Hytti näyttää aika modernilta ja onko siinä kaksoiskattokin pitämässä liian aurinkolämmön poissa.
kuva 08.04.2011 19:41 Eljas Pölhö  
  Tämän on oltava jenkkivehje. Museon listalla on kolme Baldwinia, mutta tarvittaisiin pyörästöjärjestys tarkempaan veikkaukseen. Tai sitten kuvassa näkyvän laatan tiedot.
kuva 08.04.2011 19:38 Eljas Pölhö  
  Näyttää saksalaiselta. Jos kytkintangoissa on numero 13105, niin sitten on Orenstein&Koppelin valmistama. Raideleveys 914mm.
kuva 08.04.2011 19:36 Eljas Pölhö  
  Ei mitään näkyviä tunnisteita? Onko tässä 2 vai 3 akselia?
kuva 08.04.2011 19:29 Eljas Pölhö  
  Tämä näyttää niin englantilaiselta kuin olla ja saattaa. Jos sylinteriblokista löytyy numero 475, niin sitten tämä voisi olla Hunslet'in tuotantoa. Raideleveys silloin 1067mm. Edellinen havainto Hunsletista on bussiasemalta, joten voisi olla ehkä Black, Hawthorn. Pitäisi saada joku engelsmanni kertomaan eroista.
kuva 08.04.2011 19:26 Eljas Pölhö  
  Tubize 755/1889, raideleveys 914mm. Venezuelassa oli koko joukko eri raideleveyksiä, koska radat olivat enemmäkseen toisistaan erillään ja palvelivat vain paikallista tarvetta.
kuva 05.04.2011 22:36 Eljas Pölhö  
  Norrköpingistä ne lähetetään Puolaan.
kuva 05.04.2011 22:09 Eljas Pölhö  
  Kai sähköperämoottorilla saa ajaa? Sellaisella auton akusta voimansa ottavalla. Sehän on ihan äänetönkin, vain pieni potkurin pulputus kuuluu. Jossain leffassa (olisiko ollut Umur) oli kohtaus joltain veneensiirtoradalta, täältä ehkä?
kuva 05.04.2011 22:00 Eljas Pölhö  
  Koska kyseessä ovat lainavehkeet, ei niiden numeroita saa poistaa. Toisaalta ei haluttu pitää väärässä numerosarjassa olevia vaunuja liikenteessä. Tässä joustava ratkaisu, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä. Koeajoilla numeron tilalla oli tosin muu teksti.
kuva 05.04.2011 21:27 Eljas Pölhö  
  Toisissa kaupungeissa on paljon linjoja ja toisissa vähän... ;)
kuva 04.04.2011 20:13 Eljas Pölhö  
  Kyllähän kapearaidemallli on enemmän suomalaistyylinen, koska se on Hilding Carlssonin piirustuspöydältä, kuten myös Dm6-7 (perusta). Sen sijaan ruotsalaiset normaaliraiteiset ovat ihan muiden suunnittelemia.
Kuvasarja:
Museo del Transporte - Caracas, Venezuela
 
 30.03.2011 00:57 Eljas Pölhö  
  Tämä oli mielenkiintoinen ja harvinainen kuvakokoelma, kiitos. Useimmat kuvista ovat parhaimmat mitä kyseisistä vehkeistä olen nähnyt.
kuva 30.03.2011 00:56 Eljas Pölhö  
  Mitähän tuossa nokkalaatassa lukee? Voisikohan tämä olla Shellin käyttämä Bell 209?
kuva 30.03.2011 00:40 Eljas Pölhö  
  Hibberd - Planet 3267 vuodelta 1948. Ensimmäisen kerran näen kuvan tästä!
kuva 30.03.2011 00:34 Eljas Pölhö  
  Sanotaan olevan A Barclayn valmistetta, mutta eipä ole näkynyt varmaa tunnistusta.
kuva 30.03.2011 00:31 Eljas Pölhö  
  Baldwin 59637 vuodelta 1926.
kuva 30.03.2011 00:29 Eljas Pölhö  
  Lukeeko nokikaapin päässä mm Glover? Silloin tämä on Glover 121645 vuodelta 1925. Gloverin valmistusnumero tulkitaan siten, että tämä on 45. veturi, jonka sylinterimitat ovat 12x16 tuumaa. Veturi teki leipätyönsä Puerto Ricossa, sitten se osti yksityinen keräilijä ja joidenkin mutkien kautta veturi päätyi museoon Venezuelassa.
kuva 29.03.2011 22:56 Eljas Pölhö  
  Kello on jotain 18:30 luokkaa, koska aikataulunmukainen lähtö Selänpäästä (Konkasta seuraava pysähdys) oli 18:33. Kyllä Dm4 sopi hyvin suomalaiseen maisemaan. Kiitos kuvasta ja paikkakuntakin on useimmille harvinainen, minullekin tuttu vain sikäli mitä ohikulkevasta junasta näkyi (minun suosikkijunani, postijunat, ajoivat pysähtymättä ohi).
kuva 29.03.2011 22:02 Eljas Pölhö  
  H369 oli entinen postijuna ja samalla paluujunansa H364 kanssa viimeinen junapari, missä käytettiin Hv1-sarjan vetureita. Keväällä 1967 oli juna jo puolet kerroista Dm4 ja Hv1:t pudotettiin lopullisesti pois muistaakseni toukokuun lopulla 1967 (Hv1 556 viimeisenä sarjansa aktiivisena edustajana Turussa). H369 ajat olivat keväällä 1968 Tku 16:15-Toijala 19:00 ja H364 Tl 9:30-Tku 12:13. Vain 10 minuuttia H369 perään lähti joka veräjällä pysähtyvä H373 Loimaalle (16:25 Turusta-18:19 Loimaalle, se taisi olla tähän aikaan Vv15-vetoinen, kulussa ma-pe).
kuva 28.03.2011 17:08 Eljas Pölhö  
  Kiitos. Juna on tosiaan karttalinkin osoittamassa paikassa tai niillä main.
kuva 28.03.2011 12:05 Eljas Pölhö  
  Konetoimiston PM:ssä 25.5.1950 (laatinut V. Laaksonen) listan otsikko on Salonkivaunut. Itse tekstissä ilmaisut salonkivaunu ja virkavaunu esiintyvät kumpikin. Puhutaan virkavaunuista ja virkavaunutarpeesta ja pohditaan virkavaunujen sijoittelua ja mahdollisuutta vähentää niitä, koska käyttötarvetta kullakin on kovin vähän. Toisaalta kun puhutaan yksilöidysti eri vaunuista, käytetään ilmaisua salonkivaunu, myös kaksiakselisista. PM:n vaunuluetteloon on joku lisännyt lyijykynällä vaunujen korjausmerkinnät vuosilta 1948-1952, eli PM on ollut hyvässä käytössä.
<<   >>