|
|
12.11. 12:53 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kun vertaa kuvaan SOKn / Inexin varastot ovat purettu. Samoin Keran laiturikatokset ovat kadonneet. Karantien ja SOKn pyöreiden öljysäiliöiden väliin on noussut kerrostaloja. Kaksi uutta linjaraidetta siltoineen on rakennettu.... | ||||
|
|
08.11. 19:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja HKRllä tuo vaunu oli henkilöliikenteen loppuaikana ilman kattokoroketta. Kattokoreke rakennettiin uudelleen Minkiöllä vaunun kunnostuksen yhteydessä. Muutaman vuoden käytön jälkeen syksyllä 2020 havaittiin Iuokan osastossa ensinmäiset merkit kattovuodosta. | ||||
|
|
07.11. 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu on nyt peruskorjauksessa Minkiöllä ja siihen on jo palautettu konduktööriosaston korotuksen tähystysikkunat. | ||||
|
|
07.11. 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Yritetäänpä vastata noihin viisi vuotta.sitten Viitalan esittämiin kysymyksiin. - Aukean tilan ulottumassa oli huomioitu Valtion Rautateiden silloinen kuormanulottuma 2 lukuunottamatta Jokkoisilla olleita Ferrarian raiteita ja Humppilan siirtokuormausnosturia. - Forssassa vaunujen tärkein vastaanottaja oli käsittääkseni Oy Finlayson Ab. Sinnehän kulki säännöllinen kangasvaunu Tampere - Forssa - Tampere. - Tuohon löytynee vastaus kirjasta Jokioisten rautatie - 100 vuotta liikenteelle avaamisesta. - Gb ei ollut ainoa vaunutyyppi. Yhdysliikenteessä kuljetettiin myös säiliö- ja avovaunuja. - Voisi sanoa että lähes ongelmitta. Yhden vaunun putoaminen lavetilta Humppilan ja Palomäen välillä on kirjattu kirjaan https://kauppa.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/museorautatien-kauppa/2-mry-n-julkaisemat-kirjat/31-jokioisten-rautatie-100-vuotta-liikenteelle-avaamisesta. |
||||
|
|
06.11. 21:49 | Teppo Niemi | ||
| Käytännössä kaikki uusille aluskehyksille rakennetut matkustajavaunut (100 ja 72 paikkaiset Ei, Eis, makuuvaunut ja Fo- sarjan konduktoorivaunut) rakennettiin 21,2 m aluskehyksille. Sen sijaan postivaunut (Po) rakennettiin 20,8 m aluskehyksillle. Lisää tietoja löytyy Resiina-lehden nettisivuilta löytyvästä taulukosta: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1KLNRyepuIO8gxwy2CqhV0raA9nFlXOJrMOXiQuME57A | ||||
|
|
06.11. 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi olla Asema ja junapalvelusohjesääntö (AJS) käsillä, jotta voisin vastata tuohon Petrin kysymykseen. Ainakin myöhemmässä vaiheessa tuonne varastoitiin paluumatkan liinavaatteet ja menomatkan käytetyt liinavaatteet. |
||||
|
|
05.11. 11:13 | Teppo Niemi | ||
| Tuolloinhan vaunuhuolto toimi Töölössä ja junarungot tuotiin lähtöraiteilleen vaihtotöinä. Helsingin aseman raiteet olivat hiljan saaneet sähköt ja pääradan suuntaan liikennöitiin vielä dieselkalustolla. Marraskuussa aurinko laskee hieman klo 16 jälkeen. Olisikohan lättä lähdössä junana H419 Keravalle? Parkanon ratakaan ei vielä ollut läpiajettavana, jotenka ensinmäiset yöjunat pohjoiseen lähtivät jo iltapäivuällä. Tuohon sopisi siis klo 14.55 lähtevä P 61 Kemiin. Junassa on myös suora makuuvaunu Rovaniemelle, joka vaihdetaan Kemissä yhdessä 2. lk päivävaunujen kanssa junaan P 59, jossa Helsingin ja Kemin välillä oli vain lepo- makuu- ja autojenkuljetusvaunuja. | ||||
|
|
03.11. 18:09 | Teppo Niemi | ||
| Onko siis Loviisan Rautatiellä ollut samaan aikaan kaksi veturia, joiden numero on ollut 3? Siis höyryveturi numwro 3 ja.dieselveturi numero 3. Eiköhän tuohon kysymykseen saada vastaus, kunhan.Markku Nummelin saa tehdyksi Loviisan radan kirjan. Veikkaan, että tuossa on monille harrastajille täysin uusia asioita. |
||||
|
|
03.11. 13:10 | Teppo Niemi | ||
| Mihin tämä väitteesi uudelleenkorituksesta perustuu? Vai onko tuo oletus peräisin autopuolelta, jossa olet käsittääkseni työurasi suorittanut. Siellä tuo uudelleen koritusta harjoitettiin runsaasti, jopa alkuperäisen tyyppisillä koreilla. Aluskehykset olivat toki kierrätystavaraa ja taitaapa vielä 1800-luvun boggievaunun aluskehyskin löytyä tänä päivänä toisesta matkustajavaunusta. Mutta tuo kori on täysin silloin uusille aluskehyksille rakennettujen 4-akselisten vaunujen tyyppinen. DR /Rk vaunujen aluskehyksiä on taas käsitelty aikoinaan junat-lehdessä. Ja onhan 2-akselisia matkustajavaunujakin, joissa on uusi kori. Esimerkki tälläisesta löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/51103 ja sen kommenteista. Näissä tapauksissa vaunun kori on kuitenkin rakentamisajankohdan mukainen uusien matkustajavaunujen korin tyyppinen. Odotan todellakin Erkiltä jotain dokumenttia siitä, että 1800-luvun ja 1900-luvun alun 3- akselisien vaunujen aluskehyksille rakennenettiin vielä1930-luvulla tai sen jälkeen saman tyyppinen kori ja jopa peltivuorauksella (vrt. Valtionrautatiet 1912-1937 kirjoitukset koskien matkustajavaunujen koria). |
||||
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 19:51 | Teppo Niemi | ||
| Hakutoiminnolla Liikennepaikka = Hyvinkää ja valitsemalla ratapihakaavio löytyy kuusi tulosta. Niistä yksi on https://vaunut.org/kuva/43106 Olisiko tuo se, jota kaipailet? |
||||
|
|
02.11. 16:07 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi Väyläviraston tiedotteesta rakennustöiden alkamisesta voi päätellä sulkuajankohtaa: https://vayla.fi/-/turun-satamaradan-siirto-uuden-radan-rakennustyot-kaynnistyvat | ||||
|
|
02.11. 12:21 | Teppo Niemi | ||
| Vastataanpa.Ari-Pekalle: Ainoa paikka, jossa olen nähnyt ratakiskon valssausta on Itävallassa Donawitzissä sijaitseva Voestalpine-konserniin kuiluvassa terästehtehtaassa ja kiskovalssaamossa. Tuosta samasta reisusta löytyy Markku Nummelinin ansiokas kirjoitus Rautatietekniikka-lehden numerossa 1-2026 https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/l8QrYpVqQBh2KNhvAt080db47s/Rautatietekniikka_1_2026_harvaK.pdf | ||||
|
|
02.11. 06:31 | Teppo Niemi | ||
| Kiskon valssausta olen päässyt näkemään syksyllä 2025. Teräsprofiilit tehdään valssaamalla, sen sijaan alumìinille käytetään vetoa. |
||||
|
|
01.11. 22:04 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun muuttaminen 3-akselisesesta 2-akseliseen ei vaadi uudelleenkoritusta. Vaunun aluskehyksen teräspalkeista poostetaan keskimmäisen akselin laakeripesän ohjaimet ja lehtijousien kiinityskohdat ja lisätään tarvittaessa jäykisteansas. | ||||
|
|
01.11. 21:47 | Teppo Niemi | ||
| Jos veturin numeroa ei muutettu, niin se tapahtunut ennen vuotta 1948, sillä.Valmetin.Move21.veturit saivat numerot 1.- 3. | ||||
|
|
01.11. 16:38 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan käsittääkseni kuotenkin lähdössä Niemen suuntaan, sillä muistaakseni radan itäpuolella. | ||||
|
|
28.10. 12:02 | Teppo Niemi | ||
| Palaamme siis aikaan, miten toimittiin vielä.1990-luvun alussa. Ja junien kuvaamisesaakin oli silloin haasteita, kun useimmilla harrastajilla oli vain turisti ja jos hyvin sattui, niin rautatieläiseltä saatu graaffinen aikataulu, joka saattoi olla edelliseltä aikataulukaudelta. | ||||
|
|
28.10. 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että H0e valmistuu aikaisemmin. Taitaapi valmistua jopa ennen kuin JR4 tulee liikenteeseen, kun huomio mitä vauhtia sen kunnostus on edennyt viimeiset pari vuotta. | ||||
|
|
27.10. 21:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja osalla lisäraiteista on jo liikennettä, sillä eteläinen raide on osittain lisäraiderta. Näin ainakin km 14 - 15 välillä, kuten myös 17,5 - 18,9. Näillä kohdin toinen lisäraide on pohjoinen raide. Lisäksi km 19,2 - 20 lisäraiteet ovzt eteläinen ja eteläinen keskiraide. Kaikkialla muualla lisäraiteet ovat pohjoinen raide ja pohjoinen keskiraide, jotka muodostavat kaukoliikenneraiteer. Vastaavasti eteläinen raide ja eteläinen keskiraide muodostavat lähiliikenneraiteet. |
||||
|
|
26.10. 14:11 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kysymykseen löytyy vastaus, kun painaa tunnisteista löytyvää linkkiä https://vaunut.org/kuvat/?tt=22&i1=Etv-x ja tutkii sitten löydöstä https://vaunut.org/kuva/175055 . | ||||
|
|
25.10. 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvasta voi lisäksi päätellä, että.konduktööriosaston ja III luokan matkustajaosaston sivuseinät ovat maalatut eri väreillä. | ||||
|
|
24.10. 10:04 | Teppo Niemi | ||
| Mutta mistä resurssit (rahoitus ja tekijät) tuohon. Kattilalle on tehtävä määräaikaistarkastukset ja myös muista veturin korjauksista on huolehdittava. Tuskin Rautatiemuseon säätiön talous kestä kaikkien harrastajien toivomien veturien kunnostusta. | ||||
|
|
22.10. 06:59 | Teppo Niemi | ||
| Olethan, John, lukenut mitä keskustelun puolella asiasta on kirjoitettu https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.msg126764#msg126764 Valitettavasti taas kerran on todettava, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. |
||||
|
|
13.10. 02:27 | Teppo Niemi | ||
| Risteysasema??? Heiligendamm on ihan samanlainen 'risteysasema' kuin esimerkiksi Suomessa nykyään ovat esimerkilsi Nummela ja Hinthaara. Ainoa ero näihin on siellä oleva mekaaninen asetinlaite. https://vaunut.org/kuva/109527 Ainakaan Eisenbahnatlas Deutschland ja sen 13. painos ei tunne sieltä erkanevia haararatoja. Risteysasemaltahan pitäisi erkaantua toinen rata. Radalla on pääteasemien lisäksi kolme kohtausmahdollisuden omaavaa liikennepaikkaa, joista yksi on Heiligendamm, joka kesäaikataulun voimassaollessa toimii matkustajajunien vakiokohtauspaikkana. https://vaunut.org/kuva/109515 Eikä kyllä lähdön äänet Kühlungsborn Westistä perjantaina 25.9.26 ollut mitään moittimista. Vetovoimasta vastasi silloin 99 321 https://www.molli-bahn.de/aktuelles/30-jahre-erfolgreiche-privatisierung-der-mecklenburgischen-baederbahn-molli-gmbh/ Kuva kyseisestä veturista sen siirtyessä junan toiseen päähän löytyy Resiinan 3/2026 (236) sivulla 22. |
||||
|
|
10.10. 17:46 | Teppo Niemi | ||
| ... tai https://vaunut.org/kuva/30084 | ||||
|
|
10.10. 10:17 | Teppo Niemi | ||
| Tarkoittanet Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:tä. Kaluston käyttö Pirkanmaalla edellyttänee lisäkqlustohankintoja kaluston riittävyyden varmistamiseksi. Tuon selvittämiseksi voisit laatia aloitteen Nysselle, joka on siis Tampereen joukkoliikenneviranomainen. Monessa asiassa Nysse on ollut matkustajalähtöisempi kuin HSL. Eikös Nyssen leimauslaitteet ole laitureilla, kuten useassa paikassa Saksassa, jossa junat liikennöivät usean joukkoliikenneviranomaisen toimialueella |
||||
|
|
10.10. 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Niin Nyssen alueella..... Mutta ostappas lippu HSL alueella matkakortilla tai luottokortilla. Useimmilta asemilta ovat lippuautomaatit poistuneet. Pirkanmaahan voisi perustaa oman kalustoyhtiönsä. |
||||
|
|
05.10. 12:47 | Teppo Niemi | ||
| Siirto maksaa.... (Nosturit, erikoiskuljetusajoneuvo, mahdolliset lähtöpään vaihtotyöt, jotta nosto mahdollinen) | ||||
|
|
01.10. 03:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja vasemmassa laidassa näkyy hieman Stadlerin Norjaan toimittamaan junaa. | ||||
|
|
30.09. 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Kotivarikko on aikaisemmin ollut Eisenach, mutta sivun https://www.ige-werrabahn-eisenach.de/ mukaan se on ilmeisestikin Arnstad. https://lokschuppen-arnstadt.de/project/dampf-41-1144/ |
||||
|
|
30.09. 19:22 | Teppo Niemi | ||
| Elikäs nuo kulkupäivät ovat 30./31.01. & 13./14.02.2027, jolloin reittinä Gotha – Eisenach – Bad Salzungen – Wernshausen – Schmalkalden – Steinbach-Hallenberg – Zella-Mehlis – Arnstadt ja takaisin samaa reittiä. Tätä reittiä pidän kyseisen junan perinteisenä reittiä, lähtöaseman ollessa kuitenkin Eisenach. 06./07.02.2027 Gotha – Eisenach – Bad Salzungen – Wernshausen – Meiningen – Suhl – Zella-Mehlis – Arnstadt ja takaisin samaa reittiä Kuvia tuosta junasta löytyy vaunut.orgista, esim. https://vaunut.org/kuva/166725 , https://vaunut.org/kuva/131230 ja https://vaunut.org/kuva/167206 |
||||
|
|
30.09. 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni se on pelastettu metsästä ja se on saanut osia Haapamäellä olleesta lahovaurioituneesta vaunusta, joka on sinne hankittu aikanaan varaosalähteeksi. | ||||
|
|
21.09. 11:49 | Teppo Niemi | ||
| Tuohan selviää, kun katsoo kokardi väriä. Se kun kertoo osaston - Punainen: Liikenneosasto (eli asema- ja junahenkilökunta) - Sininen: Koneosasto (eli veturimiehet, tallimiehet) - Vihreä: Rataosasto (esim. ratavartijat) - harmaa: ( tuota en muista) |
||||
|
|
19.09. 21:41 | Teppo Niemi | ||
| YTJ:n ( https://tietopalvelu.ytj.fi/yritys/2688313-9 ) mukaan postiosoite on Lohja. | ||||
|
|
19.09. 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Olen eri mieltä tuosta Esan antennilätän elikäs sakarimatin määränpäästä. Jos se olisi Kirkkonummi, niin junahan joutuisi Linnunlaulussa kulkemaan poikittain kaikkien pääradan raiteiden poikki. Lisäksi tuohon aikaan Kirkkonummen suunnan henkilöjunat käyttivät pääsääntöisesti raiteita 10 ja 11. Todennäköisesti 14.45 lähtevä Kirkkonummelle menevä juna koostuisi vain yhdestä Sm1 junayksiköstä, eikä siis näkyisi kuvassa. Kun katsoo turistin taulua 10, niin raiteella 2 näyttäisi olevan Hiekkaharjuun klo 14.40 lähtevä juna, etenkin kun junan keulassa näyttäisi olevan P -tunnuskilpikin. Toinen mahdollisuus olisi sitten 15.15 lähtevä juna. Keravalle menevän junan lähtöaika taas olisi 14.50. Ja Tapio Keräsen korjaama Sr12 veturia paikallisjuna Riihimäelle näyttäisi olevan oikein. Sen lähtöaika olisi 15.15, matka-ajan ollessa 14 min pidempi kuin Sm-junilla ajettavissa vuoroissa. |
||||
|
|
18.09. 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Kuten kuvatekstissä kerrotaan, niin AIV-Liuosta. AIV-liuosta käytettiin säilörehun säilöntäaineena. | ||||
|
|
16.09. 20:54 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin 1980-luvulla Dm8-9-huoĺossa määräaikaishuollot (V10/V15 ja V40/V45 -huollot) jouduttiin tehdyt huollot kuittaamaan. | ||||
|
|
16.09. 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Tästä Hr11 on keskustelun puolella useita ketjuja, joista esimerkit olen koonnut keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.msg133795#msg133795 . Olen tosiaankin samaa mieltä Hr11 tilanteesta Hannu Peltolan ja Teuvo Piiraisen kanssa. Käsittääkseni Rautatiemuseon säätiö joutuu maksamaan vuoraa myös Hyvinkään konepaja-alueella käyttämistään tiloista. |
||||
|
|
12.09. 21:31 | Teppo Niemi | ||
| Olikos 1973 enää veturivetoisia paikallisjuna rantaradalla Kirkkonummelle, Kauklahteen tai Kauniaisiin? Itse kuljin noihin aikoihin paljon koulumatkoja rantaradalla junalla, enkä muista yhtään veturivetoista paikallisjunaa. Kellohan on noin 14.40, jolloin tuohon junaan olisi pitänyt ehtiä kun koulu päättyi klo 15. Olisin todellakin halunnut matkustaa puuvaunujunalla Sm-junien tilaan. Sen sijaan loma-aiiana oli.mahdollista torstain myöhäisiltaan matkustaa Dm7-junalla. |
||||
|
|
11.09. 18:04 | Teppo Niemi | ||
| Tämä toimii suojauksen tekopaikkana. | ||||
|
|
08.09. 22:01 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin olisi syytä perehtyä Väyläviraston RATO 16-ohjeeseen ja sieltä erityisesti 6.2.3 MATKUSTAJALAITURIN PINTAMATERIAALIN VALINTA. https://aineistot.vayla.fi/api/file/ava/Julkaisut/OL/rautatieohjeet.pdf |
||||
|
|
08.09. 18:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja Imatran alueella on tapahtunut runsaasti liikennepaikkojen nimimuutoksia. Alun alkaen Imatran asemaan on Imatrankoski. | ||||
|
|
04.09. 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Esan bommenttiin liittyen: Forssan veturitalllt purettiin vuoden.1982 syksyllä (lähde Resiina 1/1983 | ||||
|
|
30.08. 21:55 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tästä asiasta ollut keskustelua aiemminkin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10207.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1410.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?board=7.0 Näissä keskusteluissa ilmenneihin asioihin on ainakin omistajan suhteen tapahtunut muutoksia, sillä käsittääkseni omistus on siirtynyt Rautatie museon säätiölle. Useilla kuvausmatkoilla on viime vuosina usein keskusteltu tämän veturin tulevaisuudesta. Niissä on tullut ilmi, että jotain asialle pitäisi tehdä, mutta muiden pitäisi tehdä se. Olisiko John se, joka aloittaisi keskustelut säätiön johdon kanssa tuon uroteon toteuttamismshdollisuuksista. Onhan yksityishenkilö hankkinut Jokioisten Rautatien 5 Briteistä takaisin Suomeen |
||||
|
|
30.08. 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Pommi kai on tullut ratamoottorien läpilyöntipaukuista.... Ne kun ovat olleet kunnon pysähdyksiä. | ||||
|
|
30.08. 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi tulee mieleen Ruotsi ja siellä Landeryd - Torup sekä Inlandsbanan ainakin Moskosel - Arvidsjaur - Sorsele osuudella. | ||||
|
|
24.08. 12:26 | Teppo Niemi | ||
| Nuo kohonneet naulat indikoivat ratapölkkyjen vaihtotarvetta. Enkä näe, että lahopölkkyja olisi mitenkään huolestuttavia määriä. Hajapölkynvaihto on taas.käytännössä osa vuosittaista kunnossapitoa. | ||||
|
|
24.08. 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon Elmon kysymykseen löytyy vastaus Junaturvalnisuussäänöistä: Vuoden 1951 JT tuntee tuon Lko 5y:nä eli"Yksinään kulkevan matkaveturin takapään opaste". Jos oikein muistan, niin veturin viimeinen.ajo VRllä oli Valkeakoski - Toijala, eikä veturia koskaan paketoitu eikä tuon.ajon jälkeen siirretty pois Toijalasta. Olisivatko peräti jääneet tuosta ajosta? |
||||
|
|
24.08. 11:39 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin kaikkien hallussani olevien Aikataulukirjan A-osien ja JTTn mukaan tuo suurin sallittu nopeus on ollut Vr2 sarjalla 50 km/h molempiin suuntiin. Sen sijaa Vr1 sarjan osalta on suurin sallittu nopeus noussut 25 km/h:ta 40 km/h sarjan poistuttua käytöstä ja siirryttyä museoliikenteeseen. Tankkiveturien osalta en löytänyt rajoituksia taaksepäin kulun osalta. Sen sijaan tenderivetureilla se on ollut enintään.50 km/h. Mutta tuohonkin on tullut.museoliikenteen.aikana muutoksia, sillä.ainakin Hr1 1009 osalta se on nostettu 65 km/h. |
||||
|
|
18.08. 19:14 | Teppo Niemi | ||
| Nykyisin tuo Erkin mainitsema leipomo tunnetaan nimellä Antin konditoria https://www.antinkonditoria.fi/ Yrityksen y-tunnus on 1709753-1 ja sen virallinen nimi on 5.7.2001 alkaen Antin Konditoria Pekko Koivisto Oy Käsittääkseni tuo leipomo on tunnettu Antin Konditoria ja jo 1970-luvulla. Tätä tietoa tukee myös yrityksen sivuilta löytyvä kuva. |
||||
|
|
14.08. 09:34 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä esiin tulleiden vinkkien perusteella Orimattila. LWRn aikainen Orimattilahan muistaabseni sijaitsi eri paikassa johön VR sen perusti. | ||||