20.11. 08:17 | Teemu Halttunen | |||
Tuohon Jounin kommenttiin liittyen, että kohtaustilanteessa pitää liikennepaikka ottaa erilliskäyttöön, jonka jälkeen käsin käydään kääntämässä vaihteet ja sen jälkeen käydä suorittajan työpäätteellä tekemässä tulo-/ lähtökulkutie. Joten kyllä Keuruulla saa ihan sivuraiteeltakin tehtyä tarvittaessa lähtökulkutiet, mutta se vaatii enemmän työtä mitä varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksessa aikanaan vaadittiin. Olenkin miettinyt, että edes jollakin tapaa tehokas junakohtauksen järjestäminen Keuruulla vaatii kaksi henkilöä. Yhden suorittajan ja yhden vaihdemiehen. Ja tämän kohtausmahdollisuuden takia on Keuruun raiteella r502 on radiolähtöopastimet sekä baliisit. | ||||
02.11. 17:14 | Teemu Halttunen | |||
2-junaa ilmaisimen toimintaan liittyen. Löysin Karvosen monisteista esimerkkikytkennän, jonka perusteella 2-junaa ilmaisin sammuu silloin kun toinen juna on ylittänyt tasoristeyksen ja sen junan osalta laitos lakkaa varoittamasta, eli uskoisin että alkujaan toiminta on ollut tällainen. Uskoisin että uudemmissa laitoksissa tuota kytkentää on muutettu siten, että 2-junaa ilmaisin sammuu vasta kun laitos lopettaa kokonaan hälyttämisen. | ||||
22.06. 18:29 | Teemu Halttunen | |||
Valitettavasti tässä kävi mun ekalla kerralla videota kuvatessa, että pitkä etusoittokaan ei pelastanut autoa jäämästä tuonne puomien väliin. Juuri kuin ennen kuin sisään vievien kaistojen puomit lähti laskeutumaan, niin autoilija huomasi vasta siinä laitoksen varoittavan, jolloin kuski teki äkkijarrutuksen ja panikoi sen verran, että ei jatkanut matkaa ennen kuin poistuvien kaistojen puomit laskeutuivat. Onneksi auto pysähtyi juuri sopivasti siten eikä autonkuljettaja yrittänyt liikuttaa autoaan, joten auto jäi radan ja puomien väliselle turva-alueelle, jolloin kiskobussi vain pyyhälsi paikan läpi osumatta henkilöautoon. | ||||
21.06. 14:27 | Teemu Halttunen | |||
Arvon A-P. Suomen rataverkolla on niin asetinlaitteita, linjasuojastuksia ja tasoristeyslaitoksia, joiden toiminta perustuu joko raidevirtapiireihin, tai akselinlaskijoihin. Tai harvoissa tapauksissa jopa molempiin yhtä aikaa (Esim. Kiukainen TRL, jossa hälytysosuudet on akselinlaskijoin ja tieosuus äänitaajuusraidevirtapiireillä). Esim. monet vanhemmat tasoristeyslaitokset on toteutettu raidevirtapiireillä, mutta nykyään kaikki uudet toteutukset tehdään lähes poikkeuksetta akselinlaskijoin. | ||||
21.06. 14:04 | Teemu Halttunen | |||
Kumpi paripuomilaitos käyttöönotettiin ensin? Tämä vai Salpakankaankatu? | ||||
23.03. 19:15 | Teemu Halttunen | |||
Mutta eipä ole enää Ericssoneita valoyksikköinä, kun laitos uuusittiin viime vuonna. Ainoa asia vanhasta laitoksesta muistona todennäköisesti on LME:n kellot. | ||||
10.03. 21:51 | Teemu Halttunen | |||
Valitettavasti dehiivatisoitu kuten myös muutkin lähialueen vastaavat 2-valoiset hiivattilaitokset. | ||||
19.01. 10:15 | Teemu Halttunen | |||
Lahti. Vasemmalle mennään Heinolaan/Mukkulaan ja oikealla kaksoisraide Kouvolan suuntaan. | ||||
14.12.2023 18:29 | Teemu Halttunen | |||
Ja nykyään koko tasoristeystä ei ole olemassa. | ||||
22.10.2023 22:11 | Teemu Halttunen | |||
Kyllähän siinä pari vuotta meni. Vielä 2022 alkuvuonna noihin vanhoihin asetinlaitteisiin tehtiin täysi huolto allekirjoittaneen toimesta. Harmitta vaan, että ei tullut kysyttyä, että olisiko kyseisten liikennepaikkojen vanhat kauko-ohjaus releistöt voineet säästää johonkin museotoimintaa varten, kuten vaikka esim. Kalvitsaan yms. Olisi nimittäin ollut hieno pästä kuuntelemaan noiden kauko-ohjaus releistöjen raksahtelua vielä jossakin. | ||||
30.09.2023 19:37 | Teemu Halttunen | |||
Selvsti on puominkääntölaitteista päätellen | ||||
21.09.2023 21:15 | Teemu Halttunen | |||
Tuskin on Niinimaakaan. Talo ei täsmää, Niinimaalla on paljon avarampaa, tasoristeyksen laitekoju on väärällä puolella ja tasoristeyksen mastot ja puominkääntölaitteet on erillisillä perustuksilla. Tietenkin tasoristeyslaitos on saatettu rakentaa uudestaan kuvan ottamisen jälkeen, jolloin koju olisi siirtynyt toiselle puolelle rataa | ||||
19.09.2023 23:46 | Teemu Halttunen | |||
Ei ole Myllymäki, kun tasoristeys sijaitsee keskellä ratapihaa ja eikös siellä ollut enemmän raiteitakin vielä 2000-luvun alussa? | ||||
29.08.2023 20:20 | Teemu Halttunen | |||
Oikean puolen haaran käyttöä rajoittaa Kommilan pään vaihteen V140 käsikäyttöisyys. Toisaalta tuolle haaralle on viimeaikoina tehty remonttia, joten sille on käyttöä vielä. Eihän sitä tiedä, jos vaikka kyseiselle haaralle tehtäisiin kulkutieriippuvuudet ja vaihde V140 saisi sähkökääntölaitteet. | ||||
22.08.2023 18:44 | Teemu Halttunen | |||
Oikeita vastauksia ei ole tullut ja itsekkin aiheen aikanaan unohtanut, niin punaiset linssit on väärissä valoaukoissa. Jos opastimella yrittää näyttää "Aja varovasti", niin väritömät palaa silloin vasen ala ja oikea ylä umpio. Käsite on silloin vanhan opastinjärjestelmän mukainen "Ei opastetta", eli epäselvänä opasteena "Seis" | ||||
09.05.2023 22:47 | Teemu Halttunen | |||
Nyt tämäkin tasoristeyslaitos ja sitä ohjannut opastinturvalaitos on purettu uuden asetinlaitteen käyttöönoton myötä. Samalla katosi tiettävästi Suomen lyhyin linjaosuus. Lisäksi Kommilan ja Varkauden liikennepaikkojen raja on siirtynyt parisen kilometriä Varkauden suuntaan. Nykyään tie kulkee ylikulkusillan kautta radan yli n. 200 metrin päässä oikealla. | ||||
15.02.2023 22:25 | Teemu Halttunen | |||
Tähän tietoon opastimen käsitteet tulee olemaan: Vilkkuva keltainen/valkoinen valo tarkoittaa, että laitos ei varoita, ei ole varoittanut tarpeeksi tai kriittinen vika on päällä. Vilkkuva valo muuttuu kiinteäksi, kun puomit on alhaalla eikä kriittistä vikaa ole päällä. En muista syytä miksi nykyiseen opastimeen päädyttiin, mutta tähän mietittiin myös vaihtoehdoksi valurautaisia raideopastimia tai lukitusopastimia toteutettuna pääopastimen valoyksiköillä vanhan opastinjärjestelmän taustalevyssä. Ymmärtääkseni jossakin vaiheessa haluttiin, että opastimen pitää näyttää selkeää seis opastetta punaisella valolla. Syy tähän oli muistaakseni, että radalla kuullema järjestetään yleisölle avoimia resiina-ajoja ja haluttiin ihmisten ymmärtävän, että heidän pitää pysähtyä ennen tasoristeystä. Varoituslaitos tulee myös olemaan puoliautomaattinen. Linjalta tuleva juna aloittaa varoituksen automaattisesti, mutta aseman suunnalta tuleva junankuljettaja tai junanlähettäjä joutuu laittamaan laitoksen manuaalisesti varoittamaan TRON-painikkeesta. |
||||
19.12.2022 15:54 | Teemu Halttunen | |||
Wssb:n valmistama kertaaja on näemmä saanut uuden elämän | ||||
02.10.2022 12:39 | Teemu Halttunen | |||
Varoituslaitoksien raidevirtapiirien asennustyöt ovat jo käynnistyneet EPF:n toimesta. Lisäksi Ollin ja Hinthaara keskustan varoituslaitokset saa raideopastimet ja poistopainikkeet. Tähän tietoon Olliin tulee valurautaiset ja Hinthaaraan lasikuituiset raideopastimet, sillä valurautaisiin raideopastimiin sopivia Ba20d lampunkantojen pitimiä ei tunnu löytyvän mistään. | ||||
05.05.2022 20:05 | Teemu Halttunen | |||
Tuolla raideopastimella ei voi virallista ajon sallivaa opastetta edes antaa, vaikka kuinka haluaisi. Kuka tietää, että miksi ei? | ||||
31.01.2022 18:29 | Teemu Halttunen | |||
Raidevirtapiirillä toteutetussa varoituslaitoksessa tieosuuden toimintaehto yleisesti on, että laitos varoittaa ja sen takia tieosuuden huono kontakti aiheuttaa kuvassa näkyvän tilanteen. Monesti tuollaisessa tilanteessa laitos alkaa varoittamaan uudestaan yksikön päästyä jommalle kummalle hälytysosuudelle. Tämä tieosuuden toimintaehto, että laitos varoittaa, juontuu varmaa aikaan, jolloin potkukelkat ovat olleet yleisempiä, eikä ole haluttu, että potkukelkan jalakset oikosulkiessaan tieosuuden saa laitoksen tarpeettomasti hälyttämään. | ||||
24.08.2021 16:25 | Teemu Halttunen | |||
Jos tarkkoja ollaan, niin tuon ei pitäisi näyttää punaista vaan oranssia, kun on vain yksi valoaukko. Tieliikennelaki vaatii vilkkuvan punaisen lisäksi valkoisen valon, kun junaa ei ole tulossa ja Caution järjestelmässä tietääkseni on käytetty erillistä punaista ja valkoista valoyksikköä. Kuten esimerkiksi entinen Talolan laitos Toijala-Valkeakoski radalla. Ja laitostaa kutsutaan huomiovalolaitokseksi, kun vilkkuva oranssi valo kertoo, että juna on lähestymässä tasoristeystä, mutta se ei vaadi radan ylittäjältä yhtään enempää toimenpiteitä kuin vartioimaton tasoristeys. | ||||
24.07.2021 23:22 | Teemu Halttunen | |||
Onpas tuttu auto eksynyt kuvaan. Nimim. Kyseistä autoa usein ajanut. | ||||
22.07.2021 19:21 | Teemu Halttunen | |||
Milloinkohan AGA:n kello vaihtui LME:iin? Mahdollisesti tuo kyseinen kello saattaa olla tänä päivänä tallessa Savo radan museossa. | ||||
18.07.2021 19:36 | Teemu Halttunen | |||
Olisiko nopeusmerkkejä? Vaihteissa suoraan 40km/h ja sivulle 25km/h? | ||||
12.07.2021 09:41 | Teemu Halttunen | |||
Nyt se on sitten tämäkin dehiivatisoitu. Toivottavasti vanhasta laitoksesta saadaan vielä osia talteen. | ||||
06.07.2021 23:49 | Teemu Halttunen | |||
Tämä juna tuli nähtyä Hillosensalmen ja Vuohijärven välillä, kun odolteiin kuuden junan verran työrakoa vajaan parin tunnin ajan. | ||||
27.06.2021 13:26 | Teemu Halttunen | |||
Olisikohan tunneleiden peruskorjaus ajankohtainen? Ja jos tarvitsee tunnelin suuaukko(j)a louhia räjäyttämällä, niin silloin on kuitenkin ajolangat ja pätkä rataa purettava räjähdystyön kohdalta. Lisäksi kaikki mahdolliset muut tunnelissa kulkevat kaapelit pitää myös suojata. Joten ei ihme, että rata on päri päivää ajamattomassa kunnossa. | ||||
26.06.2021 19:20 | Teemu Halttunen | |||
Kuvassa näkyykin Suurivuoren tasoristeys, jossa on Suomen ensimmäinen Schweizer Electricin valmistama Flex- varoituslaitos. Pitkästä aikaa Suomeen on saatu uudenmalliset kääntölaitteet puomeineen. Toivottavasti laitos osoittautuu kestäväksi Suomen oloihin ja saataisin lisää kyseisiä varoituslaitoksia. | ||||
25.04.2020 22:03 | Teemu Halttunen | |||
Näemmä kaima kerkesi ensin vastaamaan. | ||||
25.04.2020 22:02 | Teemu Halttunen | |||
Uskoisin, että Emma kulkee kuvaajaa kohden. Tasoristeyksessä on jäänyt puomit alas, kun Emma on taas onnistunut sekoittamaan akselinlaskijat. Melko yleistä tuntuu olevan ja itse todennut sen kahdesti viime vuonna. | ||||
19.08.2018 00:24 | Teemu Halttunen | |||
Se on totta. Mutta näissä kolmessa laitoksessa on tuo ledien edessä oleva linssi suunnattu väärään suuntaan, jolloin valot ei välttämättä näy autoilijalle ollenkaan sopivassa kulmassa. Sen takia on linssin reunassa näkyvä pieni teksti TOP tai YLÖS, joka kertoo missä asennossa linssi antaa parhaimman näkyvyyden autoilioille samalla, kun se heijastaa häiritsevää auringonvaloa pois päin mahdollisimman paljon. | ||||
06.07.2016 10:34 | Teemu Halttunen | |||
Voisiko olla tällaiset kellot kyseessä? https://www.youtube.com/watch?v=Okr0-4_aSLg Hattu on pienempi, mutta kellon muoto on aikalailla sama. Tai sitten LME:n jokin muu malliperhe kuin KLD |
||||
16.12.2015 00:41 | Teemu Halttunen | |||
Oli sattuma, kun luin eilen illalla näitä keskusteluja varoituslaitoksista ja niiden vikatilanteista. Ja kuinka ollakkaan, myöhemmin mennessäni katsomaan Hankasalmelle Sauvamäen tasoristeyskelle T 3479:n, niin se tasoristeys olikin häiriössä, kun ei mikään valo vikavaloa lukuun ottamatta toiminut varoituslaitoksessa. Onneksi saatiin korjattua n. 23:30 samana yönä. | ||||
06.07.2015 00:21 | Teemu Halttunen | |||
Videon olen kerennyt kuvaamaan, mutta odottaa lataamista Youtubeen. | ||||
14.06.2015 21:24 | Teemu Halttunen | |||
Närpiössä tuli oltua viime kesänä n. viikon töissä, ja yhtenä sateisena päivänä tuli sitten kierreltyä ympäri kylää tasoristeyksiä etsiskellessä. Asfalttia kun ei voi sateella paikata. | ||||
22.04.2015 02:12 | Teemu Halttunen | |||
Myhinkäs aikaan tämä kulki Pieksämäen ja Jyväskylän välillä? | ||||
13.01.2015 18:42 | Teemu Halttunen | |||
Toinen näistä myynnissä. http://www.tori.fi/kanta-hame/Juna_Veturi_Planet_Hidderd_15659236.htm?ca=14&w=3 |
||||
18.04.2014 23:18 | Teemu Halttunen | |||
Kyllä. Saari on kyseessä. | ||||
18.04.2014 23:15 | Teemu Halttunen | |||
Ei lähde. En itsekkään tätä saa mitenkään sovitettua Pönttövuoren lähelle. | ||||
17.04.2014 13:35 | Teemu Halttunen | |||
Ja liikennepaikka välin voisi rajata Jyväskyä- Siilinjärvi. Tietääkseni Siilinjärveltä ei lähde sähköistystä Kemiran ja Joensuun suuntaan. | ||||
14.04.2014 03:06 | Teemu Halttunen | |||
Valoisuudesta päätellen juna menee Vaajakosken pohoispuolella. Hatusta heitetään, että Palvajärvi, vaikka metsään mennään ja syvälle. Todennäköisesti mennään vielä Pieksämäen pohjoispuolelle ja minun tietämys loppuu siihen. Myöskään paljoa Jyväskylää etelämmäksi ei voi mennä, sillä valoisuus käy tiukille klo. 21:00 jälkeen. Ja tämä juna kulki aikalailla aikataulussaan, kun sen ikkunasta näin. | ||||
28.03.2014 22:18 | Teemu Halttunen | |||
Jyväskylän ammattiopiston Volvo Flc on kova kömyttämään tyhjäkäynnillä. Kesälläkin. Semmonen kiva valkonen/ harmaa pakokaasu ja katku sanoin kuvaamaton. Kerran talvella Jao:n harjun sisäpihalla pidettiin käynnissä, jotta virtaa riittäisi perälaudan käyttöön. Mentiin sitten syömään ja auto jäi hyrskyttämään pihalle. Sitten siinä välissä muistaakseni painon opiskelijat, jotka tulivat avuksi, avasi ja jätti auki isot huoltotunnelin ovet ja kaikki pakokaasut meni sinne tunneliin. (Ovien jälkeen tunneli laskee n. 7m matkalla 2-3m) Oli muuten kiva harmaa näkymä ja katku tunnelissa, kun tultiin syömästä. Meinas tulla sanomista, mutta meidän opettaja kertoi, että toisen alan oppilaat oli isot ovet avannut. Me kun käytettiin perus ulko-ovea tavaroiden siirtoon. Molemmat ovet vei sinne tunneliin. Flc kyllä käytettiin huollossa tuosta syystä, mutta apua ei juurikaan tullut. |
||||
19.03.2014 13:10 | Teemu Halttunen | |||
Eiku niin olikin. Siitä oli kuvakin täällä jonkin aikaa sitten. | ||||
18.03.2014 16:40 | Teemu Halttunen | |||
Heh. LME:n taustalevystä puuttuu siivu. Onkos näitä useamman raiteen vävl:a muualla vielä, missä on LME:n valoyksiköt? Savonlinnassa oli vielä kymmenen vuotta sitten. (Muuttui puomilliseksi ja on jo purettu) | ||||
15.03.2014 22:01 | Teemu Halttunen | |||
Kyllähän Suomessakin kokopuomilaitos onnistuu. Mallia Ruotsalaisilta, kuten induktiosilmukat tiehen ja puomien jykevyys. Tai briteistä, jossa koko- ja paripuomilaitoksissa käytetään kameravalvontaa tasoristeyksen vapaana valvomiseen, ennen kuin kulkutie turvataan junalle. | ||||
12.03.2014 21:14 | Teemu Halttunen | |||
Edelliseen kommenttiini puoli kuulumaton asia, mutta muistin tuossa isoisäni joskus kertoneen, että Kanavuoren ja Ruokosaaren välinen ratapenger olisi sortunut aikanaan. Olisiko ollut vähän valmistumisen jälkeen. Mutta en tiedä tarkkoja detaileja ja enkä pysty tarkkaa vuotta varmistamaan häneltä, sillä hän sai aivoinfarktin ja muistaa asioita välillä miten sattuu. Mummoni myös myönsi asian, mutta hän on jo mennyt tuonpuoleiseen. | ||||
12.03.2014 21:00 | Teemu Halttunen | |||
Tiesin että joku tulee itkemään tästä, mutta en kuitenkaan meinaa sitä lopettaa. Ja aivan kun en sitä olisi tiennyt, että se on laitonta. Laitonta on myös huumeiden käyttö. En ala kuitenkaan kiertämään Leppälahteen ysitien kautta, sillä matkaa tulee vähintään puolet lisää. Ruokosaareen kävelyä olen kyllä ajatellut korvata menemällä teitä pitkin, tai soutamalla. Mutta en suosittele kyllä sitä ratapenkka kävelyä kellekkään, sillä jos sitä alkaa tyhjästä aloittamaan, niin siinä on todella paljon suurenmpi riski jäädä junan alle. Huomioon ottaen en kulje kuitenkaan ATU:n sisällä muualla, kuin siltojen kohdilla. Myöskään en kulje muualla Suomessa radanvartta, koska en tiedä miten junat kulkevat. Ihmiset kun ovat tyhmiä, että kulkevat ratapenkalla henkensä uhalla. Ja kerjää vielä verta nenästään, kun pistää kommentti tänne tekemisistään. Mutta minkäs teet. | ||||
05.03.2014 03:58 | Teemu Halttunen | |||
Kesäisin tulee kyllä edelleen kuljettua ratapengertä pitkin Kanavuoresta Ruokosaareen tai Leppälahteen tai toistepäin. On tullut pienenä tullut opittua ja tulee vieläkin jatkumaan. Kanavuoren ja Ruokosaaren välillä penkereeseen on ajettu louhetta Ruokosaaren päähän, jonka kohdalla junan väistäminen ei ole mieluisa tapaus. Aina sähköpylväiden kohdilla on paras sivuuttaa mahdollinen juna ja niiden kohdalla tulee erityisesti kuunnella tulevaa junaa, jos ei aivan välttämättä halua hypätä luohikkoon. Vanhan jäätie ylityksen ja Kanavuoren välillä tilanne on toinen, sillä penkka on sillä välillä pääsääntöisesti hiekkaa. Lukuunottamatta aalloppia eli pientä siltaa, jossa Hiidenlahti yhdistyy muuhun Leppäveteen. Ruokosaari- Leppälahti väli on edelleen pääosin soraa, jolloin junan väistäminen on helppoa. Paitsi edelleen Tapion mainitsemat sillat ovat pahimmat paikat. | ||||
10.02.2014 03:20 | Teemu Halttunen | |||
En ainakaan tarvii, kun on jo n. metrin pätkä K 30 kiskoa. Ja jossakin varaston uumenissa on pätkä muistaakseni juuri tuota K 43:sta. Puisia ratapölkkyjäkin löytyy vanhempien luota. | ||||
09.02.2014 00:48 | Teemu Halttunen | |||
Kyllä. Tosin tässä taitaa syynä olla läheinen asutus. On muuten huvittavasti aseteltu nuo kajarit tuonne tolppien nokkiin. |