Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.08. 22:02 | Miika Rosendahl | ||
| Mistä tapahtumasta näissä kuvissa (1 ja 2) on kyse? Tietääkö joku vaunut.orgin lukijoista tarkemmin? Perniön asemalta kotoisin oleva tuttuni, Ketolan Eero, lähetti minulle nämä siskonsa albumista löytämänsä, varsin mielenkiintoiset kuvat. Kuvaajasta heillä kummallakaan ei ole tietoa. Kuvista Eero kirjoitti minulle saatetekstissään: "... Miska Heikkinen on junan lähettäjänä. Maila Hannunen on kuvassa. Oli töissä postissa. Posti oli asemarakennuksen Salon puoleisessa päädyssä... Paleleva nainen, varsin lyhyessä hameessa, saattaa olla postin virkailija joka on vain tullut ulos rakennuksesta katselemaan tilannetta. Asemamies saattaa olla Veikko Vuorisalo." |
||||
|
05.08. 22:00 | Miika Rosendahl | ||
| Mistä tapahtumasta näissä kuvissa (1 ja 2) on kyse? Tietääkö joku vaunut.orgin lukijoista tarkemmin? Perniön asemalta kotoisin oleva tuttuni, Ketolan Eero, lähetti minulle nämä siskonsa albumista löytämänsä, varsin mielenkiintoiset kuvat. Kuvaajasta heillä kummallakaan ei ole tietoa. Kuvista Eero kirjoitti minulle saatetekstissään: "... Miska Heikkinen on junan lähettäjänä. Maila Hannunen on kuvassa. Oli töissä postissa. Posti oli asemarakennuksen Salon puoleisessa päädyssä... Paleleva nainen, varsin lyhyessä hameessa, saattaa olla postin virkailija joka on vain tullut ulos rakennuksesta katselemaan tilannetta. Asemamies saattaa olla Veikko Vuorisalo." Kuvan (1/2) kioskirakennuksesta hän mainitsi: "Muistan R-kioskin hyvin. Se oli aluksi itäpuolella asemarakennusta. Asemapäällikkö mentti yöunia kun paikalla oli vielä illalla nuorisoa. Siksi kioski siirettiin asemarakennuksen toiselle puolelle eli paikoitusalueen ja radan väliselle alueelle." |
||||
|
18.11.2022 17:30 | Miika Rosendahl | ||
| Vaunujen käyttäminen useimmiten pareittain johtui käsittääkseni myös vaunuparin kytkemisestä kiinteästi toisiinsa lyhytkytkennällä. Tällöin kulkuominaisuudet paranivat niin, että voitiin käyttää 100 km/h maksiminopeutta 85 km/h sijaan. | ||||
|
14.03.2022 16:33 | Miika Rosendahl | ||
| Ooppeliväsäämön torni ja muista rakennuksia näkyy kuvan oikeassa laidassa. Seuraava S-Bahnin pysäkkikin kuvan suuntaan on tunnettuusteeman mukaisesti nimetty - Rüsselsheim Opelwerk. | ||||
|
01.08.2021 18:06 | Miika Rosendahl | ||
| Vai lienevätkö nämä Halikosta? Muistelen tällaisen kolmen makasiinin ryhmän sijainneen radan pohjoispuolella asemarakennusta vastapäätä. Myös ympäristö sopii paremmin Halikkoon kuin Paimioon. | ||||
|
23.02.2021 15:26 | Miika Rosendahl | ||
| Veikkaisin auringon suunnan perusteella em. junista aiempaa eli TK 1075:sta. Oletan, ettei raiteitten suunta ole paljoakaan muuttunut vuosien varrella. | ||||
|
19.10.2020 21:44 | Miika Rosendahl | ||
| Kävin tänään entisessä näkkileipätehtaassa olevassa Sisustustehtaassa. Huomasin siellä tämän vanhan aluetta esittävän valokuvan ja pyysin saada ottaa siitä kuvan laittaakseni sen tänne VORGiin esille. Sen paremmin tarkasta kuvausajasta kuin kuvaajastakaan ei minulla ole ainakaan vielä tietoa. Jonkinlaista suuntaa antaa tieto näkkileipätehtaan perustamisvuodesta (1927). Maiseman yksityiskohtien (heinäseipäät, puusto) kuva voisi olla otettu heinä-elokuussa. Rantarata-kirjan (Nummelin 2008) tietojen mukaan Ylhäisten tiilitehtaan vaihde (km 141+540) avattiin 1.12.1911. Vaihde purettiin pääraiteesta 22.12.1956. (http://vaunut.org/kuva/42679?ros=49&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio) Tehtaan raiteella näyttää olevan kuormattavana avovaunu (H?). |
||||
|
20.04.2020 20:14 | Miika Rosendahl | ||
| Salon asemalla oli pitkään 1980-luvulla tämäntapainen kyhäelmä seisomassa Mariankadun varteen asti ulottuvan pistoraiteen päässä. Mahtaako siitä olla kenelläkään kuvia? Monta kertaa kävi mielessä kuvan ottaminen ohi kulkiessa, mutta aina oli muka kiire. Jossain vaiheessa vaunu oli sitten vain hävinnyt. | ||||
|
19.03.2020 08:14 | Miika Rosendahl | ||
| Ristikulma / Ristinkulma - paikannimien kirjoitusasu lienee vaihdellut eri vuosikymmeninä. Genetiivi-n on ollut mukana karttanimessä ja paikallisessa käytännössä ainakin oman elinikäni. Asia kiinnosti niin paljon, että piti näin aamutuimaan käydä penkomassa arkistoani - ja kyllä: puolipuomilaitoksen käyttösäännön kannessa lukee ’Ristikulma’. Kuten arvata saattaa, nimi liittyy paikalliseen kirkkohistoriaan. Näillä kulmilla lienee sijainnut seudun ensimmäinen kirkko jo 1200-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla kirkollinen elämä siirtyi pääosin nykyiselle paikalle Perniöön, minne sitten 1400-luvun puolivälissä rakennettiin nykyinen Pyhän Laurin kirkko. Aivan kuvauspaikan lähellä sijaitseen nykyinen, 1700-luvulta peräisin oleva Yliskylän kirkko, joka tietääkseni on ainakin meidän harrastajapiirien tunteman Löylymäen kirkon 1:1-mittakaavainen esikuva. Kuvassa näkyvä oikaisu ja kuvauspaikkana tässä toiminut tieliikenteen ylikulkusilta valmistuvat Rantaradan 1990-luvun peruskorjauksen yhteydessä. Arkistostani löytyy kuvia tuolta ajalta, ehtinen niitä joskus laittaa tänne vaunut.orgiin. |
||||
|
13.04.2019 22:23 | Miika Rosendahl | ||
| Helsingissä näytössä kai lukisi ’Ei matkustajille’. Siirtoajosta tai huoltoajosta on kyse. Upeita kuvia Berliinin keväästä! Näitä on ilo katsella :0) |
||||
|
26.06.2017 13:05 | Miika Rosendahl | ||
| Kiitos, Jimi! Tarkensin kuvatietoja. | ||||
|
|
26.06.2017 09:21 | Miika Rosendahl | ||
| Halikossa on ainutlaatuinen kokoelma siltoja - vanha Suuren rantatien museosilta, uusi maantiesilta, sekä vanha ja uusi rautatiesilta. Vanhaa rautatiesiltaa ei aikanaan purettu uuden tieltä. Olen käsittänyt ajatuksena olleen tehdä siltamuseo ja siinä yhdeydessä varustaa rautatiesilta kävelykannella. Hanke olisi vieläkin toteuttamiskelpoinen. Samalla voisi poistaa rautatiesillan rakenteisiin vähitellen tunkeutuvan kasvuston ja maisemoida jokilaakson rautatiekuvausystävällisemmäksi. |
||||
|
24.06.2017 04:55 | Miika Rosendahl | ||
| Hyvää juhannusta vaunut.orgin katselijoille! Veturien jyly kuului kilometrien päähän aamun hiljaisuudessa. Varsinkin Hajalan suunnan tunnelit ja kallioleikkaukset tuntuivat oikein kohdistavan äänet takaisin junan tulosuuntaan. |
||||
|
25.06.2016 09:47 | Miika Rosendahl | ||
| Hyvin epäilty... Salostahan tämä tältä kesältä. Tämä kaiteenpätkä lienee jäänne Rantaradan alkuperäisestä, Varesvuoren kiertäneestä linjauksesta. Näin minulle on kerrottu. Vähäisen ojan yli tehdyn sillan kulma nykyiseen rataan nähden täsmää melko hyvin, mikä antaa aiheen olettaa kerrotun pitävän paikkansa. VR:n 75-vuotishistoriikin Salon rataoikaisua esittävän kuvan originaalissa silta saattaisi erottua - painetusta kuvasta tätä ei oikein erota kunnolla. |
||||
|
20.02.2016 12:37 | Miika Rosendahl | ||
| Fristablauf ilmaisee, aivan oikein, tuon "leiman umpeutumisen". Mikäli veturille ei ole käyttötarvetta, seurauksena on käytöstä poistaminen (Zurückstellung, Z-Stellung) joko tilapäisesti tai lopullisesti. Em. sivustolla ko. veturin käyttöhistoria päättyy tällä hetkellä tuohon Fristablauf-mainintaan. Jotkut näistä vetureista on korjattu uudelleen DB:n käyttöön, jotkut myyty muille rautatieyrityksille. Aika näyttää mitä 115 383:lle käy. Upeaa olisi paluu liikenteeseen alkuperäisväreissä - teräksensinisenä. (Hiusten halkominen kannattaa aina välillä - muistutuksena käännösten riittävästä tarkkuudesta myös illan viimeisinä tunteina vääntäessä :o) Ensimmäisen kommentin 'hylättiin' pitää siis lukea 'poistettiin käytöstä'.) |
||||
|
09.02.2016 22:52 | Miika Rosendahl | ||
| Näitä ja muita klassikkovetureita on ilo nähdä ja kokea aktiivikäytössä. Tämän kuvan innoittamana tein pienen kuvasarjan kesän 2015 havainnoista. http://vaunut.org/sarja/3591 |
||||
|
09.02.2016 22:47 | Miika Rosendahl | ||
| Veturin omistaa DGEG ("Saksan SRHS") ja se on sijoitettuna Würzburgiin. Kesällä 2015 se oli vuokrattuna Neuoffingenissa toimivalle NFG Bahnservice GmbH:lle. Tietokonekaudella tämä Henschelin vuonna 1962 valmistama veturi tunnetaan myös numerolla 211200-1. http://www.dgeg.de http://www.eisenbahnmuseum-wuerzburg.de http://www.nfg-bahnservice.de http://www.v100.de |
||||
|
09.02.2016 22:40 | Miika Rosendahl | ||
| Rataosa Augsburgista Ulmiin on osa Baijerin itä-länsisuunnassa halkovaa ns. Maximilianin rataa (Maximiliansbahn). Osuuden Augsburg-Ulm rakentaminen aloitettiin vuonna 1851. Osuus Neu-Ulmista Burgauhin avattiin liikenteelle 26.9.1853. Tässä Reisensburgin kohdalla muun muassa Tonavan rantapenkan jyrkkyys aiheutti ongelmia ennen kuin rata vihdoin saatiin vieläkin käytössä olevalle linjalle ja Tonavan virtaus uuteen paikkaan. Ratapenkan toisella puolella on vieläkin havaittavissa joen vanha uoma. | ||||
|
09.02.2016 21:57 | Miika Rosendahl | ||
| Tämä veturi (103 245-7) oli valmistuessaan sarjansa viimeinen ja tietääkseni tällä hetkellä ainoa tavanomaisessa kaukoliikenteessä käytettävä BR103. Veturin sijoituspaikka München, josta sillä ajetaan päivittäin länteen - joko Ulmiin tai Stuttgartiin. http://www.moebahn.de/t17739f122-Umlaufplan-Fahrplan-Baureihe-Muenchen.html |
||||
|
|
09.02.2016 21:45 | Miika Rosendahl | ||
| Münchenissä on jo pitkään jatkunut perinne käyttää vanhoja, pian käytöstä poistettavia sähkövetureita vähäarvoisiin tehtäviin kuten siirtämään lähtevien junien runkoja varikolta Hbf:lle. http://stredax.dbnetze.com/Dokumente/ISR/BS/NBS/M/MH_NBS.pdf Kuvaushetkellä 115 383 (ent. 110 383) oli viimeistä viikkoa käytössä (http://www.e10ev.de -sivuston tietojen mukaan). Veturi hylättiin (Fristablauf) 15.7.2015 tasan viidenkymmenen palvelusvuoden jälkeen. |
||||
|
Kuvasarja: Saksalaisia klassikkovetureita Baijerissa kesällä 2015 |
09.02.2016 21:36 | Miika Rosendahl | ||
| Kesäisiä kuvia (vielä) aktiivikäytössä olevista lapsuuden pienoisrautatieluetteloitten klassikkovetureista ja -vaunuista. |
||||
|
02.01.2014 22:02 | Miika Rosendahl | ||
| Voisi toki olla signaalivaijerikin, mutta oletan kuitenkin kyseessä olevan ennemmin Heberlein-jarrun vaijerin kannattimien (http://de.wikipedia.org/wiki/Heberleinbremse). Muistan lukeneeni aiheesta joskus kauan sitten Märklin Magazinista. | ||||
|
23.08.2012 16:12 | Miika Rosendahl | ||
| T.Havian epäily Fichtelbergbahnista (Cranzahl-Kurort Oberwiesenthal, 750 mm) on mitä ilmeisimmin oikea. Kuvan juna on juuri saapumassa Cranzahlin asemalle. Toinen radoista on normaaliraiteinen, nykyinen KBS 517 (Chemnitz - Flöha - Cranzahl - Vejprty), jonka Sehman (Chemnitzin) suunnan tulo-opastimen masto näkyy viaduktin päässä. | ||||
|
22.06.2011 14:16 | Miika Rosendahl | ||
| Ylitalon ja Alitalon ohi kulkevan Perniön kirkonkylän ja Kosken välisen tien vanhan linjan hahmottaa talojen kohdalla parhaiten tietä reunustavista korkeista kuusista. Mäen päällä olleet pihapiirit taloineen vaikuttivat autosta käsin komeilta - tien uusi linjaus muutti maisemat aiemmin junamatkoilta tutuiksi takapihanäkymiksi. Nykyistä tielinjaa kulkeneen radan kaarre kohti Väärlän ylikäytävää on tunnistettavissa vaaleanvihreästä pusikkovanasta. Ylikäytävällä oli ääni- ja valovaroituslaitos. Lari Nylundin mainitseman linkin kuvassa juna on edennyt nelisensataa metriä ilmakuvan maisemista alavasemmalle Kosken suuntaan. | ||||
|
02.05.2009 17:01 | Miika Rosendahl | ||
| Löysin arkistojeni kätköistä oheiset kuvat nosturista ja suojavaunusta (http://vaunut.org/sarja/445). Oletan kyseessä olevan saman nosturin uusin numeromerkinnöin (Tnk2-961). | ||||
|
Kuvasarja: Rautatienosturi Ervelässä |
02.05.2009 16:58 | Miika Rosendahl | ||
| Kuvauskalustonani oli kuvien ottohetkellä Olympus Pen-EE -puolikinokamera (18x24). Diafilmiä käytettäessä jälki ei kameran valotusautomatiikan ansiosta aina ollut 1A-luokkaa. Kuvat on reprottu diaskannerin puutteessa kotikutoisella tekniikalla Canonin digipokkaria käyttäen joko heijastamalla kuva valkokankaalle tai makrokuvaamalla dia valopöydällä. | ||||